Suomi ja Nato
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena valtioneuvosto on 15.5.2022 esittänyt, että tasavallan presidentti päättää Suomen hakevan Naton jäsenyyttä kuultuaan asiassa eduskuntaa.
Tasavallan presidentti päätti 17.5.2022 valtioneuvoston esityksestä, että Suomi ilmoittaa Natolle kiinnostuksensa käydä keskustelut Natoon liittymisestä.
Suomen Nato-jäsenyys lisäisi sekä Suomen turvallisuutta että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.
Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Mikä Nato on?
Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija.
Natolla on 30 jäsenmaata, joista 21 kuuluu myös Euroopan unioniin. Pohjois-Makedonia liittyi uusimpana jäsenmaana Natoon keväällä 2020.
Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 1949. Peruskirjassa on 14 artiklaa.
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi
Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä
Naton tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.
Naton peruskirjan 5 artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Nato ylläpitää kykyä vastata jäsenmaiden keskinäisen avunannon velvoitteesta. Tämä muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle liittokuntaa vastaan.
Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti. Yhteisen puolustuksen lisäksi Naton perustehtäviin kuuluvat kriisinhallintaoperaatiot sekä laajan kumppanuusverkoston ylläpitäminen.
Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden antaman poliittisen ohjauksen alainen.
Usein kysyttyä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä
-
Valtioneuvoston hyväksymän Nato-selonteon mukaan Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Yhdessä sovitut kansainväliset sitoumukset ja Euroopan turvallisuutta koskevat periaatteet eivät estäneet sotaa Euroopassa.
Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Naton jäsenenä Suomi olisi myös päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistaisivat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaisi. Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä.
-
Liittymisneuvottelujen käynnistäminen vaatisi Naton jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksen.
Naton jäsenvaltioiden olisi ratifioitava liittymispöytäkirja kansallisten menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointimenettelyt ja niiden kesto vaihtelevat eri jäsenvaltioissa.
Naton päätöksentekosääntönä on konsensus eli yksimielisyys. Natossa ei äänestetä eikä tehdä enemmistöpäätöksiä. Jokainen jäsenmaa osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisesti. Jäsenmaalla on mahdollisuus pysäyttää Naton päätöksenteko silloin, kun tärkeät kansalliset edut ovat kyseessä.
Suomen liittymisprosessi Natoon
-
Myös mahdollisena Naton jäsenenä Suomi ylläpitäisi ja kehittäisi omaa puolustuskykyään ja jatkaisi kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Suomi päättäisi edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.
Nato-jäsenyys ei tarkoittaisi yleisestä asevelvollisuudesta luopumista. Mahdollinen jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta.
Jäsenyys ei merkittävästi vaikuttaisi siihen, kuinka laajasti Suomi osallistuisi Naton kriisinhallintaoperaatioihin.
-
Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana.
-
Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, Naton pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Esimerkiksi perustajäsenet Norja ja Tanska ovat asettaneet jäsenyytensä alkuvaiheessa yksipuolisia rajoitteita jäsenyydelleen, eivätkä ne ole sallineet liittokunnan pysyviä joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita omalla alueellaan rauhan aikana.
-
Tarkkaa vastausta on vaikea antaa. Kun jäsenneuvottelut on käyty, on Naton jäsenmaiden ratifioitava liittymispöytäkirja kansallisten menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointimenettelyt ja niiden kesto vaihtelevat eri jäsenvaltioissa. Naton liittymisprosessi on kestänyt aiemmin liittyneillä mailla vähintään vuoden.
Jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt keskusteluita turvallisuusympäristön muutoksesta eri maiden kanssa.
-
Mahdollisen Nato-jäsenyyden vuotuinen lisäkustannus olisi arviolta 1–1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Tämä tarkoittaisi tällä hetkellä noin 55–60 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi Suomen puolustusbudjetin säilyttämistä suunnilleen nykyisellä tasolla.
-
Naton jäsenvaltiot säilyttävät kansallisen itsemääräämisoikeuden, ja Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen.
Varsinaisena jäsenenä Suomi osallistuisi Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Naton roolin kehittämiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana ja olisi sitoutunut puolustusliittoon myös poliittisesti. Naton ja Venäjän suhteista tulisi myös yksi osa Suomen suhteita Venäjään.
Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein. Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja peruskirjan 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko puolustusliiton suorituskyvyt.
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Tämän jälkeen kumppanuutta on syvennetty.
Lisäksi Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi. Jäsenyydellä ei olisi merkittävää muutosta Suomen osallistumisen tasoon Naton kriisinhallintaoperaatioissa.