Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Valtioneuvoston yleisistunto 19.9.2017

statsrådets kommunikationsavdelning
Julkaisuajankohta 19.9.2017 11.38
Tiedote 410/2017

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 19.9.2017 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 101/2017 vp) eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaalilakia siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja vaalien ajan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat oikeuden äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Esityksen tarkoitus on edistää vaali- ja osallistumisoikeuksien tosiasiallista toteutumista ja lisätä äänioikeutettujen yhdenvertaisuutta. Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla valtioneuvoston asetuksella määrätyissä edustustoissa ja niiden toimipaikoissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2018 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. (OM vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 0295 150 128)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 102/2017 vp) eduskunnalle laiksi talous- ja velkaneuvonnasta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki talous- ja velkaneuvonnasta. Samalla kumottaisiin voimassa oleva samanniminen laki. Esityksessä ehdotetaan, että talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Palvelua tuottaisivat oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä oikeusaputoimistot. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit voivat myös hankkia talous- ja velkaneuvonnan palveluja ostopalveluina. Palvelun yleinen ohjaus ja valvonta siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävään ja sisältöön ei esitetä muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. (OM hallitusneuvos Maaria Rubanin 0295 150 140)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 103/2017 vp) eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi sakkomenettelyn tosiasiallista käyttöalaa siirtämällä toimivalta ajokiellon määräämiseen poliisille. Muutoksen johdosta rattijuopumuksia voitaisiin käsitellä sakkomenettelyssä. Sakkomenettelyn edellytyksenä ei enää olisi teon tunnustaminen ja seuraamuksen hyväksyminen. Tämän johdosta muutoksenhakumahdollisuuksia lisättäisiin. Ajokieltomenettelyä yksinkertaistettaisiin ja mahdollisuuksia määrätä väliaikainen ajokielto päättymään laajennettaisiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2019. (OM lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 0295 150 165)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 104/2017 vp) eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi etu- ja sukunimilaki, jolla kumottaisiin nykyinen nimilaki. Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa etu- ja sukunimiä koskeva lainsäädäntö erityisesti valinnanvapautta lisäämällä, keventää menettelyjä nimiasioissa ja mahdollistaa siirtyminen nimiasioiden sähköiseen käsittelyyn. Nimenantovelvoitetta koskevaa määräaikaa ehdotetaan nostettavaksi kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Maistraattien ja seurakuntien vastuunjakoa ehdotetaan selkeytettäväksi. Nimilautakunnan lausuntoa edellytettäisiin nykyistä harvemmissa hakemustyypeissä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia. Laista poistettaisiin rajoitus, jonka perusteella rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin ei sovelleta puolison sukunimeä koskevia säännöksiä. Etu- ja sukunimilaki on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. (OM lainsäädäntöneuvos Assi Salminen 0295 16001)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 105/2017 vp) eduskunnalle laeiksi matkapalveluyhdistelmistä ja kuluttajansuojalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki matkapalveluyhdistelmistä, joka korvaisi voimassa olevan valmismatkalain. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä vähäisiä muutoksia kuluttajansuojalakiin. Laeilla pantaisiin osaltaan täytäntöön direktiivi matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä. Ehdotettu laki matkapalveluyhdistelmistä olisi soveltamisalaltaan voimassa olevaa lakia laajempi. Matkapakettien lisäksi matkapalveluyhdistelmiä olisivat yhdistetyt matkajärjestelyt. Lisäksi muutoksia ehdotetaan säännöksiin, jotka koskevat matkanjärjestäjän ja matkanvälittäjän tiedonantovelvoitteita, matkustajan oikeutta peruuttaa sopimus ennen matkan alkua, hinnan ja muiden matkapakettisopimuksen ehtojen muuttamista matkanjärjestäjän aloitteesta sekä matkustajan oikeuksia siinä tapauksessa, että matkanjärjestäjän suorituksessa on virhe. Esitys liittyy läheisesti ehdotukseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajista, matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena on, että esitykset annetaan samanaikaisesti. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2018. (OM erityisasiantuntija Riitta Haapasaari 0295 150 139)

Hallituksen esitys (HE 106/2017 vp) eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018. Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 miljardia euroa. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 miljardia euroa, josta 44,0 miljardia euroa on veroja ja veronluonteisia tuloja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 on 3,0 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2018 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 110 miljardia euroa, mikä on n. 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuodelle 2018 jäävä jakamaton varaus on 110 miljoonaa euroa, jonka lisäksi vuodelle 2018 on varattu 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 0295 530 330)
Uutinen
Ministeriöiden budjettitiedotteet

Hallituksen esitys (HE 107/2017 vp) eduskunnalle laeiksi vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2018 tuloveroasteikosta. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotettaisiin 600 eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta. Tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa työskentelyn aikarajaa pidennettäisiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta. (VM ylijohtaja Terhi Järvikare 0295 530 113)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 108/2017 vp) eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Henkilön yleisradioveron rakennetta muutettaisiin siten, että veroa maksettaisiin 2,5 prosenttia laissa tarkoitettujen tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 143 eurosta 163 euroon. Muutos vapauttaisi yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksavaa verovelvollista. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (VM ylijohtaja Terhi Järvikare 0295 530 113)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 109/2017 vp) eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että varainsiirtoveroa ei olisi suoritettava tuloverolaissa tarkoitetussa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Verovapaus koskisi sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta. Lisäksi muutettaisiin säännöstä, joka koskee kiinteistön luovutuksesta kirjaamisviranomaiselle annettavaa selvitystä. Riittävänä selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidettäisiin apporttiomaisuuden luovutuskirjaa, jossa on yksilöity verovapauden piiriin kuuluva omaisuus, ja verovelvollisen vakuutusta siitä, että kyse on verovapauden edellytykset täyttävästä luovutuksesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta. (VM ylijohtaja Terhi Järvikare 0295 530 113)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 110/2017 vp) eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 21 prosenttia. Korotukset toteutettaisiin kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2019 alusta. Korotukset olisivat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa. Korotusten seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin 18 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen kokonaisuudessaan keskimäärin 19 prosenttia. Lisäksi ehdotetaan sikareiden verorakennetta muutettavaksi muiden tupakkatuotteiden verorakennetta vastaavaksi. Sikareista kannettaisiin arvoveron lisäksi yksikköveroa, ja myös sikareille säädettäisiin vähimmäisvero. Halvimpien sikareiden hinnat yli kaksinkertaistuisivat laskennallisesti, kun taas kalliimpien sikareiden osalta hintamuutos olisi vain muutaman prosentin. Laissa määriteltäisiin lisäksi, mitä sikareilla ja pikkusikareilla tarkoitetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. Sovellettava verotaulukko muuttuisi puolen vuoden välein. (VM ylijohtaja Terhi Järvikare 0295 530 113)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 111/2017 vp) eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 30 §:n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:n muuttamisesta. Esitys on osa toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistusta. Esityksessä ehdotetaan, että yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä olisi kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvan arvonlisäverokustannuksen osalta kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa tasavertaisessa asemassa. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (VM ylijohtaja Terhi Järvikare 0295 530 113)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 112/2017 vp) eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta. Veronsaajaryhmien yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoitaisiin kunnille varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta johtuvaa tulojen pienenemistä vuodesta 2018 lähtien yhteisöveron kautta. Muutos kasvattaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentaa valtion jako-osuutta vastaavasti. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (VM ylijohtaja Terhi Järvikare 0295 530 113)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 113/2017 vp) eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,11 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2018 alusta 25,34 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,66 prosenttia. Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 miljoonalla eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa esitetään otettavaksi vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta siirrettiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuonna 2017. Veroperustemuutoksista johtuvaa kunnallisverojen 131 miljoonan euron nettomääräistä vähennystä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta keskimäärin 23,93 eurolla asukasta kohden. Kilpailukykysopimukseen liittyvä 468 miljoonan euron leikkaus ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 85,47 euroa asukasta kohden. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (VM erityisasiantuntija Erkki Papunen 0295 530 167)

Hallituksen esitys (HE 114/2017 vp) eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa. Esitys toteuttaa hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua. Laissa tarkoitettuun kokeiluun osallistuvan oppilaan perusopetuksen oppimäärään sisältyy toisen kotimaisen kielen oppimäärän sijasta vieraan kielen oppimäärä. Oppilaat vapautetaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta toisella asteella. Kokeilun tarkoituksena on lisätä kokeiluun osallistuvien opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ja saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä ja selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen sekä osaamisen vahvistumiseen. Kokeilussa on tarkoitus seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kokeiluun tarvittavat luvat. Kokeilun toteuttamisesta vastaa muutoin Opetushallitus, joka raportoi kokeilun etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1.8.2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun. (OKM hallitusneuvos Janne Öberg 0295 330 348)

Hallituksen esitys (HE 115/2017 vp) eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia siten, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 116/2017 vp) eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että lakia muutettaisiin siten, että oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajennettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjällä ei ole enää lakisääteistä velvoitetta laatia määrämuotoinen opetussuunnitelma. Sen vuoksi lakia muutettaisiin siten, ettei siinä enää viitattaisi ammatillisen koulutuksen osalta opetussuunnitelmaan. Lisäksi säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain terminologiaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anna Kankaanpää 0295 330 403)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 117/2017 vp) eduskunnalle laeiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain, riistahallintolain ja riistavahinkolain 46 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annettua lakia. Riistanhoitomaksua korotettaisiin 33 eurosta 39 euroon. Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksien toimintaan myönnettävän määrärahan suhde valtionavustuslakiin, siirrettäisiin riistanhoitoyhdistysten valtionapuviranomaisen tehtävä maa- ja metsätalousministeriöstä Suomen riistakeskukseen ja säädettäisiin riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteista. Metsästäjärekisteriä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin. Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi riistahallintolakia riistanhoitoyhdistysten tukemisen, ohjauksen ja valvonnan lisäämiseksi. Riistahallintolakiin tehtäisiin myös eräitä teknisluontoisia tarkistuksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi riistavahinkolakia siten, että riistanhoitoyhdistysten osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvattaisiin riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (MMM neuvotteleva virkamies Sami Niemi 0295 162 391)

Hallituksen esitys (HE 118/2017 vp) eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotettaisiin 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua 5 eurosta 6 euroon. Esityksessä ehdotetaan, että talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otettaisiin jatkossa myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Esityksessä esitetään lain siirtymäsäännöksistä kumottavaksi säännös, jossa säädetään kalastonhoitomaksuina kertyneiden varojen määrän arvioinnista laadittaessa valtion talousarviota. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (MMM kalatalousylitarkastaja Roni Selén 0295 162 462)

Hallituksen esitys (HE 119/2017 vp) eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia ja rataverolain 5 ja 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia. Väylämaksun yksikköhinta ja väylämaksun enimmäismäärä aluskäynniltä puolitettiin vuosiksi 2015–2017. Puolitus ehdotetaan säilytettäväksi vielä vuonna 2018. Sähkö- ja dieselvetoista tavaraliikennettä koskeva ratavero poistettiin määräaikaisesti niin ikään vuosiksi 2015–2017. Esityksessä ehdotetaan, että tavaraliikenteen rataveron poisto pysyisi voimassa vielä vuoden 2018 ajan. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (LVM hallitusneuvos Sanna Ruuskanen 0295 342 077)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 120/2017 vp) eduskunnalle laeiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajista, matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja rikoslain 30 luvun muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajista, joka korvaisi voimassa olevan valmismatkaliikkeistä annetun lain. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta sekä tehtäväksi tekninen muutos Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuun lakiin. Rikoslain rangaistussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annettavan lain ehdotettuja säännöksiä. Ehdotetuilla säännöksillä pannaan täytäntöön matkapaketteja ja yhdistettyjä matkajärjestelyjä koskeva direktiivi maksukyvyttömyyssuojaa koskevilta osilta, uudistetaan matkapalveluyhdistelmien tarjoajien vakuus- ja rekisteröintijärjestelmä sekä säädetään uudesta maksusta matkapalveluyhdistelmien tarjoajille. Esitys liittyy oikeusministeriön esitykseen laeiksi matkapalveluyhdistelmistä ja kuluttajansuojalain muuttamisesta, jolla osaltaan pannaan täytäntöön edellä mainittu direktiivi. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2018. (TEM neuvotteleva virkamies Sari Alho 0295 049 007)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 121/2017 vp) eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta. Työttömyysturvalakia (1290/2002) muutettaisiin siten, että työnhakija saisi työttömyysetuutta neljän kuukauden ajalta yritystoiminnan estämättä, jos yritystoiminta on aloitettu työttömänä ollessa. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä. Liikkuvuusavustusta maksettaisiin myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa korotettuna muun muassa huoltovelvollisuuden ja erityisen pitkien työmatkojen perusteella. Työttömyysturvalakiin tehtäisiin lisäksi ammatillisen koulutuksen ja opintotukea koskevan lainsäädännön muutoksista johtuvia muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (TEM vanhempi hallitussihteeri Timo Meling 0295 049 084)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 122/2017 vp) eduskunnalle laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia siten, että siihen lisätään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat määräaikaiset säännökset vuosiksi 2018 - 2019. Tarkoituksena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrällinen riittävyys. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018 ja se olisi voimassa 31.12.2019. (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki 0295 163 329)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 123/2017 vp) eduskunnalle laeiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista. Esityksen mukaan kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Muutos koskisi kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti. Esitykseen sisältyy myös veteraanietuuksia koskeva muutosehdotus. Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Kansaneläkeindeksistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi pysyvästi siten, että kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettyä jakajaa muutetaan vastaamaan ehdotettua muutosta. Ehdotetuilla muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018-2021. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. Kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettävää jakajaa koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin vasta 1.1.2019. (STM hallitusneuvos Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 124/2017 vp) eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia, työttömyyskassalakia ja sairausvakuutuslakia. Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihanketta työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Esitys perustuu malliin, joka valmisteltiin kolmikantaisesti työskennelleessä valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä. Esityksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja lyhentää työttömyysjaksoja kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Esityksessä ehdotetaan vähennettäväksi työttömyyden alun omavastuupäiviä seitsemästä päivästä viiteen päivään, ja lisättäväksi omavastuupäiviä työttömyyden ajalle, jos työttömyys jatkuu ja henkilö ei ole työllistynyt osittain työttömyysetuutta saadessaan. Omavastuupäivien lisääminen toteutetaan alentamalla täyttä työttömyysetuutta 4,65 prosentilla. Etuuden alentaminen ei ehdotuksen mukaan kertaudu. Työttömän työnhakijan aktiivisuutta seurattaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksolla, ja jos työtön työnhakija ei täyttäisi aktiivisuutta koskevaa edellytystä, etuuden alentaminen toteutettaisiin myös 65 maksupäivän ajaksi. Tämä jakso olisi aktiivisuuden seurannan uusi jakso. Työtön työnhakija voisi osoittaa aktiivisuuden palkkatyöllä, yritystoiminnan tuloilla tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun. Aktiivisuutta ei edellytettäisi henkilöltä, joka saa toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella, jolla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus tai joka toimii omais- tai perhehoitajana. Etuus palautuu täyden etuuden suuruiseksi henkilön työllistyttyä kokoaikatyössä tai päätoimisesti yritystoiminnassa yli kahden viikon ajan tai hänelle asetetun korvauksettoman määräajan jälkeen. Etuus palautuisi täydeksi myös sellaisen jakson päätyttyä, jonka ajalta työttömyysetuutta ei maksettaisi soviteltua työttömyysetuutta koskevien laskentasäännösten vuoksi. Esityksessä ehdotetaan myös, että alennettuun ansiopäivärahaan ei maksettaisi täyttä peruspäivärahaa vastaavaa rahoitusosuutta vaan suhteellinen osuus alennetusta päivärahasta. Samoin esityksessä ehdotetaan, että alennettua työttömyysetuutta saaneella mahdollinen työttömyysetuutta seuraava sairausvakuutuslain mukainen päiväraha perustuisi täyteen työttömyysetuuteen alennetun sijasta. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (STM neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti 0295 163 288)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 125/2017 vp) eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n, vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 70 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi takuueläkkeestä, vammaisetuuksista ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Esityksen mukaan takuueläkkeen määrää ja eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotettaisiin. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin vuoden 2018 alusta siten, että se säilyisi takuueläkkeen tasoisena. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pia Nissinen 0295 163 186)
Tiedote

 
Tillbaka till toppen