Poikkeusolot
Suomi on ollut koronavirustilanteen vuoksi poikkeusoloissa 16.3.–16.6.2020 ja 1.3.–27.4.2021.
Poikkeusolojen aikana viranomaisten toimivaltuuksista säädetään pääosin valmiuslaissa. Valmiuslaissa määriteltyjä toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten normaalein toimivaltuuksin. Kansalaisten oikeuksia ja normaalia elämää rajoitetaan vain, jos se on välttämätöntä väestön suojaamiseksi.
Poikkeusolojen päättymisen jälkeen valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta, vaan koronakriisiä on hoidettu normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksin esimerkiksi tartuntatautilakia ja rajavartiolakia soveltaen. Lisäksi tilannetta on hallittu viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.
Mitä poikkeusoloilla tarkoitetaan?
Valtioneuvosto voi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todeta Suomen olevan poikkeusoloissa, kun poikkeusolojen kriteerit täyttyvät. Poikkeusolot ovat kansakuntaa vakavasti uhkaavia kriisejä.
Viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana säädetään pääosin valmiuslaissa. Laissa on määritelty viisi erilaista poikkeusolotyyppiä, jotka kattavat erityisen vakavat kriisit. Yksi niistä on laajalle levinnyt tartuntatauti, jollainen koronaviruspandemia on. Perustuslain mukaisella lailla voidaan säätää muistakin poikkeusoloista ja niissä käytettävistä viranomaisten toimivaltuuksista.
Tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä ja turvata sen toimeentulo sekä maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
Viranomaiset voidaan oikeuttaa poikkeusoloissa käyttämään vain toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.
Perusoikeudet
Suomen perustuslaissa säädetään perusoikeuksista. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksiin kuuluu esimerkiksi elinkeinovapaus: jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus elämään ja oikeus terveyteen sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja väestön terveyden edistämiseen.
Perustuslain mukaan perusoikeuksista voidaan säätää sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia, poikkeusolojen aikana. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.