Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Eläkeuudistus vähentää kestävyysvajetta

statsrådets kommunikationsavdelning
Julkaisuajankohta 26.9.2014 10.22
Tiedote 410/2014

//lisätty linkki valtiovarainministeriön muistioon, ei muita muutoksia//

Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen keskeisenä tavoitteena on ollut julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen. Tätä on toteutettu Kataisen hallituksen viime vuonna hyväksymällä rakennepoliittisella ohjelmalla, jota nykyinen hallitus edelleen toteuttaa.

Tänään hyväksytty neuvotteluratkaisu eläkeuudistuksesta täyttää valtiovarainministeriön alustavan, Eläketurvakeskuksen pohjalaskelmiin perustuvan arvion mukaan sille asetetun tavoitteen. Uudistus supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta eläkemenojen pienenemisen ja työllisyysasteen kohoamisen myötä yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Lisäksi on otettava huomioon eläkesijoitusten tuoton kohoaminen, jonka sijoitussääntöihin sovitut muutokset tekevät mahdolliseksi. Nämä työmarkkinajärjestöjen sopimat uudistukset sekä hallituksen aiemmin päättämä eläkeindeksin jäädytys vahvistavat kokonaisuudessaan julkisen talouden kestävyyttä runsasta yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Tämä täyttää rakennepoliittisessa ohjelmassa eläkeuudistukselle asetetun tavoitteen.

Kohoavan työllisyysasteen ja vahvistuvan julkisen talouden ohella uudistus tukee myös eläkejärjestelmämme sosiaalista kestävyyttä. Se kohottaa nykyjärjestelmään verrattuna tulevaa keskimääräistä eläketasoa, purkaa työeläkemaksujen kohoamispaineen sekä vahvistaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

Eläkeuudistus on rakenneohjelman keskeinen osa. Sen tavoitteeksi asetettiin julkisen talouden kestävyyden vahvistuminen yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Työmarkkinajärjestöt toimittivat hallitukselle viime keväänä kannanoton, jossa ne sitoutuivat valmistelemaan tämän tavoitteen täyttävän uudistusehdotuksen.

Neuvottelutulos hyvä pohja kolmikantaiselle säädösvalmistelulle

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan neuvottelutulos luo hyvän pohjan uudistusta koskevalle kolmikantaiselle säädösvalmistelulle. Koska suomalaisten odotettavissa oleva elinaika on pidentynyt nopeasti, osa lisävuosista pitäisi jatkossa käyttää työntekoon. Eläkeiän alaraja nousisi vähitellen 65 vuoteen ja myöhemmin se sidottaisiin elinajanodotteeseen. Silti myös eläkkeellä ehditään olla tulevaisuudessa nykyistä pitempään. Erityisen raskasta työtä tehneillä ihmisillä olisi eläkeratkaisun mukaan oikeus eläkkeeseen 38 vuoden työuran jälkeen jo ennen varsinaista eläkeikää.

Eläkeratkaisu on kokonaisuus, jossa esimerkiksi eläkeiän nostolla voidaan pitää työeläkemaksu kohtuullisena tulevina vuosina. Maltilliset eläkemaksut hyödyttävät sekä työnantajia että työntekijöitä. Kohtuulliset maksut tukevat myös taloutta ja yritysmaailmaa laajemmin, kun kokonaisveroaste pysyy matalampana.

Hallitus kiittää työmarkkinajärjestöjä ja kaikkia ehdotuksen valmisteluun osallistuneita hyvin tehdystä työstä.

 
Tillbaka till toppen