Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Justitieminister Anna-Maja Henrikssons öppningshälsning på Förvaltningsdomstolsdagen 11.2.2022

justitieministeriet
Utgivningsdatum 11.2.2022 13.30
Tal

Arvoisa hallintotuomioistuinpäivien osallistujat, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar

Elämme poikkeuksellisia aikoja, vi lever i förunderliga tider. On tärkeää pohtia, mitä viimeaikojen kokemukset – yhteiskunnallinen myllerrys kuten tilaisuuden otsikossa todetaan - merkitsevät oikeusvaltion ja myös hallintotuomioistuinten tulevaisuuden kannalta. Korona-aika on testannut suomalaista perusoikeusjärjestelmää: valmiuslaki on otettu käyttöön kahteen otteeseen, ja välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden rajoissa on säädetty muutakin kansalaisten oikeuksiin puuttuvaa lainsäädäntöä. Pandemia-aika on testannut oikeusvaltiota myös käytännön tasolla: yhteiskunnan instituutioiden – myös tuomioistuinten – toiminnassa on jouduttu vastaamaan aivan uudenlaisiin haasteisiin. 

Mitä olemme tästä kaikesta oppineet? On selvää, että näin poikkeuksellinen ajanjakso ei poistu jälkiä jättämättä. 

Även om det också finns utvecklingsbehov anser jag generellt att det finländska systemet för grundläggande fri- och rättigheter och rättsstaten har klarat testet rätt bra. Det finns tydliga styrkor i vårt system att bygga vidare på. Jag har sett det som min roll som justitieminister att under krisen lyfta fram frågor om respekt för de grundläggande rättigheterna och rättsstatsprincipen – trots att det i den allmänna debatten ibland har krävts snabba lösningar på frågor som gäller grundlagen och medborgarnas rättigheter.

Vaikka myös kehittämistarpeita on, katson yleisesti, että suomalainen perusoikeusjärjestelmä ja oikeusvaltio ovat selvinneet tästä ajasta varsin hyvin. Järjestelmässämme selvästikin on vahvuuksia, joille rakentaa. Olen nähnyt omaksi roolikseni oikeusministerinä johdon mukaisesti pitää kriisin aikana esillä perusoikeuksien kunnioituksen ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen näkökohtia – siitäkin huolimatta, että yleisessä keskustelussa on joskus vaadittu pikaratkaisuja perustuslaillisiin ja kansalaisten oikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

Haasteita on myös viimeisten kahden vuoden aikana noussut esiin: niin oikeudellisessa mielessä kuin siltä osin, miten yhteiskunnassa joudutaan reagoimaan pandemian jättämiin jälkiin. 

Kokemus pandemia-ajasta on osoittanut, että valmiuslainsäädäntömme kaipaa uudistamista. Pandemian nostamien vaatimusten lisäksi joudutaan punnitsemaan, onko meillä riittävät valmiudet reagoida esimerkiksi laajamittaisen ja hallitsemattoman maahanmuuton tai ilmastomuutoksen vakavien seurausten kaltaisiin uusiin uhkiin. Valmiuslain uudistaminen on nyt käynnistymässä oikeusministeriön johdolla. Hankkeesta on tulossa pitkäaikainen ja useita hallinnonaloja koskettava.  

Valmiuslain uudistamistyössä tulee olemaan parlamentaarinen seurantaryhmä, joka tekee keskeiset linjaukset. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää, ja toivon omalta osaltani hyvää yhteistyötä yli hallitus-oppositio-rajojen tässä merkittävässä hankkeessa
 
Maahantuloa koskevan lainsäädännön mahdolliset uudistamistarpeet ovat parhaillaan selvitettävänä sisäministeriön asettamassa työryhmässä. 

Ensisijaisesti arvioidaan, tarvitaanko muutoksia nykyiseen maahantuloa ja rajavalvontaa koskevaan sääntelyyn ja jos tarvitaan, sisäministeriö vastaa niiden valmistelusta. 

Valmiuslaki koskee vain poikkeusoloja, joten sen soveltaminen ja muuttaminen on aina toissijaista ns. tavalliseen lainsäädäntöön nähden. 

 

Bästa åhörare, 

Också de sociala effekterna av coronatiden, såsom den växande ojämlikheten eller ökade mentala problem, kan påverka domstolarna. Om vi betraktar coronatiden särskilt med tanke på domstolarna, har pandemin påverkat till exempel handläggningstiderna. De genomsnittliga handläggningstiderna har ökat något, bland annat för att man i början av pandemin var tvungen att avbryta handläggningen i ärenden där muntlig förhandling skulle ordnas. Förvaltningsdomstolarna övergick ändå snabbt till distanssammanträden och situationen kunde delvis normaliseras. Trots omorganiseringen av arbetet och de nya arbetsmetoderna har handläggningstiderna blivit längre, eftersom den relativa andelen muntliga förhandlingar har ökat och det inte alltid har funnits tillräckligt med sessionssalar. Dessutom är till exempel de asylärenden som kommer in allt mer arbetskrävande och komplexa. Det är sannolikt att bland annat antalet sociala ärenden kommer att öka vid domstolarna till följd av covid-19-pandemin. Utöver coronapandemin har också införandet av förvaltningsdomstolarnas system för verksamhetsstyrning och dokumenthantering (HAIPA) och systemets utvecklingsbehov påverkat handläggningen av ärenden.

Myös korona-ajan yhteiskunnalliset vaikutukset kuten eriarvoistuminen tai mielenterveysongelmien lisääntyminen voivat koskettaa tuomioistuimiakin. Jos katsotaan korona-aikaa erityisesti tuomioistuinten kannalta, korona on vaikuttanut esimerkiksi käsittelyaikoihin. Todennäköistä on, että koronan seurauksena muun muassa sosiaaliasioiden määrä tulee kasvamaan tuomioistuimissa. Koronan lisäksi asioiden käsittelyyn on vaikuttanut myös Haipa-järjestelmän käyttöönotto ja järjestelmässä ilmenneet kehittämistarpeet.

 

Hyvät kuulijat,

Pääministeri Marinin hallitusohjelmakirjauksen mukaan turvallinen oikeusvaltio edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan yhdenvertaista toteutumista. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty hanke tuomioistuinten oikeudenkäytön kehityssuuntien ja nykyisen tuomioistuinrakenteen yleisen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Oikeudenkäytön kehitystyöryhmä työskentelee tulevaan kesään asti. Tarkoitus on, että tämä työ rakentaa perustaa tulevien hallitusohjelmien ja hallituskausien oikeuspolitiikalle.

Toimiva tuomioistuinlaitos on keskeinen osa oikeusvaltiota perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan yhdenvertaisessa toteuttamisessa. Oikeusvaltioperiaatteen varaan rakentuvassa yhteiskunnassa tuomioistuinten rooli ja ydintehtävät ovat pohjimmiltaan vakiintuneet ja muuttumattomat. Yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely ja esimerkiksi digitalisoitumisen vaikutukset tuomioistuinten toimintaan ovat kuitenkin tuomioistuinten toiminnan kehittämisen kannalta merkittävässä asemassa. Tuomioistuinlaitokseenkin vaikuttavat monet uudet oikeudelliset ilmiöt - kuten esimerkiksi ilmasto-oikeudenkäynnit ja tekoäly- ja toimintaympäristön muuttuminen muutoinkin voi tuoda uusia haasteita tuomioistuinten toimintaan.

Tuomioistuinlaitoksen toiminnan ja sen edellytysten sekä käsiteltävien asioiden ja kehityssuuntien arviointi tulee olla tulevaisuuteen katsovaa. Oikeusturvan saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehtiminen on tärkeätä niin kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kuin yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta.

Tuomioistuinten riippumattomuutta turvataan perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä monin tavoin. Tuomareiden riippumattomuuden keskeisiä elementtejä ovat nimitysmenettely ja virassapysymisoikeus. Keskustelua on KHO:n presidentti Kari Kuusiniemen aloitteesta noussut siitä, ovatko tuomioistuinten riippumattomuuden takeet kuitenkaan riittävät ajatellen sitä, että myös Suomessa on mahdollista, että nousee eri lailla ajattelevia vallanpitäjiä. 

Jag anser att det också i övrigt är befogat att väcka diskussion om domstolarnas oberoende och de centrala elementen i rättsstaten. Det vore naivt att tro att en sådan granskning inte behöver göras även i Finland, fastän förhållandena här är relativt stabila. 

Mielestäni keskustelun herääminen tuomioistuinten riippumattomuudesta ja oikeusvaltion keskeisistä elementeistä muutenkin on aiheellista. Olisi naiivia ajatella, ettei tällaista tarkastelua olisi syytä myös käydä oloiltaan varsin vakaassa Suomessakin.

Tuomioistuinten resurssien riittävyys on keskeinen osa oikeusvaltion toimintaedellytyksiä. Tästä johtuen oikeusministeriössä on käynnistetty historian ensimmäinen oikeudenhoidon selonteon valmistelu. Tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. Selonteon tarpeen nosti keväällä esiin eduskunnan lakivaliokunta. Luottamus oikeudenhoitoon on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeusvaltiossa keskeistä on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Selonteossa oikeudenhoidon tarkastelu nivoutuu keskeisesti oikeusvaltioajatteluun ja luottamukseen. Selonteossa arvioitaisiin myös sitä, miten resurssit ja palvelukyky ovat kehittyneet viime vuosina. Ensisijaisesti katse kohdistettaisiin kuitenkin tulevaan kehitykseen vaikuttamiseen.

Selontekoa valmistellaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

 

Hyvät kuulijat,

Hallintotuomioistuinpäivä on tänään erittäin ajankohtaisten asioiden äärellä. Toivotan teille oikein mukavaa ja antoisaa päivää!

 
Tillbaka till toppen