Ministeri Saarikko:
Asiakassuunnitelma on palvelujen suunnittelun työväline
Asiakassuunnitelman on tarkoitus olla maakunnan ja palveluntuottajien työkalu asiakkaan palvelujen suunnittelussa ja yhteensovittamisessa. Hallitus selkiyttää asiakassuunnitelmaa koskevaa valinnanvapauslain pykälää eduskunnalle annetuissa muutosehdotuksissa. Suunnitelma ei nykyisin eikä jatkossakaan tarkoita asiakkaan juridista oikeutta palveluihin. Näistä oikeuksista säädetään muissa laeissa.
Nykyisin monia sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevalla asiakkaalla voi olla useita palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muita suunnitelmia. Palvelun yhteensovittamista halutaan selkiyttää sillä, että jatkossa asiakkaalle laaditaan vain yksi yhteinen asiakassuunnitelma.
Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa erityislaeissa määritellään, milloin asiakas on oikeutettu saamaan palveluja ja milloin pitää laatia suunnitelma palvelujen toteuttamisesta. Samoin olisi tulevaisuudessakin. Näitä lakeja ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja vammaispalvelulaki. Näin ollen asiakassuunnitelma itsessään ei nykylainsäädännön mukaan tarkoita juridista oikeutta palveluihin.
Asiakassuunnitelma itsessään ei tarkoita juridista oikeutta palveluihin.
Asiakassuunnitelma toimii asiakkaan palvelujen suunnittelun ja palvelujen yhteensovittamisen työkaluna. Se on asiakirja, joka helpottaa asiakkaan tarvitsemien palvelujen toteutumista ja aikatauluttamista. Velvoittavuus syntyy jatkossakin sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien erityislakien perusteella.
Tämä tarkoitus jäi epäselväksi, kun valinnanvapauslakiehdotuksessa lukee, että palveluntuottajilla on velvollisuus noudattaa asiakassuunnitelmaa. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että sääntelystä on käytävä ilmi, jollei suunnitelmaa ole tarkoitettu oikeudellisesti sitovaksi. Koska maininta palveluntuottajan velvollisuudesta on aiheuttanut epätietoisuutta, se ehdotetaan nyt poistettavaksi pykälästä.
Tästä on herännyt vilkas keskustelu. On epäilty, että asiakas ei välttämättä saakaan sovittuja palveluja ja palvelujen yhteensovittaminen ei välttämättä onnistu.
Oikeus palveluihin perustuisi jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen erityislakeihin.
Asiakassuunnitelman luonnetta ei kuitenkaan ole ollut missään vaiheessa tarkoitus muuttaa nykyisestä. Asiakkaan oikeus palveluihin perustuisi jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen erityislakeihin. Lisäksi valinnanvapauslain sanoituksen tarkoituksena on korostaa, että yhteisesti laadittu suunnitelma on tarkoitettu otettavaksi vakavasti, niin että palvelut tuotetaan suunnitelman mukaisesti.
Asiakas voisi viedä itseään koskevan asian maakunnan käsiteltäväksi, jos palvelut eivät toteudu asianmukaisesti. Seuraamukset voivat olla esimerkiksi taloudellisia (tuottajan korvauksen alentaminen tai epääminen) tai asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukainen muistutus palveluntuottajalle tai kantelu valvontaviranomaisille. Jatkossa tämä viranomainen olisi Valtion lupa- ja valvontavirasto.
Maakunta vastaisi hoitoketjuista ja palvelukokonaisuuksista.
Maakunnan on lain mukaan huolehdittava paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamisesta. Maakunta myös määrittelee asiakkaiden tarpeita vastaavat palveluketjut ja palvelukokonaisuudet. Näitä määrittelyjä palveluntuottajien pitää noudattaa. Lisäksi palveluntuottajien on sitouduttava muihin maakunnan määrittämiin ehtoihin.
Kaikki yksittäisen asiakkaan tarvitsemat palvelut yhteensovitetaan asiakassuunnitelmassa. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus ja suunhoidon yksikkö olisivat kukin omalta osaltaan vastuussa asiakassuunnitelman laatimisesta – ja sen pitäisi tapahtua asiakkaan kanssa yhdessä ja asiakasta kuunnellen.
Parhaimmillaan asiakassuunnitelma luo yhteisen ymmärryksen asiakkaan tarpeista ja sitouttaa tuottajat, asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheisensä toimimaan yhdessä. Tällöin palvelujen vaikuttavuuskin on suurempi ja asiakkaan kokemus todennäköisesti parempi.
Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri
Tämä kirjoitus on osa maakunta- ja sote-uudistuksen kolumnisarjaa. Lue lisää kirjoituksia: alueuudistus.fi/kolumnit