Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna
Media

Pääministeri Sanna Marinin puhe talousarvioesityksen lähetekeskustelussa 28.9.2021

Valtioneuvoston viestintäosasto
28.9.2021 16.29
Puhe

Pääministeri Sanna Marin piti puheen eduskunnassa hallituksen talousarvioesityksen lähetekeskustelussa tiistaina 28.9.2021. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarvioesitystä on valmisteltu myönteisessä, jopa yllättävän hyvässä talous- ja työllisyystilanteessa. Vielä vuosi sitten näin hyvä kehitys näytti varsin epätodennäköiseltä.

Viime kuukausien positiivinen talouskehitys on osaltaan osoittanut, kuinka olemme Suomessa onnistuneet koronan hoidossa monella mittapuulla hyvin. Talouden koronakuoppa jäi meillä monia muita Euroopan maita selvästi pienemmäksi etenkin siksi, että viruksen leviämisen estämisessä on onnistuttu.

Talouspolitiikassa valitsimme heti pandemian alussa linjan, jossa ihmisiä ja yrityksiä tuetaan voimakkaasti, jotta kriisin vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tavoitteena on ollut konkurssien ja työttömyyden kasvun estäminen, ihmisten toimeentulon ja peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen sekä hoito- ja palveluvelan purkaminen. 

Samaan aikaan työmarkkinoilla on sovittu poikkeuksellisista ratkaisuista, jotka ovat osaltaan tukeneet työllisyyden myönteistä kehitystä merkittävällä tavalla.

Talouden kasvua alettiin tukea heti pandemian alussa elvytyksellä. Investoinnit osaamiseen ja tutkimukseen, infrastruktuuriin, ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun lisäävät nyt taloudellista toimeliaisuutta. 

Vaikka saamme vahvaa vetoapua maailmantaloudesta, talous- ja työllisyyskehitys olisivat jääneet paljon vaimeammiksi ilman hallitusohjelman mukaista aktiivista finanssipolitiikkaa.

Arvoisa puhemies,

Nyt näemme, että valittu talous- ja työllisyyspolitiikan linja on osoittautunut oikeaksi. Saavutimme pandemiaa edeltäneen tuotannon tason jo viime kesänä, yhtenä ensimmäisistä maista Euroopassa.

Työllisten määrän trendi on tällä hetkellä yli 110 000 henkeä korkeammalla tasolla kuin viime vuoden kesällä. Vaalikauden alkuun verrattuna työllisiä on yli 40 000 enemmän. 

Nyt näyttää jopa siltä, että vaalikauden alussa asetettu työllisyystavoite on mahdollista saavuttaa, vaikka väliin on osunut historiallinen talouskriisi. Harva uskoi tähän vielä vuosi sitten.

Arvoisa puhemies,

Voimakkaan elvytyksen jälkeen olemme palaamassa kohti normaalimpia aikoja myös talouspolitiikassa.

Hallituksen katse on nyt tiukasti siinä, että onnistumme myös kriisin jälkihoidossa hyvin. Talousarvioesitys rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua pandemian jälkeiseen aikaan. Se tukee kriisin vaurioista toipumista, vauhdittaa investointeja ja edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua sekä työvoiman saatavuutta. Hoito- ja palveluvelkaa puretaan ja koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita vahvistetaan.

Talouden uudistumista ja tulevaisuuden kasvua tukee etenkin Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta esitettävä rahoitus. Sen myötä investoidaan ilmastoystävällisiin energiajärjestelmiin lähes puoli miljardia euroa, tutkimukseen ja innovaatioihin lähes 300 miljoonaa euroa ja työllisyyspalveluihin lähes 100 miljoonaa euroa. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimia edistetään yhteensä 75 miljoonalla eurolla.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa rakentavien uudistusten toteutus jatkuu myös ensi vuoden talousarvioesityksessä hallitusohjelman mukaisesti. Esitys sisältää rahoituksen esimerkiksi oppivelvollisuuden laajennukselle ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuudelle, hoitajamitoitukselle, perhevapaauudistukselle ja lastensuojelun henkilöstömitoitukselle. Budjettiriihessä sovimme lisäksi 7 päivän hoitotakuun toteutuksesta perusterveydenhuollossa.

Arvoisa puhemies,

Talousarvioesitystä on kritisoitu siitä, että talouden kasvaessa alijäämä on yhä 6,9 miljardia. Kritiikissä unohtuu, että takana on historiallinen talouskriisi. Lisäksi alijäämää kasvattavat esimerkiksi 1,5 miljardin euron määräraha hävittäjähankintoihin sekä hyvinvointialueiden noin 900 miljoonan euron rahoituserän ajoitusmuutos vuodelta 2023 vuodelle 2022.

Hallituksen esitystä pienempi alijäämä edellyttäisi leikkaamista tai verojen korottamista. Ne olisivat tässä tilanteessa haitallisia nykyiselle ja tulevalle kasvulle, ilmastolle ja yhteiskunnan sosiaaliselle eheydelle. Hallituksen esittämä finanssipolitiikan linja on tasapainoinen.

Julkisen talouden tila on nyt selvästi parempi kuin vielä viime syksynä tai keväänä ennakoimme. Vuosi sitten eri arvioissa näytti siltä, että julkisen velan BKT-suhteen vakauttaminen tämän vuosikymmenen aikana edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista 5 – 7 miljardilla eurolla. 

Nyt olemme tilanteessa, jossa valtiovarainministeriön ennusteessa velkasuhde kasvaa enää 0,1 prosenttiyksikköä ensi vuonna. Useiden ennustelaitosten ennusteissa velkasuhde kääntyy jopa laskuun ensi vuonna. Odotettua positiivisempi kehitys tässäkin osoittaa osaltaan talouspolitiikan onnistumista.
 

Tillbaka till toppen