Julkishallintoon enemmän suunnitelmallista muutos- ja kriisiviestintää
Julkishallinnon olisi hyödynnettävä viestintää nykyistä tehokkaammin uudistusten toteuttamisessa. Näin pohdittiin sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä sosiaali- ja terveysviestinnän seminaarissa 22.maaliskuuta. Tilaisuus kokosi noin sata sosiaali- ja terveysalan viestinnän ammattilaista kunnista, sairaanhoitopiireistä ja järjestöistä ympäri Suomea.
Suunnitelmallisella ja ammattimaisella viestinnällä on merkittävä rooli etenkin muutoksissa ja kriiseissä.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kertoi tilaisuudessa kriisitilanteiden hoidosta ministerin näkökulmasta. Ministeri Risikon mukaan onnistuneen kriisin johtamisen ja sen viestinnän kannalta on keskeistä, että toimijoilla on käytettävissä kattava tilannekuva eli tiedot kriisitilanteen kehittymisestä.
"Äskettäin valmistui selvitys siitä, miten valtion nykyistä tilannekuvatoimintaa on tarpeen uudistaa. Tällä hetkellä kaikki kriisitoimijat, kuten hallitus, aluehallinto ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, eivät aina saa riittävää tilannekuvaa tueksensa. Eri alueilla on myös erilaisia käytäntöjä tiedon jakamisessa", ministeri Risikko arvioi.
"Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset on pohdittava myös kriisivalmiuden näkökulmasta. Pienelläkin kunnalla voi olla hyvin suunnitellut ja harjoitellut kriisivalmiudet. Suuremmissa kokonaisuuksissa kriisien johtamiseen ja viestintään on kuitenkin mahdollista käyttää enemmän voimavaroja ja kriisiosaamista pystytään usein kartuttamaan monipuolisemmin", ministeri Risikko totesi.
STM:n viestintäjohtajan Eeva Larjomaan mukaan viestinnän ammattilaiset tarvitaan mukaan strategisesti tärkeiden uudistusten suunnitteluun jo alkumetreillä. "Viestijöillä on osaamista arvioida valitun viestintälinjan riskejä ja perustelujen ymmärrettävyyttä kansalaisten ja muiden toimijoiden kannalta. Viestintä tuntee vuorovaikutuksen kanavat ja osaa arvioida millaisella prosessilla asia saadaan käsitellyksi riittävässä laajuudessa", Larjomaa kertoi.
Larjomaan mukaan ihmiset sitoutuvat suuriin muutoksiin vasta, kun he ymmärtävät niiden vaikutuksen omaan arkeensa, ja se taas vaatii laajaa yhteistyötä ja avointa viestintää. "Fiksuissa organisaatioissa viestintä ja sidosryhmätyö on kytketty kiinteästi johtamiseen, strategiaan ja toiminnan perusprosesseihin. Viestinnällä ei kuitenkaan voi paikata itse toiminnassa tehtyjä virhearvioita", Larjomaa totesi.
Lisätietoja:viestintäjohtaja Eeva Larjomaa, p. (09) 160 74182