Revidering av lagstiftningen om konsumentkrediter

OM085:00/2020 Lagstiftningsprojekt

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pysyvien muutosten tekemiseksi kuluttajaluottoja koskevaan sääntelyyn.

Lisäksi oikeusministeriö on asettanut seurantaryhmän seuraamaan ja arvioimaan kuluttajaluottotyöryhmän työtä.

Projektets framskridande

Projektets basuppgifter Pågår

Projektets nummer OM085:00/2020

Projektets arrangör justitieministeriet

Mandattid 1.8.2021 – 28.2.2022

Datum för tillsättande

Förhållande till regeringsprogrammet

Marin

Strategiset kokonaisuudet Den trygga rättstaten Finland

Tavoite Demokratin, delaktigheten och förtroendet för samhällsinstitutionerna förstärks

Metod Överskuldsättning förebyggs och skuldrådgivningen effektiviseras

Lagberedning

Regeringsproposition-

Antagen författning-

Kontaktperson
Sofia Aspelund, Lainsäädäntöneuvos
tel. +358 295 150 554
[email protected]

Mål och resultat

Työryhmän tarkoituksena on valmistella ehdotus pysyvän korkokaton asettamiseksi myös ennen 1.9.2019 tehdyille jatkuvaa luottoa koskeville sopimuksille siltä osin kuin kyse on lain voimaantulon jälkeen tehtävistä uusista nostoista. Samassa yhteydessä on selvitettävä, olisiko myös luottokustannuskaton soveltaminen näihin luottoihin kohtuudella mahdollista.

Työryhmän on myös tarkoitus selvittää mahdollisuuksia pysyvästi alentaa korkokattoa.

Lisäksi tarkoituksena on valmistella pysyvää sääntelyä ennen muuta kuluttajaluottojen markkinoinnista sekä laajentaa velvollisuus todentaa luotonhakijan henkilöllisyys koskemaan mahdollisuuksien mukaan kaikkia kuluttajaluottosopimuksia sekä verkkokauppojen laskutuspalveluja.

Sammandrag

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pysyvien muutosten tekemiseksi kuluttajaluottoja koskevaan sääntelyyn.

Lisäksi oikeusministeriö on asettanut seurantaryhmän seuraamaan ja arvioimaan kuluttajaluottotyöryhmän työtä.

Utgångspunkter

Kuluttajaluottojen pysyvä hintasääntely, joka koostuu 20 %:n korkokatosta ja erillisestä luottokustannuskatosta, tuli voimaan 1.9.2019. Sääntelyn ulkopuolelle jätettiin ennen sen voimaantuloa tehdyt sopimukset. Tätä vanhaa luottokantaa voidaan pitää erityisen ongelmallisena, sillä näissä luotoissa luoton korot saattavat olla yli 100 prosenttia.

Hallitus on puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021 linjannut, että markkinoinnin rajoittamista arvioidaan kuluttajaluottosääntelyn kokonaistarkastelun yhteydessä. Samassa yhteydessä on arvioitava kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista.

Myös eduskunta on edellyttänyt (EV 212/2020 vp), että valtioneuvosto arvioi huolellisesti kattavaan analyysiin ja kansainväliseen vertailuun pohjautuen, onko kuluttajaluottosääntelyä muutettava pysyvästi. Tässä arvioinnissa on erityisesti tarkasteltava tehokasta seuraamussääntelyä ja vanhojen, korkeakorkoisten luottojen saamista maltillisemman korkotason turvaavan sääntelyn piiriin. Eduskunta on niin ikään edellyttänyt, että valtioneuvosto valmistelee kuluttajaluottoja koskevan mainonnan ja suoramarkkinoinnin hillitsemisestä pysyvää lainsäädäntöä (EV 69/2020 vp, 5. lausuma).

Kuluttajansuojalaissa (38/1978) edellytetään, että luotonantaja todentaa ennen kuluttajaluottosopimuksen tekemistä luottoa hakevan henkilöllisyyden huolellisesti. Jos henkilöllisyys todennetaan sähköisesti, luotonantajan on käytettävä vahvaa sähköistä tunnistamista. Säännös ei koske hyödykesidonnaisia kertaluottoja eikä verkkokauppojen laskutuspalveluja. On noussut esille tarve harkita henkilöllisyyden todentamisvelvollisuuden laajentamista koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja sekä verkkokauppojen laskutuspalveluja.