Suomen EU-politiikka
Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionia ja lisätä kasvua, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.
Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Suomi edistää pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa.
Hallituksen EU-politiikka pohjautuu hallitusohjelmaan sekä tammikuussa 2024 linjattuihin Suomen avaintavoitteisiin EU-vaalikaudelle 2024–2029. Suomen avaintavoitteita ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen.
Suomi laatii hallitusohjelman mukaisesti joka vuosi konkreettisen EU-vaikuttamisstrategian. EU-vaikuttamisen läpileikkaavana tavoitteena on, että neuvotteluissa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (2028–2034) turvataan merkittävimpien painopisteiden riittävä rahoitus.
Vuoden 2026 ennakkovaikuttamisen painopisteet perustuvat komission vuoden 2026 työohjelmaan. Ne ovat vaikutuksiltaan laajoja ja poikkisektoraalisia ja niiden edistämisessä tehdään aktiivista yhteistyötä myös eduskunnan ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Yksittäisiin komission esityksiin otetaan kantaa aina erikseen.
Suomen EU-vaikuttamisen painopisteet vuonna 2026
Puolustus ja rajaturvallisuus
Varmistamalla oman turvallisuutensa, Suomi varmistaa myös unionin turvallisuuden. Suomen keskeinen tavoite on, että EU:n itäisen laidan puolustus- ja turvallisuustarpeet huomioidaan läpileikkaavasti EU:n eri politiikkasektoreilla. Samalla saavutetaan synergioita puolustuksen ja rajaturvallisuuden toimien välillä.
Suomen näkökulmasta Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa keskeisiä painopisteitä ovat unionin puolustusteollisen pohjan vahvistaminen, sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen ja laaja-alaiseen vihamieliseen vaikuttamiseen vastaaminen. Puolustushankintojen lähtökohtana tulee olla Nato-yhteensopivuus ja yhteishankintojen edistäminen. Unionin varautumistoimissa jatketaan vaikuttamista Suomelle keskeisimpien aloitteiden edistämiseksi.
Puolustus ja rajaturvallisuus | valtioneuvoston E-selvitys eduskunnalle 26.2.2026
Ukrainan tukeminen
Suomen lähtökohtana ennakkovaikuttamisessa on, että Suomi sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista sekä on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Suomen ennakkovaikuttamisen tavoitteena on, että Ukrainan vahvaa sotilaallista ja muuta tukea jatketaan monimuotoisesti Euroopassa niin kauan kuin on tarpeen. Suomi ennakkovaikuttaa siihen, että unioni on valmistautunut tuen jatkamiseen kaikissa tilanteissa.
Suomelle on keskeistä, että Venäjän pitkäaikaiseen ja muodoltaan mahdollisesti vaihtuvaan uhkaan koko unionille ja sen jäsenmaille varaudutaan myös tilanteessa, jossa Ukrainaan saataisiin aikaan tulitauko tai rauhansopimus. Suomi korostaa, että Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä tekemät vakavat kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta.
Ukrainan tukeminen | valtioneuvoston E-selvitys eduskunnalle 29.5.2026
Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen
Suomi jatkaa kokonaisvaltaista vaikuttamista EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ennakkovaikuttamistyössä huomioidaan niin sisäisen kuin ulkoisen kilpailukyvyn sekä taloudellisen turvallisuuden vahvistaminen.
Unionin sisäisen kilpailukyvyn näkökulmasta sisämarkkinoiden kehittäminen sekä digitaalisen ja puhtaan siirtymän edistäminen säilyvät ennakkovaikuttamisen painopisteenä. Suomi korostaa erityisesti innovatiivisten kasvuyritysten ja teollisuuden uudistumisen merkitystä, biotalouden mahdollisuuksia sekä EU:n teknologiajohtajuuden kehittämistä.
Suomi tavoittelee sitä, että ilmastotoimien kilpailukykyä vahvistavat vaikutukset tunnistettaisiin ja otettaisiin paremmin huomioon – sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, myös talouskasvua tukevina tekijöinä. Lisäksi kilpailukyvyn näkökulmasta korostetaan tasavertaisia toimintaolosuhteita sekä tehokkaan kilpailupolitiikan ja investointimyönteisen toimintaympäristön merkitystä. Suomi pitää esillä markkinaehtoista ja kustannustehokasta energiapolitiikkaa.
Lainsäädännön laatuun, sääntelyn yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen taakan keventämiseen kiinnitetään erityistä huomiota säädösvalmistelun kaikissa vaiheissa.
Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen | valtioneuvoston E-selvitys eduskunnalle 3.2.2026