Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna
Media

Selvitys: Hallituksen ilmastolakiehdotuksen päästötavoitteiden toteutuminen edellyttää ripeitä toimia ennen vuotta 2030

Valtioneuvoston viestintäosastoYmpäristöministeriö
3.9.2021 9.38
Uutinen
Valtioneuvoston selvityksiä logo

Tuoreen selvityksen mukaan vuodelle 2030 esitetty 60 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna edellyttää erityisesti sitä, että energia- ja muun teollisuuden investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin toteutuvat siihen mennessä.

Suomen ilmastolakia uudistetaan. Lakiin on tarkoitus sisällyttää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi vastaavat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Valtioneuvosto tilasi ilmastolain uudistuksen tueksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä selvityksen, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisten päästövähennystavoitteiden vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen. Kansantaloudelliset arviot toteutti Merit Economics.

Kasvihuonekaasupäästövähennysten vaikutusarvioinnit laadittiin siten, että Suomen ilmastopaneelin arvioima oikeudenmukainen hiilibudjetti 79 Mt vuosille 2020–2050 ei ylittyisi. Vuoden 2030 osalta laadittiin laskelmat, joissa Suomen tavoitteena olisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55, 60 tai 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Kaikissa tarkasteluissa vuodelle 2030 ehdotettu 60 prosentin päästövähennystavoite edellyttäisi erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen nopeaa vähentämistä. Päästövähennystavoitteen tiukennus näkyy energiasektorilla kasvavana sähkön tuontina vuosina 2025−2030.

Ilmastotavoitteet vaikuttavat työllisyyteen, ostovoimaan ja hyvinvointiin

Laskennalliset vaikutusarviot osoittavat, että nopeasti tiukentuvat ilmastotavoitteet vauhdittavat yhteiskunnan rakennemuutosta. Muutoksella on vaikutusta eri toimialojen työllisyyteen, kuluttajien ostovoimaan ja kokonaisvaltaisesti Suomen hyvinvoinnin kehitykseen.

Tämä näkyy 55 ja 60 prosentin tapaustarkasteluissa, joissa vaikutukset kansantalouteen ovat monilta osin myönteisiä vuoteen 2030 saakka, kun lisäinvestoinnit kasvattavat kansantuotetta ja työllisyyttä. Tämän jälkeen päästövähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, jolloin kulutuskysyntä laskee.

Selvityksen tuloksia esiteltiin ministeriöille, ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle sekä sidosryhmille huhti-kesäkuun aikana. Esitys uudeksi ilmastolaiksi lähetettiin lausuntokierrokselle 2.7.2021.

Lisätietoja: tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 050 359 9549, tiina.koljonen(at)vtt.fi sekä ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö, p. 0295 250 185

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Tillbaka till toppen