Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Pääministeri Ahti Karjalaisen II hallituksen ohjelma 15.7.1970

Yleistä

Hallitus toimii maamme kansainvälisen aseman lujittamiseksi sekä rauhan ja kansojen keskeisen yhteistyön lisäämiseksi.Hallitus eristää eri väestökieli- ja ammattiryhmien sekä ikäluokkien keskinäistä yhteistyötä ja suvaitsevuutta.Hallitus toimii kansanvallan laajentamiseksi yhteiskunnan eri aloilla, taloudellisen ja muun hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä tulo-,ym. taloudellisten ,sosiaalisten ja sivistyksellisten erojen vähentämiseksi.Hallitus kohdistaa erityisen huolenpitonsa teollistuvassa yhteiskunnassa heikompaan asemaan joutuneiden syrjäryhmien ja kehitysalueiden aseman parantamiseen. Hallitus kiinnittää tähänastista suurempaa huomiota huolestuttavasti lisääntyvään elinympäristöömme saastumiseen pyrkien turvaamaan myös tuleville sukupolville puhtaan ja terveellisen elinympäristön.

Ulko- ja ulkomaankauppapolitiikka

Hallitus noudattaa Paasikiven–Kekkosen linja mukaista ulkopolitiikkaa. Tällä pohjalla on rauhaa edistävää, aktiivista puolueettomuuspolitiikkaamme edelleen kehitettävä. On ajoissa varauduttava maallemme osoittautuneen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen jakamiseen Neuvostoliiton kanssa. On edistettävä Pohjoismaiden yhteistyötä ja Pohjois-Euroopan rauhallisena pitämiseen tähtääviä aloitteita, työskenneltävä Euroopan turvallisuuskokouksen aikaansaamiseksi Euroopan olojen saattamiseksi pysyväksi rauhanomaiselle kannalle, toimittava aktiivisesti Yhdistyneissä kansakunnissa sen toimintakyvyn ja yleismaailmallisuuden lisäämiseksi sekä peruskirjan edellyttämien periaatteiden toteuttamiseksi kansainvälisessä elämässä. Kehitysmaita tukevaa kehitysyhteistyöpolitiikkaamme on edelleen tehostettava ja monipuolistettava sekä varattava siihen lisääntyvästi varoja. Hallitus huolehtii puolueettomuuspolitiikkaa tinkimättömästi noudattaen maamme kaupallisten etujen turvaamisesta eurooppalaisessa yhdentymiskehityksessä. Erityisesti edistetään taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa, Neuvostoliiton kanssa tapahtuvan rajakaupan lisääminen mukaan luettuna. Myös Pohjoismaiden kanssa laajennetaan ja tiivistetään kaikenpuolista taloudellista yhteistyötä. Hallitus toimii viennin, myös ns. uusviennin sekä pien- ja keskisuuren teollisuuden viennin, lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Hallitus kiinnittää tällöin erityishuomiota kauppamme tasapainottamiseen niihin maihin nähden, joiden kanssa kauppamme on eniten alijäämäistä.

Yleinen talouspolitiikka

Hallitus toteuttaa voimakkaan, tasaisen ja alueellisesti taloudellisen kasvun politiikkaa, mikä on tehokkain keino uusien pysyvien työpaikkojen luomiseksi, korkean työllisyysasteen ylläpitämiseksi ja huolestuttavan suuren maastamuuton tekemiseksi tarpeettomaksi. Tässä tarkoituksessa hallitus tukee ja toteuttaa niin yksityisen kuin julkisen yritteliäisyyden laajentumista. Hallitus edistää valtion toimenpitein erityisesti pientä ja keskisuurta yritteliäisyyttä. Hallitus varaa riittävästi määrärahoja taloudellisesti tarkoituksenmukaisiin paikallisiin ja alueellisiin työkohteisiin mahdollisimman monen lisätyöpaikan luomiseksi nopeasti alityöllisillä kehitysalueilla. Hallitus helpottaa työllisyystöihin pääsyn ehtoja, lisää ammattikurssipaikkoja sekä pyrkii määrätietoisesti vähentämään siirtotyömaita, jonne vielä joutuville maksetaan päivärahaa sekä parannetaan heidän asunto-olojaan. Työvoiman ammattikoulutusta lisätään kiinnittäen erityistä huomiota jatko- ja uudelleen- koulutukseen. Sikäli kuin pysyvien työpaikkojen saanti edellyttää työvoiman siirtymistä paikkakunnalta toisella, tätä siirtymistä valtion toimenpitein ohjataan ja tuetaan. Työvoimahallinnon organisaatiota parannetaan, niin että työttömistä myös henkisen alan työttömistä - voidaan pitää entistä tehokkaampaa huolta.

Hallituksen taloudellisen kasvun turvaamiseen pyrkivää talouspolitiikkaa tukevasta, tuloeroja vähentävästä palkka- ja työehtosopimuspolitiikasta päättäminen kuuluu työmarkkinajärjestöille. Valtiovalta puolestaan pyrkii sopeuttamaan hintapolitiikan, valtiontalouden ja rahapolitiikan hoidon sellaisiin puitteisiin, että nämä talouspolitiikan alat edistävät taloudellista kasvua ja turvaavat reaalitulojen nousun siten, että tuloerot pienenevät. Hintatason vakaana pitämiseksi tarvitaan edelleen valtuuksia hintojen, maksujen jo vuokrien säännöstelyyn. Indeksiehtojen soveltaminen sopimuksissa edelleen kielletään ja estetään korkotason nousu. Suhdanteiden tasoittamiseksi toteutetaan edelleen suhdannetalletus- ja suhdannevarausjärjestelmiä. Näiden puitteissa kertyvien varojen käyttöä mm. teollisuuden investointeihin, metsätalouden, ympäristönsuojelun ja kehitysaluepolitiikan edistämiseen ryhdytään suunnittelemaan.

Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tulopoliittisen neuvottelumenettelyn kehittämiseksi siten, että kaikki tulot saatetaan tulopoliittisen neuvottelu-, sovittelu- ja sopimusjärjestelmän piiriin tavoitteena tuloerojen kaventaminen, oikeudenmukaisen tulonjaon aikaansaaminen sekä maamme kustannustason ja kilpailukyvyn säilyttäminen mahdollisimman vakaina.

Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin niin valtion tukeman kuin yksityisesti rahoitetun asuntotuotannon, myös omistusasuntorakentamisen, lisäämiseksi erityisesti asuntovajauspaikkakunnilla sekä etenkin vuokra- ja osuuskunta-asuntotuotannon edistämiseksi ynnä riittävien tonttialueiden saamiseksi asuntotuotannon tarpeisiin. Vuoden 1971 budjettiin pyritään ottamaan 600 milj. markan määräraha asuntotuotannontukemiseen.

Yhteiskunnallisen uudistustoiminnan rahoituksen ja valtiontalouden tasapainon turvaamiseksi on huolehdittava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä riittävien tulojen hankkimisesta valtiontaloudelle. Valtiontalouden rahoittamistarpeeseen on sopeutettava myös valmisteilla olevat verouudistukset. Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen uudistamisessa on oltava tavoitteena verotuksen yksinkertaistaminen, pienituloisten verorasituksen keventäminen sekä yksinäisten henkilöiden ja aviopuolisoiden verotuksessa todettavien kohtuuttomuuksien poistaminen. Maatalous tuloverotuksen epäkohdat korjataan viipymättä äskettäin valmistuneen toimikuntamietinnön pohjalta keventäen nimenomaan pientilojen verotusta.

Valtion jo kuntien välistä kustannusten jakoa tarkastetaan tarkoituksena keventää erityisesti taloudellisesti heikkojen kuntien asemaa ja tasata kunnallista verorasitusta eri kunnissa. Sairaaloita jo kansakouluja koskevat valtionavut porrastetaan yleisen kantokykyluokituksen mukaan. Kuntien talouden tasapainoista kehitystä varten perustetaan valtion ja kunnallishallinnon välinen pysyvä neuvottelukunta.

Kehitysaluepolitiikka

Hallitus tehostaa nopeasti ja voimakkaasti kehitysaluepolitiikkaa. Tässä tarkoituksessa kiirehditään kehitysalueneuvottelukunnassa vireillä olevaa kehitysaluepoliittista valmistelutyötä. Selvitetään nykyistä tehokkaamman ja keskitetymmän kehitysaluehallinnon tarpeellisuus. Perustetaan kehitysaluerahasto, johon aletaan hankkia varoja noin 100 milj. markkaa vuosittain käytettäväksi uusia työpaikkoja luovan elinkeinotoiminnan tukemiseen kehitysalueilla. Ammattikoulutusta tehostetaan kehitysalueilla näiden alueiden erikoistarpeet huomioonottaen. Valtio edistää automaattisen tietoliikenteen nykyistä nopeampaa rakentamista kehitysalueilla sekä parantaa kuljetus- ja sähköntariffihelpotusten avulla kehitysalueiden yritteliäisyyden edellytyksiä. Kehitysmaiden maanperän rikkauksien tutkimista voimistetaan. Vaikeimpia kehitysalueita varten laaditaan erityinen maa- ja metsätalouspoliittinen ohjelma. Valtion budjettiin otetaan määrärahoilla lainoihin kehitysalueiden pien- ja keskisuurelle teollisuudelle.

Maa- ja metsätalouspolitiikka

Maataloutemme tuotanto jo markkinointipolitiikan tavoitteena on huolehtia tärkeimpien elintarvikkeiden kotimaista kulutusta vastaavan omavaraisuudestaan ylläpitämisestä. Tähän päämäärään pyrittäessä vaikuttamaan tuotannon asteittaiseen suuntautumiseen siten, että vientiin tulee ensisijaisesti maataloustuotteita, joiden vienti turvaa pienviljelijäväestön työllisyyttä ja joiden viennin tukemiseen tarvitaan suhteellisesti vähiten valtion varoja. Nykyhetkellä tarvittavaan ylijäämien markkinointiin annetaan tarpeelliset määrärahat. Tilakohtaisiin rajoituksiin ei varsinaisen viljelijäväestön osalta mennä.

Voin kotimaisen kulutuksen edistämiseksi muualla voin ja margariinin hintasuhdetta hallitus välittömästi suorittaa selvityksen hintasuhteen muutoksen vaikutuksista pienituloisten elinkustannuksiin, valtiontalouteen sekä voin markkinointiin. Pyrkimyksenä on saada hintamuutosten nettovaikutus kuluttajahintatasoon mahdollisimman pieneksi. Hallitus turvaa maatalousväestön tulotason kehityksen samassa suhteessa kuin muiden väestöpiirien tulotaso nousee. Säädäntää maatalouden hintalaki, joka tulee voimaan hinnoitteluvuoden 1973 74 alusta. Säädetään satovuoden 1971 72 alussa voimaantuleva sokerilaki. Säädetään uusi viljavarastolaki.

Maataloustuotteiden markkinatilanteen parantuessa luovutaan tuottaja- voin hinnanalennusjärjestelmästä ja välittömästi alennetaan voin hinnanalennuskorvaus 2 markkaan/kg. Varsinkin maatalouden ulkopuolella harjoitettavan teollisen maataloustuotannon rajoittamiseen ryhdytään mm. lopettamalla valtion tuki tällaiselta tuotannolta.

Maatalouden rationalisointia ja pientilojen elinkelpoisuutta tehostetaan lähtien siitä periaatteesta, että maamme maatalous perustuu itsenäiseen pien- ja perheviljelyyn. Tässä tarkoituksessa lisätään varojen siirtoa maatilatalouden kehittämisrahastoon. Tilakeinottelu estetään ja samoin maiden siirtyminen yhtiöille ja säätiöille. Toteutetaan luopumiskorvausjärjestelmä, millä taataan tilastaan luopuvien vanhojen viljelijöiden toimeentulo. Näin vapautuva maa käytetään ensisijaisesti pientilojen lisämaiksi. Maataloudesta vapautuvan väestön uudelleenkoulutusta muihin ammatteihin tehostetaan. Kalastuselinkeinoa tuetaan korkotuen ja kalastuskoulutuksen sekä tehostetun kalanviljelyn muodossa. Poronhoidon kehittämistä tuetaan mm. tutkimustyötä tehostamalla sekä korvaamalla petojen poronhoidolle aiheuttamat haitat täysmääräisinä.

Edistetään MERA III:n rahoituksen toteuttamista sekä luodaan koko 1970-lukua varten metsänparannusohjelma. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota metsän kasvulle soveliaiden maa-alueiden metsittämiseen ja metsänparannustöihin, erityisesti kehitysalueilla.

Sosiaalipolitiikka ja terveydenhuolto

Sosiaaliturvan yhtenäistämiseksi suoritetaan selvitys sen hallinnon organisaation kehittämisestä ja palvelujen ja etuuksien tasoittamisesta.

Ryhdytään toimenpiteisiin taloudellisissa vaikeuksissa olevien rintamamiesveteraanien eläketurvan kiireelliseksi parantamiseksi, eläkeikärajan alentamiseksi ja erikoishelpotuksen järjestämiseksi, ja rintamaveteraaneille terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Myös sota- ja siviili-invalidien aseman parantamiseen kiinnitetään huomiota.

Lapsilisien jälkeenjääneisyys poistetaan eduskunnan edellyttämällä tavalla.

Eläketurvaerojen pienentämiseksi ryhdytään toimenpiteisiin parantamalla alhaisimpia eläkkeitä ja saattamalla nykyisin pelkästään kansaneläkkeen varaan jäävät eläkeläiset täydennyseläkejärjestelmien piiriin sekä asettamalla suurimmille eläkkeille katto. Pyritään siirtymään nykyistä joustavampaan eläkepolitiikkaan siten, että mahdollistetaan nykyistä aikaisempi eläkkeelle siirtyminen mm. erityisen raskaissa ja terveydelle vaarallisissa ammateissa. Edellä mainitut ja muut kipeimmät sosiaalipoliittiset uudistukset toteutetaan sitä mukaa kuin ne on valmisteltu ja niihin on varoja käytettävissä. Vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon varataan näihin tarkoituksiin noin 100 miljoonan markan määräraha.

Jatketaan yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa lakisääteisen vähimmäistoimeentulojärjestelmän luomista. Jatketaan lasten hoitolisäjärjestelmän toteuttamisen valmisteluja. Ryhdytään valmisteluihin lasten lakisääteisen päivähoidon järjestämiseksi.

Ryhdytään toimenpiteisiin yleisen työttömyysvakuutuslain säätämiseksi.

Säädetään kansanterveyslaki. Ryhdytään toimenpiteisiin hammashuollon asteittaiseksi siirtämiseksi sairausvakuutuksen piiriin. Lääkäripulan poistamiseksi ryhdytään todella vaikuttaviin toimenpiteisiin. Nykyistä halvemmalla ja tehokkaamman lääkehuollon toteuttamiseksi jatketaan lääkehuollon organisaatiouudistuksen valmistelua.

Koulutus- ja kulttuuripolitiikka

Koulutus- ja kulttuuripolitiikassa on tavoitteena alueellisten, taloudellisten ja sosiaalisten erojen poistaminen sekä tasa-arvoisuuden toteuttaminen. Peruskoulun uudistamisessa pyritään siihen, että myös syrjäseudun ja pienten kuntien kouluolot nykyisestään paranevat. Ryhdytään valmisteluihin sellaisen lakiesityksen antamiseksi, että esikoululuokka liitetään peruskoulun ala-asteeseen. Ammattikoulutusta tehostetaan ja pyritään siihen, että ammattikoulujen opetusohjelmat joustavasti mukautuvat elinkeinoelämän tarpeisiin maamme eri osissa ja että opetusohjelmassa on riittävästi myös yleistäviä oppiaineita. Sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ole ylioppilaita, tehdään mahdolliseksi myös korkeakouluopiskelu poistamalla tätä opiskelua rajoittavat muodolliset esteet. Korkeakoulujen, kuten muunkin koululaitoksen, hallinnon kansanvaltaistamista jatketaan ja oppilaiden oikeusturvaa parannetaan. Koulujärjestelmää liitetään tehokas aikuiskasvatus- ja uudelleenkoulutusjärjestelmä sekä tuetaan nykyistä enemmän kansansivistysjärjestöjä. Ryhdytään toimenpiteisiin opintotukijärjestelmän laajentamiseksi koskemaan kaikkea peruskoulun jälkeistä opetusta. Iltaopiskelun ja kirjeopiskelun edellytyksiä parannetaan. Kehitysvammaisten koulutiloihin kiinnitetään paremmin huomiota.

Kaikki oppilaitokset ja koulutuspolitiikan suunnittelu pyritään keskittämään opetusministeriön alaisuuteen. Taidehallinnon kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Tieteellistä ja teknistä tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan tehokkaasti.

Hallinnollisia uudistuksia

Eri puolilla yhteiskuntaa tapahtuvan suunnittelun yhteensopeuttamiseksi ja kasvupolitiikkaa varten tarpeellisen tavoitteellisuuden lisäämiseksi tehostetaan pitkän aikavälin yhteiskuntapoliittista suunnittelua. Valtioneuvoston kanslian ja sen alaisten suunnitteluelinten mahdollisuuksia sopeuttaa yhteen taloudellista, toiminnallista ja aluepoliittista suunnittelua, erityisesti alueellista kehityspolitiikkaa, vahvistetaan ja varataan tarkoitukseen riittävästi määrärahoja. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen maakuntaitsehallinnon toteuttamisesta 1970-luvun alkupuoliskolla. Ryhdytään periaatepäätöksen edellyttämiin lisäselvitys- ja valmistelutöihin välittömästi. Kuntauudistus toteutetaan välttäen pakkoa ja ottaen huomioon kuntalaisten mielipiteet sekä käyttäen tehokkaasti hyväksi myös yhteistoiminta-alueiden muodostamisen tarjoamaa mahdollisuutta. Kuntauudistusta ja maakuntaitsehallintoa toteutettaessa pyritään säilyttämään kielellisesti yhtenäiset alueet. Tarvittaessa on kielilainsäädäntöä kehitettävä, jotta kieliolosuhteet säilyisivät perinteellisesti kaksikielisissä kunnissa. Ryhdytään tehostamaan ympäristön suojelua ja sen hallintoa perustamalla erityinen ympäristönsuojeluvirasto ja sen yhteyteen ympäristönsuojeluneuvottelukunta, jotka ryhtyvät keskitetysti johtamaan ympäristönsuojelutyötä. Tutkitaan mahdollisuudet säätää erityinen valmistevero ympäristöä saastuttaville tuotteille.

Siirtolaisuuskysymyksen hoitoa varten tarpeellinen selvitystyö aloitetaan. Perustetaan siirtolaisuusneuvottelukunta. Tämän tulee huolehtia siirtolaisuuspolitiikan valmistelusta mm. sitä silmällä pitäen, että työvoiman värväys Suomessa tapahtuu viranomaisten välityksellä ja että ulkomailla asuvilla suomalaisilla säilyy käytännössä mahdollisuus palata kotimaahansa.

Yritysdemokratialainsäädäntöä ryhdytään kiireellisesti valmistelemaan.

Naisten aseman parantamista tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhdytään asiaa tutkineen komitean työn pohjalta. Suoritutetaan selvitys vaalilainsäädännön parantamiseksi siten, että puolueiden saamat edustajapaikat vastaisivat nykyistä paremmin vaaleissa annettuja äänimääriä. Tässä yhteydessä tutkitaan mahdollisuus alentaa edelleen äänioikeusikärajaa 18 ikävuoteen.

Liite hallituspöytäkirjaan niistä asioista, jotka neuvotteluissa on sovittu pantavan hallituksen toimesta selvitettäviksi.

Asetetaan lähinnä parlamentaarisista henkilöistä kokoonpantu komitea selvittämään puolustuslaitoksen tehtävät nykyaikana. Asetetaan komitea laatimaan esitys kulttuuripalvelusten tuotannon, jakelun ja rahoituksen järjestämiseksi siten, että kaikkien kansalaispiirien kulttuuritarpeet ja maksukyky otetaan huomioon.

Asetetaan komitea selvittämään saamelaisten asemaa ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin heidän toimeentulonsa turvaamiseksi sekä sivistyksellisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi. Valtiosäännön uudistustyö pannaan vireille. Opettajien uudelleen- ja jatkokoulutus koulu-uudistuksen yhteydessä järjestetään tehokkaasti.

Tehostetaan toimenpiteitä huumausaineiden väärin käytön ehkäisemiseksi sekä hoitomahdollisuuksien järjestämiseksi näiden aineiden väärinkäyttäjille.

Poliisiasioiden siirtäminen ministeriöiden välisen työmäärän tasaamiseksi sisäasiainministeriöstä oikeusministeriöön. Työllisyyskortistoon pääsyn ehtojen muuttaminen siten, että alaikäraja poistetaan ja että aviopuolison tai vanhempien tuloja ei oteta huomioon.

Kansaneläkkeiden sitominen ansiotasoindeksiin.
Tukilisien korottaminen.
Alimman sairausvakuutuspäivärahan korottaminen ja äitiysrahan maksamisenpidentäminen.
Työtulojen etuoikeuden ulottaminen kaikkiin työtuloihin tiettyyn rajaan asti.
Työeläkelakien muuttaminen siten, että vähennetään täyteen eläkkeeseen tarvittavien työvuosien määrää.
Valtion vakuutuslaitoksen perustaminen huolehtimaan yleisestä tapaturmavakuutuksesta, yleisestä liikennevakuutuksesta, valtion osakeyhtiöiden esinevakuutuksista sekä kuntien vakuutuksista.
Asumistuen asteittainen laajentaminen.
Oppisopimuslain uusiminen ja tehokkaan valvonnan järjestäminen. Rakennustoiminnan kustannustason alentaminen, kaavoituksen tehostaminen ja asunto-obligaatioiden käyttö rahoituksessa.
Oman asunnon verotuksesta luopuminen.
Väestörekisterin siirtäminen kokonaan valtion ylläpitämäksi.
Lisäarvonverotukseen siirtyminen taloudellista tasapainoa järkyttämättä ja pientuloisten elinkustannuksia lisäämättä.
Perintö- ja lahjaveron määräämisen, maksuunpanon ja kannon siirtäminen tuloverotuksen yhteydessä suoritettavaksi.
Ansiottomien arvonnousujen verotus.
Ammattientarkastuslain uudistaminen, vuosilomalain tarkistaminen ja työtuomioistuinlain uudistaminen.
Yritysten harkintaverotuksesta luopuminen sekä kaikkien tulojen julkisuusperiaatteen ja ilmoittamisvelvollisuuden toteuttaminen verotuksen yhteydessä.
Maatalouden omaisuusverotuksesta luopuminen kuten on luovuttu muiden yritysten omaisuusverosta liikeverotuksessa.
Mainos- ja edustuskulujen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen liikenneverotuksessa.
Kaikkien valtionapujen porrastaminen kantokykyluokituksen mukaan.
Yleisen kantokykyluokituksen tarkistaminen.
Kuntien ja keskussuhdannerahaston perustaminen, johon kunnat voisivat tehdä suhdannetalletuksia.
Vanhojen kaupunkien erityisrasituksista luopuminen.
Yrittäjien saattaminen maksajan suhteen samaan asemaan yrittäjäeläkkeiden järjestelmässä.
Heikossa taloudellisessa asemassa olevien lehtien tukeminen.
Asuntotuotannon kokonaisrahoituksen takaamiseen tähtäävien järjestelyjen tukeminen.
Yksinäisten äitien saattaminen perhe-eläkejärjestelmän piiriin.

 

Aiheeseen liittyvää

Tillbaka till toppen