Suomi ja Nato
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi on arvioinut turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen. Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Nato-maiden johtajat kutsuivat Suomen Naton jäseneksi Madridin huippukokouksessa 29. kesäkuuta 2022. Kaikki Naton jäsenmaat allekirjoittivat Suomen liittymispöytäkirjan 5.7. ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Suomi voi osallistua Naton kokouksiin, mutta ei äänestää. Ratifiointi kestää arviolta muutamasta kuukaudesta vuoteen.
Liittymisprosessi jatkuu niin, että kaikkien Nato-maiden on ratifioitava eli saatettava voimaan Suomen liittymispöytäkirja omien kansallisten menettelyidensä mukaisesti.
Suomen Nato-jäsenyys lisäisi sekä Suomen turvallisuutta että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.
Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Mikä Nato on?
Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija.
Natolla on 30 jäsenmaata, joista 21 kuuluu myös Euroopan unioniin. Pohjois-Makedonia liittyi uusimpana jäsenmaana Natoon keväällä 2020.
Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 1949. Peruskirjassa on 14 artiklaa.
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi
Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä
Naton tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.
Naton peruskirjan 5 artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Nato ylläpitää kykyä vastata jäsenmaiden keskinäisen avunannon velvoitteesta. Tämä muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle liittokuntaa vastaan.
Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti. Yhteisen puolustuksen lisäksi Naton perustehtäviin kuuluvat kriisinhallintaoperaatiot sekä laajan kumppanuusverkoston ylläpitäminen.
Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden antaman poliittisen ohjauksen alainen.
