Industripolitisk strategi

Mål och resultat

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti ohjelmassaan laatia teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet ja jonka tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten kasvu sekä työpaikkojen säilyminen Suomessa. Elinkeinoministeri Wille Rydman asetti 5.12.2023 strategian valmistelua varten ohjausryhmän, jossa on laaja edustus keskeisistä
sidosryhmistä. Tällä haluttiin varmistaa, että kasvun edellytyksiin vaikuttamisen agendasta on yhteinen näkemys.

Teollisuuspoliittisen strategian ohjausryhmän raportti muodostaa kokonaiskuvan suomalaisen teollisuuden tilanteesta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä sekä esittää jäsennyksen suomalaisen teollisuuden uudistumisen ja kasvun avainkysymyksistä ja tavoitteista. Raportti esittää nämä suhteessa hallituksen käynnistämiin merkittäviin kasvua tukeviin toimenpiteisiin ja ehdottaa harkittavaksi uusia täydentäviä politiikkatoimia. Raportti tarkastelee myös Suomen kannalta relevanteimpia EU:n teollisuuspolitiikkaan liittyviä aloitteita ja kytkee ne kansallisen teollisuuspolitiikan kontekstiin.

Raportti jakautuu kahteen osioon: varsinaiseen strategiaan, joka sisältää ehdotukset politiikkatoimiksi, sekä teollisuuden toimintaympäristön kehitystä kuvaavaan taustaosioon. Teollisuuden logistiikkaan liittyviä kysymyksiä on pohtinut erillinen alatyöryhmä, jonka yhteenveto on tämän julkaisun liitteenä.

Sammandrag

Pääministeri Orpon hallitus sitoutui laatimaan pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, jolla turvataan teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa ja vauhditetaan kasvuhakuisten, työllistävien sekä vientiin tähtäävien yritysten kasvua. Strategian valmistelun tueksi asetettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmän raportti valmistui joulukuussa 2024.

Utgångspunkter

Maailmantalouden blokkiutuminen ja vaatimukset strategisen autonomian vahvistamisesta näkyvät kaikkialla maailmassa julkisen vallan roolin kasvuna. Markkinoiden toimivuutta korostavan politiikan rooli on pienentynyt ja kilpailukyvyn puutteita paikkaavat valtiontuet ja protektionismi ovat kasvussa. Nämä muutokset ovat ongelmallisia erityisesti pienten avotalouksien yritysten kilpailuasemalle ja EU:n sisämarkkinoille. Siirtyminen korkeampien korkojen rahoitusympäristöön korostaa tätä haastetta. Näiden toimintaympäristön voimakkaiden muutosten vuoksi Suomen on tarpeen päivittää elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa tavoitteena hyvinvoinnin, kestävän kasvun, elinkeinoelämän uudistumisen ja tuottavuuden kasvun edellytysten parantaminen.

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä globaalista puhtaan siirtymän ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta, joka tarjoaa vahvat edellytykset teollisuuden uudistumiselle ja vahvistumiselle. Lisäksi globaalien markkinoiden murrokset tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia niille, jotka kykenevät hyödyntämään tehokkaasti nousevia teknologioita, kuten kvanttilaskentaa, robotiikkaa, dataa ja tekoälyä uusien ratkaisujen luomisessa. Tämä edellyttää, että suomalaiset yritykset sekä toimialat pystyvät uudistumaan, ja integroitumaan vahvemmin muuttuviin globaaleihin arvoketjuihin