Nationell strategi och handlingsprogram för biologisk mångfald fram till 2035

YM039:00/2021 Projekt

Laaditaan vuoteen 2035 ulottuva kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia sekä toimintaohjelma. Strategia ja toimintaohjelma huomioivat YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa asetettavat tavoitteet vuoteen 2030, EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet sekä kansallisesti päätettävät tavoitteet.

Projektets basuppgifter Pågår

Projektets nummer YM039:00/2021

Ärendenummer VN/21836/2021

Projektets arrangör miljöministeriet

Mandattid 1.1.2024 – 31.12.2035

Datum för tillsättande

Förhållande till regeringsprogrammet

Marin

Strategiset kokonaisuudet Ett klimatneutralt Finland som tryggar den biologiska mångfalden

Tavoite Förlusten av biologisk mångfald i Finland stoppas

Kontaktperson
Joona Lehtomäki, Erityisasiantuntija
tel. +358 295 250 016
[email protected]

Mål och resultat

Hankkeen tavoitteena on:

- tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja edistää heikentyneiden ekosysteemien palautumista
- kytkeä kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteet kansainvälisesti ja EU:ssa asetettuihin uusiin tavoitteisiin
- parantaa toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanon ja vaikuttavuuden mitattavuutta
- ulottaa toimintaohjelman toimenpiteet biodiversiteetin vähenemisen suorien ajureiden lisäksi vähenemisen juurisyihin.

Hankkeessa on tärkeätä huolehtia sidosryhmien laajasta osallistamisesta. Toimintaohjelman vaikutukset arvioidaan prosessin kuluessa siten, että toimintaohjelma valmistuessaan vastaa asetettuihin tavoitteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteiden mitattavuuteen.

Hankkeessa hyödynnetään uusinta tutkimusta ja toteutettuja selvityksiä. Näistä keskeisimpiä ovat edellisen toimintaohjelman arviointi sekä lajien ja luontotyyppien punaiset kirjat. Hankkeella on tiivis kytkös useiden sektorien strategioihin ja ohjelmiin, joiden puitteissa tehdyt linjaukset tulee erityisesti huomioida.

Sammandrag

Laaditaan vuoteen 2035 ulottuva kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia sekä toimintaohjelma. Strategia ja toimintaohjelma huomioivat YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa asetettavat tavoitteet vuoteen 2030, EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet sekä kansallisesti päätettävät tavoitteet.

Utgångspunkter

Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa, vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta. Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian laatimisesta säädetään uudessa, 1.6.2023 voimaan astuvassa luonnonsuojelulaissa:

”Ympäristöministeriö laatii kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja strategian toimeenpanevan toimintaohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten tahojen kanssa. Luonnon monimuotoisuusstrategiassa asetetaan valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja tilan parantamiseksi.” (luonnonsuojelulaki 9/2023, 13 §).

Valtioneuvosto teki 20.12.2012 periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020, ja strategian toimeenpanemiseksi laadittiin toimintaohjelma vuosille 2013-2020. Strategian tavoitteena oli Suomen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö ja kehitys, joka turvaa paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot.

Toimintaohjelmakauden lähestyessä loppuaan ympäristöministeriö antoi SYKEn ja Luken tutkijoista koostuneelle tutkijaryhmälle toimeksi toimintaohjelman toteutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin. Arviointi suoritettiin vuosien 2019 ja 2020 aikana. Tutkijaryhmä arvioi, että toimintaohjelman teemoista olivat vuoden 2019 alussa parhaiten toteutuneet viestintään ja koulutukseen, kansainvälisiin asioihin ja seurantaan sekä elinympäristöistä metsiin ja Itämereen liittyvät toimenpiteet. Näiden teemojen toimenpiteistä suurimman osan arvioitiin joko valmistuneen tai muuttuneen vakiintuneeksi toiminnaksi. Kirimisvaraa arvioitiin vuoden 2019 alussa olevan useissa toimenpiteissä, joiden tavoitteet ovat laaja-alaisia ja jotka vaikuttavat useiden toimijoiden toimintaan. Toimenpiteiden toteutunut vaikutus arvioitiin pääosin pieneksi: kahdella kolmasosalla toimenpiteistä on ollut toistaiseksi vain vähän positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kehitykseen. Yli puolta toimenpiteistä on seurattu ainakin osittain, joskaan kaikkia niistä ei seurata varsinaisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osa toimenpiteistä on muotoiltu siten, että niitä ei pystytä seuraamaan, ja yli neljäsosaa toimenpiteistä ei ole seurattu lainkaan.

Tuoreimpien lajien ja luontotyyppien punaisten kirjojen perusteella tiedämme, että Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on edelleen heikkenevä – uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Metsät ovat Suomen laajin elinympäristötyyppi, ja lajeistamme yli 40 % elää metsissä. Vuonna 2019 julkaistussa lajien Punaisessa kirjassa uhanalaisiksi arvioitujen metsälajien määrä oli selvästi suurin, lähes kolmasosa kaikista uhanalaisista lajeista. Maatalouden muutosten seurauksena uhanalaisten perinneympäristöjen lajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista oli myös huomattava, lähes neljännes. Vuonna 2018 julkaistun luontotyyppien punaisen kirjan mukaan uhanalaisten luontotyyppien osuus oli niin ikään suurin perinneympäristöissä ja metsissä. Uhanalaistumiskehitys on ollut nopeinta tuntureilla, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksen näkyvät selvimmin. Vesistöissä tilanne on heikoin rannikolla, virtavesissä ja pienvesissä. Eniten uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä on maan eteläosissa, missä lajimäärä ja maankäytön paineet ovat suurimmat.

Ytterligare uppgifter