Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Opetusministeri Li Andersson:
Hallitus on vahvistamassa oppimisen tukea

undervisnings- och kulturministeriet
Julkaisuajankohta 1.7.2019 17.21
Kolumni
Opetusministeri Li Andersson.

Erityisopetuksen tilanne puhututtaa niin opettajien, oppilaiden kuin vanhempien keskuudessa. Oikeus saada riittävä yksilöllinen tuki omaan oppimiseen on jokaiselle oppilaalle kuuluva oikeus. Silti oppimisen tuen kokonaisuutta ei ole saatu riittävän hyvin toimivaksi ja monissa kunnissa resurssien puute on johtanut tilanteeseen, jossa erityisopetuksen inkluusio toteutetaan vailla riittäviä resursseja.

Myös Iltalehti kirjoittaa tänään erityisopetuksen tilanteesta ja siitä, että vuonna 2010 lanseeratun inkluusiomallin johdosta erityistä tukea tarvitsevien pienryhmäopetus on romahtanut ja samaan aikaan erityisopetukseen käytetyt resurssit ovat pienentyneet.

Vuoden 2011 voimaan tulleiden perusopetuslain muutosten tavoitteena oli vahvistaa esi- ja perusopetuksen oppilaiden oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätä tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä. Tavoitteena oli myös muuttaa tuen tarjontaan liittyvää prosessia ja tehdä siitä läpinäkyvämpi.

Lainsäädäntömuutoksiin ei kuitenkaan liittynyt konkreettista määräystä erityisen tuen oppilaiden inkluusiosta tai opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen opetusryhmissä. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjä päättää edelleen opetuksen toteutuspaikasta ja voi siten edelleen järjestää sen myös pienryhmissä. Erityiskoulujen määrä Suomessa lähti tämän lisäksi selkeään laskuun opetuksen järjestäjien päätöksillä jo 2000-luvun alussa eikä vasta 2011 perusopetuslainsäädännön muutosten voimaantulon jälkeen.

Iltalehden artikkelin mukaan kouluissa ollaan pettyneitä Rinteen hallituksen hallitusohjelman kirjauksiin, koska siinä edelleen luvataan selvittää erityisopetuksen tilannetta ja inkluusion toimivuutta. Monien mielestä selvityksiä on jo tehty riittävästi, ja on aika ryhtyä toimeen.

Toimeen myös ryhdytään.

Hallitusohjelmassa on tunnistettu laajasti koulutuksellisen tasa-arvon ongelmat kaikilla koulutusasteilla. Rinteen hallitus panostaa 190 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen hallituskauden aikana.

Selvitämme oppimistulosten laskun syitä tutkimushankkeella. Laadimme erillisohjelman maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisen edellytysten parantamiseksi ja koulutussiirtymien sujuvoittamiseksi. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että mikäli ryhmässä on paljon tukea tarvitsevia, sillä voi olla negatiivinen vaikutus oppimistuloksiin, mutta muutama tukea saava oppilas voi parantaa myös muiden oppimista.

Tuemme perusopetuksen pitkäjänteistä kehittämistä ja rahoitusta sekä opetussuunnitelman toimeenpanoa, varmistamalla oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla esimerkiksi kohdentamalla erilaista tukea luki- tai puheen tuottamisen häiriöiden varhaisempaan havaitsemiseen ja tuen havaitsemisen ja tuen kohdentamiseen.

Perusopetuksen arviointia uudistetaan yhdenvertaisemmaksi laatimalla tietyille arvosanoille kriteerit, joiden täyttymistä myös oppilas ja hänen vanhempansa voivat seurata. Esi- ja perusopetuksesta on tarkoitus tehdä yhtenäisempi kokonaisuus, mikä edistää koulupolun alkuvaiheen perustaitojen paremman omaksumisen. Osana perusopetuksen laatu-ja tasa-arvo-ohjelmaa tarkastellaan myös erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä, joilla pyritään vahvistamaan esim. tuen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle. Tässä yhteydessä tulemme myös selvittämään henkilöstömitoitukset yhtenä mahdollisena ratkaisuna tilanteeseen.

Opettajamitoitukset eivät ole pelkästään kustannuskysymys, vaan myös henkilöstön saatavuus pitää huomioida. Mikäli päädytään sitoviin mitoituksiin, todennäköisesti rahoituksen ohella on lisättävä myös opettajien ja erityisopettajien koulutusta. Kelpoisten erityisopettajien saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, mutta alueellisia eroja on runsaasti myös opetuksen järjestäjien tavassa määritellä, kuinka tuen eri tasoilla liikutaan, opetuksen järjestämiskäytänteissä kuten ryhmittelyssä ja niiden joustavuudessa sekä myös tavassa kohdentaa resursseja. Myös opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa on huomioitava paremmin muuttunut toimintaympäristö ja kolmiportaisen tuen mallia tulee kehittää jatkuvasti huomioiden erityisesti alueelliset erot.

Kannan saman huolen, kuin opettajat ja koulutuksen järjestäjät siitä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset eivät voi olla kunnissa se kohde, jolla toteutetaan säästöt. Kun hallitusohjelmaa lähdetään toteuttamaan ja lisäresursseja jakamaan, pitää huolella miettiä rahan jakamisen tavat, jotta lisäresurssi käytetään tarkoituksenmukaisella ja kaikista vaikuttavimmalla tavalla.

Li Andersson
opetusministeri

Allmänbildande utbildning Li Andersson Utbildning
 
Tillbaka till toppen