Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Twinning: Korona kirittää koulutusalan yhteistyötä Moldovassa

utrikesministeriet
Julkaisuajankohta 23.10.2020 9.02
Uutinen

Koronaviruspandemia on viime keväästä alkaen asettanut käynnissä olevat Twinning-hankkeet uuteen tilanteeseen, jossa toimintaa on pitänyt siirtää digikanaviin ja suunnitella kokonaan uudelleen. Monissa tapauksissa korona on johtanut myös hankkeiden väliaikaisiin keskeyttämisiin. Yksi tällaisista esimerkeistä on Moldovassa jatkuva koulutusalan Twinning-hanke, jota Suomi toteuttaa yhdessä Viron ja Liettuan kanssa.

Hanke on onnistunut tavoittamaan laajan joukon sekä toisen että korkea-asteen toimijoita. Kuvassa asiantuntija Esko Lius Omniasta yhdessä moldovalaisen koulutussektorin kansalaisjärjestön ProDidactican projektipäällikkö Oxana Dragutan kanssa puhumassa opettajien digitaidoista. Seminaariin osallistui runsaat sata opettajaa ja opiskelijaa ammattikouluista sekä yliopistoista. Kuva: Karl Holm.

Koronatilanne eskaloitui Moldovassa maaliskuun loppupuolella. Maassa siirryttiin nopeasti järeisiin rajoitustoimenpiteisiin, jotka sulkivat yhteiskunnan monilta osin kuun loppuun mennessä. Maaliskuussa 2019 alkanut Suomen, Viron ja Liettuan kaksivuotinen Twinning-hanke oli tuolloin noin puolivälissä. Ensimmäinen vuosi oli mennyt pitkälti suunnitelmien mukaisesti ja suurin osa toiminnoista oli saatu hyvin liikkeelle.

Hankkeen tavoitteet liittyvät toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen laadunvarmistusmekanismien kehittämiseen sekä ammatillisten oppilaitosten yritysyhteistyöedellytysten vahvistamiseen. Suomesta mukana ovat keskeisimmin Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Keskeyttämisestä päätettiin pikaisesti

Hankkeen jatkoa koskevat päätökset tehtiin huhtikuun alussa. Euroopan unionin delegaatio Chisinaussa halusi keskeyttää hankkeen vain parin päivän varoajalla, mutta jäsenmaiden toimijat torjuivat tämän. Suomen, Viron ja Liettuan ehdotuksesta hanke sovittiin keskeytettäväksi toukokuun ensimmäisestä päivästä lukien. Keskeytyksen kestoksi määritettiin kolme kuukautta. Hanketta Chisinaussa koordinoiva arviointineuvos Karl Holm Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta palasi Suomeen huhtikuun puolivälissä. Paluun järjestämisessä Holm sai apua Suomen Bukarestin-suurlähetystöltä, josta käsin hoidetaan myös Suomen suhteita Moldovaan. Suurlähetystön tuki hankkeelle saa Holmilta muutoinkin kiitosta.

”Asioista päätettiin lopulta EU:n delegaation aloitteesta hyvin nopealla aikataululla. Olisimme toivoneet lisäharkintaa ja tarjouduimme myös jatkamaan hanketta digiratkaisujen avulla, mutta delegaation prioriteettina oli tässä vaiheessa hankkeen keskeyttäminen mahdollisimman pian. Teimme huhtikuun aikana suunnitelman hankkeen uudelleenkäynnistystä koskien. Edunsaajapuolen kanssa saimme sovittua etenemisestä melko kivuttomasti”, Holm kertoo.

Vaikeasti ennakoitava tilanne

Keskeytys pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti mm. käymällä läpi ja saattamalla ajan tasalle seuranta- ja raportointiaineistoa sekä tekemällä yhteenvetoa hankkeen etenemisestä. Tämä osoittautui myöhemmin erityisen hyödylliseksi työsuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Vaikka keskeytys saatiinkin näin käytettyä hyväksi, teki korona tilanteesta äärimmäisen vaikeasti ennakoitavan ja toi mukanaan syvän huolen edellytyksistä jatkaa hanketta. Vaikein asia koronatilanteen käsittelyssä on ollut jatkuva epätietoisuus tilanteen kehittymisestä.

”Kun päätimme keväällä keskeyttää hankkeen, ei kukaan tiennyt, kauanko tilanne tulisi jatkumaan. Olimme aidosti huolissamme, voisiko hanke ylipäätään jatkua keskeytyksen jälkeen. Kesällä ryhtyessämme järjestelemään uudelleenkäynnistämistä, olimme tilanteen kehittymisestä yhtä epätietoisia kuin aiemminkin”, tiivistää projektipäällikkönä toimiva Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Sampo Suihko.   

Uudelleenkäynnistäminen vaatii työtä

Konkreettisesti uudelleenkäynnistämistä ryhdyttiin valmistelemaan heinäkuun aikana kokoamalla tietoja EU:n delegaatiolta tulleisiin lisädokumentaatiopyyntöihin. Virallisesti hanke käynnistettiin uudelleen 1.8.

”Ryhdyimme päivittämään työsuunnitelmaamme elokuun alussa. Tämä edellytti myös laajempaa pohdintaa sen osalta, miten olemme hankkeessa edistyneet asetettujen tavoitteiden näkökulmasta ja miten meidän tulee toimintaamme jatkossa suunnata. Hankkeen keskeyttäminen kolmeksi kuukaudeksi ei tarkoita vain kolmelle kuukaudelle suunnitellun työn siirtämistä eteenpäin – vaikutus on huomattavasti laajempi”, toteaa Karl Holm.

Erityisen tyytyväisiä Holm ja Suihko ovat olleet siihen, miten yhteistyö oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien kanssa sujui ennen keskeytystä. Esimerkiksi opettajat ovat sitoutuneet toimintaan esimerkillisesti ja tulokset ovat olleet hyviä. Toiveena on, että sama jatkuisi, vaikka toimintasuunnitelmaa onkin jouduttu päivittämään ja uudelleen aikatauluttamaan laajasti.

Moldovassa 11 toisen asteen ammatillista oppilaitosta
on muutettu erityisiksi osaamiskeskuksiksi, joiden
tehtävänä on mm. jakaa hyviä käytäntöjä maan muihin
noin 60 ammatti-instituuttiin. Kuljetusalan
osaamiskeskusvierailulla paikallinen
autotekniikan opettaja esitteli keskuksen toimintaa
Karl Holmille (oik.) ja asiantuntija Jari Metsämuuroselle
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (vas.).
Kuva : Veronica Midari.

Etäyhteydet käyttöön

Elokuun lopulla järjestettiin hankkeen ohjausryhmän kokous ensimmäistä kertaa etäyhteyksin.

”Tuntui, että edellisestä ohjausryhmän kokouksesta oli kulunut ikuisuus. Hankekonsortion edustajat osallistuivat kokoukseen kotitoimistoistaan, edunsaajan edustajat eri puolilta Moldovaa, EU:n delegaation edustajat Chisinausta ja mukana ollut tulkki jostain näiden väliltä. Osallistujat olivat täysin eri paikoissa, mutta kaikki toimi silti erinomaisesti. Kokous oli hankkeellekin eräänlainen konkreettinen siirtymä etätyöskentelyaikaan”, Sampo Suihko muistelee. 

Digiloikasta digikolmiloikkaan

Ohjausryhmä vahvisti työsuunnitelman tammikuun loppuun asti ja sopi samalla, että työskentelyä jatketaan etäyhteyksin ainakin loppuvuoden 2020 ajan. Ensimmäinen etäkoulutus järjestettiin syyskuun toiseksi viimeisellä viikolla ja sen teemat liittyivät mm. etäopiskelun edellyttämiin digitaitoihin sekä oppimisen arviointiin digiympäristössä.

 

Etätyöskentelyyn siirtymisen haasteet tiedostetaan hankkeessa, ja niitä on myös pyritty ratkomaan yhdessä. Tässä oli apua niin Omnian jo ennestään vahvasta digiosaamisesta kuin siitä, että Suomessakin siirryttiin keväällä väliaikaisesti etäopetukseen. Digipedagogiikasta saatuja kokemuksia on nyt ollut mahdollista hyödyntää myös Twinning-kontekstissa. 

”Kokonaisuudessaan siirtyminen tapahtui hienosti. Tällainen siirtymä opettaa kaikkia osapuolia ymmärtämään, minkälaista opettaminen etänä on. Kyllä meillä jotkut kokeneemmista digiasiantuntijoista kertoivat, että etätyöhön siirtyminen edellytti heiltäkin uusien asioiden opettelua. Hyöty on näin merkittävä myös meille, sillä asiantuntijamme pääsevät käytännön tekemisen kautta vahvistamaan osaamistaan näissä kysymyksissä. En edes puhuisi tässä yhteydessä digiloikasta, vaan pikemminkin digikolmiloikasta. Näen, että etätyöskentelyn tulee olla koronatilanteen jälkeenkin osa Twinning-hankkeita”, toteaa projektipäällikkö Sampo Suihko.

Katse vakaasti eteenpäin

Hankkeessa odotetaan tulevaa toiveikkaina, samalla kuitenkin koronatilanteen haasteet tiedostaen. Etätyöskentelyn kehittämisen eteen tehty työ on ollut äärimmäisen arvokasta sekä edellytys sille, että hankkeessa ylipäätään voidaan edelleen realistisesti tähdätä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Samaan aikaan toimijat katsovat jo eteenpäin tilanteeseen, jossa hanketta voidaan toteuttaa ainakin osin paikan päällä Moldovassa.

”Twinning on yhteistyöväline. Yhteistyötä voidaan edistää eri tavoin ja koronavirusaikana etäyhteydet ovat olleet korvaamattomia. Näiden hyödyntämistä tullaan varmasti jatkamaan akuutin koronavaiheen jälkeenkin. Ihan kaikkea ei etäyhteyksin kuitenkaan tavoiteta: Twinning on ihmisten välistä yhteistyötä, jota ei määritä se, kauanko etäpalaveri kestää. Twinning on myös keskusteluja, ajatusten vaihtoa ja tutustumista tapaamisten, palaverien ja koulutusten ulkopuolella. Näitä etäyhteyksin on vaikea tavoittaa”, Karl Holm päättää.

 

Eerikki Vainio, asiantuntija, ulkoministeriön Twinning-tiimi

 

 

 
Tillbaka till toppen