Lagstiftningsprojektet för att utveckla de subsidiära miljöansvarssystemen för miljöskador

YM033:00/2019 Lagstiftningsprojekt

Miljöministeriet har tillsatt ett lagstiftningsprojekt för att utveckla de subsidiära miljöansvarssystemen för miljöskador. Målet är att på ett mer heltäckande sätt än i dag hantera miljörisker, kompensera miljöskador och trygga restaureringsåtgärderna när den som orsakat skadan är insolvent, okänd eller onåbar.

Projektets framskridande

Projektets basuppgifter Pågår

Projektets nummer YM033:00/2019

Projektets arrangör miljöministeriet

Mandattid 1.1.2020 – 31.10.2021

Datum för tillsättande 3.12.2019

Förhållande till regeringsprogrammet

Marin

Strategiset kokonaisuudet Ett klimatneutralt Finland som tryggar den biologiska mångfalden

Lagberedning

Regeringsproposition-

Antagen författning-

Kontaktperson
Mari-Linda Harju-Oksanen, Erityisasiantuntija
tel. +358 503051554
[email protected]

Mål och resultat

Uudella järjestelmällä tavoitellaan sitä, että toiminnanharjoittajat hoitavat ympäristövelvoitteensa mahdollisimman pitkälle ilman valtion taloudellista väliintuloa. TOVA-lainsäädäntöhankkeessa selvitetään tarve säilyttää nykyiset korvausjärjestelmät eli ympäristövahinkovakuutus ja öljysuojarahasto. Lisäksi hankkeessa laaditaan ehdotukset tulevan korvausjärjestelmän rahoituspohjaksi. Lainsäädäntöhanke toteuttaa pääministerin Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.

Sammandrag

Miljöministeriet har tillsatt ett lagstiftningsprojekt för att utveckla de subsidiära miljöansvarssystemen för miljöskador. Målet är att på ett mer heltäckande sätt än i dag hantera miljörisker, kompensera miljöskador och trygga restaureringsåtgärderna när den som orsakat skadan är insolvent, okänd eller onåbar.

Utgångspunkter

Ympäristövahingon korvaamisesta vastaa ensi sijassa se, jonka toiminnasta vahinko on aiheutunut. Viime kädessä vakavissa ympäristön pilaantumisen vaaratilanteissa rahoitus on turvattu valtion budjettirahoituksella. Valtio on viime vuosina joutunut rahoittamaan noin 120 miljoonalla eurolla toiminnanharjoittajien konkurssien aiheuttamia vakavia ympäristön pilaantumisen vaaratilanteita, koska toissijaisten vastuujärjestelmien kattavuudessa on puutteita. Erityisesti pakollinen ympäristövahinkovakuutus on soveltamisalaltaan riittämätön.

Lainsäädäntöhankkeessa hyödynnetään valtioneuvoston yhteisessä selvitys- ja tutkimushankkeessa ”Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu (TOVARAMA)” saatuja tuloksia kansainvälisestä vertailusta. Tutkimuksen tulosten mukaan kaikissa vertailumaissa on havaittu, että aiheuttajan vastuuseen perustuva lainsäädäntö ei monessa tilanteessa riitä. Kuitenkaan yhtenäistä laaja-alaista toissijaista järjestelmää ei ole yhdessäkään vertailumaassa. Vertailumaissa tai EU:ssa ei ole vireillä uudistuksia tai lainsäädäntöhankkeita, joiden tarkoituksena olisi perustaa uusia toissijaisia vastuujärjestelmiä. Kaikissa vertailumaissa valtion rahoitus jaetaan pääosin budjetin kautta. Tarvittavat varat kerätään pääosin yleiskatteisilla veroilla, mutta joissakin maissa on lisäksi käytössä eri tahoihin kohdistettuja maksuja ja veroja. Yksityisoikeudellisia korvauksia maksavia toissijaisia malleja on käytössä vähän, vaikka niitä on vuosien varrella kokeiltu vertailumaissa jonkun verran. Erillisiä rahoitusjärjestelmiä kiireellisten ympäristövahinkojen ennaltaehkäisytilanteisiin ei ole (esimerkiksi sen estämiseksi, että varastossa olevan kemikaali päätyy ympäristöön), vaan selvityksen mukaan nämä ennaltaehkäisytoimet rahoitetaan vertailumaissa viranomaisten normaalin rahoituksen puitteissa.

Vuonna 2014 ympäristöministeriö asetti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työryhmän selvittämään merkittäviä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyviä toissijaisia korvaus- ja vastuujärjestelmiä (YMra 23/2014). Raportin tuloksia hyödynnetään TOVA-lainsäädäntöhankkeessa.

Ytterligare uppgifter