Usein kysytyt kysymykset

EU:n neuvosto on koonnut sivuilleen tietoa unionin toimista.

Koronaviruspandemia ja EU:n toimet

Euroopan unioni jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttaa toimintansa ja päätöksenteon tilanteen vaatimalla tavalla.

EU:n toiminta koronavirusepidemian aikana | vnk.fi

• Oikeusperustana rajat ylittävistä terveysuhkista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (1082/2013/EU) 5 artikla.
• Sopimus on tehty vuonna 2014. Tuolloin siihen liittyi 19 jäsenvaltiota.
• Suomi ei liittynyt sopimukseen, mutta on ollut alusta asti mukana tarkkailijan asemassa.
• Suomi allekirjoitti sopimuksen Brysselissä 27.3.2020. Tänä keväänä sopimukseen ovat liittyneet Suomen lisäksi Ruotsi ja Puola sekä ETA-maista Norja ja Islanti.
• Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sopimuspuolten ostovoimaa ja varmistaa lääketieteellisten vastatoimien, kuten välineiden, laitteiden, lääkkeiden ja rokotteiden, tasapuolinen saatavuus, toimintavarmuus sekä hintojen tasapaino.
• Sopimus määrittää yhteisten hankintamenettelyiden yleiset rakenteet ja hankinnoissa sovellettavat menettelytavat.
• Allekirjoittamalla puitesopimuksen jäsenvaltio ei sitoudu vielä itse hankintoihin vaan ne hoidetaan erillisen sopimusmenettelyn ja hankintakilpailutuksen kautta.

Ennen Suomen liittymistä on keväällä 2020 käynnistynyt neljä hankintaprosessia:

1) käsineet ja suojapuvut, 2) kasvosuojat ja hengityssuojaimet, 3) hengityskoneet, 4) laboratoriovälineistö.

• Suomi ei voi osallistua hankintaprosesseihin, jotka ovat käynnistyneet ennen Suomen liittymistä. On myös muita Euroopan maita, jotka eivät ole alkaneissa prosesseissa mukana.
• Uusia hankintoja tulee todennäköisesti käynnistymään. Niihin Suomi voi halutessaan päästä mukaan.
• Suomi ja eräät muut maat ovat jo ilmaisseet komissiolle kiinnostuksensa uusiin suojavarusteiden yhteishankintoihin.
• Komissio valmistelee myös kokeellisia COVID-19-lääkehoitoja koskevaa yhteishankintaa.
• Sopimuksen mukainen yhteishankintamenettely ei tällä hetkellä vaikuta erityisen nopealta keinolta suojavälineiden saantiin. Markkinatilanne on vaikea ja tuotteiden toimitusajat pitkiä – muut kanavat ovat nopeampia. Yksikään jäsenmaa ei ole saanut yhteishankintojen kautta vielä toimituksia.

• Suomessa on hyvin toimiva varmuus- ja velvoitevarastointijärjestelmä. Tästä syystä sopimukseen liittymistä ei nähty välttämättömäksi.
• Sopimuksen on aiemmin ajateltu tulevan sovellettavaksi erityisesti rokotehankintoihin. Suomen kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinta on toteutunut varsin edullisesti verrattuna useimpiin muihin EU-maihin.
• Sopimuksen mukainen yhteishankintaprosessi arvioitiin monimutkaiseksi ja suhteellisen hitaaksi.
• Sopimuksen ei alussa arvioitu takaavan sopimusehtojen edullisuutta tai tuotteiden saatavuutta ja toimitusvarmuutta.
• Suomi on ollut alusta asti mukana tarkkailijana yhteishankintamenettelyssä ja seurannut aktiivisesti hankintaprosessin kehitystä ja siitä kertyneitä kokemuksia.

• Selvittely sopimukseen liittymisestä aloitettiin helmikuussa 2020, ja sitä tehtiin usean ministeriön yhteistyönä.
• Asia oli juridisesti monimutkainen, koska sopimus on tyypiltään epätavallinen.
• Asiassa piti muun muassa tarkoin selvittää, edellyttääkö liittyminen eduskunnan hyväksyntää.

Sijoittajien hermostuneisuus koronaviruksen uhasta maailmanlaajuisesti on jo aiheuttanut maatalouden raaka-aineiden hintojen yleistä laskua tämän vuoden alusta. YK:n elintarvike- ja maatalous-järjestö FAO:n viimeisimmän elintarvikehintaindeksin mukaan maailmanmarkkinahinnat laskivat helmikuussa ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen – keskimäärin 180,5 pistettä, eli laskua oli tammikuusta siten prosentin verran. Hintojen lasku johtui erityisesti kasviöljyjen vientihintojen jyrkästä laskusta, mikä johtuu ainakin osittain koronaviruksen puhkeamisesta.

Koronavirus on vaikuttanut myös lihan hintaan. FAO:n lihan hintaindeksi laski kuukaudessa kaksi prosenttia, kun tuonti Kiinaan väheni. Myös maitojauheen hinnat laskivat maailman suurimman tuojan Kiinan ostojen hidastumisen myötä. Sekä lihan ja maitojauheen hintojen lasku oli seurausta pääosin koronaviruksen leviämisen aiheuttamista satamien lastinkäsittelyn viivästymisistä Kiinassa.

Koronaviruksen leviämistä ei kuitenkaan pidetä tässä vaiheessa isona uhkana maailman ruoka-turvalle. Ei ole nimittäin merkkejä siitä, että viruksen esiintyminen olisi aiheuttanut ruokapulaa tai merkittäviä hinnankorotuksia tautialueilla, kuten aiempien pandemioiden, kuten lintuinfluenssan, SARSin tai afrikkalaisen sikaruton tapauksissa. Jopa Kiinassa, josta virus on alkanut, ja joka on kärsinyt viruksesta tähän mennessä pahiten, elintarvikkeiden tarjonta on yleisesti ottaen ollut riittävää huolimatta tietyistä

ongelmista siipikarjan ja sianlihan toimitusketjuissa. Viruksella ei siis näyttäisi olevan merkittävää suoraa vaikutusta peruselintarvikkeiden tarjontaan.

Maailmanlaajuisesti tärkeiden viljelykasvien kuten maissin, riisin ja vehnän globaalien varannot ovat tällä hetkellä myös riittäviä vastaamaan mahdolliseen kysynnän kasvuun. Merkittävien häiriöiden riskiä peruselintarvikkeiden tuotannossa pidetään siten melko vähäisenä, koska tällaisia tuotteita voidaan lastata, kuljettaa ja purkaa niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus on minimaalinen. Koronaviruksen ei ole todettu leviävän elävien eläinten eikä elintarvikkeiden välityksellä, vaan pelkästään ihmisestä toiseen.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA vastaa: Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi asettaa karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Jos maatalousyrittäjä asetetaan koronaviruksen takia karanteeniin, yrittäjän tulisi selvittää, aiheuttaako karanteeni rajoitteita esimerkiksi kotieläinten hoitoon osallistumiseen.

Jos maatalousyrittäjä sairastuu koronavirukseen, hänellä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella olla oikeus sijausapuun. Karanteeniin joutuminen ilman työkyvyttömyyttä ei ole sijaisapuperuste. Jos maatalousyrittäjä määrätään karanteeniin ja hän on sen takia estynyt osallistumaan kotieläinten hoitotöihin, hän voi pyytää paikallisyksiköstä vuosilomaa tai maksullista lomitusta.

Paikallisyksikön tulee selvittää terveysviranomaiselta, mitä tulee huomioida silloin, jos lomituspalveluja järjestetään tilalle, jossa maatalousyrittäjä tai tilalla työskentelevä henkilö on asetettu karanteeniin joko todetun taudin tai tautiepäilyn takia. Jos terveysviranomainen kunnassa katsoo, että lomittajan terveys on uhattuna, paikallisyksiköllä on lomituspalvelulain perusteella mahdollisuus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä.

Jos lomittaja on matkustanut tartuntatautialueella, tartuntatautilääkäri tai muu kunnan terveydenhuoltoviranomainen voi määrätä hänet karanteeniin. Se, että lomittaja on matkustanut tietyssä maassa, ei ilman karanteenimääräystä ole peruste kieltäytyä ottamasta lomittajaa vastaan.

Ruokaviraston tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu ihmisestä eläimeen. Kelasta saa tietoa tartuntatautipäivärahasta, jolla voidaan korvata karanteenin aiheuttamaa ansionmenetystä. Tartuntapäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan.

Lisätietoa Melasta

Elintarvikehuolto on osa huoltovarmuutta, josta Suomessa huolehditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kaikissa oloissa. Elintarvikehuollon tavoite on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa määrältään normaalioloja vastaava ravintoenergian saanti (2 800 Kcal eli 11,7 Mj vuorokaudessa). Kansallinen maataloustuotanto on elintarvikehuollon keskeinen perusta.

Huoltovarmuuskeskus päivittää sivuillaan tilannekuvaa.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kauppa toimii tällä hetkellä normaalisti. Häiriöitä logistiikassa, teollisuudessa tai toimituksissa ei ole. Ihmisten ostokäyttäytymisen nopea muutos on voinut aiheuttaa tilapäisiä saatavuushäiriöitä kaupan hyllyillä. Kaupalla on tarvittaessa mahdollisuus itse rajoittaa ostosten määrää hyvän asiakaskokemuksen turvaamiseksi. Tilannetta seurataan aktiivisesti yhteistyössä elintarvikehuoltosektorin toimijoiden kanssa. Markkinoiden toimintavarmuus varmistetaan yhdessä valtion sekä kaupan, teollisuuden, alkutuotannon ja logistiikkatoimijoiden kanssa.

Vaikka ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan tilanteesta, on hyvä muistaa, kansalaisten ei ole tarve hankkia tavanomaista enempää elintarvikkeita tai hygieniatuotteita. Olennaista on huolehtia, että kotivara on kunnossa kolmeksi päiväksi. Kotivarasta löytyvät ohjeet esimerkiksi Marttojen sivuilta. (Martat: Kotivara)

• Toimiva ja häiriötön energiahuolto on elintärkeä yhteiskunnan toimivuuden, muun muassa kuljetusten ja viestinnän kannalta.
• Koronavirustilanteessa sähkön, lämmön ja polttoaineiden saatavuudessa ei Suomessa ole välittömiä ongelmia. Energiamarkkinat toimivat normaalisti. Talouselämän hidastumisen seurauksena sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet. Globaaleilla markkinoilla myös raakaöljyn hinta on tällä hetkellä matala.

Öljytuotteita on valtion varmuusvarastoissa sekä yritysten velvoite- ja muissa varastoissa tarvittaessa usean kuukauden tarpeisiin. Kivihiiltä ja muita kiinteitä polttoaineita on samoin varastoissa. Maakaasua tuodaan putkissa sekä Venäjältä että Baltiasta ja myös korvaavia polttoaineita voidaan käyttää.

Sähkön toimitusvarmuus on luonteeltaan ajantasaista - kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon sekä suurimpien voimalaitosten keskeytymätön toiminta on tärkeää. Pohjoismaiden ja Baltian yhteiset alueelliset markkinat eivät ole uhattuna viruksen takia. Oman tuotannon lisäksi Suomi saa hyvin sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, tarvittaessa myös Baltiasta ja Venäjältä.

• Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on yksittäisen energia-alan laitosvalvomon henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen ja/tai karanteeni. Tärkeintä riskin vähentämiseksi on yritysten ja laitosten oma varautuminen.
• Valmiuslain toimeenpanossa on huomioitu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstö ja esimerkiksi koulussa järjestetään esiopetusta sekä perusopetusta lähiopetuksena 1–3 luokkien oppilaille. Etäopetusta kuitenkin suositellaan, milloin se vanhempien työnteon kannalta on mahdollista.
• Energia-alaa ei koske valtioneuvoston 17.3.2020 valmiuslain nojalla antama asetus, jolla pystytään reagoimaan virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan eräissä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. Tätä asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Normaaliaikojen työaikalainsäädäntö on energia-alalla voimassa, ml. mahdollisuus teettää hätätyötä.
• Ulkomaisten asiantuntijoiden saaminen välttämättömiin korjaus- ja huoltotehtäviin pyritään turvaamaan kaikissa oloissa yhteistyössä rajavalvonnan kanssa.
• Kriittisen henkilöstön koronatestausten osalta sovelletaan THL:n ohjeita.

• Sähköä ja ylipäänsä energiaa riittää Suomessa. Sähköjärjestelmän tila on normaali ja sähkön tukkuhinta on varsin alhainen. Sähköä pääsääntöisesti tuodaan normaaliin tapaan muista Pohjoismaista ja viedään Viroon.
• Sähköhuollon toimitusvarmuus on ajantasaista: kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon, suurimpien voimalaitosten ja ulkomaanyhteyksien toiminta on kriittistä. Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on erilaisten valvomoiden henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen.
• Sähkön ja polttoaineiden saatavuus on elintärkeää koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Korona-tilanteessa korostuvat mm. sairaanhoidon, viestinnän ja logistiikan tarpeet.
• Polttoaineiden saatavuuteen ei odoteta välittömiä ongelmia.

• Laitosten turvallisen käytön varmistaminen kaikissa olosuhteissa on sähköntuotannon edellytys Loviisan ja Olkiluodon ydinlaitoksissa. Keskeiset suojattavat toiminnot liittyvät laitosten käytön turvallisuuteen, turvajärjestelyihin ja säteilysuojeluun. Ydinvoimayhtiöt varautuvat virusepidemiaan monin tavoin varmistaen näin myös ydinenergian tuotantoon tarvittavat osaajat laitoksilla.
• Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla on toimittu monin tavoin riskien rajaamiseksi henkilöstön osalta. On tärkeää varmistaa, että ammattitaitoista henkilöstöä on aina käytössä. Esimerkiksi TVO on kertonut, että konsernissa varaudutaan mahdollisiin koronavirustartuntoihin ja ennaltaehkäistään monin toimenpitein viruksen leviämistä Olkiluodon saarella. Tulevana haasteena epidemian aikana on laitosten vuosihuollot, joissa tarvitaan ulkopuolisia ammattilaista ja ulkomaisia osaajia.
• Viranomaiset ylläpitävät ajantasaista ydinvoimalaitosten tilannekuvaa nyt myös epidemiaan keskittyen. Keskeisiä energia-alan viranomaistoimijoita mm. tilannekuvan kannalta ovat TEM, Säteilyturvakeskus ja Huoltovarmuuskeskus (ml. HV-organisaation poolit), tarvittaessa myös Energiavirasto.

Tämän hetkisen tiedon mukaan virus ei tartu elintarvikkeiden, ei myöskään kalan välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kalan alkutuottajat, jalostajat ja toimitusketjujen toimijat voivat toimia normaalisti pitäen erityistä huolta hygieniasta ja kalan säilyvyydestä. Myös kuluttajat voivat käyttää kalaa ja kalatuotteita kuten tavallisesti. Keskeistä sekä kala-alan toimijoiden että kuluttajien kannalta on, että varotoimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan huolellisesti. On tärkeää, että kalan arvoketju säilyy toimintakykyisenä, jotta meillä on kalaa tarjolla myös jatkossa. Lue lisää koronaviruksesta ja elintarvikkeista Ruokaviraston sivuilta. Lisätietoa meri- ja kalatalousrahaston ja valtiontukien hyödyntämisestä kalatalousalan tukemiseksi osoitteessa merijakalatalous.fi. Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista kalatalouteen EMKR:n sivuilla.

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Tavaraliikenne jatkuu koronavirustilanteesta huolimatta normaalisti ja rakennusmateriaaleja on Suomessa, eikä niiden loppuminen ole ensisijainen huoli. Sementtiä valmistetaan Suomessa ja raaka-aineita on varastossa.

Vastauksia kysymyksiin elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä saa Ruokaviraston verkkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: pakkausmerkinnät

Hallitus sallii 14.5. alkaen kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille aikaisemmin 6.4.2020 päätetyn 1 500 henkilön kiintiön lisäksi. EU-kansalaisille vastaavia rajoituksia ei ole.

MMM:n hallinnonalalla maa-, puutarha-, metsä- ja kalatalouden ulkomaisten ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kausityöntekijöiden osalta linjaukset tarkoittavat, että

• EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten kohdalla maahan tullessa on esitettävä työsopimus tai vastaavan työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)
• Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

 

Suomen metsäkeskuksen palvelut toimivat edelleen normaalisti. Metsien käyttöön liittyvät hakemukset ja ilmoitukset voi ja kannattaa kuitenkin tehdä ensisijaisesti sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Jos haluaa asioida toimistolla, tulee siihen varata erikseen aika Metsäkeskuksen asiakastuesta. Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee puhelinnumerossa 029 432 409 (pvm/mpm) maanantaisin ja tiistaisin klo 8-18 ja keskiviikosta perjantaihin klo 8-16. Lisäksi Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee sähköpostilla osoitteessa asiakastuki(at)metsakeskus.fi.

Lisätietoja Metsäkeskuksen verkkosivuilta

:Mikrobilääkkeiden kuten antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa hyvin hallittua ja maltillista. Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, silloin, kun se on eläimen sairastaman infektion tai sairauden hoitamiseksi tarpeellista. Suomessa antibioottien käyttöä eläimille pyritään koko ajan vähentämään, ja viimeisimmän ESVAC-raportin (2019) mukaan Suomessa käytettiin Euroopan maista neljänneksi vähiten antibiootteja suhteutettuna eläinpopulaatioon. EU:n eläinlääkeasetuksella ja lääkerehuasetuksella antibioottien käyttöä eläimille rajoitetaan entisestään, ja kansainvälisesti tehdään työtä sen eteen, että antibioottien kokonaiskäyttöä vähennetään myös globaalisti – tätä työtä vielä riittää. Pyrkimys on lisätä ymmärrystä antibioottien vaikutuksista, ja siitä, että niitä tulee säästää tärkeisiin tilanteisiin. Suomessa ihmiselle kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä on eläinlääkinnässä rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan jo tällä hetkellä.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehditaan ensisijaisesti hyvällä hoidolla ja ehkäisevällä terveydenhuollolla, ja niiden sairauksien hoitaminen tarvittaessa myös lääkinnällä on osa ruuantuotannon turvaamista, ja sillä tavalla sidoksissa myös ruokaturvan ylläpitoon. Eläinlääkkeiden varastointi huoltovarmuustekijänä perustuu velvoitevarastointilakiin ja -asetukseen. Varastointivelvoite koskee tällä hetkellä eläinlääkkeistä raivotautirokotteita sekä elintarviketuotantoeläinten käsittelyyn ja sairauksien hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarvittavia lääkkeitä.

Lisää tietoa aiheesta:

• Luonnonvarakeskus: antibioottien käyttö
• Luonnonvarakeskus: mikrobilaakeresistenssi
• Julkaisu: Mikrobilaakeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma

 

Elintarvikealn yrityksiä koskevia kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen löydät Ruokaviraston verkkosivustolta.

Aihealueet:

• Elintarvikehygienia
• Kaupat
• Kuljetus 
• Joukkoruokailu
• Pakkausmerkinnät 
• Ravintolat
• Ruoka-apu ja REKO
• Tarkastukset ja valvonnat 
• Yrityksen toiminnan muuttaminen

Kato myös Ruokaviraston koronavirusosio

Huoltovarmuus

• on huolenpitoa ja yhteistyötä yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseksi. Työvoiman saannin turvaaminen tukee huoltovarmuutta.
• muodostuu väestön toimeentulon, välttämättömän talouden jatkuvuuden, maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten ja infrastruktuurin vähimmäistarpeiden turvaamisesta.
• perustuu talouden luontaisiin rakenteisiin eli markkinoiden toimivuuteen, kilpailukykyiseen talouteen ja elinkeinoelämän omaan sopeutumiskykyyn yllättävissä tilanteissa.
• tukeutuu toimiviin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin sekä näiden jatkuvuuteen.
• luodaan ja ylläpidetään Suomessa julkisen ja yksityisen sektorien toimivalla yhteistyöllä.
• koostuu hallinnollisesta ohjauksesta, elinkeinoelämän varautumisesta ja ennakkoon luoduista huoltovarmuusjärjestelyistä.

Periaatteita ovat:

• huoltovarmuuslain soveltamisalana ovat taloudelliset toiminnot, jotka pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään lähellä normaalitilaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lähes kaikilla häiriötilanteilla ja kriisityypeillä on taloudellisia vaikutuksia.
• huoltovarmuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, mikä on häiriötilanteen alkuperäinen syy tai luonne, vaan sillä, miten se vaikuttaa hyödykevirtoihin ja viimekädessä väestön toimeentuloon.
• kysyntä- ja toimitusvaikeudet sekä muut häiriöt liiketoiminnassa, taloudelliset menetykset tai kansalaisten kokema epämukavuus ja harmistus eivät välttämättä vaaranna vielä huoltovarmuutta, vaikka vaikutukset voivat olla taloudelle, elinkeinoelämälle ja asiakkaille merkittäviä.
• huoltovarmuutta turvataan laajalla ja jatkuvasti kehittyvällä keinovalikoimalla, joita ovat lainsäädäntö, jatkuvuudenhallinta, materiaalinen huoltovarmuus, yritysten ja hallinnon toimintavalmius, strateginen omistajuus ja kansainväliset sopimukset.
• valtioneuvosto antaa noin viiden vuoden välein huoltovarmuuden yleiset tavoitteet (huoltovarmuusstrategia; nykyinen 1048/2018), joissa määritellään muun muassa huoltovarmuusorganisaatiolle kehittämisen lähiajan painopistealueet, priorisoidut elintärkeät huoltovarmuuden tavoitealat sekä valmiuden taso ottaen huomioon väestön ja välttämättömän talouselämän sekä maanpuolustuksen vähimmäistarpeet.
• huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa oloissa on luotava ja ylläpidettävä riittävä valmius hyödykkeiden tuottamiseksi sekä tuotannon, jakelun, kulutuksen ja ulkomaankaupan ohjaamiseksi.
• kaikkia keskeisiä yhteiskunnan taloudellisia toimintoja ei ole mahdollista turvata nykyään pelkästään kansallisin järjestelyin.
• kun markkinamekanismi (elinkeinoelämän voimavarat) ei tuota riittävää huoltovarmuutta eivätkä viranomaisten normaaliolojen toimivaltuudet riitä häiriötilanteen hallitsemiseen, viranomaisilla on käytössään myös valmiuslain lisätoimivaltuuksia.

Huoltovarmuuslain (1390/1992) mukaan kukin ministeriö kehittää huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Ministeriöiden tehtävänä on ohjata ja seurata toimialallaan huoltovarmuuden toteuttamista ja toimintakyvyn kehittämistä sekä kehittää lainsäädäntöä niissä tilanteissa, joissa markkinat eivät tuota riittävää huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden yleinen kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Huoltovarmuuden kehittämistä ja operatiivista ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus (HVK), jonka ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tehtävät jakautuvat maan huoltovarmuuden tilan analysointiin, huoltovarmuusnäkökulman, -työn ja -tietoisuuden esilläpitoon yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sekä toimeenpanotehtäviin. HVK:n toimiala ja asiantuntijuus ovat poikkihallinnollisia ja kattavat koko huoltovarmuuden kentän. Laitoksen toimintaa johtaa valtioneuvoston nimittämä hallitus.

HVK ylläpitää varmuusvarastoja, edistää ja koordinoi viranomaisten valmiutta ohjata taloutta poikkeusoloissa, edistää yritysten valmiussuunnittelua ja varmistaa yhteiskunnan teknisen infrastruktuurin toimintaa. Huoltovarmuuskeskus myös turvaa välttämättömien tavaroiden ja palvelujen tuotantoa kriisitilanteissa, analysoi huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia ja tuottaa suunnitelmia vastatoimenpiteistä. Yhä laajempi osa HVK:n toimintaa on kansainvälinen yhteistyö.

Huoltovarmuutta luodaan ja ylläpidetään Suomessa julkisen vallan ja elinkeinoelämän toimivalla yhteistyöllä. Huoltovarmuuden turvaaminen Suomessa on jo pitkään ollut organisoituna kattavaksi yhteistoiminta- ja asiantuntijaverkostoksi, jossa ovat mukana eri toimialat, hallinnonalat sekä toimialajärjestöt. Kumppanuusmalli on moderni ja kustannustehokas malli tehdä huoltovarmuuden varautumistyötä.

Nykyinen huoltovarmuusorganisaatio ei ole varsinaisesti 24/7-valmiusorganisaatio, vaan ennen kaikkea varautumisorganisaatio. Sen työ tähtää siihen, että mahdollisiin vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin olisi varauduttu mahdollisimman hyvin.

Järjestelmän pohjana on eri hallinnon- ja toimialojen asiantuntijoiden verkostomainen huoltovarmuusorganisaatio, joka ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta julkinen-yksityinen-kumppanuusperiaatteella. Kumppanuusmalli on moderni ja kustannustehokas muoto hallita yhteiskunnan huoltovarmuusuhkia.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimii pysyvinä yhteistoimintaeliminä sektoreita ja pooleja. Sektorit ovat toimialakohtaisia organisaatioita, jotka edistävät elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä. Huoltovarmuussektorit ovat 1. Elintarvikehuolto-, 2. Energiahuolto-, 3. Logistiikka-, 4. Terveydenhuolto-, 5. Finanssialan sekä 6. Teollisuussektori. Sektoreiden jäseninä on ministeriöiden, keskusvirastojen, elinkeinoelämän järjestöjen sekä keskeisten yritysten edustajia. Kunkin sektorin ohjauksessa alan poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä.

Yhteiskunnan digitalisoitumisesta huolimatta materiaalinen huoltovarmuus on edelleen tärkeä osa huoltovarmuuden turvaamisen jatkuvasti laajenevaa ja monipuolistuvaa keinovalikoimaa.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää valtion varmuusvarastoja ankaran kriisitilanteen varalta. Valtion varmuusvarastoissa on tuontipolttoaineita, viljoja, sairaalatarvikkeita, lääkkeitä, seosmetalleja, kemikaaleja ja kriittisiä tuontiraaka-aineita. HVK hoitaa myös tuontipolttoaineiden ja lääkkeiden velvoitevarastointia vakavan saantihäiriön varalta. Turvavarastoinnilla turvataan väestön toimeentuloa ja yritysten tuotantoa, kun välttämättömien raaka-aineiden ja materiaalien saanti häiriintyy.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toiminnan perustana on valtion talousarvion ulkopuolinen huoltovarmuusrahasto, josta rahoitetaan varmuusvarastointi, teknisistä varajärjestelyistä, kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta, huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelusta ja HVK:n toiminnasta aiheutuvat menot.

Vakavarainen ja ketterä huoltovarmuusrahasto antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen huoltovarmuuden turvaamiseen.

Normaalitilanteessa osana lakisääteistä varautumisvelvoitettaan terveydenhuollon toimijat hankkivat tarvitsemansa suojaimet ja muut materiaalit vakiintuneita hankintakanavia pitkin. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on näiden kysymysten osalta vastuutaho. Nyt poikkeusoloissa Huoltovarmuuskeskus tukee tätä suuren volyymin hankintatoimintaa hankkimalla STM:n pyynnöstä aktiivisesti suojaimia ulkomaisilta toimittajilta sekä koordinoimalla eri toimijoiden suojainhankintoja.

Nyt poikkeusoloissa kotimaisen hankinnan käynnistäminen lisää osaltaan merkittävästi tarvittavien materiaalien saatavuutta.

Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Erva-alueet on määritelty valtioneuvoston asetuksella, samoin kuin se mitkä sairaanhoitopiirit kuuluvat mihinkin erityisvastuualueeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja muiden viranomaisten kanssa kotimaisten suojamateriaalien valmistuksen edellytyksiä. Selvityksessä on löydetty kymmeniä kotimaisia valmistajia, joilla on kiinnostusta ja edellytyksiä valmistaa joko hengityssuojaimia tai suojavaatteita.

Ensimmäinen tavoite on käynnistää kotimaisten suu-nenäsuojainten sekä hengityssuojainten valmistus. Suomessa ei tällä hetkellä ole omaa hengityssuojavalmistusta.

Haasteena laajan kotimaisen tuotannon nopeassa aloittamisessa on ollut, että Suomessa ei ole ollut vaadittavia koneita ja raaka-aineita. Nyt olemme tilanteessa, jossa ainakin kaksi kotimaista yritystä on valmistelemassa suojaintuotannon käynnistämistä, tavoitteena käynnistää isojen volyymien tuotanto nopealla aikataululla.

Suojavaatteiden valmistuksen osalta lähtötilanne on hengityssuojaimia parempi, sillä Suomessa toimii yrityksiä, jotka valmistavat muun muassa suojapukuja, -myssyjä ja -käsineitä. Monet yritykset ovat myös jo käynnistäneet visiirien valmistuksen.

Huoltovarmuuden turvaaminen perustuu jatkuvaan, laajaan ja tavoitteelliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön eri toimijoiden ja alojen kesken.

Huoltovarmuuskeskus toimii suojamateriaalien toimeksiantoja toteuttaessaan tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön ja Suomen ulkomaanedustustojen kanssa. Paikallistuntemuksellaan ja kontakteillaan edustustot tarjoavat ovia avaavia arvovaltapalveluja niin asemamaan viranomaisiin, yrityksiin kuin muihin toimijoihin päin. Niiden tukea käytetään, milloin se on tarpeen hankinnan toteutumisen, laadunvarmistuksen tai muun syyn takia.

Kansainvälinen yhteistyö on keskeisessä roolissa myös huoltovarmuuden turvaamisessa, joka tukeutuu toimiviin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin sekä näiden jatkuvuuteen. Suomi on myös aktiivinen toimija mm. kansainvälisessä terveysturvallisuuden edistämisessä.

Suomi koordinoi toimiaan yhteistyössä muiden maiden kanssa, erityisesti EU:ssa. Vaikka terveys kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jatkuva EU-yhteistyö on tärkeää esimerkiksi yhteisten tarvikehankintojen toteuttamisessa, poikkihallinnollisen tietojenvaihdon seurannassa, riskianalyysien koordinoimisessa ja vastakeinojen löytämisessä koronavirukselle. Suomi tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa erityisesti konsuliasioissa ja matkailijoiden kotiuttamisessa maailmalta.

Tavoitteena on, että myös kriisitilanteessa säilytetään valtioiden rajoitustoimenpiteistä huolimatta vapaa rahtiliikenne ja että tuotantotarvikkeet, elintarvikkeet ja muut elintärkeät tuotteet, kuten lääkkeet, liikkuvat maiden välillä.

Koronapandemia osoittaa, että globaalissa, keskinäisriippuvuuden maailmassa monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Suomi pitää EU-yhteistyötä erittäin tärkeänä kriisikestävyyden vahvistamisessa ja kannattaa WHO:n vahvistamista myös muun muassa tuleviin pandemioihin varautumiseksi.

Suomi on työskennellyt vuosia kansainvälisen terveysturvallisuuden vahvistamiseksi muun muassa Maailmanlaajuisen terveysturvallisuusohjelman kautta, joka perustettiin Länsi-Afrikan Ebolan jälkeen. Suomi tukee WHO:ta ja yleisrahoituksen kautta muita YK-järjestöjä vasteessa erityisesti maissa, joissa tarve on suurin. Suomi tukee koronavirusrokotekehitystä rahoittamalla kansainvälisiä yleishyödyllisiä järjestöjä.

Ruokaviraston ohjeita:

Voiko väliaikaista tukea käyttää kiinteistön vuokrakuluihin?

Kyllä voi. Vuokrakuluja voi esittää korvattavaksi enintään kuuden kuukauden ajalta 16.3.2020 alkaen.

Voiko väliaikaista tukea käyttää palkkakuluihin?

Väliaikaista tukea voidaan käyttää yritystoiminnan jatkumisella välttämättömiin palkkakustannuksiin 16.3.2020 alkaen enintään 6 kuukauden ajalle. Palkkakustannuksiksi hyväksytään enintään 2000 euron kuukausipalkka ja tästä 30 prosentin palkan sivukulut.

Onko väliaikainen tuki tarkoitettu yrityksen investointeihin?

Et voi saada avustusta investointeihin, joka on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen sekä normaalioloissa että poikkeustilanteessa.
Aineellisiin ja aineettomiin investointeihin voit hakea erikseen maaseudun yritysrahoitusta, joka on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen sekä normaalioloissa että poikkeustilanteessa. Lisäksi on mahdollista hakea yrityksen perustamistukea yrityksen perustamiseen tai yritystoiminnan uudelleen suuntaamiseen. Tuki investointeihin EU:n osaksi rahoittamaa ja se myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 (maaseutuohjelma). Maaseutuohjelman mukaisista tuista saat lisätietoa oman alueesi ELY-keskuksesta tai alueellasi toimivasta Leader-toimintaryhmästä.

• Lisätietoa maaseudun yritysrahoituksesta
• Hae ELY-keskuksen yhteystiedot

Ruokaviraston ohjeita:

Miten väliaikaista tukea haetaan?

Tuen haku alkaa 18.5.2020. Hae avustusta Hyrrä-asiointipalvelussa (https://hyrra.ruokavirasto.fi). Kirjaudu Hyrrään pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti).Tarkemmat tiedot tuen hakemisesta

Voiko hakemukseen tehdä vielä muutoksia, vaikka on jo ehtinyt lähettää hakemuksen asiointipalvelussa?

Jos haluat itse täydentää hakemustasi ennen päätöksentekoa, ota yhteyttä hakemuksen käsittelijään ELY-keskuksessa ja pyydä palauttamaan hakemus täydennettäväksi. ELY-keskusten yhteystiedot voit hakea kotipaikkakuntasi perusteella

Miltä ajalta kustannuksia voi esittää hakemuksessa?

Menot ovat hyväksyttäviä enintään kuuden kuukauden pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020.

Milloin väliaikainen tuki maksetaan?

ELY-keskus käsittelee hakemukset saapumisjärjestyksessä. Tuki maksetaan muutaman päivän kuluessa siitä, kun ELY-keskus on tehnyt tuesta myöntöpäätöksen.

Mitä ovat de minimis -tuet ja miksi niistä pitää esittää tiedot hakemuksessa?

De minimis -tuki (vähämerkityksinen tuki) tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. De minimis -tukia ovat sellaiset Ely-keskusten, Finnveran, Business Finlandin, kuntien tai muun julkisen tahon myöntämät tuet, joissa tukipäätöksessä on kerrottu tuen olevan de minimis -tukea.

Yritys voi saada de minimis -tukia korkeintaan 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. Tässä tukihaussa merkityksellisiä ovat siis vuosina 2018, 2019 ja 2020 myönnetyt de minimis -tuet. Tätä vanhempia tukia ei huomioida. Maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle de minimis -tukea voi olla enintään 100 000 euroa. Yrityksen tulee itse huolehtia, että eri päätöksillä myönnettyjen de minimis -tukien yhteenlaskettu määrä ei ylitä sallittua maksimäärää. Lisätietoa de minimis -tuesta

Ruokaviraston ohjeita:

Tukeen oikeutetut yritykset

Kenelle alkutuotannon väliaikainen tuki on tarkoitettu?

Tuki on tarkoitettu maatalouden alkutuotannon tuotteita tuottaville yrityksille, jotka ovat kohdannut ongelmia markkinoilla covid-19-pandemian vuoksi. Tuki on suunnattu niille, joiden markkinat ovat hiipuneet tai loppuneet kokonaan koronaviruspandemian takia, eikä korvaavia ole löytynyt. Tukea voivat hakea esimerkiksi pitkälle erikoistuneet maatilat, jotka ovat toimittaneet kasvi- tai eläintuotteita suoraan ravintoloihin, mutta niiden markkinointi muutoin on vaikeaa. Tuki ei ole rajattu pelkästään syötäviin tuotteisiin, myös koristekasvit, turkikset ja muut alkutuotannon tuotteet kuuluvat tuen piiriin. Kalataloudella on oma tukijärjestelmänsä eikä metsätalouden tuotteet kuulu maatalouden alkutuotantoon.

Miksi alkutuotannon väliaikaista tukea maksetaan?

Koronaviruspandemian vuoksi monilla erityisesti pitkälle erikoistuneilla maatiloilla, joilla on suoramyyntiä tai toimituksia suurkeittiöille, on ollut menekkiongelmia, kun ravintolat ovat olleet kiinni. Muissa tukijärjestelmissä alkutuotannon yritykset on rajattu ulkopuolelle, mutta tämä tuki estää alkutuotantoon liittyvien yritysten väliinputoamista ja pyrkii lievittämään yritysten maksuvalmiusongelmia.

Millä oikeusperusteella alkutuotannon väliaikaista tukea maksetaan?

Tuen peruste on EU-komission väliaikaiset puitteet valtiontuesta koronakriisin takia. Tukea maksetaan valtionavustuslain perusteella, jonka nojalla MMM on antanut asetuksen tuesta ja tuki myönnetään valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa. Ruokavirasto toimeenpanee tuen haun ja maksaa tuen.

Voinko saada tätä tukea, jos minulta puuttuu työntekijät kesän mansikanpoimintoihin?

Tuki on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia tuotteiden markkinoiden kanssa koronaviruspandemian ja sen seurauksena asetettujen rajoitusten vuoksi. Tukea ei ole räätälöity paikkaamaan esimerkiksi ulkomaisen tai kotimaisen työvoiman puuttumista johtuvia tappioita. Riippuu siis siitä, onko tuotteen markkinointi tai toimitukset estyneet ja onko siitä syntyviä tappioita osoitettavissa tuen maksun perusteeksi.

Voiko turkistarha hakea tätä tukea?

Voi hakea. Turkikset ja elävät eläimet ovat alkutuotantoon luettavia. ELY-keskus arvioi, täyttyvätkö tuen edellytykset.

Kasvatan villasikoja sekä tarhaan mehiläisiä. Voinko hakea tukea?

Voit hakea. ELY-keskus arvioi hakemuksesi perusteella, oletko oikeutettu saamaan tukea.

Olen metsänomistaja, voinko hakea tukea?

Metsätalous ei ole maatalouden alkutuotantoa, joten metsätalous ei oikeuta tähän tukeen. Taimitarhat puolestaan ovat maatalouden alkutuotantoa vaikka niissä metsäpuita kasvatettaisiinkin. ELY-keskus arvioi, täyttyvätkö tuen edellytykset.

Voinko saada maatalouden alkutuotannon ja maaseudun yritysten väliaikaista tukea yhtä aikaa?

Ei. Voit saada jompaakumpaa, jos ELY-keskus sitä myöntää.

Voiko Ahvenanmaalla sijaitseva maatila, jolla on suoramyyntiä ravintoloille ja jonka kysyntä on pienentynyt, hakea tukea?

Kyllä. Hakemuksen käsittelee Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Tuen hakeminen

Onko maatalouden alkutuotannon väliaikainen tuki de minimis -tukea?

Ei ole. Tuki on valtiontukea väliaikaisen poikkeuksen perusteella.

Miten muut hakemani tuet vaikuttavat tähän tukeen?

Ilmoita hakemuksessasi saamasi muut tuet. Muista ilmoittaa kaikki tuet, mitkä olet saanut koronaviruspandemiaan liittyen. Muut tuet eivät lähtökohtaisesti ole päällekkäisiä tämän tuen kanssa eikä muita covid-19-pandemiaan liittyviä julkisia tukia ole suunnattu alkutuotannolle. ELY-keskus arvioi muita mahdollisesti saamiasi tukia. Tavanomaiset maatalouden viljelijätuet, lainantakaukset tai kehittämistuet eivät sulje tätä tukea pois. Tuki kasautuu lähtökohtaisesti muun koronaviruspandemian perusteella myönnetyn valtiontuen kanssa.

Ruokaviraston ohjeita:

Mitä tarkoitetaan maatilakytkentäisellä yritystoiminnalla?

Maatilakytkentäinen yritystoiminta on yritystoimintaa, jota harjoitetaan maatilan yhteydessä maatalouden kanssa samassa verotusyksikössä saman y-tunnuksen alla. Tällöin maatilakytkentäinen yritystoiminta on maatilatalouden tuloverolain alaista, paitsi tapauksissa, joissa maatila on yhtiöitetty.

Mitä tarkoitetaan maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavalla mikroyrityksellä?

Yritys jalostaa mitä tahansa maataloustuotteiksi määriteltyjä tuotteita (lukuun ottamatta kalataloustuotteet) siten, että tuotteet ovat edelleen maataloustuotteita. Yritys voi myös myydä maataloustuotteita (kaupanpitäminen) niin, että tuotteiden olomuoto ei muutu.

Jos yritys sekä jalostaa maataloustuotteita että valmistaa pitemmälle jalostettuja elintarvikkeita, niin yrityksen katsotaan kuuluvan tuen piiriin, jos pääosa eli yli puolet sen myyntitulosta koostuu maataloustuotteista.

Mitä tarkoitetaan maataloustuotteella?

EU:n lainsäädännössä maataloustuotteet on lueteltu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) liitteessä I (ns. Annex I -liitteen mukaiset maataloustuotteet). Annex I -lista
Maataloustuotteita ovat esimerkiksi:

• teurastamotuotteet ja lihavalmisteet (kypsennetty, suolattu, savustettu jne.)
• meijerituotteet maidosta; voi, juusto, jogurtti jne.
• kananmunat ja munavalmisteet
• hedelmät, marjat, vihannekset ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet
• myllytuotteet
• käymistietä hedelmistä tai marjoista valmistetut juomat (viini, siideri, sima)
• lemmikkieläinten ruuat
• rehut ja rehuseokset.

Annex I -liitteen numerokoodit perustuvat tullitoiminnassa käytettävään Euroopan yhteisön yhdistettyyn nimikkeistöön, josta käytetään lyhennettä CN-nimikkeistö (Combined Nomenclature).

Tuotteiden kuuluminen maataloustuotteiksi voidaan selvittää vertaamalla Annex I -liitteen koodeja tarkempiin CN-koodeihin. Tässä on huomattava, että pääryhmien koodit ovat saattaneet muuttua, joten on aina verrattava myös otsikkotekstejä.

Lisätietoa CN-nimikkeistöstä Tullin sivuilla

Mitkä tuotteet eivät ole maataloustuotteita?

Maataloustuotteista pidemmälle jalostetut elintarvikkeet eivät ole enää maataloustuotteita. Tässä ei kuitenkaan jalostusaste ole aina ratkaiseva. Pidemmälle jalostettua maataloustuotteet eivät ole SEUT-sopimuksen liitteen I (Annex I) mukaisia tuotteita.

Tällaisia ei-maataloustuotteiksi luettavia elintarvikkeita ovat:

• leipomotuotteet, myslit, makaronit
• suklaa, kaakaomassa, makeiset, purukumi
• jäätelö
• keitot ja kastikkeet
• olut, väkevät alkoholijuomat, juomasekoitukset
• muut juomat lukuun ottamatta hedelmä- ja marjamehuja.

Minkä kokoinen yritys voi saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?

Maataloustuotteiden jalostamista ja myyntiä harjoittava mikroyritys yritys voi työllistää alle 10 henkilöä ja sen liikevaihto tai tase voi olla enintään 2 miljoonaa euroa. Yrityksen on annettava toimeentulo yrittäjälle tai vähintään yhdelle työntekijälle.

Maatilakytkentäisen yritystoiminnan vuosittainen liikevaihto tulee olla vähintään 10 000 euroa. Yläkokorajaa ei ole asetettu.

Voiko pienpanimo saada väliaikaista tukea?

Olut ei ole Annex I -liitteessä mainittu maataloustuote, joten pienpanimo ei voi saada väliaikaista tukea.

Voiko lomamökkien vuokraaja saada väliaikaista tukea?

Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan lomamökkien vuokrausta, josta kertyy vuokratuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja lomamökeistä saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko juustola saada väliaikaista tukea?

Juustola voi saada tukea.

Voiko marjatila saada väliaikaista tukea?

Marjatila voisi saada tukea vain, jos marjoja myydään erillisessä tätä tarkoitusta varten olevassa myyntitilassa. Tällöin tuen piiriin lasketaan vain kyseinen marjojen vähittäismyynti, ei muita marjatilan toimintoja. Marjatilojen osalta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä, vaikuttaako koronavirus kesän yritystoimintaan, joten tukea voisi hakea vasta satokauden jälkeen.

Voiko metsätaloutta harjoittava yritys saada tukea?

Tukea ei voida myöntää ainoastaan metsätaloutta harjoittavalle yritykselle. Kun tuen hakija harjoittaa maatalouden lisäksi metsätaloutta ja avustuksen kohteena oleva yritystoiminta on muuta kuin maa- ja metsätalouden alkutuotantoa, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko metsäkone- tai hakeyritys saada väliaikaista tukea?

Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan metsätalouden palvelutoimintaa, kuten metsäkoneurakointia tai hakeyrittäjyyttä, josta kertyy tuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko hevosalan yrittäjä saada väliaikaista tukea?

Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan hevosalan palvelutoimintaa, kuten ravitallit, hoitohevostallit, ratsutilat, hevosterapia, josta kertyy tuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko liha-alan yritys saada väliaikaista tukea?

Liha-alan yritys voi saada tukea, sillä lihatuotteet ovat maataloustuotteita.

Voiko maatalouden alkutuotannon yritys saada väliaikaista tukea?

Maatalouden alkutuotannossa toimiva yritys voi hakea maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea.

Voiko kalatalouden yritys saada väliaikaista tukea?

Kalataloutta ei voida tukea. Kalatalouden yritys voi hakea erillistä kalatalouden yritysten väliaikaista tukea.

Voiko turkistuottaja saada väliaikaista tukea?

Turkiseläinten kasvatusta ei voida tukea. Turkistarha voi hakea alkutuotannon väliaikaista tukea. Lisäksi Finnvera voi rahoittaa turkistaloutta.

Lisätietoa: www.finnvera.fi

TE-toimisto julkaisee avoimet työpaikat sivuillaan. TE-hallinto myös kampanjoi aktiivisesti lähestyen eri työnhakijaryhmiä maatalouden kausityön kansallisilla talkoilla. Keskeisiä kohderyhmiä ovat Suomessa työluvilla jo olevat, joiden on mahdollista siirtyä poikkeusoloissa toisiin tehtäviin, nuoret suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat, lukiolaiset, turvapaikanhakijat, joilla on työnteko-oikeus, kotoutumiskoulutuksista valmistumassa olevat, sekä kaikki työtä hakevat ja yli kolmeksi kuukaudeksi lomautetut.

TE-palvelut auttavat työnantajia myös koulutuksellisin ratkaisuin saamaan osaavaa työvoimaa. TE- palvelut toteuttavat ammatillista koulutusta, joka suunnitellaan yhdessä työnantajan kanssa räätälöidysti, hyvin lyhyinkin koulutusratkaisuin. Lisätietoja antavat alueen TE-toimisto ja ELY-keskus.

Avoimet työpaikat TE-palvelujen sivuilla

TE-toimistojen yhteystiedot

ELY-keskusten yhteystiedot

Työantaja voi ilmoittaa avoimista tehtävistä kausityössä. Työvoiman tarve edellyttää tätä. Ulkomaisen työvoiman saanti on vaikeutunut koronavirustilanteessa, kun myös rajat on suljettu. Lisäksi kahden viikon karanteeni on huomioitava niissä tapauksissa, joissa maahan pääsy onnistuu. Jos kyseessä on hyvin myöhään syksyllä tehtävä työ, tilanne voi olla toinen.

Kun koronavirusilanteessa kausityöntekijät eivät pääse saapumaan Suomeen ei työntekijän tärkein velvollisuus eli työntekovelvollisuus voi edes alkaa.

Työnantaja voi palkata Suomesta sijaisen ulkomailta tulevalle työntekijälle. Tällainen määräaikainen työsopimus on solmittavissa ehdollisena siten, että sopimuksen voimassaolo päättyy, kun sijaistettava ulkomainen työntekijä saapuu Suomeen ja ottaa tehtävän vastaan.

Työvoimapula-aloille pyritään ohjaamaan mahdollisimman paljon Suomessa jo olevaa työvoimaa. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä paljon vapaata työvoimaa lomautuksista ja irtisanomisista johtuen. Moni nuori opiskelija jää ilman kesätyötä tulevana kesänä. Myös ulkomaalaiset opiskelijat ja muut töitä etsivät Suomessa asuvat ulkomaalaiset kannattaa huomioida mahdollisina työntekijöinä ja viestiä työmahdollisuuksista myös englanniksi. Poikkeustilanne vaikuttaa laajasti myös yksinyrittäjien ja esimerkiksi matkailuyrittäjien mahdollisuuksiin työllistää itsensä, kun asiakaspoistuma suuri. Tässäkin potentiaalinen työvoima, joka kannattaa pitää mielessä ja esillä.

Avoimet maa- ja metsätalouden sekä puutarha-alan työpaikat kannattaa julkaista TE-palvelujen avoimissa työpaikoissa.

Työpaikkoja voi ilmoittaa MTK:n Töitä Suomesta -työpaikkasivustolla.

Henkilöstöpalveluyritykset auttavat työntekijöiden löytämisessä ja palkkaamisessa sekä henkilöstövuokrauksessa. Yhteystiedot kausityöntekijöiden löytämisessä palveleviin henkilöstöpalveluyrityksiin saat alueesi TE-toimistosta tai Henkilöstöpalveluyritysten liitosta.

TE-toimistojen yhteystiedot

Henkilöstöpalveluyritysten liitto

Ulkomaista kausityövoimaa on välttämätöntä hyödyntää tehtävissä, joissa vaaditaan sellaista asiantuntemusta, joka on kertynyt aiempien vuosien työskentelystä kyseisessä paikassa.

Kausityöntekijöitä on runsaasti erityisesti alkutuotannon tehtävissä. Keväällä Suomeen tuleva työväki muodostaa ydinjoukon. Myös metsänistutus- ja kylvötehtävissä tarvitaan ulkomaista työvoimaa.

Nämä kausityöntekijät ovat jo pitkään hoitaneet kasvukauden käynnistämiseen vaadittavat työt ja varmistaneet, että tilalle keväällä ja myöhemmin kasvukaudella tulevien vähemmän kokeneiden työntekijöiden on turvallista työskennellä tehtävissään.

Ulkomailta tulee vain pieni osa tarvittavasta työvoimasta, myös kotimaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan paljon.

Hallitus selvittää ja valmistelee myös kotimaassa olevan työvoiman saatavuuteen tähtääviä toimia.

Erilaiset rekrytointialustat avustavat työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisessa, maatilojen sekä metsätalouden kausityönantajat ja työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi sivustoa töitäsuomesta.fi tai maatilalle.fi

Luonnonvara-alan opiskelijat voivat kerryttää opintopisteitä tekemällä kausitöitä, lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta 

Listalla olevan viisumivapaan maan kansalaisen (esim. Ukrainan biometrinen passi) maahantulo voi tapahtua ennen kausityötodistuksen/ kausityöoleskeluluvan alkua. Kausityö saa alkaa vasta, kun kausityölupa on voimassa.

Listalla olevan viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua maahan vasta, kun kausityöviisumi tai -oleskelulupa on voimassa.  

Väliaikaista epidemiatukea maksetaan ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, ja ovat tästä syystä palkattomasti poissa töistä.

Myös maahan saapuva kausityöntekijäryhmä voi saada tukea, jos työsuhteen alussa on kahden viikon palkaton poissaolo karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Korvauksen edellytys on Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde, josta on palkatta poissa. Tukea maksetaan korkeintaan 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisesta.

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.
 

Hallitus sallii 14.5. alkaen kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille aikaisemmin 6.4.2020 päätetyn 1 500 henkilön kiintiön lisäksi. EU-kansalaisille vastaavia rajoituksia ei ole.

MMM:n hallinnonalalla maa-, puutarha-, metsä- ja kalatalouden ulkomaisten ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kausityöntekijöiden osalta linjaukset tarkoittavat, että

• EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten kohdalla maahan tullessa on esitettävä työsopimus tai vastaavan työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)
• Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen jälkikäteen ei vaikuta käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä. Tarpeettomia yhteydenottoja hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Ulkomailta ei saada koronatilanteesta johtuen aikaisempiin vuosiin verrattuna samaa määrää kausityöntekijöitä. Koronatilanne vaikuttaa yksityishenkilöiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä ulkomailla. Lisäksi lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Maahanpääsyyn vaikuttavat myös muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät rajoitukset. Tilannetta helpottaa se, että maaseudun kausitöihin on hakenut ennätysmäärä suomalaisia työnhakijoita. Työntekijöitä ja työnhakijoita yhdistävät TE-palvelut ja TöitäSuomesta -palvelu.  

Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle, joka on EU-maan kansalainen 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)

Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle, joka on kolmannen maan kansalainen 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten  

 

Uutta kyselyä ei tällä tietoa olla toteuttamassa.

Sadonkorjuun varmistamiseksi sallitaan sille erikseen arvioitavan työvoiman määrä kesäkuun alusta syyskuun loppuun huomioiden Covid19-tilanne lähtömaissa sekä kotimaan työvoiman saatavuus.

Valmistelu tehdään yhteistyössä eri viranomaisten sekä alojen järjestöjen kanssa ja siinä huomioidaan kotimaan työvoiman saatavuus. Linjaukset sadonkorjuussa tarvittavien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden maahantulosta valmistuvat toukokuun aikana. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.

Kriittisten kausityöntekijöiden 1500 henkilön kiintiö on voimassa 13.5.2020 saakka.

MMM arvioi, että hallituksen 6.4.2020 linjaama 1500 kausityöntekijän kiintiö ja 6.5.2020 linjaama 3000 kausityöntekijän kiintiö vastaavat ministeriön huhtikuussa toteutetun kiireellisen kyselyn kautta ilmoitettua huoltovarmuuden kannalta kriittisen työvoiman tarvetta. Erillistä nimilistaa 3000 kausityöntekijästä ei tehdä.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Viisumivapaan maan kansalaisen (esim. Ukrainan biometrinen passi) maahantulo voi tapahtua kausityötodistuksella/ kausityöoleskeluluvalla tai myös viisumivapaasti karanteenia varten ennen myönnetyn kausityötodistuksen/ kausityöoleskeluluvan voimassaolon alkua.

Viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua maahan vasta, kun kausityöviisumi tai -oleskelulupa on voimassa. Ilman viisumia tai oleskelulupaa henkilö ei pääse maahan.

Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy ei-EU-maan kansalaisten osalta MMM ohjeiden mukaisina. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Matka Suomeen ja Suomen rajojen sisällä on yrittäjän/työnantajan ja työntekijän vastuulla, mukaan lukien matkan ja karanteenin kustannukset.

MMM:llä ei ole toimivaltuutta liikkumiseen liittyen eikä voi ottaa kantaa siihen liittyviin kysymyksiin, mutta kannustaa käyttämään matkustuksessa ensisijaisesti suoria lentoja kohdemaasta Suomeen.

Matka-asiaa voi selvittää töitäsuomesta.fi –sivustolta (ainoastaan Ukrainasta tulevat) ja seuraamalla lähtömaiden osalta yleistä tiedotusta.

Lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Esimerkiksi Ukrainan hallitus on 4.5.2020 julkaistussa tiedotteessaan ilmoittanut sallivansa kansalaistensa lähdön kausityöhön ulkomaille. Ukrainan hallitus kuitenkin edellyttää tiettyjen reunaehtojen täyttymistä. Muiden maiden osalta tulee seurata kyseisen maan viranomaisten tiedotusta.

Ukrainan kohdalla lähtijöillä (kausityöntekijöillä) tulee olla

1. riittävän pitkä eli vähintään 3 kuukauden työsopimus,
2. riittävä palkka,
3. sairausvakuutus/terveydenhuolto kunnossa,
4. hyvät työskentelyolosuhteet sekä
5. aiempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä.

Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Ukrainan hallituksen asettamat ehdot täyttyvät, kun

• noudatetaan olemassa olevia työehtosopimuksia,
• työntekijä on ollut aiemmin Suomessa töissä ja
• työskentelyjakso on pituudeltaan vähintään 3 kuukautta.

EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5.2020 alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten on esitettävä maahan tullessa työsopimus tai vastaava työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi).

Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten

Työnantajan on varmistettava karanteeninomainen kuljetus saapumispaikalta karanteenipaikkaan.

Tutustukaa myös THL:n sekä Työterveyslaitoksen ohjeistuksiin koronaan liittyen, mm.:

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi (ttl.fi)
• Ohjeet Suomeen saapuville matkustajille (thl.fi)  (linkki avautuu parhaiten google chrome-selaimella)

Kaiken lihan ja lihatuotteiden sekä maidon ja maitotuotteiden tuominen mukana EU:n alueelle on kiellettyä eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Tämä on erittäin ajankohtainen asia afrikkalaisen sikaruton (ASF) levitessä maailmalla. Muistettava erityisesti, että tuotantoeläintiloilla karenssiaika ennen töiden aloittamista jatkuu, kunnes vähintään 48 h on kulunut viimeisestä eläinkontaktista ulkomailla.

Välitättehän tietoa Suomeen tuleville kausityöntekijöille, että liha- ja maitotuotteiden mukaan tuominen on kokonaan kiellettyä EU:n ulkopuolelta, nk. kolmansista maista, ja myös EU-maista tapahtuvaan tuontiin kohdistuu rajoituksia, joista tulee ottaa selvää ennen maahantuloa (kts. linkit alla).

Lisää tietoa asiasta Ruokaviraston ja Eläinten terveys ETT ry:n sivuilta:

• Kun matkustat EU:n ulkopuolelta Suomeen
• Elintarvikkeiden tuliaistuonti
• Eläintaudeilta suojautuminen
• Sikatilojen tautisuojaus (en/ru)
• ETT: Ulkomaiset työntekijät tuotantoeläintilalla

Ulkomaiseen kausityövoimaan liittyvää neuvontaa on siirtynyt TöitäSuomesta -palveluun.

Ulkomaisen kausityövoiman karanteeniin, kuljetuksiin ja liikkumiseen sekä monikulttuuriseen työyhteisöön liittyviin kysymyksiin vastaavat TöitäSuomesta -palvelun neuvojat arkisin klo 8.30 – 16.00.

Huom. Kerro puhelun aluksi tunniste "MMM korona- ja kausityöneuvonta" tai lähetä tekstiviesti, ja neuvoja ottaa sinuun yhteyttä.

045 155 4113 (Tuomas Männistö, fi, eng)

040 158 0644 (Maarit Tiittanen, fi, eng)

040 258 8451 (Sirpa Pekkarinen, fi, eng)

044 342 5425 (Heidi Paasanen, fi, eng, sv)

040 502 6810 (Marko Mäki-Hakola; lennot ja karanteeni)

Lisäksi monikulttuurinen työyhteisö:

044 420 9000 (vaihde, se kautta eri asiantuntijoita)

044 431 4105 (Henriikka Suvinen, fi eng)

043 825 4984 (Inkeri Taurula, fi, eng)

Apua työvoiman saantiin ja työllistämiseen saa www.te-palvelut.fi ja www.töitäsuomesta.fi -sivuilta.

Koronaviruksen vaikutukset poliisin toimintaan | poliisi.fi

Kirjastot avataan hallitusti ja asteittain 1.6.2020 alkaen. Aineiston uloslainaaminen kirjastoista on ollut mahdollista jo aiemmin. 

• Koronavirustartuntojen ehkäisemisestä kirjastopalvelujen käytössä 
• THL ja OKM ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä
• Lisää kirjastoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Aluehallintoviraston sivulla 
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

Osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiön, osuuskunnan ja rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen on laadittava tilinpäätös 30.6.2020 mennessä tilikaudelta, joka päättyi aikaisintaan 30.11.2019 ja viimeistään 29.2.2020.

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.00, päivitetty 24.4.2020 klo 16.35

Kokouksen järjestäminen ja koolle kutsuminen on yhteisön hallituksen tehtävä. Osakkeenomistajat ja jäsenet voivat odottaa tietoa kokousten järjestämisestä hallitukselta.

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.00

Lisätietoja kokousten lykkäämiseen ja järjestämiseen, asiamiehen käyttöön, etäosallistumiseen ja tilinpäätöksen laatimiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä antavat eri yhteisömuotojen ja toimialojen järjestöt, neuvontatahot ja muut organisaatiot, kuten

• Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
• Keskuskauppakamari (KKK)
• EK:n ja KKK:n yhteydessä toimiva Listayhtiöiden neuvottelukunta
• Suomen yrittäjät
• Kiinteistöliitto
• Isännöintiliitto
• Pellervo-seura
• SOSTE ry
• Olympiakomitea
• Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
• SAK 
• Suomen tilintarkastajat.

Julkaistu 16.4.2020 klo 16.30, päivitetty 24.4.2020 klo 16.35

Pörssiyhtiön hallitus voi päättää, että yhtiökokoukseen voi osallistua vain asiamiehen välityksellä tai etänä, jos kokous järjestetään viimeistään 30.9.2020. Hallitus voi päättää, että myös asiamies osallistuu etänä. Tällöin osakkeenomistajien kyselyoikeus, johdon vastausvelvollisuus ja osakkaiden ehdotusoikeus on järjestettävä ennen kokousta ja päätöksistä äänestämistä. Äänestys voidaan järjestää ennakkoon tai kokouksen aikaisena etä-äänestyksenä.

Pörssiyhtiön toimittamassa kokouskutsussa on yksityiskohtaiset ohjeet kokoukseen osallistumisesta, kysymysten ja vastaehdotusten esittämistavasta ja –ajasta sekä kysymysten, ehdotusten ja yhtiön vastausten julkistamisesta.

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.00, päivitetty 24.4.2020 klo 16.30

Osuuskunnan jäsen voi suoraan lain nojalla käyttää asiamiestä, vaikka se olisi säännöissä kielletty, jos kokous pidetään viimeistään 30.9.2020.

Yhdistyksen hallitus voi sallia asiamiehen käytön, vaikka yhdistyksen säännöt eivät sitä sallisi, jos kokous pidetään viimeistään 30.9.2020. Yhdistyksen hallitus voi käytännössä myös asettaa sellaisia asiamiestä koskevia perusteltuja edellytyksiä, jotka ovat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia. Yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan perustuen esimerkiksi puolueyhdistyksen hallitus voi edellyttää, että puoluekokouksessa asiamiehen on oltava puolueen perusjärjestön jäsen (Lakivaliokunnan lausunto 2/2020 vp ja talousvaliokunnan mietintö 8/2020 vp).

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.00, päivitetty 24.4.2020 klo 16.25

Osuuskunnan tai yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu, jos kokous pidetään viimeistään 30.9.2020.

Jos osalla jäsenkuntaa ei ole riittäviä digitaitoja tai mahdollisuuksia osuuskunnan tai yhdistyksen johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista on huolehtia siitä, että jäsenkunta huomioon ottaen kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen tai osuuskunnan kokouksen päätöksentekoon. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen vain asiamiehen välityksellä tai etänä. Jos yhdistyksen jäsenellä ei ole valmiuksia etäosallistumisvälineen käyttämiseen, voi käytännössä esiintyä tilanteita, joissa hänellä on tekninen "digiavustaja" kokouksessa, vaikka yhdistyslaki ei sitä nimenomaan sallikaan, koska rajoituksen noudattamista ei käytännössä voi valvoa etäosallistumisessa (lakivaliokunnan lausunto 2/2020 vp).

Osallistumistapojen valinnassa ja kokousten käytännön toteuttamisessa on syytä huomioida, että etäosallistumisessa ei välttämättä voida todeta varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasiassa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten asiamiesten lisäksi (lakivaliokunnan lausunto 2/2020 vp).

Yhdistyksen hallituksen tulee antaa riittävät menettelyohjeet etäosallistumisen osalta äänestykset mukaan lukien. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi äänestys- ja vaalijärjestyskäytännöistä. Sama koskee etäosallistumista valtuutettujen kokoukseen. Varsinaista yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä ei voida hallituksen toimesta hyväksyä (lakivaliokunnan lausunto 2/2020 vp).

Vaikka etäosallistumismahdollisuuden sallimisen myötä käytännössä kaikki kokouksen osallistujat osallistuisivat etäosallistuen, tulee kokouksella tästä huolimatta olla fyysinen kokouspaikka (lakivaliokunnan lausunto 2/2020 vp).

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.00, päivitetty 24.4.2020, klo 16.20

 

Yhteisöjen osakkaiden, jäsenten, edustajiston ja valtuuston kokoukset voidaan myöhentää niin, että ne pidetään viimeistään 30.9.2020. Laki tuli voimaan 1.5. Kutsun voimaantulon jälkeen pidettävään, lain sallimia osallistumiskeinoja hyödyntävään kokoukseen voi jo lähettää.

Lykkäysmahdollisuus koskee varsinaisen ja sääntömääräisen kokouksen lisäksi jatkokokousta ja ylimääräistä kokousta sekä yhtiöissä ja osuuskunnissa myös sulautumisen tai jakautumisen hyväksyvää kokousta.

Osuuskunnan ja yhdistyksen hallitus voi vaatia ennakkoilmoittautumista syyskuun loppuun 2020 mennessä järjestettävään osuuskunnan ja edustajiston kokoukseen sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen. Näin hallitus saa etukäteen tiedon osallistuvista ja voisi sitten esimerkiksi järjestää kokoustilat terveysvaatimusten mukaisesti ja pyytää etäosallistumiseen tarvittavat yhteystiedot. 

Mahdollisuus yhdistyksen kevät- ja syyskokouksen yhdistämiseen on arvioitava yhdistyskohtaisesti. Tässä kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon ainakin yhdistyksen säännöt, minkälaisia asioita on päätettävänä, mitkä ovat terveydensuojelulliset tarpeet yhdistyksen jäsenkunta huomioon ottaen sekä arvio siitä, että siirrosta ei aiheudu vahinkoa yhdistykselle eikä sen jäsenille. Kokouksen koollekutsumisesta ja arvioinnista vastaa yhdistyksen hallitus (lakivaliokunnan lausunto 2/2020).

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.00, päivitetty 4.5.2020

 

Valtion ja kuntien museot, teatterit, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut voidaan avataan 1.6. alkaen hallitusti ja asteittain.

Tilaisuuksiin ei saa tulla sairaana, hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä siivouksesta on huolehdittava ja muihin ihmisiin on pidettävä 1-2 metrin etäisyys. Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tarkempia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksiaan, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset.

• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön (14.5.2020)
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista
• Museoiden avaamiseen liittyvää tietoa
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

   

Urheilukilpailut ja -sarjat voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin, joista tarkemmat viranomaisohjeet annetaan erikseen.

Aluehallintovirasto on koonnut verkkosivuilleen kattavan paketin kysymyksiä ja vastauksia kokoontumisista ja yleisötilaisuuksista.

• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista kysyttyihin kysymyksiin 

Esityksiä, tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät rajoituspäätökset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat lisäksi antaneet ohjeen koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä.

Yleisötilaisuudet, joihin osallistuu enintään 500 henkilöä, ovat sallittuja.

Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia voidaan järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa sillä edellytyksellä, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamaa ohjetta noudattaen.

Ohjeessa kehotetaan mm. huolehtimaan hygieniasta tarkasti ja ylläpitämään 1–2 metrin pituiset turvavälit tarvittaessa henkilömäärää rajaamalla. Henkilömääriä rajoittamalla ja sekoittumista välttämällä voidaan vähentää altistuneiden määrää, mikäli osallistujien joukossa todettaisiin koronavirustartunta.

Yli 500 henkilön yleisötilaisuuden järjestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että tilaisuus pystytään järjestämään osallistujille turvallisella tavalla. Tapahtumajärjestäjän on tarvittaessa tehtävä järjestelyjä, joiden avulla yleisö voidaan jakaa erillisiin yleisölle tarkoitettuihin alueisiin. Jokaiselle erillisalueelle voi olla tarpeen järjestää omat tai käyttöporrastetut kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Tärkeää on huomioida yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään.

Työnantajan ominaisuudessa toimivan tilaisuuden järjestäjän velvollisuuksista työntekijöiden suojaamiseksi säädetään erikseen. Julkisissa tiloissa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.

Aluehallintovirastojen 1.7.2020 antamat määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista ovat voimassa 1.8.–31.8.2020 ja ne on annettu tiedoksi yleistiedoksiantona. Tartuntatautilaki mahdollistaa määräysten antamisen korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan. 

Aluehallintovirastojen määräykset ovat velvoittavia silloin, kun:

• sisätiloissa tai alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa järjestetään yli 500 henkilön yleisötilaisuus tai yleinen kokous.

Aluehallintovirastojen määräykset eivät velvoita, mutta aluehallintovirastot ja valtioneuvosto suosittelevat, että ohjeita noudatetaan silloinkin kun:

• järjestetään yleisötilaisuus tai yleinen kokous, johon osallistuu alle 500 henkilöä
• kyseessä on yksityistilaisuus (esimerkiksi häät, hautajaiset, juhlat jne.)

Jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuulla on noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

• Aluehallintovirasto: Tiedoksiannot ja määräykset 
• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön (14.5.2020)
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista

Enintään 50 hengen kokoontumisrajoituksen piiriin kuuluvat sisä- ja ulkotiloissa järjestetyt julkiset tilaisuudet eli yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Yleisiä kokouksia ovat mielenosoitukset ja muut kokoontumisvapauden mukaiset kaikille avoinna olevat tilaisuudet. Yleisötilaisuuksia ovat yleisölle avoimet huvitilaisuudet, kilpailut, näytökset tai muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Hallitus suosittelee, että näissäkin noudatetaan turvaetäisyyksiä ja hygieniaohjeita.

Laissa tarkoitettuja kokouksia ja tilaisuuksia eivät sen sijaan ole esimerkiksi pihapelit, samanaikainen oleskelu julkisilla liikuntapaikoilla tai asiointi kauppakeskuksessa. 

Kokoontumisrajoitus ei myöskään koske yksityisiä tilaisuuksia, kuten yksityisjuhlia tai yksityisiä kokouksia. Hallitus kuitenkin suosittelee, ettei yksityistilaisuuksia järjestettäisi yli 50 hengelle. Kaikissa näissäkin tilanteissa on suositeltavaa pitää parin metrin etäisyys muihin osallistujiin ja huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta.

Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin. Aluehallintovirastot ovat asettaneet tällaisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämisen ehdoiksi sen, että kokoontuminen järjestetään noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.

Aluehallintovirastojen määräykset ovat yleisluonteisia, eikä niissä oteta kantaa jokaiseen yksittäiseen tapahtumaan. Jokaisen tapahtumajärjestäjän tai toimijan pitää itse arvioida, miten se toteuttaa määräykset ja suositukset asiakasmäärien rajaamisesta, turvaetäisyyksistä ja hygieniaohjeistuksista toiminnassaan ja toteuttaa tilaisuudet ja tapahtumat niin, ettei tautitilanne pahene.

Lisätietoja Aluehallintoviraston nettisivuilta 
Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä | OKM ja THL 14.5.2020

Poliisi seuraa ja valvoo Aluehallintovirastojen määräämiä kokoontumisrajoituksia toimivaltuuksiensa mukaisesti. Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet järjestetään noudattaen osallistujien enimmäismääriä ja kokoontumislakia. Poliisi ei valvo hygieniaohjeiden noudattamista, vaan tapahtumajärjestäjien on itse huolehdittava koronaviruksen leviämisen estämisestä. 

Muihin satunnaisiin kokoontumisiin ja yksityisiin tilaisuuksiin poliisi ei puutu, ellei niistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisin ensisijainen toimintalinja on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta antamalla ohjeita, neuvoja, kehotuksia ja käskyjä.  

Poliisin ensisijainen tehtävä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, sekä turvata poikkeusoloissa jokaisen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Määräys kokoontumisten rajoittamisesta koskee vain yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Näin ollen kokoontumisrikkomus koskee nimenomaisesti näitä kokoontumislain tarkoittamia yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Kokoontumisrikkomuksesta voidaan määrätä 10–20 päiväsakkoa.

Muiden satunnaisten tai yksityisten kokoontumisten osalta poliisi arvioi aina sitä, aiheutuuko kokoontumisesta vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisilla on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontumisesta aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Määräyksen antamisen tehosteeksi poliisimies voi antaa käskyjä, joiden noudattamatta jättäminen on rangaistavaa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat päättäneet tehdä muutoksia kevään opiskelijavalintoihin. Suuria hakijat fyysisesti samaan tilaan kokoavia valintakokeita ei järjestetä.

Opiskelijavalintojen kesän aikatauluun on tehty muutos, koska kaksivaiheisena toteutettaviin valintakokeiden järjestämiseen ja niiden arviointiin tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa.

Alkuperäinen määräaika, johon mennessä valintojen tulokset tulee ilmoittaa hakijoille, oli 8.7.2020. Aikaa on siirretty viikolla eteenpäin ja uusi määräaika on 15.7.2020. Vastaavasti paikan vastaanottamisajan takarajoja ja varasijojen täyttämisen päättymisaikaa siirretään.

Kuten normaalistikin, tuloksia ilmoitetaan hakijoille myös jo ennen määräaikaa sitä mukaa kuin hakukohteiden tulokset valmistuvat ja valinnan tulos varmistuu hakijan osalta.

• Tarkempia tietoa koronatilanteesta ja opiskelijavallinnoista kootaan Opintopolku-palveluun.

 

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu

 

Korkeakoulujen tilojen sulkeminen Aluehallintovirastojen päätöksillä ei ole lähtökohtaisesti koskenut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Tutkimus- ja tki-tiloissa voidaan työskennellä, kun henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan tila- ja hygieniajärjestelyin.

• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Väliaikaisen yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain muutoksen mukaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan korona (covid-19) -epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä. 

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutokset ovat  voimassa 1.7.2020 – 31.7.2021.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) seuraa koronaviruksen vaikutusta kuluttajiin ja kokoaa verkko-sivuilleen tietoa koronaviruksesta ja kuluttajien asemasta liittyen matkustamiseen sekä palveluiden ja tapahtumien peruuttamiseen. KKV päivittää verkkosivuillaan julkaistua ohjetta sitä mukaa, kun asiat selviävät. Useita tilanteita voidaan joutua arvioimaan vasta jälkikäteen ja tapauskohtaisesti.

KKV: Koronavirus ja kuluttajan oikeudet

Kuluttajaneuvonta vastaa: 12+1 kysymystä koronasta

Pääsääntöisesti kyllä. Kuluttajien oikeudet peruutustilanteissa vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, onko kuluttajan ostama matka niin sanottu omatoimimatka (esim. pelkät lennot) vai matkapaketti (esimerkiksi lennon ja hotellin yhdistelmä). Matkapaketin ostaneen kuluttajan oikeudet ovat pääsääntöisesti paremmat kuin esimerkiksi pelkät lennot ostaneen omatoimimatkailijan.

Tarkempaa tietoa KKV:n sivuilla

Pääsääntö tällaisessa tilanteessa on, että yleensä kuluttajalle tulee palauttaa hänen palvelusta maksamansa hinta. Kuluttajan kannattaa siis olla yhteydessä palveluntarjoajaan.

Tarkempaa tietoa KKV:n sivuilla 

Kuluttajaoikeudellisissa ongelmatilanteissa kannattaa ensin yrittää neuvotella vastapuolen kanssa ja tutustua KKV:n verkkosivuilla oleviin ohjeisiin. Jos asia ei etene, voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, josta saa tietoa, ohjeita ja sovitteluapua kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin riitatilanteisiin.

Tarkempaa tietoa kuluttajaneuvonnan verkkosivuilla

Kuluttajaneuvonta vastaa: 12+1 kysymystä koronasta

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Talous- ja velkaneuvonnan sivuille on koottu vinkkejä ja ohjeita raha-asioiden hoitamiseen koronakriisin aikana.

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12 torstaisin klo 15–17. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

Kuluttajaluottojen enimmäiskorkoon ja markkinointiin määräaikaisia rajoituksia (OM:n tiedote 25.6.2020)

Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin (OM:n tiedote 16.4.2020)

Ulosottolakiin väliaikaisia muutoksia koronaepidemian takia (OM:n tiedote 16.4.2020)

Ulosoton lainsäädäntöön koronavirusepidemiasta johtuvia väliaikaisia muutoksia 1.5. lukien (valtakunnanvoudinviraston tiedote 30.4.2020)

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Takuusäätiön sivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 12.30, päivitetty 3.7. 

Kuluttajaluottojen tilapäinen 10 prosentin enimmäiskorko koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja. Hyödykesidonnaiset luotot, kuten esimerkiksi yleisluottokorttiluotot, autojen osamaksukauppa ja verkkokaupan erämaksumahdollisuus, on  rajattu korkokaton ulkopuolelle. 

 

Kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja, myös hyödykesidonnaisia luottoja. 

 

Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Toukokuun 2020 alusta tuli voimaan väliaikainen kuntalain muutos. Sen nojalla sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely voidaan ottaa väliaikaisesti käyttöön kunnan tai kuntayhtymän hallituksen päätöksellä kaikissa kunnan tai kuntayhtymän toimielimissä.

Myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua sähköisesti kuntien päätöksentekoon.

Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

• varsinaisessa kokouksessa,
• sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
• sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Kuntalain väliaikaisen muutoksen nojalla kunnassa ja kuntayhtymässä voidaan hallituksen päätöksellä ottaa käyttöön uusi kokousmuoto, joka mahdollistaa sähköisen kokouksen pitämisen aiempaa joustavammin. Tällainen sähköinen kokous voidaan pitää esimerkiksi videoneuvotteluyhteydellä. Kokouksen aikana kuva- ja ääniyhteyden ei välttämättä tarvitse olla keskeytyksetön.

Kokous kuitenkin edellyttää, että:

• kokoukseen osallistuvat voidaan todentaa luotettavasti,
• puheenjohtaja voi johtaa kokousta ja
• kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.

Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä kokouspaikalla ja osa osallistuu etäyhteydellä (ns. hybridikokous). Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että  yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että julkista kokousta on voitava seurata myös silloin, kun kyse on toimielimen sähköisestä kokouksesta.

Hallitus voi väliaikaisen kuntalain nojalla päättää, että julkisia kokouksia on mahdollista seurata vain sähköisesti.

• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta 
• Kuntien ja kuntayhtymien sähköistä päätöksentekoa helpotetaan (valtiovarainministeriön tiedote 16.4.2020)
• Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn 
  (valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:6)
• Kuntaliitto on koonnut sähköisiä kokouksia koskeva ohjeistukset verkkoon.

Määräykset eivät koske kunnan toimielimiä. Kokouksia ei kielletä pitämästä.

Varotoimenpiteinä toimielinten kokoontumisia voidaan harventaa ja päättää nyt vain niistä asioista, jotka ovat pakollisia tai muuten kiireellisiä. Valtuuston julkisen kokouksen seuraamisessa tulisi rajoittaa yleisön määrää kymmeneen henkilöön (1.6. alkaen enintään 50 henkilöön) ja kokouksen seuraamisessa hyödyntää esimerkiksi sähköisiä kanavia.

Hallituksen toimintaohje kokoontumisten välttämisestä ei koske kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Myös yli 70-vuotiaat kunnalliset luottamushenkilöt voivat osallistua kuntien toimielinten kokouksiin. Karanteenista tai terveydellisistä syistä voi kuitenkin tulla käytännössä este osallistua kokoukseen.

Koronakriisin vaikutusten suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Koronakriisi lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja sekä vähentää kuntien maksutuloja. 

Kuntatalousohjelmassa esitetyn arvion mukaan koronakriisin suurimmat vaikutukset aiheutuvat verotulojen alenemisesta. Vaikutukset eroavat alueellisesti ja kuntaryhmittäin riippuen muun muassa kunnan väestö- ja elinkeinorakenteesta.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti. Tukemisen lähtökohtana on tuen vaikuttavuus: oikeat instrumentit, oikea kohdentuminen ja oikea ajoitus.

Sovittuja kuntien tukitoimia:

• Hallitus tukee kuntia neljännessä lisätalousarviossa noin 1,4 miljardilla eurolla (valtiovarainministeriön tiedote 2.6.2020)
  • Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin muun muassa tehohoidosta aiheutuvat lisäkustannukset valtionavustuksella.
  • Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi vuodelle 2020.
  • Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle 2020.
  • Harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

• Kunnille korvataan verotulojen väliaikainen pienentyminen (voimaan 1.5.2020)

Kunnan tilinpäätös vuodelta 2019 on tässäkin tilanteessa käsiteltävä kunnanhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston on puolestaan käsiteltävä se kesäkuun loppuun mennessä.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöntää poikkeuslupia tilinpäätöksen laadinta- ja käsittelyaikatauluun, koska siitä säädetään kuntalaissa. 

Kunnan tilinpäätös voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Tilinpäätöksen laadintaa ja allekirjoittamista on kuvattu myös kunnan toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevassa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa.

Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. 

Kriisitilanteessa nopea, säännöllisesti päivittyvä, selkeä ja tietoon perustuva viestintä on olennaista. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Kunnan on myös poikkeusoloissa annettava riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. 

Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

• kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
• selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
• kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
• yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
• kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012)
• Pelastusopiston materiaaleja ja oppaita kuntien varautumiseen liittyen
• Kuntaliitto on kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja kumppanuusverkoston kanssa yhteisen varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työvälineitä kunnille

Työttömyysetuushakemusten käsittelyä nopeutetaan 11.5.2020 alkaen.

Ministeriö on antanut Kelalle ja kunnille ohjeita toimeentulotukihakemusten mahdollisimman sujuvasta käsittelystä koronaepidemian aikana. Asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa vaikkapa omaan työllistymiseensä tai asunnon vaihtamiseen ovat nyt kriisin johdosta vähäiset, joten joistakin asiakkaaseen kohdistuvista vaatimuksista on väliaikaisesti luovuttu. Poikkeustilanteessa tarpeettomia liitteitä ja selvityksiä ei vaadita. Tämä vähentää myös Kelan ja kuntien työmäärää.  

Kuntaliitto on laatinut mallipohjan tukipäätöksille.

Turkistuottajille ei voida myöntää yksinyrittäjätukea, koska de minimis -asetusta ei sovelleta alkutuotantoon. De minimis -asetusta sovelletaan kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä, joita koskevat omat de minimis -sääntönsä. Lisäksi maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin asetusta sovelletaan rajoitetusti. Turkistuottajat, kuten muutkin maatalousyrittäjät, voivat hakea maksuvalmiuslainalle valtiontakausta, jonka haku on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Finnvera voi taata lainoja. Ks. ed. kysymys.

 

Kunnan hakemuksessa oleva viitenumero ei ole pakollinen vaan  kunta voi itse valita oman kirjanpitonsa tarpeiden mukaisen toteutuksen.

Kyllä, kunnat hakevat yhdellä kertaa osuuttaan, joka perustuu 250 miljoona euron kokonaisavustukseen kunnille yksinyrittäjien tukemiseksi.

Kunnat lähettävät avustushakemukset ministeriön sähköpostiin kirjaamo(at)tem.fi 29.5.2020 mennessä.

Kunta voi halutessaan aloittaa hakuprosessin, päätöksenteon ja maksatuksen omalla riskillään. TEM päätös on voimassa ehdollisena siihen asti, kunnes lisätalousarvio on tullut voimaan toukokuussa.

Kunnat päättävät itse miten järjestävät yksinyrittäjätuen hakemisen. Mikäli vahvaa tunnistautumista ei ole, tulee hakijan henkilöllisyys varmentaa muulla tavoin. 

Yksinyrittäjän hakulomake 9.4. on lopullinen. Hakemus on nimetty luonnokseksi siksi, että yrittäjät eivät epähuomiossa käyttäisi TEM:n sivuilla hakemusta, vaan haku aina ohjautuisi kunnan ohjeiden mukaisesti.

Valtionavustuspäätöksissä, jotka on tehty ennen 29.4.2020, maksetaan 20 % avustussummasta ennakkona päätöksen myötä. Loput 80 % maksetaan toukokuussa aikataululla, joka tarkentuu.

29.4.2020 alkaen tehdyissä valtionavustuspäätöksissä koko tukisumma maksetaan ennakkona kerralla kunnalle.

Kunnat saavat rahaa tilille 2–3 päivän päästä päätöksestä. Kuntien tulee antaa ajantasaiset tiedot (pankkiyhteys- ja viitetiedot) hakemuslomakkeessaan.

Muutoksenhakukelpoinen hallinto-/viranhaltijapäätös tulee tehdä, kun tukea ei myönnetä. 

Tukipäätös on julkinen. Päätökseen ei tule sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia eikä muita salassa pidettäviä tietoja, joita hakemus voi sisältää.

Hakemukset tulee käsitellä saapumisjärjestyksessä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. TEM seuraa rahoituksen riittävyyttä.

Yksinyrittäjätuki on saajalleen veronalaista tukea. Kunnat ilmoittavat tuen suoraan verottajalle

Yksinyrittäjätuki on saajalleen veronalaista tukea. Kunnat ilmoittavat tuen suoraan Verohallintoon.

Tehtävä on kunnille vapaaehtoinen, joten TEM ei korvaa myöntämisen kustannuksia.

Starttiraha ei ole päällekkäinen tuki yksinyrittäjän tuen kanssa, sillä starttiraha turvaa yrittäjän toimeentulon siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistys ja vakiinnuttaminen arviolta kestää. Yksinyrittäjätuki on tarkoitettu yritystoimintaan hankittujen tilojen ja laitteiden kustannuksiin sekä kirjanpito- ja muihin toimistomenoihin.  Yrittäjä voi siis saada sekä starttirahaa että yksinyrittäjän tukea.

Automaattisen talousraportoinnin siirtäminen eteenpäin vaatisi muutoksia lakiin. Valtiovarainmisteriössä ei valmistella muutoksia, sillä raportoinnin saamista käyntiin vuoden 2021 alusta alkaen pidetään tärkeänä.

Automaattisen talousraportoinnin käynnistyminen auttaa arvioimaan kuntien talouden tilaa aiempaa laadukkaammalla, yhteismitallisemmalla ja ajantasaisemmalla tiedolla. Se on tarpeen myös ensi vuoden puolella koronaepidemian taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi, sillä vaikutusten odotetaan näkyvän silloinkin.

Useat kunnat ovat myös investoineet jo automaattisen raportoinnin kehittämiseen. Myöhentäminen voisi pahimmillaan tehdä nämä investoinnit turhiksi.

Asema-, yleis- ja maakuntakaavoista on poikkeusoloissakin kuultava niin, että osalliset pääsevät vaikuttamaan ja saavat asiakirjat nähdäkseen. Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia kaavoituksen hoitamisesta koronatilanteessa. Kuntaliiton ohjeessa kerrotaan esimerkiksi, miten kuuluttaminen ja asiakirjojen nähtävillä pitäminen onnistuu, jos kunnantalo on kiinni.

Kuntaliitto: Usein kysyttyjä kysymyksiä kunnista, katso kohdat 10 ja 13

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava myös poikkeusoloissa.

Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet vanhemmille löytyvät THL:n sivuilta 

Julkaistu 26.3.2020 klo 10.15

Hallituksen linjausten mukaisesti koronaviruksen hallinnassa käytettyjä rajoituksia puretaan asteittain ja hallitusti 1.6. alkaen. Myös nuorisotyössä tilojen avaaminen tavanomaiselle toiminnalle on mahdollista. Tartuntojen leviämistä pyritään edelleen estämään.

Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden.

Nuorisotilatoiminnan käynnistämisessä, kesäajan lomatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

• Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
• Suositeltua turvaväliä (1-2 m) noudatetaan
• Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
• Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
• Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
• Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää

Kokoontumisrajoitusta yleisötilaisuuksien ja julkisten kokoontumisten osalta lievennettiin 1.6. enintään 50 henkilöön.

50–500 henkilön yleisötilaisuuksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan erityisjärjestelyin järjestää, jos turvallisuus voidaan varmistaa asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla.

Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen on kielletty 31.7.2020 asti.

• Aluehallintovirastojen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
• THL ja OKM: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä 
• Ruokailujen järjestämiseen voi soveltaa THL:n ja OKM:n ohjeita oppilaitoksille ja varhaiskasvatukselle 
• Kuljetuksiin liittyen voi soveltaa THL:n ohjeita koulukuljetuksiin
• Leiritoimintaan voi soveltaa Suomen nuorisokeskusten ohjeita nuorisokeskuksiin saapuville 

Tavarakuljetukset ja sähköiset tullaukset jatkuvat normaalisti.

Tulli suosittelee, että asiakkaat asioivat tullitoimipaikoilla ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa se on välttämätöntä eikä sähköistä asiointipalvelua tai vaihtoehtoista toimintatapaa ole käytettävissä. Tullitoimipaikkojen asiakaspalvelun palveluajat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Voit tarkistaa poikkeusaukioloajat Tullin sivuilta.

Koronaepidemian aikana voimassa olevien rajoitusten ja suositusten tavoitteena on hidastaa ja estää koronaviruksen leviämistä Suomessa, turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky kaikkialla maassa sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Valtioneuvosto on päättänyt 10.7. jatkaa väliaikaisia Suomen rajaliikennettä koskevia rajoituksia. Päätös on jatkoa 19.3. ja 7.5. ja 12.6. tehdyille hallituksen päätöksille.

Maahantulon rajoituksista on luovuttu sisärajoilla 13.7.2020 alkaen Suomen ja sellaisten maiden välisessä liikenteessä, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on samankaltainen kuin niissä maissa, joiden osalta sisärajavalvonta on jo poistettu. Ulkorajalla rajoitukset jatkuvat tietyin poikkeuksin. Lisätietoa rajanylityksistä löytyy Rajavartiolaitoksen ohjeistuksesta.

Hallitus seuraa tautitilanteen kehitystä tarkasti ja on valmistautunut tarvittaessa muuttamaan rajaliikennettä koskevia päätöksiä.

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen, ja kaikilla on oikeus lähteä maasta. Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista muualle paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.
Valtioneuvoston päätös sisä- ja ulkorajaliikennettä koskevien rajoitusten jatkosta 27.7. alkaen I Tiedote 23.7.
Valtioneuvoston päätös rajaliikenteen rajoituksista 13.7. alkaen | SM:n tiedote 10.7.
Ulkoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Rajavartiolaitoksen ohjeistus rajaliikenteeseen | raja.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö: koronavirus ja liikenne- ja viestintäjärjestelmä

Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

Kaikkea matkustamista tulee välttää sairaana. Matkan aikana tulee muistaa huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Tarpeettomia fyysisiä kontakteja pitää välttää. Matkailuyritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota siivoukseen, varautumissuunnitteluun ja henkilökunnan kouluttamiseen.

Terveys-, hygienia- ja turvallisuusohjeita matkailuyritysten ja matkailijoiden käyttöön | tem.fi

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt voidaan tehdä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuminen on mahdollista. Opiskelijat voivat asua myös jaetuissa huoneissa, jos kyse on pitkäaikaisesta majoittumisesta. Lyhytkestoisen majoituksen suhteen linjaukset tehdään paikallisesti konsultoiden tarvittaessa tartuntataudeista vastaavaa yksikköä. Oppilaitoksen tulee pitää kirjaa majoittuvista henkilöistä huonekohtaisesti, jotta tartunnanjäljitys on tarvittaessa mahdollista jälkeenpäin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

Poikkeusolojen aikana on ohjeistettu, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi. Edellä mainittuja periaatteita noudatetaan 31.5.2020 saakka. Tämän jälkeen eli 1.6.2020 lukien noudatetaan normaalia kirjaamiskäytäntöä, eli majoitusjakso kirjataan päättyneeksi, jos opiskelijan asuminen asuntolassa on päättynyt tai keskeytynyt koronatilanteen vuoksi.

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee toimia paikallisten terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti ja olla yhteydessä perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään, onko tapahtunut altistumista. Altistuneet jäljitetään ja asetetaan karanteeniin 14 vuorokaudeksi tartuntatautilaissa säädetyin menettelyin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois oppilaitoksesta vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Opintojen arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyillä tavoilla.

Joissakin oppiaineissa osaamisen osoittaminen voi olla perusteltua järjestää oppilaitoksen tiloissa. Mikäli näin toimitaan, noudatetaan viranomaisten ohjeistusta. On kuitenkin suositeltavaa pyrkiä näissäkin tapauksissa löytämään etäratkaisuja ja samalla luomaan kestäviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää myös tulevana lukuvuonna. Arviointi opintojen aikana ja opiskelun päättyessä tulee toteuttaa mahdollisimman monipuoliseen näyttöön perustuen. Kunkin kurssin arviointimenettelyt kerrotaan opiskelijoille kurssin alussa. Lähtökohta on, että numeroarviointia edellyttävät kurssit arvioitaisiin edelleen numeroin.

Opetushallitus: Oppimisen arviointi lukiossa poikkeusjärjestelyjen aikana

 

Ratkaisut tehdään paikallisesti tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Opetushallituksen sivuilla on vinkkejä etäopetuksen ja arvioinnin järjestämiseen poikkeusoloissa.

Suullisen kielitaidon kurssi ja koepankki

 

Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus. Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, vaikka opetuksessa joudutaan ottamaan huomioon viranomaisten antamat väljyys- ja hygieniaohjeet.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua voidaan järjestää, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.
Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.
 

Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä pyrkii siirtämään oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Koulutuksen järjestäjä voi mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamisen hankkimista tai järjestämisluvassaan oleviin tutkintoihin sisältyvää osaamisen hankkimista valinnaisina tutkinnon osina, jos se on opiskelijan osaamistarpeen kannalta tarkoituksenmukaista. Koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijaa hakeutumaan sellaisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, jolla on ko. tutkinto järjestämisluvassaan. On kuitenkin huomioitava, että opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää aina kukin koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene kohtuudella järjestämään opiskelijalle soveltuvaa osaamisen hankkimista muulla tavalla, on opiskelijan opiskeluoikeus tässä tapauksessa mahdollista väliaikaisesti keskeyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 96 §:n nojalla.

Työnantajalla on ollut 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa. Hallitus on esittänyt, että muutoksen voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2020 asti.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Työsopimuslaissa säädetään perusteista, joilla työntekijä voidaan lomauttaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
 

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.    

Opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen tai korkeakouluun opintojen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. 

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä. Korkeakouluopintojen osalta on otettava huomioon, että opintojen on lopulta edistyttävä siten, että työnhakija saa tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan tässä tilanteessa perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Sen lisäksi on huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua ja tukea.  

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteuttamista koskevaa sääntelyä on joustavoitettu heinäkuun alusta voimaan tulleella väliaikaisella lakimuutoksella. Lakimuutos on voimassa 31.7.2021 saakka.

Ammatillisen tutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Jos näyttöä ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan heinäkuun alusta voimaan tulleen väliaikaisen lain mukaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan näytöt tulee järjestää ensisijaisesti työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Tätä pääsääntöä tulee edelleen noudattaa, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille.

Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee tällöin mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Näyttöjä voidaan tämän säännöksen nojalla toteuttaa myös muissa näyttöympäristöissä, kuten koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, opetusmaatiloilla tai oppilaitoksen työsaleissa taikka muutoin oppilaitoksessa.

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista määrää. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla myös siltä osin, kuin osaamista ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Lain mukaan ammatillisen tutkinnon osan osaamista ei voida kuitenkaan osoittaa eikä arvioida pelkästään kirjallisten tehtävien perusteella.

Väljennyksiä ei ole tarkoitus suunnitella tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin, vaan joustojen välttämättömyys tulee arvioida tilannekohtaisesti ja kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti. Opiskelijakohtaisesti osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.

Väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla, sillä osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronavirusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus.

• Opetushallitus: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö 1.7.2020 alkaen

Ammatillista koulutusta koskevine rajoitusten poistumisen jälkeen 14.5.2020 lukien koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään lain 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea tai 65 §:ssä tarkoitettua vaativaa erityistä tukea sekä tarjoamaan lain 101 §:ssä tarkoitettuja erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia.

Myös erityinen tuki tulee valtioneuvoston 6.5.2020 antaman periaatepäätöksen nojalla järjestää mahdollisuuksien mukaan etäjärjestelyin lukukauden loppuun saakka. Mikäli tuen tai palveluiden tarjoaminen etäjärjestelyin ei ole mahdollista, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää mahdollisuudet tuen ja palveluiden antamiseen oppilaitoksen tiloissa. Erityisen tuen järjestämisessä tulee kuitenkin tarkasti kiinnittää huomiota opiskelijan terveyteen ja turvallisuuteen sekä ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen riskiryhmiin.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opintojen etenemistä, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Mikäli opiskelijan valmistuminen tai opintojen sujuva eteneminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, selvitetään, löytyykö opiskelijalle toista työpaikkaa. Jos toista työpaikkaa ei löydy, osaamisen hankkimista jatketaan jossakin muussa oppimisympäristössä.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Työnhakijalla, jolla on opintojensa ajalta oikeus työttömyysetuuteen työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n nojalla, on opintojen viivästyessä koronavirustilanteen takia oikeus työttömyysetuuteen sen estämättä, että opintojen muodostaman kokonaisuuden kesto ylittäisi kuusi kuukautta. Väliaikainen lakimuutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Jos lähiopetus- tai näyttötilanne on sen luonteinen, ettei 1-2 metrin turvaväliä ole mahdollista noudattaa, tulee kuitenkin mahdollisuuksien mukaan noudattaa väljyys- ja hygieniaohjeita. Lisäksi tulee noudattaa ohjeita opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan oireettomuudesta sekä ottaa huomioon opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan turvallisuus ja mahdollinen kuuluminen riskiryhmään.

Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Lain mukaan työnhakijan on osallistuttava säännöllisesti koulutus- tai opintosuunnitelman mukaiseen opetukseen. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan. Ammatillisten opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen, jotta suunnitelmia voidaan päivittää.

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.
 

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 75 §:n säännöksiä koskien oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamista sekä oppisopimuskoulutuksen väliaikaista keskeytymistä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti lain 76 §:n vastaavia säännöksiä.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, sillä koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimusasia ja oppisopimus on puolestaan opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, kuten riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

 

Mikäli alkuperäinen palkkatukipäätös jatkuu myös lomautuksen jälkeisenä aikana, ei tarvita uutta myöntöpäätöstä, vaan alkuperäinen päätös on voimassa.

Mikäli palkkatuetussa työssä oleva henkilö lomautetaan ja palkanmaksu keskeytyy yli kuukauden ajaksi, KEHA-keskus keskeyttää palkkatuen maksatuksen.

Kun henkilölle maksetaan lomautuksen jälkeen taas palkkaa, voidaan myös palkkatuen maksamista jatkaa. Keskeytysaikaa ei lueta palkkatuen enimmäiskestoon, mutta alkuperäisen päätöksen ylittävästä tukiajasta täytyy tehdä uusi päätös, jolloin noudatetaan normaalia harkintaa ja tarkistetaan myöntämisen edellytykset.

Tilanteessa, jossa voimassa oleva palkkatukipäätös olisi päättymässä lomautuksen aikana, pitäisi palkkatukeen hakea jatkoa, jotta palkkatukea saisi vielä lomautuksen jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet mm. ammatillista koulutusta koskevan ohjeen lähiopetuksen turvalliseen järjestämiseen ja oppilaitosten tilojen käyttöön. 

Ohjeen mukaisesti oppilaitosten opetustoimintaan ja muuhun lakisääteiseen toimintaan ei lähtökohtaisesti sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Jos oppilaitoksen opiskelijat suorittavat testin osana opintojaan, toiminta katsotaan osaksi oppilaitoksen opetustoimintaa eikä siihen sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Ohjeita oireettomuudesta, riskiryhmistä, käsi- ja yskimishygieniasta, suositeltavasta etäisyydestä henkilöiden välillä, siivouksesta jne. tulee kuitenkin noudattaa.

Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. Hygieniapassitestejä ulkopuolisille voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä toteuttaa, mutta tällöin tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia (toukokuun loppuun 10 henkilöä, sen jälkeen enintään 50 henkilöä) koskevia suosituksia ja aluehallintovirastojen yleisötilaisuuksia koskevia tartuntatautilain mukaisia päätöksiä.

Ohjeita oireettomuudesta, riskiryhmistä, käsi- ja yskimishygieniasta, suositeltavasta etäisyydestä henkilöiden välillä, siivouksesta jne. tulee luonnollisesti noudattaa ulkopuolisten testiä suorittamaan tulevien henkilöiden osalta. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa siitä, ketä ulkopuolisia oppilaitoksessa on milloinkin ja missäkin tilassa ollut. Tämä on tarpeen mahdollisten tartuntaketjujen jäljittämiseksi.

•  OKM ja THL ohje 11.5.2020 lähiopetuksen turvalliseen järjestämiseen ja oppilaitosten tilojen käyttöön
• Aluehallintovirastojen yleistiedonannot mm. kokoontumisrajoituksista

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n mukaan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. 

Pääsäännön mukaisesti myös koronavirusepidemian aikana tulisi näyttöjen arvioijista toisen olla opettaja ja toisen työelämän edustaja. Voimassa oleva säännös mahdollistaa kuitenkin myös sen, että erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa.

Koronavirusepidemian aikana työelämän edustajien toimiminen arvioijina voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu, työntekijät lomautettu tai työnantaja ei työtilanteen tai muiden olosuhteiden vuoksi anna työntekijälle lupaa mennä arvioimaan näyttöjä oppilaitoksen oppimisympäristöihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden työpanosta saatetaan puolestaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja.

Koronavirusepidemia on edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa sellainen erityinen syy, jonka perusteella näyttöjä voi arvioida kaksi opettajaa. Ennen arvioijista päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnin toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Arvioinnin toteuttaminen ei välttämättä edellytä työelämän edustajan fyysistä läsnäoloa näyttöpaikalla.

Lukioissa palattiin normaalilainsäädännön mukaiseen opetuksen järjestämiseen 14.5.2020.

Valtioneuvosto päätti kesäkuun puolivälissä, että valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan ja poikkeusolot päättyivät 16.6.2020. Viranomaisten suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on kuitenkin edelleen syytä noudattaa. Koulutuksen järjestäjien on myös tärkeää aktiivisesti seurata epidemiatilanteen kehitystä ja toimia mahdollisten uusien määräysten tai suositusten mukaisesti.

Lukiolainsäädäntö mahdollistaa opetuksen järjestämisen eri muodoissa, kuten lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä. Lukiokoulutuksen järjestäjät päättävät niitä koskevan normaaliolojen lainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet huomioiden. 

• Opetushallitus: Lukiokoulutuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen
• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen, ja kaikilla on oikeus lähteä maasta. Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista muualle paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.
Valtioneuvoston päätös sisä- ja ulkorajaliikennettä koskevien rajoitusten jatkosta 27.7. alkaen I Tiedote 23.7.
Valtioneuvoston päätös rajaliikenteen rajoituksista 13.7. alkaen | SM:n tiedote 10.7.
Ulkoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Rajavartiolaitoksen ohjeistus rajaliikenteeseen | raja.fi

Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

Kaikkea matkustamista tulee välttää sairaana. Matkan aikana tulee muistaa huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Tarpeettomia fyysisiä kontakteja pitää välttää. Matkailuyritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota siivoukseen, varautumissuunnitteluun ja henkilökunnan kouluttamiseen.

Terveys-, hygienia- ja turvallisuusohjeita matkailuyritysten ja matkailijoiden käyttöön | tem.fi

Suomen ulkomaanedustustot päivittävät verkkosivuilleen ja sosiaalisen median kanavilleen ajankohtaista tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista viisumi- ja oleskelulupahakemusten käsittelyyn.

https://um.fi/suomi-ulkomailla

Pääsääntönä tässäkin on tarpeettoman matkustaminen rajoittaminen. Rajavartiolaitoksen linjauksen mukaisesti Suomen myöntämällä oleskeluluvalla maahan saapuvan kolmannen maan kansalaisen maahantulo sallitaan 1.5.2020 alkaen. Kausityöntekijöiden oleskeluluvat eivät kuulu tähän kategoriaan, niitä käsitellään omana erityisenä joukkonaan. Kausityöoleskeluluvalla ensimmäistä kertaa maahan saapuvan kolmannen maan kansalaisen maahantulo edellyttää, että hän kuuluu maa- ja metsätalousministeriön listaamaan kausityöntekijäkiintiöön.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

Maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vesihuoltolaitoksille, niitä valvoville kunnan terveydensuojeluviranomaisille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille suositukset vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi mahdollisen koronavirusepidemian varalta.

Tämän hetkisen tiedon mukaan uuden koronaviruksen leviämistä talousveden välityksellä ei pidetä todennäköisenä. Viruksesta ei myöskään arvioida aiheutuvan erityistä riskiä jätevedenpuhdistamolla työskenteleville.

Ohjeistus ei tuo vesihuoltolaitoksille uusia velvoitteita, sillä varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön: vesihuoltolakiin ja terveydensuojelulakiin.

Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksen huolehtimaan verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.

Terveydensuojelulain nojalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi.

Jotta yhteiskunnan perustoiminnot voidaan ylläpitää myös koronavirusepidemian aiheuttamassa häiriötilanteissa, on välttämätöntä turvata vesihuollon toimintavarmuus. Erityisesti suuret taajamat sekä runsaasti puhdasta talousvettä tarvitsevat toiminnot, kuten terveyskeskukset, sairaalat ja elintarviketeollisuus ovat hyvin haavoittuvia, jos vesihuoltopalvelut häiriintyvät.

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian mahdollisesti laajentuessa on tärkeää, että vesihuoltolaitokset ja kunnat varmistavat yhteistyössä muiden alueen vesihuoltolaitosten, viranomaisten sekä keskeisten vesihuollon asiakkaiden kanssa häiriötilannesuunnitelmiensa sekä näihin sisältyvien toimintaohjeidensa ajantasaisuuden.

Vesihuollon toimintavarmuutta voi uhata tilanne, että iso osa vesihuoltolaitosten henkilökunnasta sairastuisi. Siksi vesihuoltolaitoksia kehotetaan varmistamaan riittävät voimavarat vesihuollon kriittisten tehtävien hoitoon olemassa olevia häiriötilannesuunnitelmia hyödyntäen.

Vesihuoltolaitoksia kehotetaan varautumaan myös mahdollisiin häiriöihin palveluntarjoajien, kuten laboratorioiden sekä kemikaalitoimittajien toiminnassa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, p. 02951 63315, [email protected]
neuvotteleva virkamies Katri Vasama, MMM, luonnonvara- ja vesitalousyksikkö, p. 050 595 5317, [email protected]

Ohje: Vesihuollon varautuminen koronaviruksen aiheuttamassa tautiepidemiassa

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Talous- ja velkaneuvonnan sivuille on koottu vinkkejä ja ohjeita raha-asioiden hoitamiseen koronakriisin aikana.

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12 torstaisin klo 15–17. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

Kuluttajaluottojen enimmäiskorkoon ja markkinointiin määräaikaisia rajoituksia (OM:n tiedote 25.6.2020)

Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin (OM:n tiedote 16.4.2020)

Ulosottolakiin väliaikaisia muutoksia koronaepidemian takia (OM:n tiedote 16.4.2020)

Ulosoton lainsäädäntöön koronavirusepidemiasta johtuvia väliaikaisia muutoksia 1.5. lukien (valtakunnanvoudinviraston tiedote 30.4.2020)

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Takuusäätiön sivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 12.30, päivitetty 3.7. 

Suomessa käyttöön otetut valmiuslain säännökset eivät anna puolustusvoimille lisätoimivaltuutuksia. 

Puolustusvoimat on valmistautunut toteuttamaan valmiuden kannalta välttämättömät tehtävät kaikissa olosuhteissa. Se on varmentanut johtamiskykynsä. Henkilökuntaa ja varusmiehiä vuorotellaan eri tehtävissä tartuntariskin minimoimiseksi. 

Puolustusvoimat valmistautuu tukemaan muita viranomaisia tarpeen mukaan antamalla virka-apua. Kyseessä voi olla esimerkiksi materiaali- tai kuljetustukea tai esimerkiksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntija-apua.

Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksen vaikutuksista puolustushallintoon on koottu puolustusministeriön verkkosivuille.

Puolustusministeriö: Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksen vaikutuksista puolustushallintoon

Lisäksi Puolustusvoimien sivuille on koottu tietoa koronaviruksen vaikutuksista puolustusvoimiin.

COVID-19 ja Puolustusvoimat

Koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä vastatoimilla on vaikutusta myös HX-hankkeen valmisteluun. Kaikkia kansallisia rajoituksia noudatetaan ilman poikkeuksia.

HX-hanke on jo hankintavaiheessa vuosien mittainen projekti ja uudet hävittäjät tulevat olemaan käytössä vuosikymmeniä. Nyt todennäköiseltä vaikuttava viikkojen tai kuukausien viive neuvotteluissa tai arvioinnissa ei ole merkitsevä. Vallitseva tilanne ei myöskään aiheuta tarvetta muuttaa hankinnan perusteita. Hankkeen tärkein päätöksentekoperuste on edelleen suorituskyky.

HX-hanketta edistetään niiltä osin kuin se on mahdollista tässä tilanteessa. Eniten vaikutuksia kohdistuu HX-hankkeen neuvotteluihin ja ulkomaan virkamatkoihin, mutta neuvotteluja on jatkettu etäyhteyksillä niiltä osin, kun turvallisuusvaatimukset sen sallivat. Tarkennetun tarjouspyynnön vastausten ja HX Challengen analyysi on käynnissä suunnitelman mukaisesti. Jatkon suunnitteluun vaikuttavat myös tarjoajamaissa käyttöön otetut rajoitukset.

Tämän hetkisen arvion mukaan lopulliset tarjoukset voidaan pyytää tänä vuonna ja valintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Kuluttajaluottojen tilapäinen 10 prosentin enimmäiskorko koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja. Hyödykesidonnaiset luotot, kuten esimerkiksi yleisluottokorttiluotot, autojen osamaksukauppa ja verkkokaupan erämaksumahdollisuus, on  rajattu korkokaton ulkopuolelle. 

 

Kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja, myös hyödykesidonnaisia luottoja. 

 

Käytössä olevien tulisijojen ja savuhormien nuohouksia ei voi siirtää määräämättömäksi ajaksi tai jättää kokonaan tekemättä. Lämmityskauden alku syys-marraskuussa on perinteisesti nuohouspalvelujen sesonkiaikaa, jolloin nuohouspalveluja voi johtua muutenkin jonottamaan. Kevään tai kesän aikana ajankohtaista nuohousta ei kannata siirtää syksyyn asti.

Jotta nuohous voidaan suorittaa turvallisesti niin asiakkaan kuin nuohoojan kannalta, on toimintatavoista hyvä sopia jo nuohousta tilatessa. Tällaisia sovittavia ja keskusteltavia asioita ovat esimerkiksi mahdollinen siirtyminen toiseen huoneeseen nuohouksen ajaksi sekä nuohoustodistuksen antamiseen ja laskutukseen liittyvät menettelyt. Tapauskohtaisten suojaustoimenpiteiden ja toimintatapojen lisäksi nuohouksen hinnasta on hyvä sopia etukäteen, sillä nuohouksen hintasääntely päättyi vuonna 2019.

Lisätietoa nuohouksesta  

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työnantaja työturvallisuuslain mukaisesti selvittää etukäteen, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa huomioidaan myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hän voi kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.    

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Sen lisäksi on huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua ja tukea.  

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

 

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea, ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Myös yhteistyö ja yhteisen näkemyksen löytäminen kotien kanssa on tärkeää.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään voi olla hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §), voidaan opetus antaa etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronaepidemiaa.

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Luvattomiin poissaoloihin puututaan koulujen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollolliset toimenpiteet otetaan osaksi tilanteita, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ja poissaolot lähiopetuksesta ovat eri asia kuin kotiopetukseen siirtyminen. Kotiopetus eli oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja.

Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä.  

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotiopetuksessa olevalle lapselle. Kunta ei ole velvollinen järjestämään myöskään lapselle palveluja tai etuuksia, joihin lähikoulunsa opetukseen osallistuva oppilas on perusopetuslainsäädännön mukaan oikeutettu. 

• Opetushallituksen ohje: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot 1.8.2020 alkaen

Parhaat ratkaisut varhaiskasvatuksen ja lähiopetuksen turvallisiin ja sujuviin järjestelyihin löytyvät paikallisesti. Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittavat (4.8.2020) seuraavaa:

• Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.
•  Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.
•  Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Tyhjillään olevia opetukseen soveltuvia tiloja voidaan tarvittaessa ottaa opetuskäyttöön.
•  Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.
•  Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia.
•  Isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida.
•  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
•  Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.
  

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
•  Opetushallitus: Ohjeita opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä

ks. myös vastaus ”Miten varhaiskasvatuksessa voidaan suojautua, kun samassa ryhmässä työskentelee monta aikuista?”

Maskien käyttöä ei yleisesti suositella koulussa tai varhaiskasvatuksessa, mutta maskia voi halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 11.5.2020

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireiset ovat yhteydessä terveydenhuoltoon ja toimivat sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. 

Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin yleensä 14 vuorokaudeksi. 

Koronavirustartunnan saaneen on siten oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta yleensä vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.  

Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on antanut ohjeita koulukuljetuksiin.

THL: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (PDF)

Esi- ja perusopetuksen järjestäminen lähiopetuksena on ensisijainen lähtökohta. Keväällä 2020, valmiuslain mukaisten poikkeusolojen aikana käytössä ollut etäopetus ei ole perusopetuslain mukaan mahdollista. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen koulut ja sen opettajat järjestävät opetusta perusopetuslain mukaisesti.

Tasavallan presidentti vahvisti 26.6.2020 väliaikaisen muutoksen perusopetuslakiin. Lainsäädännön tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia paikallisista lähtökohdista käsin tartuntatautitilanteessa.

Lakiesityksen mukaan syyslukukaudella 2020 perusopetusta järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Jos opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voitaisi järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Oppilaiden sekä opetus- ja muun henkilöstön välisien fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuoroteltaisiin viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Arvio lähiopetuksen turvallisesta järjestämisestä tulee tehdä yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lainsäädäntö on väliaikainen. Laki on voimassa 1.8.2020 – 31.12.2020.  Etäopetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on oppimisen turvaamisen kannalta välttämätöntä.

• Hallituksen esitys perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta
• Opetushallitus: Ohjeita varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille tulevaa lukuvuotta varten

Perusopetuslaki ei mahdollista koulujen sulkemista vain varmuuden vuoksi. Koulun tilojen sulkeminen on mahdollista tartuntatautilain nojalla, mutta sen on oltava välttämätöntä epidemian estämiseksi. Koulutilojen sulkemisesta päättää tuolloin kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin.

Oppilaiden tai henkilökunnan karanteenista päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Päätöksiä ei tee esimerkiksi kunnan opetustoimi.

Poikkeusolojen aikana koulujen rajoitustoimet perustuivat sekä tartuntatautilakiin että valmiuslakiin. Valmiuslain nojalla koko Suomessa rajoitettiin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta väliaikaisesti. Valmiuslain nojalla mahdollistettiin myös perusopetuksessa etäopetuksen järjestäminen. Tartuntatautilain nojalla annetuilla aluehallintovirastojen päätöksillä koulutilat suljettiin maan laajuisesti. Tartuntatautilain nojalla ei ole mahdollista antaa määräyksiä opetuksen järjestämisestä etäopetuksena, vaan tältä osin sääntely perustuu valmiuslain nojalla annettuun asetukseen.

Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voi käyttää vain, mikäli niitä koskeva tiukka välttämättömyysperiaate täyttyy. Välttämätöntä perustetta lähiopetuksen keskeyttämiselle esi- ja perusopetuksessa 13.5. jälkeen ei terveysviranomaisten näkemyksen mukaan enää ole.

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (521/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen syyslukukaudella 2020.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Toimintaan voi osallistua. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään normaalilainsäädännön mukaisesti. Perusopetuslain 20 a §:n väliaikaisella muutoksella, jossa säädetään poikkeuksellisen opetusjärjestelyjen mahdollisuudesta, ei ole vaikutusta aamu- ja iltapäivätoimintaan. 

Tartuntojen välttämiseksi aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa suositellaan välttämään tarpeettomia lähikontakteja. Toiminta järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että koulussa muodostuneita opetusryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä toiminnassa keskenään. Henkilöstön suositellaan toimivan pysyvän ryhmän kanssa.

Toiminnassa huomioidaan tartuntoja ehkäisevä hygienia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestäjä voi huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta ja siten, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa toimitaan tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä.

Kunta vastaa hankkimansa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Kunta ohjaa palvelujen tuottajaa noudattamaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi.

• OPH: Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen syyslukukaudella 2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeet järjestelyihin, joita noudattaen lähiopetukseen voidaan palata.

Valtioneuvoston linjausten yhteydessä julkaistuissa ja myöhemmin päivitetyissä ohjeissa kouluille pitäydyttiin turvallisia järjestelyjä koskeviin yleisohjeisiin (väljyys, hygienia, ryhmät erillään ym.), koska olosuhteet ja käytännön järjestelyt ovat erilaisia kouluissa ja kunnissa. Koulut tuntevat ne parhaiten ja voivat tehdä omaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja turvallisuudesta huolehtien.

Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Isoja kokoontumisia ei järjestetä. Henkilökunnan kokoontumisia tulee välttää. Henkilöstön ei tule siirtyä yksiköstä toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Hygieniaohjeita on noudatettava tarkasti.

Tärkeintä on välttää tarpeettomia aikuisten välisiä kontakteja. Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Koulussa vältetään tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. Kunnan sivistystoimi ja kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF) 11.5.2020 
• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa

 

 

Opetus tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti. Opetuksessa tulee noudattaa opetuksen vuosittaista ja viikoittaista tuntimäärää. Kouluissa ei voida poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana perusopetuslain väliaikaisen muutoslain nojalla säädetyn tai määrätyn mukaisesti.

Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla työviikossa keskimäärin vähintään 20 tuntia, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22 tuntia, neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 24 tuntia, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25 tuntia, seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 tuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 30 tuntia.

Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädetään tarkemmin perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Opetuksessa tulee noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti hyväksyttyä paikallista opetussuunnitelmaa.

Perusopetusasetuksen 9 § säätää opetuksen ja työaikojen suunnittelusta. Sen mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä edellä tarkoitetuista asioista.

Paikallisella tasolla voidaan joutua tekemään muutoksia lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen porrastamiseksi.

Opetushallitus: Perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen

vastausta päivitetään lähiaikoina

Koronaepidemia ja etäopetusjakso ovat lisänneet lasten ja nuorten tuen tarvetta.  Lähiopetukseen palaaminen helpottaa tuen tarjoamista oppilaille. Oppilashuollon palveluiden, eli kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, kuraattorin ja psykologin täysi tai jopa vahvistettu työpanos tarvitaan oppilaiden, vanhempien ja opettajien tueksi perusopetuksen koulujen palatessa lähiopetukseen. Opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi myös yksittäisten oppilaiden kuntoutus ja terapiapalveluja voidaan toteuttaa koulun tiloissa kuten ennen etäopetukseen siirtymistä.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan tarvitsevan kyseisiä palveluita. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on yhteydenotosta annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen.

Oppilaita ohjataan tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Oppilashuollon toteuttamisessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. Oppilashuollon toimintaa ohjaa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Oppilashuollon palvelut järjestetään siten, että oppilaat voivat itse hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä.

Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ja kuntoutus- ja terapiapalveluista vastaavat ammattilaiset voivat tarpeen mukaan siirtyä työtehtäviinsä koululta toiselle.

Oppilashuoltopalveluja ja kuntoutus- ja terapiapalveluja järjestettäessä huomioidaan hygieniaohjeet.

Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on hyvä suunnitella jo etukäteen yhteisöllisen työn toimintatavat ja niiden edellyttämä työnjako koulussa.

On tärkeää, että oppilaiden mahdolliset opiskeluhuollolliset tarpeensa tulevat riittävässä laajuudessa kartoitetuksi. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös eri hallinnonalojen yhteistyössä.

• THL ohje: Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen lähiopetukseen palattaessa 
• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen 

 

Hallitus totesi 16.3. yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Näin ollen  päädyttiin ottamaan käyttöön valmiuslaki. Hallitus teki linjaukset toimista sekä antoi valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset eduskunnalle 17.3.

Valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset, lisätietoa valmiuslain käyttöönottamisesta sekä tietoa muista koronavirustilanteen poikkeusoloissa annetuista lakihankkeista löytyy kootusti eduskunnan verkkosivuilta.

Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa | eduskunta.fi

Valtioneuvosto päätti 30.3. koronakriisin johtamisen organisoinnista valtionhallinnossa. Helmikuussa asetettua vastuuministeriöiden kansliapäälliköiden ja valmiuspäälliköiden COVID-19-koordinaatioryhmää laajennettiin kattamaan kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt. Koordinaatioryhmän tehtävänä on viedä toteutukseen valtioneuvoston tekemät päätökset koronavirusepidemian hillitsemiseksi ja koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä. 

Vaikka poikkeusoloista on luovuttu, valmiutta pidetään yllä. COVID-19-koordinaatioryhmä jatkaa toimintaansa kesällä ja arvioi tilannetta viikoittain. 

Valtioneuvoston johtaminen koronatilanteessa | vn.fi

Hybridistrategian seurantaraportit | thl.fi

Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin. Valmiuslaissa määriteltyjä toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten normaalein toimivaltuuksin.

Valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksienkäyttöönotosta päätetään valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus).

Valmiuslaissa on säädetty erilaisia toimivaltuuksia poikkeusolojen varalle. Kaikki laissa säädetyt toimivaltuudet eivät tässä tilanteessa tule sovellettavaksi. Käyttöön on otettu vain yksittäiset toimivaltuudet. Valmiuslaki mahdollistaa tartuntatautitilanteessa eräin edellytyksin muun muassa opetustoimintaan puuttumisen.

Poikkeusoloja ovat

• Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila
• Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista
• väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat
• erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila
• vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Hallituksen saaman epidemiologisen ja oikeudellisen arvion perusteella koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Tämän vuoksi valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan 15.6. valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset eli valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta. Poikkeusolot päättyivät 16.6.

Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät tiistaina 16. kesäkuuta (tiedote 15.6.)

Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että tilanne ja epidemian uudelleen kiihtymisen uhka olisi ohi. Rajoituksia ja suosituksia on edelleen voimassa, koska epidemian kiihtyminen uudelleen pyritään estämään.

Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden normaaliolojen lakien, kuten tartuntatautilain, toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.

Rajoitukset ja suositukset

Maaliskuussa 2020 arvioitiin kokonaistilanteen perusteella, että viranomaiset tarvitsevat lisävaltuuksia tilanteen hoitamiseksi ja väestön suojaamiseksi koronavirukselta.

Hallitus totesi 16.3. yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle 17.3.

Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa | eduskunta.fi

Lakia sovelletaan niihin ravitsemisyrityksiin, joiden sisä- ja ulkotilat oli pidettävä suljettuina asiakkailta 4.4.–31.5.2020 majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 3a §:n 1 momentin nojalla. Ravitsemisyrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat, kahvilat ja anniskelupaikat.

Hyvitystä ja tukea ei myönnetä sellaisille henkilöstöravintoloille, joiden toimintaa ei ole rajoitettu, koska ne palvelevat vain henkilöstöä tai muuten rajoitettua henkilöpiiriä. Henkilöstöravintola on oikeutettu hyvitykseen ja tukeen vain siinä tapauksessa, että se on palvellut myös ulkopuolisia asiakkaita ja sen toimintaa on tästä syystä rajoitettu.

Ravitsemisliiketoimintaa on rajoitettu voimakkaasti lainsäädännöllä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Ravitsemisliikkeet velvoitettiin lailla pitämään sisä- ja ulkotilat suljettuna asiakkailta 4.4.–31.5.2020 välisen ajan. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. Hallitus katsoi, etteivät aiemmat yrityksille suunnatut tukimuodot ja muut vaikutuksia lieventävät toimenpiteet riittäneet täyttämään eduskunnan tahtoa.

Ravitsemisliiketoiminta on ainoa toimiala, jonka toimintaa rajoitettiin erityislailla. Eduskunta edellytti ravintoloiden sulkemisen yhteydessä ravintoloille rajoitusten kohtuullista kompensointia ja vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. 5.6.2020 voimaantullut tuki- ja hyvitysmalli vastaa eduskunnan tahtotilaan.

Kaikkien yritysten käytettävissä on toimialasta riippumattomia tukimuotoja. Parhaillaan on valmisteilla yleinen kustannustuki helpottamaan koronaepidemiasta johtuvia yritysten talousvaikeuksia.

Malli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: tuesta uudelleentyöllistämiseen ja hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta.

Yritys voi saada tukea työntekijän työllistämiseen toiminnan käynnistyessä uudelleen. Tuen määrä on 1 000 euroa työntekijää kohden. Sen saamisen edellytyksenä on, että yritys maksaa työntekijälle 1.6.–31.8.2020 väliseltä ajalta palkkaa yhteensä 2 500 euroa.

Samaa 1 000 euron tukea on mahdollista myöntää vuokratyöntekijän työllistämiseen tai alihankintana hankittuun työhön. Tuki maksetaan niistä työntekijöistä, joille yritys maksaa 1.6.–31.8.2020 väliseltä ajalta vuokratyönä tai alihankintana hankitusta työstä palveluntarjoajalle vuokrakorvausta arvonlisäverottomalta määrältään vähintään 4 500 euroa työntekijää kohden.

Tukea voi saada enintään siitä määrästä työntekijöitä, mitä yrityksessä laskennallisesti työskenteli kokoaikaisesti helmikuussa 2020 vuokratyönä tai alihankintana hankittu työ mukaan lukien.

Tukea voi saada kaikista työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin yritys ei saa samalta ajanjaksolta muuta tukea, kuitenkin erikseen määrätyn enimmäismäärän verran.

Toisaalta hyvitys toiminnan rajoittamisesta tukee ravitsemisyrityksen mahdollisuuksia hoitaa juoksevia, joustamattomia kustannuksiaan, kuten tilavuokriaan ja sähkö- ja lvi-laskuja. Hyvitystä on mahdollista saada rajoituksen voimassaoloajalta 4.4.–31.5.2020.

Hyvitys perustuu siihen muutokseen, mikä yrityksen myynnille on aiheutunut laissa säädetystä rajoituksesta. Hyvitystä saavat ne ravitsemisyritykset, joiden myynti huhtikuussa 2020 oli pienempi kuin keskimääräinen myynti huhti-toukokuussa 2019 tai tammi-helmikuussa 2020. Näistä vertailukohdaksi valitaan automaattisesti se, jolloin keskimyynti oli suurempi.

Hyvityksen suuruus riippuu vertailukohdan keskimyynnistä ja siitä, miten paljon pienemmäksi myynti jäi huhtikuussa 2020 siihen verrattuna. Jos keskimyynti on ollut enintään miljoona euroa, hyvitysosuus on myynnin laskusta 15 prosenttia. Jos keskimyynti on vertailukohtana ollut yli miljoona euroa, hyvitysosuus on miljoonan ylittävältä osalta 5 prosenttia. Hyvitys voi enimmillään olla 500 000 euroa. (kts. tarkemmin: Miten hyvitys lasketaan)

Tukea voidaan myöntää yritykselle enimmillään 800 henkilöstä. Euroopan unionin valtiontukisäännösten nojalla mikään konserni ei voi saada enempää työllistämistukea kuin 0,8 miljoonaa euroa.

Uudelleentyöllistämisen tuen myöntämisessä ei ole merkitystä, minkälaisessa työsuhteessa työntekijät ovat ravitsemisyritykseen. Tukea voidaan myöntää niin omista työntekijöistä kuin vuokratyöntekijöistä.

Ravitsemisliikkeiden koko ja liiketoiminnan laajuus alalla vaihtelevat paljon. Hyvityksen euromäärä vaihtelee siten merkittävästi, koska se määräytyy toiminnan laajuuden mukaan.

Hyvitys perustuu siihen muutokseen, mikä yrityksen myynnille on aiheutunut laissa säädetystä rajoituksesta. Hyvitystä saavat ne ravitsemisyritykset, joiden myynti huhtikuussa 2020 oli pienempi kuin keskimääräinen myynti huhti-toukokuussa 2019 tai tammi-helmikuussa 2020. Näistä vertailukohdaksi valitaan automaattisesti se, jolloin keskimyynti oli suurempi.

Hyvityksen suuruus riippuu vertailukohdan keskimyynnistä ja siitä, miten paljon pienemmäksi myynti jäi huhtikuussa 2020 siihen verrattuna. Jos keskimyynti on ollut enintään miljoona euroa, hyvitysosuus on myynnin laskusta 15 prosenttia. Jos keskimyynti on vertailukohtana ollut yli miljoona euroa, hyvitysosuus on miljoonan ylittävältä osalta 5 prosenttia. Hyvitys voi enimmillään olla 500 000 euroa. (kts. tarkemmin: Miten hyvitys lasketaan)

Leikkurin ja liikevaihtorajojen tarkoituksena on varmistaa se, etteivät hyvitysmäärät nouse suurten toimijoiden kohdalla kohtuuttomiksi. Lisäksi kaikkein suurimmilla toimijoilla on enemmän neuvotteluvoimaa muun muassa joustamattomien kustannustensa hallinnoimiseksi.

Esimerkki: Yrityksen arvonlisäveroilmoitusten mukainen keskimyynti on vertailukaudella (huhti-toukokuussa 2019 tai tammi-helmikuussa 2029) ollut 100 000 euroa. Tähän verrattuna myynti huhtikuussa 2020 laski 75 %. Hyvityksen määräksi tulisi 11 250 euroa/kuukausi.

Laskukaavana käytetään seuraavaa: Vertailukauden (joko huhti-toukokuu 2019 tai tammi-helmikuu 2020) keskimyynti * 0,15 (hyvitysosuus) * 0,75 (toiminnan supistumiskerroin) = hyvityksen määrä yhdelle kuukaudelle.

Hyvitys koko kaudesta, kun ravintoloiden sisä- ja ulkotilat on ollut pidettävä kiinni, eli ajalta 4.4.– 31.5.2020, saadaan jakamalla kuukausikohtainen hyvitys luvulla 30 ja kertomalla se vielä luvulla 58, joka on kiinnipitokauden kalenteripäivien lukumäärä.

Yrittäjä voi saada sekä tukea työllistämiseen että hyvitystä kustannuksista. Hyvityksen saaminen ei edellytä työllistämiseen perustuvan tuen hakemista. Työllistämistuki ei pienennä hyvitystä toiminnan rajoittamisesta, eikä myöskään hyvitys pienennä työllistämistukea.

Yrityksen tulee ilmoittaa uudelleen työllistämistukea koskevassa hakemuksessaan, jos se on hakenut tai sille on myönnetty muuta tukea palkkauskustannuksiin kohdistuen osin tai kokonaan sulun jälkeisten kolmen kuukauden ajanjaksolle. Yrityksen saamat muut tuet palkkauskustannuksiin huomioidaan myönnettävän uudelleentyöllistämisen tuen perusteena olevien henkilöiden määrässä.

ELY-keskusten ja Business Finlandin tuet on lähtökohtaisesti tarkoitettu muihin kustannuksiin kuin niihin, jotka ovat kustannushyvityksen kohteena, eli esimerkiksi toiminnan kehittämiseen.

Eduskunnan talousvaliokunnan kannanoton mukaan mahdollinen yhteensovitus tulee tehdä siten, että ravitsemisyrityksen saama kustannushyvitys otettaisiin huomioon Business Finlandin tai ELY-keskuksen myöntämässä tuessa siltä osin kuin tosiasiallista päällekkäisyyttä ilmenisi. Kuten valiokunta totesi, ELY-keskusten ja Business Finlandin myöntämät tuet ovat luonteeltaan kehittämisrahoitusta, eikä niitä yrityksiä, jotka ovat käynnistäneet kehittämistoimintaa, tule tukien yhteensovittamisessa asettaa heikompaan asemaan kuin sellaisia, jotka eivät ole tällaista kehittämistoimintaa käynnistäneet.

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) verkkosivuilla julkaistaan 5.6.2020 yksityiskohtaiset ohjeet, miten yrittäjän tulee menetellä tuen tai hyvityksen saamiseksi.

Hyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Jos yritys on sisällytetty joukkomaksatukseen, yrittäjältä ei edellytetä mitään omia toimia.

Yritys voi tarkistaa, kuuluko se joukkomaksatuksen piiriin KEHA-keskuksen palvelusta: https://mara.ahtp.fi.

Joukkomaksatuksessa hyvitys suoritetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä perustuu vertailukauden (joko huhti-toukokuu 2019 tai tammi-helmikuu 2020) tietoihin ja oletukseen 75 prosentin suuruisesta keskimääräisestä myynnin laskusta. Loppuerä hyvityksestä on tarkoitus maksaa kesäkuun loppupuolella. Se perustuu huhtikuun 2020 myynneistä Verohallinnolle ilmoitettuihin tietoihin, jotka saadaan kesäkuun puolenvälin arvonlisäveroilmoituksista.

Yrityksille, joista ei ole käytettävissä joukkomaksatukseen tarvittavia tietoja, hyvitys myönnetään hakemuksesta. Hakemuksen käsittelee ja hyvityksen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). Tarkat hakuohjeet löytyvät KEHA-keskuksen sivuilta (https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/mara/) 5.6.2020.

Yrittäjä ilmoittaa hakemuksessa

• tavanomaiset yritystunnistetiedot,
• tiedot alv-myynnistä huhti- ja toukokuulta 2019 sekä tammi-, helmi- ja huhtikuulta 2020.

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) verkkosivuilla on palvelu, jossa yrittäjä voi tarkastaa, onko hänen yrityksensä mukana joukkomaksatuksessa vai ei. Palvelu perustuu Y-tunnuksen käyttöön.

Palvelu: https://mara.ahtp.fi

Hyvitys toiminnan rajoituksista perustuu verohallinnolta saataviin alv-tietoihin tai muuten luotettavasti todennettuihin tietoihin. Uudelleentyöllistämisentuki perustuu verottajalle ilmoitettuihin palkkatietoihin sekä henkilöstövuokrausyrityksille tehtyjen suoritusten varmennuksiin.

Kuten muidenkin tukien osalta, perusteettomasti maksettu tuki tai hyvitys peritään takaisin.

Uudelleentyöllistämisen tuen kustannusvaikutus on arviolta noin 48 miljoonaa euroa. Toiminnan rajoituksista saatavan hyvityksen kustannusvaikutukseksi arvioidaan kokonaisuudessaan noin 123 miljoonaa euroa.

Eduskunta edellytti ravintoloiden toiminnan rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. 5.6.2020 voimaantulevan lain mukaisessa mallissa ei ole kyse kaikkien vahinkojen korvaamisesta vaan kohtuullisesta hyvityksestä, jolla katetaan joustamattomista kustannuksista aiheutuvaa odottamatonta vajetta yritysten maksuvalmiudessa. Tarkoituksena on tukea yritysten selviytymistä rajoitusten päätyttyä. Lisäksi tuetaan yritysten kykyä työllistää työntekijöitä toiminnan käynnistyessä uudelleen.

Ravintolat voivat hakea myös muita yrityksille suunnattuja tukia. Niistä löytyy tietoa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta.

Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä tulee voimaan 5.6.2020.

Ravintolatoimintaa rajoitettiin väliaikaisesti 4.4.–31.5.2020 koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Ravintolat avattiin asiakkaille tietyin rajoituksin 1.6.2020.

Kysymyksiä ja vastauksia ravintoloiden sulkemisesta - tem.fi

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat voimassa olevia vaatimuksia ja rajoituksia.

• Lue lisää aluehallintoviraston verkkosivuilta

Aluehallintovirastot ovat myös avanneet puhelinpalvelun liittyen ravintoloiden toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen:

puhelinpalvelu: 0295 016 666,
ma–pe klo 8–11 ja 12–16
sähköposti: [email protected]

Ravitsemisliikkeiden aukioloa, anniskeluaikoja sekä asiakasmääriä koskevat rajoitukset päättyvät kokonaan maanantaista 13.7.2020 lukien.

Muutokset toteutetaan asteittain siten, että maanantaista 22.6.2020 sunnuntaihin 12.7.2020 sallittu aukioloaika on kello 04-02 ja sallittu anniskeluaika kello 09-01.

Asiakkaita saa ottaa sisälle ravintolaan 22.6.–12.7 enimmillään kolme neljäsosaa ravintolan asiakaspaikoista.

Kaikilla asiakkailla pitää jatkossakin olla oma istumapaikkansa eli tätä vaatimusta ei ole muutettu. Ruuan ja juoman annostelu itse on sallittua esim. buffet-pöydistä 22.6. lukien.

Ravitsemisliikkeet ovat edelleen velvollisia huolehtimaan hygieniasta ja asiakkaiden välisistä riittävistä etäisyyksistä.

Ravitsemisliikkeiden on edelleen laadittava suunnitelma siitä, miten liike toteuttaa voimassa olevat rajoitukset ja velvoitteet. Toteuttamista koskeva kuvaus on pidettävä asiakkaiden nähtävillä. Tähän riittää esimerkiksi yhden sivun mittainen suunnitelman tiivistelmä, joka on asiakkaiden nähtävillä sisäänkäynnin yhteydessä.

• STM:n tiedote 18.6.2020

Millaisia helpotuksia yritykset saavat verojen maksujärjestelyihin?

Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja, ja hallitus esittää alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia.

Kenelle uusi järjestely on tarkoitettu?

Järjestely on tarkoitettu maksuvaikeuksista kärsiville yrityksille.

Mitä veroja uusi menettely koskee?

Menettely koskee kaikkia verolajeja. Alkuvuonna suoritettujen verojen palauttaminen maksujärjestelyn yhteydessä koskee kuitenkin vain arvonlisäveroja.

Millaisia helpotukset ovat?

Hallitus esittää, että viivästyskorko olisi kolme prosenttia. Normaalisti se on seitsemän prosenttia.

Maksuohjelman ensimmäinen maksuerä on kolmen kuukauden päästä, kun normaalisi aikaa on yksi kuukausi.

Miltä ajalta maksettavia veroja helpotukset koskevat?

Korkohelpotuksia voidaan soveltaa takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet jo maaliskuussa. Arvonlisäverojen osalta helpotukset koskevat myös veroja, jotka ovat erääntyneet tammi-helmikuussa.

Alennettu korko on voimassa veroille, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa.

Miten maksuaikaa voi saada?

Jos yritykselläsi on vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa.

Kuka voi saada maksuaikaa?

Lisäaikaa voi saada, jos on vaikeuksia maksaa veroja.

Mikä estää maksujärjestelyyn pääsemisen?

Maksujärjestelyyn ei pääse, jos hakijalla on ulosotossa perittävänä verovelkaa tai jos hakija on jättänyt antamatta veroilmoituksia tai tulorekisteri-ilmoituksia. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

EU:n neuvosto on koonnut sivuilleen tietoa unionin toimista.

Koronaviruspandemia ja EU:n toimet

Koronavirustartuntojen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kysyntään ja tarjontaan myös Suomessa, mikä voi puolestaan heijastua maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hintoihin. Asiantuntijoiden mielipiteet sektorille kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista ovat kuitenkin vielä hyvin varovaisia, ja ainoa varmuus on, että tällä hetkellä ei ole mitään kovin varmaa. Koronaviruksesta maa- ja elintarviketaloudelle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten arviointi on siten tässä vaiheessa varsin spekulatiivista.

Välittömiä taloudellisia vaikutuksia koronaviruksella on erityisesti matkailu-, hotelli- ja ravintola-alaan liikkumista koskevien rajoitteiden lisääntymisen myötä. Kun ihmiset joutuvat rajoittamaan matkustamista ja vapaa-ajan viettoaan kodin ulkopuolella, kysyntä laskee ravintola-, hotelli-, ja matkailuyrityksissä, mikä puolestaan heijastuu elintarvike- ja maataloustuotteiden kysynnän rakenteeseen. Kysyntä saattaa heikentyä jonkin verran sellaisissa tuoteryhmissä, kuten kerma, voi, arvokkaat lihan osat, joita yleensä kulutetaan suhteellisesti enemmän ravintoloissa.

Ruuan kokonaiskulutukseen koronaviruksella ei odoteta olevan vaikutusta, mutta kulutus siirtynee osittain pitkään säilyviin peruselintarvikkeisiin ja ruokaa ostetaan aiempaa enemmän vähittäiskaupasta.

Kulutuskäyttäytymisen muutokset saattavat vaikuttaa alentavasti herkästi pilaantuvien tuotteiden, kuten kalan kulutukseen. Ihmisten varautuminen kotona olemiseen ja ihmiskontaktien välttämiseen lisännee myös ruoan kotiinkuljetusta. Tällä voi olla myös pitkän aikavälin seurauksia.

Kun ihmiset oppivat tilaamaan elintarvikkeita netistä kotiinkuljetuksen kera, ja huomaavat sen helppouden, niin epidemian mentyä ohi jatkavat tätä opittua kulutuskäyttäytymistä. Ruoan verkkokaupan kasvu saattaa tämän johdosta nopeutua.

Koronaviruksen nostama paniikki saa osan ihmisistä myös varautumaan jakeluhäiriöihin hamstraamalla tiettyjä elintarvikkeita ja kasvattamaan siten ruokavarastojaan kotona. Tällaisia elintarviketuotteita ovat muun muassa huonelämmössä säilyvät riisi, pasta, puurohiutaleet, näkkileipä ja säilykkeet. Muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee kuitenkin lyhytkestoinen ihmisten ostokäyttäytymisen muutostilanne, joka kestää vain muutamia päiviä.

Kaupan alan yritykset toimivat Suomessa edelleen pääosin normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Kuluttajien saatavilla on niin elintarvikkeita kuin muidenkin tuoteryhmien tuotteita normaaliin tapaan, eikä kuluttajilla ole varsinaisesti tarvetta tuotteiden hamstraamiseen. Päivittäistavarakaupan verkoston laajuus ja monipuolisuus pienentävät mahdollisten keskeytysriskien vaikutuksia Suomessa. Lisäksi

päivittäistavarakaupan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön sekä viranomaisten suosittelemia että omaehtoisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Elintarviketeollisuudessa suurimmat huolet liittyvät työntekijöiden sairastumisiin ja sitä kautta mahdollisiin tuotantoseisokkien sekä kansainvälisten tuotantoketjujen katkoksiin. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tiedossa akuutteja tilanteita, jotka haittaisivat elintarvikeyhtiöiden toimintaa.

Myös maataloustuotannon kannalta suurin riski on tuottajan/tuottajien sairastuminen tai lähipiirissä ilmenneestä tartunnasta johtuvan karanteenin aiheuttama työvoimapula. Jos eläinten hoitajat (tilan väki, lomittajat) sairastuvat, eläinten terveys, hyvinvointi ja tuotos voivat heikentyä. Suurin osa maatiloistamme on perheyrityksiä, jotka tekevät töitä pienellä henkilömäärällä. Sairastumis-tapauksissa ja koronaviruskaranteenissa maatalousyrittäjän on toki mahdollisuus hakea tuettua maksullista lomitusta tai vuosilomaa. Lomittajaresursseja ei ole kuitenkaan mitoitettu kovin laajamittaiseen infektiotilanteeseen.

Työntekijöiden sairastumisriski koskee myös eläinlääkäripalveluita, joiden tarjonta on paikoin rajallista, ja sillä voi olla paikallisesti heijastusvaikutuksia tuotantoeläinten terveyteen. Eläinkulje-tusten osalta työntekijöiden sairastuminen voi viivästyttää teuraskuljetuksia tai maidon keräilyä. Tällöin on mahdollista, että tiloille aiheutuu tappioita, jos eläimet kasvavat liian suuriksi tai tilan tuottamaa maitoa ei pystytä varastoimaan. Tämä vaikutus lienee kuitenkin pieni, ellei jotain dramaattista katkosta tapahdu eläinlogistiikassa. Myös elintarvikkeiden jalostuksessa työntekijöiden poissaolot voivat vähentää tuotantokapasiteettia.

Koronaviruksesta suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle aiheutuvien talousvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa lähestulkoon mahdotonta. Yhtälössä on yksinkertaisesti liikaa tuntemattomia. Tartuntojen kehitys tulevina viikkoina on ratkaisevan tärkeä, ja taloudelliset vaikutukset maa- ja elintarviketaloussektoriin riippuvatkin suuresti ajasta, joka tarvitaan viruksen leviämisen lopettamiseen.

Koronakriisin vaikutusten suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Koronakriisi lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja sekä vähentää kuntien maksutuloja. 

Kuntatalousohjelmassa esitetyn arvion mukaan koronakriisin suurimmat vaikutukset aiheutuvat verotulojen alenemisesta. Vaikutukset eroavat alueellisesti ja kuntaryhmittäin riippuen muun muassa kunnan väestö- ja elinkeinorakenteesta.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti. Tukemisen lähtökohtana on tuen vaikuttavuus: oikeat instrumentit, oikea kohdentuminen ja oikea ajoitus.

Sovittuja kuntien tukitoimia:

• Hallitus tukee kuntia neljännessä lisätalousarviossa noin 1,4 miljardilla eurolla (valtiovarainministeriön tiedote 2.6.2020)
  • Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin muun muassa tehohoidosta aiheutuvat lisäkustannukset valtionavustuksella.
  • Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi vuodelle 2020.
  • Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle 2020.
  • Harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

• Kunnille korvataan verotulojen väliaikainen pienentyminen (voimaan 1.5.2020)

Kunnan tilinpäätös vuodelta 2019 on tässäkin tilanteessa käsiteltävä kunnanhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston on puolestaan käsiteltävä se kesäkuun loppuun mennessä.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöntää poikkeuslupia tilinpäätöksen laadinta- ja käsittelyaikatauluun, koska siitä säädetään kuntalaissa. 

Kunnan tilinpäätös voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Tilinpäätöksen laadintaa ja allekirjoittamista on kuvattu myös kunnan toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevassa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa.

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen 20.3.

Vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossa keskitytään koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla sekä yritysrahoituksen turvaamiseen.

Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen koronaviruksen vuoksi (tiedote 20.3.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen 9.4.

Toinen lisätalousarvio sisältää toimia liittyen ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.

Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 (tiedote 8.4.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kolmannen lisätalousarvioesityksen 8.5.

Lisätalousarvioesityksessä keskitytään erityisesti yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä koronaviruksen hallinnan ja torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Hallitus arvioi vuoden 2020 myöhemmissä lisätalousarvioesityksissä tarvetta myös muihin koronaviruksesta aiheutuviin määrärahalisäyksiin sekä laajemmin taloutta tukeviin toimenpiteisiin. Elvytystoimenpiteitä on tarkoitus ehdottaa eduskunnalle kesäkuun alussa annettavassa lisätalousarvioesityksessä.

Hallitus päätti vuoden 2020 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä (tiedote 8.5.)

Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.

Valtiovarainministeriö julkaisi talousennusteensa 16. huhtikuuta:

Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen (tiedote 16.4.)

Taloudellinen katsaus, kevät 2020

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Talous- ja velkaneuvonnan sivuille on koottu vinkkejä ja ohjeita raha-asioiden hoitamiseen koronakriisin aikana.

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12 torstaisin klo 15–17. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

Kuluttajaluottojen enimmäiskorkoon ja markkinointiin määräaikaisia rajoituksia (OM:n tiedote 25.6.2020)

Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin (OM:n tiedote 16.4.2020)

Ulosottolakiin väliaikaisia muutoksia koronaepidemian takia (OM:n tiedote 16.4.2020)

Ulosoton lainsäädäntöön koronavirusepidemiasta johtuvia väliaikaisia muutoksia 1.5. lukien (valtakunnanvoudinviraston tiedote 30.4.2020)

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Takuusäätiön sivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 12.30, päivitetty 3.7. 

Suomen metsäkeskuksen palvelut toimivat edelleen normaalisti. Metsien käyttöön liittyvät hakemukset ja ilmoitukset voi ja kannattaa kuitenkin tehdä ensisijaisesti sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Jos haluaa asioida toimistolla, tulee siihen varata erikseen aika Metsäkeskuksen asiakastuesta. Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee puhelinnumerossa 029 432 409 (pvm/mpm) maanantaisin ja tiistaisin klo 8-18 ja keskiviikosta perjantaihin klo 8-16. Lisäksi Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee sähköpostilla osoitteessa asiakastuki(at)metsakeskus.fi.

Lisätietoja Metsäkeskuksen verkkosivuilta

Kuluttajaluottojen tilapäinen 10 prosentin enimmäiskorko koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja. Hyödykesidonnaiset luotot, kuten esimerkiksi yleisluottokorttiluotot, autojen osamaksukauppa ja verkkokaupan erämaksumahdollisuus, on  rajattu korkokaton ulkopuolelle. 

 

Kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja, myös hyödykesidonnaisia luottoja. 

 

Yritys voi pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Käytännössä yritys tekee maksujärjestelypyynnön ja maksaa palautetun arvonlisäveron myöhemmin takaisin Verohallinnolle maksujärjestelyn kautta. Pyynnön maksujärjestelystä voi tehdä helpoiten OmaVerossa.

Verohallinnon ohje

Maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vesihuoltolaitoksille, niitä valvoville kunnan terveydensuojeluviranomaisille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille suositukset vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi mahdollisen koronavirusepidemian varalta.

Tämän hetkisen tiedon mukaan uuden koronaviruksen leviämistä talousveden välityksellä ei pidetä todennäköisenä. Viruksesta ei myöskään arvioida aiheutuvan erityistä riskiä jätevedenpuhdistamolla työskenteleville.

Ohjeistus ei tuo vesihuoltolaitoksille uusia velvoitteita, sillä varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön: vesihuoltolakiin ja terveydensuojelulakiin.

Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksen huolehtimaan verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.

Terveydensuojelulain nojalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi.

Jotta yhteiskunnan perustoiminnot voidaan ylläpitää myös koronavirusepidemian aiheuttamassa häiriötilanteissa, on välttämätöntä turvata vesihuollon toimintavarmuus. Erityisesti suuret taajamat sekä runsaasti puhdasta talousvettä tarvitsevat toiminnot, kuten terveyskeskukset, sairaalat ja elintarviketeollisuus ovat hyvin haavoittuvia, jos vesihuoltopalvelut häiriintyvät.

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian mahdollisesti laajentuessa on tärkeää, että vesihuoltolaitokset ja kunnat varmistavat yhteistyössä muiden alueen vesihuoltolaitosten, viranomaisten sekä keskeisten vesihuollon asiakkaiden kanssa häiriötilannesuunnitelmiensa sekä näihin sisältyvien toimintaohjeidensa ajantasaisuuden.

Vesihuollon toimintavarmuutta voi uhata tilanne, että iso osa vesihuoltolaitosten henkilökunnasta sairastuisi. Siksi vesihuoltolaitoksia kehotetaan varmistamaan riittävät voimavarat vesihuollon kriittisten tehtävien hoitoon olemassa olevia häiriötilannesuunnitelmia hyödyntäen.

Vesihuoltolaitoksia kehotetaan varautumaan myös mahdollisiin häiriöihin palveluntarjoajien, kuten laboratorioiden sekä kemikaalitoimittajien toiminnassa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, p. 02951 63315, [email protected]
neuvotteleva virkamies Katri Vasama, MMM, luonnonvara- ja vesitalousyksikkö, p. 050 595 5317, [email protected]

Ohje: Vesihuollon varautuminen koronaviruksen aiheuttamassa tautiepidemiassa

Tämän hetkisen tiedon mukaan virus ei tartu elintarvikkeiden, ei myöskään kalan välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kalan alkutuottajat, jalostajat ja toimitusketjujen toimijat voivat toimia normaalisti pitäen erityistä huolta hygieniasta ja kalan säilyvyydestä. Myös kuluttajat voivat käyttää kalaa ja kalatuotteita kuten tavallisesti. Keskeistä sekä kala-alan toimijoiden että kuluttajien kannalta on, että varotoimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan huolellisesti. On tärkeää, että kalan arvoketju säilyy toimintakykyisenä, jotta meillä on kalaa tarjolla myös jatkossa. Lue lisää koronaviruksesta ja elintarvikkeista Ruokaviraston sivuilta. Lisätietoa meri- ja kalatalousrahaston ja valtiontukien hyödyntämisestä kalatalousalan tukemiseksi osoitteessa merijakalatalous.fi. Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista kalatalouteen EMKR:n sivuilla.

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voit omalla toiminnallasi hillitä koronaviruksen leviämistä.

THL: Tarttuminen ja suojautuminen – koronavirus

Lääkkeiden käyttöön ja saatavuuteen liittyen on hyvä hakea tietoa luotettavista lähteistä ja seurata viranomaisten tiedottamista ja ohjeistuksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on koonnut sivuilleen usein kysyttyjä kysymyksiä lääkkeistä koronavirukseen liittyen.

• Usein kysytyt kysymykset (fimea.fi)

Kaikki STM:n antamat ohjeet, suositukset ja päätökset on koottu stm.fi:hin.

• STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa

THL:n tartuntatautirekisteriin kirjataan varmistetut koronatapaukset Suomessa. Tiedot päivittyvät muutamien päivien viiveellä. 

Varmistetut koronatapaukset Suomessa | thl.fi

Vastauksia kysymyksiin elintarvikkeiden käsittelystä ja säilyttämisestä saa Ruokaviraston verkkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: elintarvikkeiden käsittely kotona

Vastauksia kysymyksiin kaupassa asionnista saa Ruokaviraston verkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: Kaupassa asiointi

Metsissä saa ja pitääkin edelleen liikkua ja nauttia keväisestä luonnosta. Kannattaa kuitenkin välttää suosituimpia retkeilykohteita ja suosia vaikkapa lähimetsää. Metsähallitus on julkaissut omilla verkkosivuillaan ohjeistuksen retkeilijöille koronavirukseen liittyen. Metsähallitus muistuttaa, että myös luonnossa on syytä muistaa samat ohjeet kuin kaupungeissa ja vaikkapa kauppakeskuksissa:  tulipaikoilla ja laavuissa pitää muistaa kahden metrin turvaväli ja käsihygienia.

Metsähallituksen ohjeistus koronaviruksen varalta

 

:Mikrobilääkkeiden kuten antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa hyvin hallittua ja maltillista. Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, silloin, kun se on eläimen sairastaman infektion tai sairauden hoitamiseksi tarpeellista. Suomessa antibioottien käyttöä eläimille pyritään koko ajan vähentämään, ja viimeisimmän ESVAC-raportin (2019) mukaan Suomessa käytettiin Euroopan maista neljänneksi vähiten antibiootteja suhteutettuna eläinpopulaatioon. EU:n eläinlääkeasetuksella ja lääkerehuasetuksella antibioottien käyttöä eläimille rajoitetaan entisestään, ja kansainvälisesti tehdään työtä sen eteen, että antibioottien kokonaiskäyttöä vähennetään myös globaalisti – tätä työtä vielä riittää. Pyrkimys on lisätä ymmärrystä antibioottien vaikutuksista, ja siitä, että niitä tulee säästää tärkeisiin tilanteisiin. Suomessa ihmiselle kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä on eläinlääkinnässä rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan jo tällä hetkellä.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehditaan ensisijaisesti hyvällä hoidolla ja ehkäisevällä terveydenhuollolla, ja niiden sairauksien hoitaminen tarvittaessa myös lääkinnällä on osa ruuantuotannon turvaamista, ja sillä tavalla sidoksissa myös ruokaturvan ylläpitoon. Eläinlääkkeiden varastointi huoltovarmuustekijänä perustuu velvoitevarastointilakiin ja -asetukseen. Varastointivelvoite koskee tällä hetkellä eläinlääkkeistä raivotautirokotteita sekä elintarviketuotantoeläinten käsittelyyn ja sairauksien hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarvittavia lääkkeitä.

Lisää tietoa aiheesta:

• Luonnonvarakeskus: antibioottien käyttö
• Luonnonvarakeskus: mikrobilaakeresistenssi
• Julkaisu: Mikrobilaakeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma

 

Elintarvikealn yrityksiä koskevia kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen löydät Ruokaviraston verkkosivustolta.

Aihealueet:

• Elintarvikehygienia
• Kaupat
• Kuljetus 
• Joukkoruokailu
• Pakkausmerkinnät 
• Ravintolat
• Ruoka-apu ja REKO
• Tarkastukset ja valvonnat 
• Yrityksen toiminnan muuttaminen

Kato myös Ruokaviraston koronavirusosio

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Koronavirustartunnan saaminen jätteiden välityksellä on asiantuntija-arvioiden mukaan epätodennäköistä, kun noudatetaan normaaleja hyviä jätehuoltokäytäntöjä. Koronaviruksen elin- ja tartuntakyky heikkenee nopeasti, kun se joutuu ihmisen ulkopuolelle, eivätkä virukset pysty lisääntymään jätteissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Usein kysyttyä koronaviruksesta

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päätöksen, jolla määrätään asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskentelevät käyttämään suojusta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä ja kotiin annettavissa palveluissa.

Tavoitteena on suojata asiakkaita, joilla on kohonnut riski sairastua vakavasti koronavirustartunnan (covid-19) seurauksena.

Jos kirurgista nenä-suusuojusta ei ole käytettävissä, on käytettävä pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta tai kasvot peittävää visiiriä.

Tämän hetkisen tiedon valossa seuraavilla henkilöillä on kohonnut riski sairastua vakavasti koronavirustartunnan (covid-19) seurauksena:

• perussairaat (sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, pahanlaatuiset kasvaimet ja immuunipuutostilat)
• yli 70-vuotiaat henkilöt
• osa vammaisista henkilöistä.

Lisätietoa riskiryhmistä on saatavilla THL:n internetsivulta:

• Vakavan koronavirustudin riskiryhmät

Kausityöntekijällä, joka on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, on oikeus käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluita kuten kunnan asukkaat riippumatta siitä, tuleeko hän EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta. Kausityöntekijä saa julkisessa terveydenhuollossa hoitoa asiakasmaksun hinnalla. Esimerkiksi yleisvaarallisten tartuntatautien, kuten koronaviruksen tutkimus ja hoito ovat maksuttomia.  

Kausityöntekijän on tärkeää olla Kelaan yhteydessä heti Suomeen saavuttuaan. Kela selvittää hänen oikeutensa hoitoon ja myöntää asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kausityöntekijä esittää todistuksen, kun hän asioi julkisessa terveydenhuollossa. Myös työnantaja voi pyytää kausityöntekijän hoito-oikeuden selvittämistä, jos hän on saanut työntekijältä siihen valtakirjan. Jos kausityöntekijä sairastuu eikä hänellä ole todistusta, julkinen terveydenhuolto voi selvittää Kelasta hänen oikeutensa hoitoon.

Jos kausityöntekijä käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluja, ostaa reseptilääkkeitä tai hänelle syntyy sairauden hoidon vuoksi matkakustannuksia terveydenhuoltoon, hän voi hakea Kelasta korvausta. Kela myöntää sairausvakuutetulle työntekijälle Kela-kortin. 

Hallitus ei ole antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoo, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista kuten joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina. Kasvosuojus ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta, mutta voi kuitenkin estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita. 

Kasvosuojusta käytettäessä on tärkeä muistaa, ettei se korvaa virustartuntojen ensisijaisia torjuntatoimia, kuten lähikontaktien välttämistä sekä käsi- ja yskimishygieniaa.

Hallitus linjasi neuvottelussaan kasvosuojuksista ja keskusteli rajaliikenteestä (VNK:n tiedote 3.6.)

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 

KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

• Usein kysyttyä koronatilanteesta Kelan sivuilla
• Ajankohtaista koronasta TE-palvelujen sivulla
• TE-palvelut: Jos sinut lomautetaan
• TE-palvelut: Työantajalle ohjeita lomauttamisesta

 

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos työntekijä on sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin, joilla pidennetään työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslakiin verrattuna.

Kela maksaa työkyvyttömyyden ajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos se maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Tartuntatautilaissa on säännöksiä myös sen tilanteen varalta, että työntekijän lapsi joutuu karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha voi tulla tällöinkin maksettavaksi.

Jos kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, poissaolon voitaneen katsoa johtuvan työnantajasta johtuvasta syystä ja tällöin työntekijällä olisi oikeus palkkaansa. Työmatkan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa myös silloin, kun työntekijä joutuu työmatkallaan jäämään karanteeniin ulkomaille. Vapaa-ajan matkasta johtuva karanteeni voi olla toisessa asemassa, mutta tästä ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä ohjeistusta. Merkitystä voi olla mm. sillä, onko matkustettu vastoin viranomaisohjeita.

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Kansaneläkelaitos on koonnut verkkosivuilleen tietoa koronavirustilanteesta ja erilaisista etuuksista (esim. tartuntatautipäiväraha, perhe-etuudet, osasairauspäiväraha, asumistuki, toimeentulotuki, opintotuki, aikuiskoulutustuki ja lääkekorvaukset).

• Usein kysyttyä koronatilanteesta (kela.fi)

Työnantajalla on ollut 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa. Hallitus on esittänyt, että muutoksen voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2020 asti.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Työsopimuslaissa säädetään perusteista, joilla työntekijä voidaan lomauttaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
 

Opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen tai korkeakouluun opintojen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. 

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä. Korkeakouluopintojen osalta on otettava huomioon, että opintojen on lopulta edistyttävä siten, että työnhakija saa tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan tässä tilanteessa perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Työttömyysetuushakemusten käsittelyä nopeutetaan 11.5.2020 alkaen.

Ministeriö on antanut Kelalle ja kunnille ohjeita toimeentulotukihakemusten mahdollisimman sujuvasta käsittelystä koronaepidemian aikana. Asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa vaikkapa omaan työllistymiseensä tai asunnon vaihtamiseen ovat nyt kriisin johdosta vähäiset, joten joistakin asiakkaaseen kohdistuvista vaatimuksista on väliaikaisesti luovuttu. Poikkeustilanteessa tarpeettomia liitteitä ja selvityksiä ei vaadita. Tämä vähentää myös Kelan ja kuntien työmäärää.  

Ota yhteys omaan työttömyyskassaan tai Kelaan. Työttömyyden perusteella olet oikeutettu joko työttömyyspäivärahaan (ansiopäivärahaan tai peruspäiväraha), tai työmarkkinatukeen. Lisätietoja työttömyysetuuksista Kelan sivuilla.

Seuraa Kelan sivua työttömyysturvasta koronatilanteessa.

 

Omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Työttömyyskassat ja Kela vastaavat kaikista hakemuksiin ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista.

Palkansaajien työssäoloehto muutetaan väliaikaisesti 13 kalenteriviikkoon, kun se normaalisti on 26 kalenteriviikkoa.

Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto muutetaan väliaikaisesti 26 kalenteriviikkoon, kun se normaalisti on 52 kalenteriviikkoa.

Toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan lähtökohtaisesti kaikki käytettävissä olevat tulot ja omaisuus. Lyhytaikaista tukea voidaan myöntää poikkeusoloissa ilman, että omaisuutta tarvitsee realisoida. Tämä ei kuitenkaan koske käteisvaroja, joiden käyttäminen ensin oman elatuksen turvaamiseen on poikkeusoloissa kohtuullista.

Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa nykytilanteessa. Muutos siis parantaa turvaa, jos työttömyys pitkittyisi. 

Lääkkeiden kotiinkuljetuksesta aiheutuvat lisäkulut voidaan poikkeustilanteessa katsoa kuuluvan asiakkaalle tarpeellisten terveydenhuoltokulujen piiriin. Kela voi sisällyttää ne apteekille annettuun maksusitoumukseen, mikäli asiakkaalle myönnetään perustoimeentulotukea.

Ruoka sisältyy toimeentulotuen perusosaan, ja siihen liittyvät lisäkustannukset ovat täydentävän toimeentulotuen menoja, mikäli sellaisia aiheutuu. Niihin tuki haetaan Kelan perustoimeentulotuen päätöksen jälkeen kunnan sosiaalitoimesta. Kunnilla on myös muita, paikallisia järjestelyjä ruokaostosten järjestämiseksi. Niistä kannattaa kysyä suoraan asuinkunnasta.

Vastuu tilapäismajoituksen järjestämisestä on asuinkuntasi sosiaalitoimella, jonne viranomaisten on otettava yhteyttä jo karanteeniin määrätessä, mikäli selviää, ettei asuntoa ole.

Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuu. Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Perustoimeentulotuessa huomioidaan asumismenot todellisen suuruisina. Asumismenojen normaalitilanteissa tehtävästä kohtuullisuusarvioinnista on luovuttu uusien asiakkaiden osalta poikkeustilanteen ajaksi, eikä heille siis anneta kehotusta asunnon vaihtamiseen.

Päätös perustoimeentulotuesta on tehtävä lain mukaan 7 arkipäivän kuluessa. Koska odotettavissa on ruuhkaa hakemusten käsittelyyn, tämä tavoiteaika voi ylittyä. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut, että täysin rahattomien ja kiireellisten tilanteiden hakemukset asetetaan etusijalle.

Tartuntatautitilanteen takia kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä tapahtuvat toimintamuodot on pitkälti keskeytetty. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että kunta voi jatkaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä epidemian aikana, jos se pystyy toteuttamaan sen tavalla, jossa tartuntatautiriski on minimoitu ja asiasta on sovittu asiakkaan kanssa. Tällöin asiakkaalle voidaan maksaa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät etuudet ja kulukorvaukset.

Kunta voi myös keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan epidemiatilanteen ajaksi, jos se ei pysty toteuttamaan toimintaa riskit minimoivalla muulla tavalla. Tämä edellyttää, että asiasta on informoitu TE-toimistoa ja asiakasta. Toiminnan ollessa keskeytyneenä, asiakas ei menetä etuuttaan eikä toimeentulotukea alenneta, mutta kulukorvausta ei voida maksaa.

Väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä silloin, kun lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen tai koulun lähiopetukseen ja tästä syystä vanhempi jää palkatta kotiin hoitamaan lasta epidemian aikana hallitusten suositusten mukaisesti.

Tuki koskee vanhempia, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai perusopetuksen 1-3 vuosiluokalla. Tukeen on oikeutettu myös erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavan opetuksen piirissä olevan oppilaan vanhempi. 

Oikeus tukeen on Suomessa työ- tai virkasuhteessa olevalla vanhemmalla tai huoltajalla, tai vanhemman tai huoltajan kanssa samassa taloudessa asuvalla puolisolla. 

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on saman suuruinen kuin vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha eli 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Koululaisten vanhemmille tukea maksetaan koulun lukukauden ajalta.

Tukea haetaan takautuvasti Kelalta. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.

Väliaikaista epidemiatukea maksetaan ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, ja ovat tästä syystä palkattomasti poissa töistä.

Myös maahan saapuva kausityöntekijäryhmä voi saada tukea, jos työsuhteen alussa on kahden viikon palkaton poissaolo karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Korvauksen edellytys on Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde, josta on palkatta poissa. Tukea maksetaan korkeintaan 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisesta.

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.
 

Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin. Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Ensisijaisesti töitä tulisi järjestellä työpaikalla mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi etätöiden muodossa tai siirtymällä vähemmän riskialttiisiin tehtäviin.

Tartuntatautipäivärahaan henkilö on oikeutettu silloin, kun infektiolääkäri on määrännyt hänet karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Tartuntatautipäivärahaa haetaan Kelalta ja tarkempaa tietoa tartuntatautipäivärahan saamisen ehdoista saa Kelasta.

Väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä tilanteessa, jossa henkilö jää palkatta pois töistä hoitamaan varhaiskasvatukseen tai lähiopetukseen oikeutettua lasta epidemian aikana. Ansionmenetystä korvataan myös tilanteessa, jossa henkilö on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin tultuaan ulkomailta Suomeen. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta (Tiedote: Koronaepidemian takia pois töistä oleville väliaikaista tukea)

Tartuntatautipäivärahalla ja väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä. Eläkkeellä olevat henkilöt, jotka eivät eläkkeen rinnalla tee ansiotyötä, eivät näin ollen ole oikeutettuja korvaukseen.

Riskiryhmään kuuluminen ei itsessään oikeuta korvauksiin. Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin.

Jos riskiryhmään kuuluvat työskentelevät tehtävissä, joissa etätöiden tekeminen on mahdotonta ja altistuminen on suurta, tulee työnantajan pyrkiä siirtämään riskiryhmiin kuuluvat henkilöt vähemmän riskialttiisiin tehtäviin. Etätöitä tulee suosia tällä hetkellä kaikissa tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Meneillään olevassa tilanteessa tätä tukee päivittäin kokoontuva tilannejohtoryhmä. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.

Etäyhteyden kapasiteettia lisätään jatkuvasti ja käyttökuormitusta on jaettu. Tätä jatketaan edelleen, ja kapasiteetin riittävyyttä seurataan koko ajan. Tarvittaessa etäyhteyden tietoliikennettä priorisoidaan. Monia työtehtäviä voi tehdä ilman etäyhteyksiä.

Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua voidaan järjestää, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.
Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.
 

Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Useilla työpaikoilla on sovittu etätyökäytännöistä, jos työ sen mahdollistaa.

Työntekijä voi jäädä pois työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä esimerkiksi pienen lapsen päiväkodin tai koulun sulkeutumisen vuoksi. Laki ei oikeuta palkkaan poissaoloajalta, mutta työehtosopimuksissa voi olla tähän liittyviä määräyksiä, jotka on hyvä tarkastaa.

Työsopimuksen mukainen työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana.

Virusepidemia voi aiheuttaa tilanteita, joissa jokin ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen. Tällaisessa tilanteessa työnantaja saa teettää hätätyötä. Lisäksi hätätyötä saa teettää tilanteessa, jossa ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.

Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan kerrallaan. Säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittävästä hätätyöstä saa ylityökorvauksen.

Lähtökohtaisesti kyllä. Joillakin toimialoilla on kuitenkin toiminnan luonteesta johtuvia erityispiirteitä, jotka edellyttävät poikkeavaa sääntelyä. Esimerkiksi yötyö on sallittua sairaaloissa, vaikka monilla aloilla säännöllinen yötyön teettäminen on kiellettyä.

Koronavirusepidemian aikana on välttämätöntä turvata eräiden yhteiskunnan toiminnan ja kansalaisten terveyden kannalta kriittisiä toimintoja. Tästä syystä näille aloilla on ollut tarpeen ottaa käyttöön eräitä valmiuslakiin sisältyviä toimia. Tällaisia ovat muun muassa työnantajan oikeus poiketa eräistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä.

Käytännössä vuosilomien pitämisestä usein sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuosiloman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan toimivaltaan. Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan vuosilomalaissa säädettyjen aikarajojen mukaisesti eli kesäloman kesälomakaudelle (2.5 – 30.9.) ja talviloman 1.10-30.4 väliselle ajalle. Joillakin aloilla on kesälomakauden osalta poikkeavia työ- tai virkaehtosopimusmääräyksiä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Tästä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. Tällöin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta eli vahvistanut vuosiloman ajankohdan tai vuosiloman ajankohdasta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa. Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa ja tästä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, on työnantajan korvattava vahinko työsopimuslain mukaan. Työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta vuosiloman ajankohdasta, vaikka työnantaja säännösten vastaisesti muuttaisi ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

Työnantaja ei voi keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa. Virkasuhteessa olevien osalta virkaehtosopimuksissa on määräyksiä vuosiloman keskeyttämisestä. 

Vuosiloman ajankohtaa voidaan aina muuttaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Huom! Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työnantaja saa valmiuslakiin perustuvan valtioneuvoston asetuksen perusteella poiketa vuosiloman ilmoittamista koskevista säännöksistä, siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa ja keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. Tämä edellyttää asetuksessa määriteltyjen edellytysten täyttymistä.

Muutosturvan tarkoitus on nopeuttaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän pääsyä uuteen työhön ja tukea työntekijää jo irtisanomisaikana. Muutosturvan piirissä ovat sekä irtisanotut että lomautetut kunhan edellytykset täyttyvät.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (5 - 20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Muutosturvaan kuuluu osana myös mahdollisuus saada korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään 200 päivän ajan.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta palveluksessa olleille irtisanotuille on tarjottava tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää tämän velvollisuutensa kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti. Tämä koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta kyseisen työnantajan palveluksessa ja työnantajan palveluksessa on ollut säännöllisesti vähintään kolmekymmentä työntekijää.

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyönä voidaan teettää mitä tahansa työtä, ellei työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta aiheudu rajoituksia. Vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työtehtävien pitää olla samankaltaisia, muttei välttämättä täysin identtisiä. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijän vuorokausi- ja viikkolevot toteutuvat.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Vuorotyössä on otettava huomioon työvuoroluettelo, joka on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos työntekijä on sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin, joilla pidennetään työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslakiin verrattuna.

Kela maksaa työkyvyttömyyden ajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos se maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Tartuntatautilaissa on säännöksiä myös sen tilanteen varalta, että työntekijän lapsi joutuu karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha voi tulla tällöinkin maksettavaksi.

Jos kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, poissaolon voitaneen katsoa johtuvan työnantajasta johtuvasta syystä ja tällöin työntekijällä olisi oikeus palkkaansa. Työmatkan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa myös silloin, kun työntekijä joutuu työmatkallaan jäämään karanteeniin ulkomaille. Vapaa-ajan matkasta johtuva karanteeni voi olla toisessa asemassa, mutta tästä ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä ohjeistusta. Merkitystä voi olla mm. sillä, onko matkustettu vastoin viranomaisohjeita.

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin

Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu koronavirukseen, työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Tilapäisen hoitovapaan pituus määräytyy työsopimuslain / sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksettava palkka määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.

Tietyissä tilanteissa työntekijällä voi olla myös oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä (yli 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, lapsen hoitajan sairastuminen, lapsen päiväkodin sulkeminen), tämän poissaolo-oikeuden perusteet ovat suhteellisen tiukat, mutta selvää on, että lapsia ei voi jättää hoitamatta. Tämä poissaolo on palkaton (ellei työehtosopimuksessa ole muusta sovittu). Ei tarkoitettu pitkään poissaoloon.

Sairauspoissaolotodistusten esittämisvelvollisuudesta on säännös työsopimuslaissa ja määräyksiä työehtosopimuksissa. Koronavirusepidemiaan liittyen on annettu työmarkkinajärjestöjen suosituksia siitä, että työntekijän oma ilmoitus riittää sairausajanpalkanmaksun perusteeksi, jotta terveydenhuoltohenkilöstöä ei kuormiteta eikä tauti leviä.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

TE-toimistojen palveluista löydät tietoa TE-palveluiden verkkosivuilta. TE-toimistot noudattavat asiakaspalvelussaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Aluehallintoviraston (AVI) ohjeistuksia.  Asiakaspalvelussa on siirrytty pääsääntöisesti verkossa ja puhelimitse tapahtuvaan palveluun.

Parhaiten ja nopeimmin saat hoidettua asiasi käyttämällä sähköistä Oma Asiointi –palvelua. Voit myös asioida puhelimitse. Ruuhkautumisen minimoimiseksi, soitathan puhelinpalveluun kuitenkin vain kiireellisissä tilanteissa.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuuksia sähköiseen tai puhelinasiointiin, TE-toimistoista saa lomakkeita myös tulosteina. Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot, mistä lomakkeita on saatavilla, löytyvät TE-toimistosi verkkosivuilta (>Asioi meillä).  Fyysistä asiointia rajoitetaan kuitenkin vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi siten, että toimipisteen aulatilassa voi olla kerrallaan maksimissaan 10 henkeä.  

Toimiessasi TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, työttömyysturvaoikeutesi säilyy ennallaan.

Lue lisää TE-palveluiden sivuilta

Työ- ja elinkeinopalvelujen sivuilta löydät tietoa lomautus- ja yhteistoimintamenettelyistä. Jos olet yhteistoimintalain piiriin kuuluva työnantaja, tulee sinun ilmoittaa yt-neuvotteluista TE-toimistoosi. Lomautustilanteissa tulee työntekijälle antaa ilmoitus henkilökohtaisesti. Suuremmissa lomautuksissa TE-toimisto antaa tarvittaessa yrityskohtaisesti lomautuksiin liittyvää neuvontaa.

Irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät pääsevät jo irtisanomisaikana TE-toimiston muutosturvapalveluihin, joissa on tarjolla tukea työnhakuun sekä uudelleentyöllistymistä tukevia valmennuksia ja koulutuksia.

Lisätietoja TE-palveluiden verkkosivuilla

Yhteistoimintalain 8 lukua sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Harkitessaan tällaisia toimenpiteitä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Työnantajan esittäessä toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Neuvotteluajat

Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa on lyhennetty nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään. Neuvotteluaikoja on lyhennetty, koska yrityksen taloudelliset edellytykset selviytyä koronaviruksen aiheuttamasta vaikeasta tilanteesta voisivat heikentyä olennaisesti pidempien neuvottelujen aikana. Muutos on voimassa 1.4.–31.12.2020.

Neuvoteltaessa työntekijöiden irtisanomisista tai osa-aikaistamisista sovelletaan edelleen 14 päivän ja kuuden viikon neuvotteluaikoja.

Yhteistoimintamenettelyn ohittaminen tietyissä tilanteissa

Yhteistoimintalaista poikkeaminen on tehty mahdolliseksi erityistapauksissa. Työnantaja saa tehdä päätöksen käymättä yhteistoimintaneuvotteluja, jos niiden esteenä on yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta.

Kaikkien poikkeamisen edellytysten on täytyttävä, eli syiden poikkeamiseen on siis oltava 1) yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vahinkoa aiheuttavia 2) erityisen painavia 3) ennakoimattomia. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että työnantajan tarve toteuttaa irtisanomiset tai lomautukset mahdollisimman nopeasti yrityksen taloudellisen tilanteen tai tilauskannan romahtaessa ei ole peruste poiketa yhteistoimintaneuvotteluvelvollisuudesta muissa kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.

Työnantajan on myös viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, kun edellä mainittuja perusteita laista poikkeamiseen ei enää ole. Yhteistoimintaneuvotteluissa on tällöin myös selvitettävä perusteet poikkeukselliselle menettelylle.

Huom.! Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä esimerkiksi neuvotteluajoista. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on tällainen määräys, on sitä sovellettava lain asemesta. Monilla aloilla on tehty koronatilanteen johdosta poikkeusratkaisuja, joiden sisällöstä voi tiedustella asianomaisilta työmarkkinajärjestöiltä.

Kyllä. Työsopimuslain ja merityösopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuusaikaa pidennetään tilapäisesti neljästä tai kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen. Muutos on voimassa 1.4.–30.6.2020. Takaisinottoajan pidentämistä sovelletaan työsopimuksiin, jotka irtisanotaan lain voimassaoloaikana. Työsuhteen päättymisajankohdalla ei ole merkitystä.

Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia lain voimassaolon aikana taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta.

Muutosta ei kuitenkaan sovelleta julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla noudatetaan 1.4 –30.6. edelleen työsuhteen kestosta riippuen joko neljän tai kuuden kuukauden takaisinottovelvollisuusaikaa.

Työnantajalla on ollut 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Työsopimuslaissa säädetään perusteista, joilla työntekijä voidaan lomauttaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työnantajat voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta myös poikkeusoloissa. Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen.

Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, työolosuhteet on työpaikalla järjestettävä sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu.

Työntekijän riskiä saada koronavirustartunta voidaan vähentää muun muassa tehostamalla siivousta, jakamalla työntekijöille hygieniaohjeita, käyttämällä pisaratartuntoja estäviä suojaseiniä ja erilaisilla työvuorojärjestelyillä.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut – esimerkiksi sellaisessa työssä, jossa on jatkuvia henkilökontakteja – on käytettävä henkilönsuojaimia: hengityksensuojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja.

Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Työterveyslaitoksen sivuilla on lisätietoja työpaikkojen varautumisesta koronavirusepidemiaan.

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi

On. Työpaikoilla on päivitettävä vaarojen selvitys ja riskien arviointi ottamalla huomioon koronavirustilanne. Työnantajan on laadittava koronatilanteeseen liittyvät ohjeet ja menettelytavat.

Lisätietoa riskien arvioinnista koronatilanteessa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa työpaikoille:

• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille

 

Koronavirusepidemian aikana etätyötä on syytä tehdä kotona viruksen leviämisriskin pienentämiseksi. Yhteiskäyttöisiä tiloja pitäisi nyt siis välttää.

Työnantajat antavat etätyöstä tarkempaa ohjeistusta, mutta hyvät yleisohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen nettisivuilta.

• Ohjeet etätyön tekemisen tueksi

Työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt voivat työehtosopimuksin poiketa työsopimuslain lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvollisuusaikaa sekä yhteistoimintalain neuvotteluaikaa koskevista säännöksistä. Näin ollen toimialakohtaisilla työehtosopimusmääräyksillä on etusija lain säännöksiin nähden.

Työsuhteissa, joissa työehtosopimusta sovelletaan normaalisitovuuden perusteella, sovelletaan edellä tarkoitettuja työehtosopimusmääräyksiä. Näin on siitä riippumatta, onko työehtosopimuksessa sovittu viittä päivää pidemmistä tai lyhyemmistä vähimmäislomautusilmoitus- ja neuvotteluajoista. Yleissitovuuskentässä saadaan soveltaa työehtosopimuksessa sovittuja lomautusilmoitusaikoja, mutta ei yhteistoimintalaista poikkeavia neuvotteluaikoja.

Järjestäytyneen työnantajan on työntekijöitä lomautettaessa tarkistettava,

• onko työsuhteeseen sovellettavassa työehtosopimuksessa lomautusilmoitusaikaa ja vähimmäisneuvotteluaikaa koskevia määräyksiä
• ja minkä sisältöisiä määräykset ovat 1.4–30.6 välisenä aikana.

Työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella noudattavan työnantajan on tarkistettava, onko työsuhteeseen sovellettavassa yleissitovassa työehtosopimuksessa lomautusilmoitusaikaa koskevia määräyksiä.

Lain säännöksiä lyhennetyistä lomautusilmoitus- ja neuvotteluajoista sovelletaan, jos

• työsuhteessa ei sovelleta työnantajaa sitovaa työehtosopimusta
• työehtosopimuksessa ei ole lomautusilmoitus- tai neuvotteluaikaa koskevia määräyksiä.

Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä sekä viestintäverkot ja -palvelut toimisivat mahdollisimman normaalisti. Suomen tietoliikenneverkoissa on hyvin kapasiteettia ja kestokykyä. Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus seuraa tilannetta ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita.

Väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä silloin, kun lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen tai koulun lähiopetukseen ja tästä syystä vanhempi jää palkatta kotiin hoitamaan lasta epidemian aikana hallitusten suositusten mukaisesti.

Tuki koskee vanhempia, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai perusopetuksen 1-3 vuosiluokalla. Tukeen on oikeutettu myös erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavan opetuksen piirissä olevan oppilaan vanhempi. 

Oikeus tukeen on Suomessa työ- tai virkasuhteessa olevalla vanhemmalla tai huoltajalla, tai vanhemman tai huoltajan kanssa samassa taloudessa asuvalla puolisolla. 

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on saman suuruinen kuin vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha eli 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Koululaisten vanhemmille tukea maksetaan koulun lukukauden ajalta.

Tukea haetaan takautuvasti Kelalta. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.

Väliaikaista epidemiatukea maksetaan ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, ja ovat tästä syystä palkattomasti poissa töistä.

Myös maahan saapuva kausityöntekijäryhmä voi saada tukea, jos työsuhteen alussa on kahden viikon palkaton poissaolo karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Korvauksen edellytys on Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde, josta on palkatta poissa. Tukea maksetaan korkeintaan 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisesta.

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.
 

Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin. Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Ensisijaisesti töitä tulisi järjestellä työpaikalla mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi etätöiden muodossa tai siirtymällä vähemmän riskialttiisiin tehtäviin.

Tartuntatautipäivärahaan henkilö on oikeutettu silloin, kun infektiolääkäri on määrännyt hänet karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Tartuntatautipäivärahaa haetaan Kelalta ja tarkempaa tietoa tartuntatautipäivärahan saamisen ehdoista saa Kelasta.

Väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä tilanteessa, jossa henkilö jää palkatta pois töistä hoitamaan varhaiskasvatukseen tai lähiopetukseen oikeutettua lasta epidemian aikana. Ansionmenetystä korvataan myös tilanteessa, jossa henkilö on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin tultuaan ulkomailta Suomeen. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta (Tiedote: Koronaepidemian takia pois töistä oleville väliaikaista tukea)

Tartuntatautipäivärahalla ja väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä. Eläkkeellä olevat henkilöt, jotka eivät eläkkeen rinnalla tee ansiotyötä, eivät näin ollen ole oikeutettuja korvaukseen.

Riskiryhmään kuuluminen ei itsessään oikeuta korvauksiin. Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin.

Jos riskiryhmään kuuluvat työskentelevät tehtävissä, joissa etätöiden tekeminen on mahdotonta ja altistuminen on suurta, tulee työnantajan pyrkiä siirtämään riskiryhmiin kuuluvat henkilöt vähemmän riskialttiisiin tehtäviin. Etätöitä tulee suosia tällä hetkellä kaikissa tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Työmailla on syytä varautua mahdollisiin viivästymisiin ja huolehtia erityisesti työmaa-aikaisesta kosteussuojauksesta.

Koronaviruksen aiheuttama tilanne on uusi myös rakennusalalla, eikä tyhjentävää tulkintaa vielä voida antaa. On ilmiselvää, etteivät työmaat ole voineet ennakoida näin suurta muutosta.

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, joka seuraa ja pyrkii vähentämään poikkeustilanteen vaikutuksia rakennusalaan, alan yrityksiin ja kansantalouteen.

Koronavirukseen varautuminen ympäristöministeriön hallinnonalalla

Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA vastaa: Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi asettaa karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Jos maatalousyrittäjä asetetaan koronaviruksen takia karanteeniin, yrittäjän tulisi selvittää, aiheuttaako karanteeni rajoitteita esimerkiksi kotieläinten hoitoon osallistumiseen.

Jos maatalousyrittäjä sairastuu koronavirukseen, hänellä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella olla oikeus sijausapuun. Karanteeniin joutuminen ilman työkyvyttömyyttä ei ole sijaisapuperuste. Jos maatalousyrittäjä määrätään karanteeniin ja hän on sen takia estynyt osallistumaan kotieläinten hoitotöihin, hän voi pyytää paikallisyksiköstä vuosilomaa tai maksullista lomitusta.

Paikallisyksikön tulee selvittää terveysviranomaiselta, mitä tulee huomioida silloin, jos lomituspalveluja järjestetään tilalle, jossa maatalousyrittäjä tai tilalla työskentelevä henkilö on asetettu karanteeniin joko todetun taudin tai tautiepäilyn takia. Jos terveysviranomainen kunnassa katsoo, että lomittajan terveys on uhattuna, paikallisyksiköllä on lomituspalvelulain perusteella mahdollisuus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä.

Jos lomittaja on matkustanut tartuntatautialueella, tartuntatautilääkäri tai muu kunnan terveydenhuoltoviranomainen voi määrätä hänet karanteeniin. Se, että lomittaja on matkustanut tietyssä maassa, ei ilman karanteenimääräystä ole peruste kieltäytyä ottamasta lomittajaa vastaan.

Ruokaviraston tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu ihmisestä eläimeen. Kelasta saa tietoa tartuntatautipäivärahasta, jolla voidaan korvata karanteenin aiheuttamaa ansionmenetystä. Tartuntapäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan.

Lisätietoa Melasta

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua voidaan järjestää, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.
Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.
 

Koronaepidemian aikana voimassa olevien rajoitusten ja suositusten tavoitteena on hidastaa ja estää koronaviruksen leviämistä Suomessa, turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky kaikkialla maassa sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Valtioneuvosto on päättänyt 10.7. jatkaa väliaikaisia Suomen rajaliikennettä koskevia rajoituksia. Päätös on jatkoa 19.3. ja 7.5. ja 12.6. tehdyille hallituksen päätöksille.

Maahantulon rajoituksista on luovuttu sisärajoilla 13.7.2020 alkaen Suomen ja sellaisten maiden välisessä liikenteessä, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on samankaltainen kuin niissä maissa, joiden osalta sisärajavalvonta on jo poistettu. Ulkorajalla rajoitukset jatkuvat tietyin poikkeuksin. Lisätietoa rajanylityksistä löytyy Rajavartiolaitoksen ohjeistuksesta.

Hallitus seuraa tautitilanteen kehitystä tarkasti ja on valmistautunut tarvittaessa muuttamaan rajaliikennettä koskevia päätöksiä.

Suomen ulkomaanedustustot päivittävät verkkosivuilleen ja sosiaalisen median kanavilleen ajankohtaista tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista viisumi- ja oleskelulupahakemusten käsittelyyn.

https://um.fi/suomi-ulkomailla

Pääsääntönä tässäkin on tarpeettoman matkustaminen rajoittaminen. Rajavartiolaitoksen linjauksen mukaisesti Suomen myöntämällä oleskeluluvalla maahan saapuvan kolmannen maan kansalaisen maahantulo sallitaan 1.5.2020 alkaen. Kausityöntekijöiden oleskeluluvat eivät kuulu tähän kategoriaan, niitä käsitellään omana erityisenä joukkonaan. Kausityöoleskeluluvalla ensimmäistä kertaa maahan saapuvan kolmannen maan kansalaisen maahantulo edellyttää, että hän kuuluu maa- ja metsätalousministeriön listaamaan kausityöntekijäkiintiöön.

Schengen-alueen, muiden EU-maiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten maahantulo ulkomaisena kausityövoimana sallitaan työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuvan työmatkaliikenteen tavoin.

Suomen rajaviranomaiset sallivat Schengen-alueen, muiden EU-maiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolelta kolmansien maiden kansalaisille kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 kausityöntekijän maahantulon aikaisemmin päätetyn 1 500 henkilön lisäksi. Rajavartiolaitos seuraa kolmansien maiden kansalaisten kevään ja alkukesän alkutuotannon kriittisiin työtehtäviin saapuvien määrää.

Katso tarkat tiedot rajanylityksistä poikkeusolojen aikana Rajavartiolaitoksen ohjeistuksesta.

Kausityöntekijät, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa), pääsevät maahan, jos sekä maahanpääsyyn että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä.

Lisää kausityövoimaa koskevia usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy maa- ja metsätalousministeriön koronasivustolta.

Maahan saapuvan henkilön on syytä 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia. Omaehtoisessa karanteenissa liikkuminen rajoittuu vain työpaikan ja asuinpaikan välille sekä muuhun välttämättömään liikkumiseen. Käytä omaa autoa, jos mahdollista.

Hengitystieoireiden ilmentyessä henkilön tulee ottaa välittömästi yhteys terveydenhuoltoon. Tarkempi ohjeistus omaehtoiseen 14 vuorokauden karanteeniin jaetaan maahan saavuttaessa.

Muista seuraavat asiat:

• Vältä fyysisiä kontakteja ja säilytä vähintään 1 - 2 metrin turvaväli muihin ihmisiin.
• Käy vain välttämättömillä asioilla.
• Vältä väkijoukkoja ja lähikontakteja niin paljon kuin mahdollista.
• Jos et voi välttää lähikontaktia, pese kätesi vedellä ja saippualla välittömästi kontaktin jälkeen.
• Noudata hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Lue ohjeet hyvään käsi- ja yskimishygieniaan.

Jos tulet sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviin, sinun on syytä sopia työnantajasi kanssa mahdollisista työjärjestelyistä. Työnantajan tulee arvioida tartuntariski ja muuttaa tarvittaessa työtehtäviäsi 14 vrk ajan maahan saapumisesta asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä työyhteisön turvallisuuden varmistamiseksi.

Jos saat hengitystieinfektion oireita ja epäilet koronatartuntaa, ota välittömästi yhteyttä terveydenhuoltoon. Voit

• tehdä oirearvion osoitteessa omaolo.fi
• soittaa alueen terveyskeskukseen, päivystykseen tai Päivystysavun numeroon 116 117.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

• Usein kysyttyä koronatilanteesta Kelan sivuilla
• Ajankohtaista koronasta TE-palvelujen sivulla
• TE-palvelut: Jos sinut lomautetaan
• TE-palvelut: Työantajalle ohjeita lomauttamisesta

 

Talent Boost -toimenpideohjelmassa keskitytään nyt Suomessa tehtäviin toimenpiteisiin. Tilannetta seurataan ja toimenpiteitä mukautetaan tilanteen mukaan.

Kansainvälisen rekrytoinnin ja osaajien houkuttelun pilotteja ulkomailla siirretään toteutettavaksi myöhemmin. Euresin alkuvaiheessa olevat kansainvälisen rekrytoinnin pilotit siirretään alkamaan poikkeustilan jälkeiseen aikaan. Eures-asiantuntijat voivat edelleen kontaktoida niitä yrityksiä, joilla on tarjolla avoimia paikkoja ja kartoittaa yritysten tilannetta. Meneillään jo olevat rekrytoinnit ja työpaikkasuomi- sekä kansainvälinen työyhteisö -valmennukset pyritään hoitamaan loppuun virtuaalisina.

Yrityksiä ja muita työnantajia kannustetaan rekrytoimaan Suomessa asuvia kansainvälisiä osaajia esimerkiksi Talent Explorer –rahoituksen tuella. Työelämän monimuotoisuutta edistetään myös tässä tilanteessa, esimerkiksi Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjalla, Talent Boost -mittarilla sekä Globaalit osaajat -viestintäkampanjalla.

Voimassa olevin oleskelulupiin poikkeustilanne ei vaikuta. Uusien yrittäjän oleskelulupien myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan, jossa Uudenmaan ELY-keskus osapäätöstä varten arvioi yritystoiminnan kannattavan toiminnan edellytyksiä ja toimeentulon toteutumista. Koronaviruksen vaikutukset yritystoimintaan otetaan huomioon osapäätöstä tehdessä. Arvioinnissa voidaan antaa enemmän painoarvoa kirjanpidosta saatavilla oleviin tietoihin ennen koronan akuuttia vaikutusta yritystoimintaan. Osapäätöksessä otetaan kantaa myös tulevaisuuden näkymiin.

Hallitus sallii 14.5. alkaen kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille aikaisemmin 6.4.2020 päätetyn 1 500 henkilön kiintiön lisäksi. EU-kansalaisille vastaavia rajoituksia ei ole.

MMM:n hallinnonalalla maa-, puutarha-, metsä- ja kalatalouden ulkomaisten ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kausityöntekijöiden osalta linjaukset tarkoittavat, että

• EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten kohdalla maahan tullessa on esitettävä työsopimus tai vastaavan työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)
• Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

 

Jätteiden purkutapahtuma polttolaitoksen tai muun vastaavan jätteenkäsittelylaitoksen vastaanottohallissa on normaalistikin riskipaikka jätekuljettajille. Purkutapahtumassa ilmaan leviää herkästi kaikenlaisia mikrobeja altistaen työntekijän niille. Tämä on otettava huomioon työsuojeluohjeissa ja työssä on aina tarpeen suojautua asianmukaisesti ja muistaa hyvä hygienia.

Jätteenkuljettajen mahdollisuudesta altistua koronavirukselle kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa.

Työterveyslaitos: Jätehuollon varautumissuositusta täydentäviä ohjeita

Työterveyslaitoksen mukaan jäteastioiden pesuja voidaan tehdä myös koronapandemian aikana, kunhan riittävästä suojautumisesta on huolehdittu. Tarkempia neuvoja jäteastioiden pesemiseen koronapandemian aikana annetaan Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa.

Työterveyslaitos: Jätehuollon varautumissuositusta täydentäviä ohjeita

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työnantaja työturvallisuuslain mukaisesti selvittää etukäteen, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa huomioidaan myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hän voi kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että varhaiskasvatuksessa lapset jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan tutuissa lapsiryhmissä tutun henkilöstön kanssa, eikä lapsia tai henkilöstöä siirrettäisi toiseen lapsiryhmään tai toimipaikkaan. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. 

Näillä keinoin varhaiskasvatuksessa ehkäistään ja hidastetaan koronaepidemian leviämistä sekä varmistetaan lasten ja henkilökunnan turvallisuus. Loma-aikojen suunnittelussa huomioidaan pienemmät lapsiryhmät ja se, ettei varhaiskasvatuksen toimipaikkoja yhdistettäisi suureksi kokonaisuudeksi. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

• OPH: Varhaiskasvatuksen järjestäminen uudella toimintakaudella 25.6.2020 alkaen
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 4.8.2020

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

 

Parhaat ratkaisut varhaiskasvatuksen ja lähiopetuksen turvallisiin ja sujuviin järjestelyihin löytyvät paikallisesti. Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittavat (4.8.2020) seuraavaa:

• Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.
•  Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.
•  Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Tyhjillään olevia opetukseen soveltuvia tiloja voidaan tarvittaessa ottaa opetuskäyttöön.
•  Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.
•  Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia.
•  Isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida.
•  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
•  Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.
  

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
•  Opetushallitus: Ohjeita opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä

ks. myös vastaus ”Miten varhaiskasvatuksessa voidaan suojautua, kun samassa ryhmässä työskentelee monta aikuista?”

Maskien käyttöä ei yleisesti suositella koulussa tai varhaiskasvatuksessa, mutta maskia voi halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 11.5.2020

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta. Keinoja ovat esimerkiksi henkilöstön ja lasten pysyvät ryhmät, hygieniakäytännöt sekä esimerkiksi siivouksen tehostaminen. Työpaikalle ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita. 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2020
• Opetushallitus: Varhaiskasvatuksen järjestäminen 

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireiset ovat yhteydessä terveydenhuoltoon ja toimivat sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. 

Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin yleensä 14 vuorokaudeksi. 

Koronavirustartunnan saaneen on siten oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta yleensä vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (521/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen syyslukukaudella 2020.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen lause "Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää" ei tarkoita, etteikö esimerkiksi lapsen tarvitsemaa kuntoutusta voitaisi toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 4.8.2020

Varhaiskasvatuksessa aloittavan uuden lapsen sekä hänen huoltajansa tai muun lapselle tärkeä henkilön on mahdollista tutustua yhdessä varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin uuden toimikauden alkaessa. Koronavirusepidemian aikana erityistä huomiota tulee kiinnittää hygieniakäytäntöihin ja riittävään väljyyteen.

Uuden lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on tapana järjestää 1–2 viikon tutustumisaika. On hyvä suunnitella esimerkiksi, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään.

Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain oireettomana. Huoltajat ja lapset voivat käydä tutustumassa päiväkotiin väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jolloin tutustujamäärä pysyy pienenä.

Opetushallitus: Varhaiskasvatuksen järjestäminen uudella toimintakaudella 25.6.2020 alkaen

Jos työmarkkinatuen hakemisen perusteena on tulojen vähentyminen, tulee yrittäjän antaa työnhakijaksi ilmoittautuessaan TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta. TE-toimisto ratkaisee yrittäjän arvion perusteella työmarkkinatuen saamisen edellytykset.

Käytännössä yrittäjä arvioi itse, mitä tulot ovat olleet ennen epidemiaa ja mitä tulot ovat epidemian aikana. Yrittäjä voi ilmoittaa tuloarviona esimerkiksi kassaperusteisten tulojen ja menojen erotuksen lisättynä yrityksestä mahdollisesti nostettavilla palkoilla. Tulot ilmoitetaan bruttona.

Tulot tulee ilmoittaa kuukausittain myös Kelalle, joka ottaa tulot huomioon soviteltua työttömyysturvaa varten. Jos yrittäjä saa työmarkkinatuen ohessa tuloja yritystoiminnastaan, tulot pienentävät työmarkkinatuen määrää. Yrittäjä voi kuitenkin ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työmarkkinatukeen. Perussääntö on, että jokainen 300 euron yli menevä euro vähentää työmarkkinatukea 50 senttiä. Tuloiksi huomioidaan se summa, jonka yrittäjä on arvioinut hakemuksessaan yritystoiminnan tuloiksi kuukaudessa.

Tukea voivat hakea kaikki työmarkkinatuen edellytykset täyttävät yrittäjät. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että joko yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Kyllä voi. Työttömyysturvalaissa edellytetään ainoastaan, että päätoiminen työskentely on päättynyt pandemian takia.

Yksinyrittäjän tuessa on kyse 2000 euron suuruisesta kertakorvauksesta yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot. Yrittäjän itselleen nostamaa palkkaa ei lueta kustannuksiin, mutta kaikkiin muihin kustannuksiin tukea voidaan käyttää.

Avustuksen ehtona on, että

• yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet koronavirusepidemian vuoksi 16.3.2020 jälkeen ja että yksinyrittäjällä katsotaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.
  • Taloudellisen tilanteen tulkitaan heikentyneen, mikäli yrityksen myyntituotot ja myyntisaatavat 16.3.2020 jälkeen ovat laskeneet yli 30 prosenttia. Tuottoja arvioidaan vuoden 2020 kuukausittaisen kirjanpidon tai tiliotteiden perusteella. Mikäli myyntituottojen lasku tapahtuu tai voidaan todentaa myöhemmin, on hakijan mahdollista hakea avustusta 30.9. saakka.
  • Sesonkiluonteisessa liiketoiminnassa vertaillaan edellisen sesongin myyntituottojen kehitykseen. Päätöksenteossa luotetaan yrittäjän hakemuslomakkeessa antamaan ilmoitukseen sekä hakemuksen yhteydessä lähetettyyn jäljennökseen kirjanpidosta ja/tai tiliotteesta tai kirjallisesti toimitettuun dokumenttiin, josta muulla tavoin ilmenee myyntituottojen lasku 30% tai enemmän
• Kannattavaan toimintaan arvioidaan olevan edellytykset.  
  • Lähtökohtana kannattavalle liiketoiminnalle on, että vuoden 2019 tilinpäätöksestä tai annetusta veroilmoituksesta ilmenee, että tilikauden tulos on ollut positiivinen. Jos tulos on ollut negatiivinen sen takia, että yrityksellä on normaaleja suuremmat poistot tai on maksettu itselle palkkaa, tuloksen tulkitaan olevan positiivinen.
  • Osana kannattavan toiminnan edellytysten arviointia on selvitettävä, onko yrityksellä ollut jo ennen koronaepidemiaa verovelkoja. Kunnat pyytävät yrittäjää toimittamaan todistuksen veroveloista. Yrittäjät voivat tarkistaa verovelkatilanteensa YTJ-yritystietojärjestelmästä, lukuunottamatta toiminimellä toimivia yksinyrittäjiä, jotka käyttävät OmaVero-palvelua. Mikäli yrittäjällä on verovelkaa, hänellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi tai muu hyväksytty suunnitelma esim. ulosoton suunnitelma tai yrittäjä voi osoittaa tehneensä verovelkojen maksujärjestelyhakemuksen. Pienempien verovelkojen osalta voidaan käyttää harkintaa tuen myöntämisessä. Kunnat ohjeistavat tarkemmin miten toimivat verovelkatiedon osalta.
  • Mikäli yrittäjän vakuutuksessa ja yrittäjän toimittamassa kirjallisessa materiaalissa on ristiriita, voidaan hakijalta pyytää lisätietoa. Kannattavan toiminnan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon yksinyrittäjän selvitys poikkeuksellisesta tilanteesta vuonna 2019. Mikäli yritystoiminta on alkanut 31.12.2019 jälkeen, on toimitettava muu luotettava selvitys (jäljennös kirjanpidosta ja tiliote). Yksinyrittäjä ei saa olla taloudellisissa vaikeuksissa oleva.
• Avustus on vähämerkityksistä valtiontukea (de minimis -tuki) ja edellytyksenä on, että yksinyrittäjän de minimis- tuki ei ole ylittänyt yli 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013).

Kunnan myöntämä avustus on harkinnanvarainen. Tuen myöntäjä eli kunta harkitsee tuen edellytysten täyttymisen.

Yksinyrittäjätuki on tarkoitettu päätoimisesti yritystoimintaa harjoittavalle. Päätoiminen yrittäjyys tarkoittaa, että yrittäjä on YEL-rekisterissä tai että hakija voi esittää minimissään 20 000 euron (verollinen) yrittäjätulon tai laskutuksen. Tuki ei ole riippuvainen toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Päätoimiseksi yksinyrittäjäksi luettava henkilö voi saada mitä tahansa eläkettä, kunhan hän täyttää tuen muut ehdot. Eläkkeen saaminen ei ole este yksinyrittäjätuen myöntämiselle muiden ehtojen täyttyessä.

Yksinyrittäjällä tarkoitetaan yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa, jolla ei ole palkattua työvoimaa. Yksinyrittäjyys katsotaan sen mukaisesti, mikä on hakijan tilanne hakemushetkellä. Mikäli yksiyrittäjällä on työsuhteessa työntekijöitä (lyhyempiaikaisestikin tai lomautettuna tai äitiys tai vanhempainvapaalla), kuuluu yrittäjä ELY-keskusten palveluiden piiriin sovitun työnjaon mukaisesti. Mikäli työtekijällä ei ole työsuhteessa palkattua työvoimaa, on hän yksinyrittäjä ja voi hakea yksinyrittäjätukea kunnasta. Mikäli yrittäjä on irtisanonut työntekijänsä eikä hakuhetkellä työllistä itsensä lisäksi muita, katsotaan hänet yksinyrittäjäksi.

Yksinyrittäjän tuki ei ole riippuvainen yritystoiminnan oikeudellista muodosta ja rahoitustavasta. Sitä voidaan siis myöntää kaikille yritysmuodoille, joina yksinyrittäjä voi toimia, eli yksityisille elinkeinonharjoittajille, toiminimille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille. Avustusta voidaan myöntää myös ns. kevytyrittäjille, jotka työllistävät itsensä ja toimivat yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan yritystä. Myös freelancer-yrittäjä voi saada tukea, kun freelancer-yrittäjä toimii jossain em. yritysmuodossa.

Tukea voivat hakea päätoimiset yksinyrittäjät, yrityksen rahoitustavasta riippumatta. Omistajat eivät voi hakea yksinyrittäjätukea, jos eivät ole päätoimisia yksinyrittäjiä.

Yksinyrittäjä voi hakea avustusta yrityksen kotikunnasta eli YTJ-rekisterin mukaisesta kotikunnasta. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta yrittäjille.

Yksinyrittäjän avustusta myönnetään yrittäjäkohtaisesti. Mikäli yksinyrittäjällä on useita yrityksiä, joissa hän on ainoa työntekijä, avustusta myönnetään sille yritykselle, jossa yrittäjä työskentelee päätoimisesti.

Yrittäjä voi hakea tukea kerran yhden yrityksen kautta, mutta ei kaikkien yritysten osalta.

Jos kyse on yrityksestä, jossa on useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka tosiasiallisesti työskentelevät ko. yrityksessä, he voivat hakea ELY-keskuksen rahoitusta.

Tukea voidaan myöntää myös uusille yrittäjille. Jos päätoimisella yksinyrittäjällä ei ole vielä voimassa olevaa YEL-vakuutusta, niin hänen tulee kyetä osoittamaan 20 000 euron vuotuinen yrittäjätulo tai laskutus.

Jos yrittäjä on vasta aloittanut toimintansa eikä ole vielä ottanut YEL-vakuutusta, yrittäjän pitää voida osoittaa, että liikevaihtoa kertyy 20 000 euroa vuodessa. Tämä osoitetaan toiminnan alun (vähintään yksi kuukausi) mukaiseen yrittäjätuloon tai laskutukseen perustuen (kirjanpito, tiliotteet ym.)

Ellei liikevaihtoa ole vielä kertynyt tarvittavaa määrää, asiaa voidaan tapauskohtaisesti arvioida esitetyn näytön perusteella. Mahdollisena näyttönä voi olla toiminnasta riippuen esim. tilaukset, varaukset tai sopimukset. Pelkkä liiketoimintasuunnitelma tai vastaava ei riitä. Näitä samoja periaatteita voidaan soveltaa sen arvioimiseen, ovatko myyntituotot ja –saatavat yritystoiminnasta alentuneet 16.3.2020 jälkeen vähintään 30 prosenttia koronavirusepidemian vuoksi

Hakua varten täytyy täyttää yrityksen kotipaikkakunnan tarjoama lomake, jossa on seuraavat tiedot:

• Hakijan perustiedot
• Toiminnan kuvaus
• Hakijan aiemmin saamat de minimis -tuet kuluvan vuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana
• Suunnitelma toiminnan vakauttamiseksi (miten yrittäjä aikoo käyttää saamansa avustuksen)

Hakemukseen jätettävät liitteet ovat seuraavat:

• Tilinpäätös 2019 / viimeisin tilinpäätös tai veroilmoitus 2019 / viimeisin veroilmoitus
• Jäljennökset kirjanpidosta ja / tai tiliotteista sen todentamiseksi miten myynti ja kustannukset ovat kehittyneet 2020
• Todistus veroveloista ja mikäli yrityksellä on verovelkaa, tieto Verohallinnon hyväksymästä suunnitelmasta verovelan maksamiseksi, tieto ulosoton vastaavasta suunnitelmasta tai tieto verovelan maksujärjestelyhakemuksesta.

 Yrittäjän täytyy hakiessaan vakuuttaa, että tiedot ovat oikeita. Jos yrittäjä tekee kirjanpidon itse, tietojen ei tarvitse olla kirjanpitäjän oikeaksi todistamia, mutta yrittäjän tulee vakuuttaa, että ne ovat oikeita.

Kunnat tiedottavat yrittäjiä siitä, miten ja missä lomakkeen voi täyttää ja minne se pitää toimittaa.

Kunnat avaavat haun yksinyrittäjille mahdollisimman pian. Kukin kunta järjestää hakemisen sopivalla tavalla joko sähköisenä tai paperilomakkeilla.

Kunnat tiedottavat haun avautumisesta yksinyrittäjille. Kunnat käsittelevät hakemukset saapumisjärjestyksessä.

 

Yritystoiminnan päätoimisuutta arvioidaan voimassaolevan YEL-vakuutuksen ja liikevaihdon perusteella. Muut sivutulot eivät vaikuta tukikelpoisuuteen. Tukea myönnetään myös yrittäjälle, joka edelleen täyttää tuen saannin yleiset edellytykset (esimerkiksi liiketoiminnan vähentyminen ja kannattava liiketoiminta), mutta on epidemian vuoksi 16.3. jälkeen hakeutunut palkkatöihin.

Tehtävä on kunnille vapaaehtoinen, mutta työ- ja elinkeinoministeriö tulee valmistelussa turvaamaan sen, että yksinyrittäjä ei jää ilman tukea. Kunnat voivat myös tehdä yhteistyötä tukien myöntämisessä. Kunnat tiedottavat yrittäjille, mistä ja milloin tukea voi hakea.

Yrittäjä voi hakea sekä yksinyrittäjän tukea että työttömyysturvaa. Niitä ei soviteta yhteen, eli toisen saaminen ei vaikuta toisen saamiseen tai sen määrään.

Sopimus kunnan ja yrittäjän välille syntyy, kun kunta tekee tukipäätöksen ja yrittäjä hyväksyy tuen myöntämisen ehdot.

Alla oleviin perustuen tukea ei voida myöntää maatalouden liitännäiselinkeinoihin:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan yksinyrittäjällä yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa Suomessa toimivaa päätoimista yrittäjää, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Yrityksen määritelmä vastaa EU:n valtiontukisääntelyn mukaista yrityksen määritelmää. Suomessa pääosa taloudelliseen toimintaan myönnetyn tuen saajista on rekisteröityneinä yritys- ja yhteisötieto-kantaan. EU:n valtiontukisääntelyn mukainen määritelmä yrityksestä sisältää myös henkilölle myönnettävät tuet taloudelliseen toimintaan. Myös taloudelliseen toimintaan myönnetyn tuen yleisistä edellytyksistä annetussa laissa (429/2016) taloudellisen toiminnan käsite vastaa EU:n valtiontukisääntelyn mukaista määritelmää. Yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa (ml freelancer -yrittäjät). Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät siis ole palkansaajan asemassa (työsuhteessa), mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä.

Yksityisyrittäjän liitännäiselinkeino tulkitaan sivutoimiseksi yksinyrittäjyydeksi, mikä ei oikeuta tukeen.

Mikäli yksinyrittäjällä on useita yrityksiä, hän voi hakea valtionavustusta vain yhden yrityksen osalta, jossa hän toimii päätoimisena. Jos kyse on yrityksestä, jossa on useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka tosiasiallisesti työskentelevät ko. yrityksessä, he voivat hakea ELY-keskuksen rahoitusta.

Päätoimiselta yksinyrittäjältä edellytetään, että yrittäjällä on yrittäjän eläkevakuutus (YEL-vakuutusnumero) tai että hakija (esimerkiksi yritys on aloittanut alle 6 kk sitten) voi esittää vähintään vuosittaisen 20 000 euron yrittäjätulon tai laskutuksen.

Maatilayrittäjät ovat MYEL:n piirissä. Yksinyrittäjien avustus perustuu de minimis –tukiasetukseen. De minimis -asetusta sovelletaan kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä, joita koskevat omat de minimis -sääntönsä. Lisäksi maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin asetusta sovelletaan rajoitetusti.

Maatalousyrittäjät, voivat hakea maksuvalmiuslainalle valtiontakausta, jonka haku on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Finnvera voi taata lainoja.

MMM:n tiedote: Maatilojen ahdinkoa varaudutaan helpottamaan lainojen valtiontakauksella.                                                                     

Ruokavirasto: Valtiontakaus maksuvaikeuksissa oleville maatiloille. 

Maatilayrittäjien tukia selvitetään maa- ja metsätalousministeriössä.

Valtion Eläkerahasto on aloittanut lisäsijoitukset suomalaisten yritysten yritystodistusmarkkinoille. Yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteen mukaan. Sijoitukset suunnataan edelleen vähäisen luottoriskin yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Myös Suomen Pankki on ilmoittanut yritystodistusten osto-ohjelmasta, jonka koko on miljardi euroa.

Finanssivalvonnan johtokunta on lieventänyt suomalaisten pankkien harkinnanvaraisia lisäpääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia. Päätös vapauttaa laskennallisesti pankeille luotonantovaraa arviolta jopa 52 miljardia euroa.

Valtioneuvosto on myöntänyt 540 miljoonan euron valtiontakauksen Finnairille yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi koronakriisin yli. Eduskunta on aiemmin hyväksynyt takausjärjestelyn.

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi varustamoiden valtiontakausohjelma. Tarkoituksena on turvata huoltovarmuuskriittisten rahtiliikenneyhtiöiden maksuvalmius ja käyttöpääomarahoitus. Euroopan komissio hyväksyi takausohjelman 28. toukokuuta. Valtiontakausten enimmäismäärä on 600 miljoonaa euroa pääoman osalta, ja järjestely on voimassa vuoden loppuun asti.

Katso myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta (työ- ja elinkeinoministeriö)

Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan, että yritys on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan. Konkurssilain mukaan yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut konkurssiuhkaisen maksukehotuksen. Näin ei väliaikaisesti enää jatkossa käy.

Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta yritys voidaan asettaa konkurssiin. Koronaepidemiasta johtuva maksukyvyttömyys ei jää useimpien kohdalla pysyväksi.

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.05, muokattu 30.4.2020

Väliaikainen järjestely on voimassa 31.10.2020 saakka. 

Julkaistu 16.4.2020 klo 14.05, muokattu 30.4.2020 

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.

Yrittäjällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen myös työttömyysturvalain muiden säännösten perusteella.

• Lisätietoja Työmarkkinatori-sivustolla

Mahdollisuus saada työmarkkinatukea koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi etenee näin:

• Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
• TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
• Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.
• Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Tuloraja on sama kuin yrittäjän työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kertymisen kuukausittainen raja vuonna 2020.

Päätoimisen työskentelyn päättyminen todetaan ensisijaisesti työnhakijan oman ilmoituksen perusteella. Työnhakijan tulee antaa TE-toimistolle selvitys yrityksen toimialasta ja siitä, miten COVID-19-pandemia ja siitä johtuvat rajoitukset ja suositukset ovat aiheuttaneet päätoimisen työskentelyn päättymisen. Vaihtoehtoisesti työnhakijan tulisi antaa TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta, ja tulon vähentymisen tulisi johtua COVID-19-pandemiasta.

Jos työmarkkinatuen hakemisen perusteena on tulojen vähentyminen, tulee yrittäjän antaa työnhakijaksi ilmoittautuessaan TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta. TE-toimisto ratkaisee yrittäjän arvion perusteella työmarkkinatuen saamisen edellytykset.

Käytännössä yrittäjä arvioi itse, mitä tulot ovat olleet ennen epidemiaa ja mitä tulot ovat epidemian aikana. Yrittäjä voi ilmoittaa tuloarviona esimerkiksi kassaperusteisten tulojen ja menojen erotuksen lisättynä yrityksestä mahdollisesti nostettavilla palkoilla. Tulot ilmoitetaan bruttona.

Tulot tulee ilmoittaa kuukausittain myös Kelalle, joka ottaa tulot huomioon soviteltua työttömyysturvaa varten. Jos yrittäjä saa työmarkkinatuen ohessa tuloja yritystoiminnastaan, tulot pienentävät työmarkkinatuen määrää. Yrittäjä voi kuitenkin ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työmarkkinatukeen. Perussääntö on, että jokainen 300 euron yli menevä euro vähentää työmarkkinatukea 50 senttiä. Tuloiksi huomioidaan se summa, jonka yrittäjä on arvioinut hakemuksessaan yritystoiminnan tuloiksi kuukaudessa.

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.

Tukea voivat hakea kaikki työmarkkinatuen edellytykset täyttävät yrittäjät. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että joko yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–31.12.2020.

Jos yrittäjä on rekisteröitynyt työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3.2020 alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa. Tukea voi kuitenkin saada vasta siitä alkaen, kun edellytykset täyttyvät.

16.4.2020 alkaen työnhakijaksi ilmoittautuneet voivat saada työmarkkinatukea ilmoittautumispäivästä lähtien, tai jos muut edellytykset työmarkkinatuen saamiselle täyttyvät vasta myöhemmin, tuosta ajankohdasta lukien.

Yrittäjillä on aiemminkin ollut oikeus työttömyysetuuteen, kun yritystoiminta on sivutoimista, yritystoiminta lopetetaan tai kun päätoimisen yrittäjän työskentely päättyy (esimerkiksi työkyvyn aleneman vuoksi). Lakimuutos tuo työttömyysturvan piiriin ne yrittäjät, jotka eivät ole saaneet nykysäännöksin työttömyysetuutta, koska yritystoiminnan riskiin kuuluu huonot suhdanteet.

• Lisätietoja Työmarkkinatori-sivustolla

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä YEL-vakuutuksen voimassaoloa.

Yrityksessä työskentelyn päättäneellä työnhakijalla on työttömyysturvalaissa tarkoitettu velvollisuus ottaa vastaan työnantajan yksilöidysti tarjoamaa työtä.

Yrittäjän oikeuteen saada työmarkkinatukea ei sovelleta työttömyysturvalain säännöksiä TE-toimiston tarjoamasta työstä kieltäytymisestä sekä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan ja palveluun liittyvistä laiminlyönneistä.

Kyllä voi. Työttömyysturvalaissa edellytetään ainoastaan, että päätoiminen työskentely on päättynyt pandemian takia.

Yrittäjä voi hakea sekä yksinyrittäjän tukea että työttömyysturvaa. Niitä ei soviteta yhteen, eli toisen saaminen ei vaikuta toisen saamiseen tai sen määrään.

Kyllä, työmarkkinatukea voi hakea, vaikka olisi saanut tukea yritystoimintaansa.

Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja muihin yrityksen rahoittajiin. Pankit ovat jo viestineet valmiudesta lyhennysvapaisiin ja maksuaikajoustoihin koronan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Valtio tukee omilla toimillaan pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä. Finnvera takaa pankkien yrityksille myöntämiä lainoja. Yrittäjä voivat myös hakea tukea valtiolta. Avustuksia myöntävät yrityskoosta riippuen kunnat, ELY-keskukset ja Business Finland. 

Julkisella rahoituksella pyritään osaltaan turvaamaan se, että yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa kannattavasti kriisin jälkeen. Samalla pyritään turvaamaan työpaikkoja ja palvelujen saatavuutta suomalaisille.

Finnveran ensisijainen toimintamuoto on takaustuotteet eli pankit rahoittavat yrityksiä ja Finnvera myöntää takauksen. Finnvera myöntää myös lainoja.

Hallitus mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille Finnveran kautta korottamalla sen kotimaan rahoituksen enimmäismäärää. Lisäksi nostetaan valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä mahdollistaa epävarman tilanteen vaatiman riskinoton.

Finnvera laajentaa pk-takauksen ja alkutakauksen käyttömahdollisuudet koskemaan myös koronan aiheuttaman suhdannetilanteen edellyttämää rahoitusta. Alle miljoonan euron takauspäätöksiä pankkien myöntämiin luottoihin voidaan tehdä nopeasti. Tämä vaikuttaa lukumääräisesti hyvin suureen joukkoon lainapäätöksiä ja näin nopeuttaa laajan yritysjoukon luottopäätösten saantia. Yli miljoona euroa suurempien takauspäätösten käsittely vaatii Finnveran tekemän arvion ja kestää siten pidemmän aikaa. 

Yrityksiä pyydetään olemaan yhteydessä ensisijaisesti pankkeihin jo myönnettyyn rahoitukseen liittyvissä mahdollisissa joustoissa, joihin Finnvera voi myöntää takauksen.

Lisätietoja Finnveran verkkosivuilla

Hallitus lisää Business Finlandin avustusvaltuutta 980 miljoonaa euroa käytettäväksi yrityksiä tukeviin toimiin koronavirustilanteessa. Business Finlandin kehittämisavustuksen tukihaku sulkeutui 8.6. klo 16.15.

Business Finlandin suorat avustuksen koronavirustilanteen vuoksi oli tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille, jotka työllistävät 6-250 henkeä, ja midcap-yrityksille, joissa voi olla yli 250 henkeä töissä mutta joiden liikevaihto on alle 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoituksella yritys pystyi selvittämään, suunnitelemaan ja toteuttamaan itselleen uusia kehitystoimenpiteitä, joilla se pyrki ehkäisemään ja korjaamaan koronavirusepidemian aiheuttamia markkina- ja tuotantoketjuhäiriöitä.

Business Finland ottaa käyttöön uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainan (TKI-laina), johon hallitus on varannut 300 miljoonaa euroa. Toimialarajauksia rahoituksessa ei ole ja rahoitusta voivat hakea kaikenkokoiset osakeyhtiöt (oy, oyj).

Laina on tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville koronaviruksen aiheuttamista liiketoiminnan häiriöistä kärsiville työvoimavaltaisten alojen yrityksille. Rahoituksen tarkoitus on yhtäältä auttaa yrityksiä pitämään työntekijät töissä koronakriisin aikana ja toisaalta kannustaa yrityksiä etsimään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen tarjoamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa koronakriisin jälkeen. 

Lisäksi Business Finlandin muuta rahoitusta voi hakea normaalisti. Rahoitusta myönnetään ja myös maksetaan normaalisti. Business Finland suhtautuu käynnissä olevien projektien projektiajan ja laina-ajan muutoksiin hyvin myönteisesti ja hakee joustavuutta kaikessa toiminnassa. Tarvittaessa Business Finland pidentää rahoitettujen hankkeiden kestoa, pidentää laina-aikoja sekä nopeuttaa maksatuksia.

Lisätietoja Business Finlandin verkkosivuilla:

Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa 

TKI-laina

 

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vaikutuksista tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Tesi rahoittaa ohjelmasta keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa (liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa). Sijoitukset ovat kooltaan 1–10 miljoonaa euroa. Ohjelman piirissä ovat osakeyhtiöt ja julkiset osakeyhtiöt.

Tavoitteena on, että terveitä yrityksiä ei päästetä konkurssiin poikkeuksellisen ja niiden liiketoiminnasta riippumattoman kriisin seurauksena. Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Ohjelma täydentää aiemmin julkistettua Tesin jatkorahoitusvalmiutta ja lisää Tesin toimia yritysten maksuvalmiusongelmien ratkaisemiseksi.

Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksuvalmiuskriisiin. 

Tesi sijoittaa myös Venture Bridge -ohjelmasta kansainvälistä kasvua hakeviin teknologiayrityksiin, jotka ovat jo aiemmin keränneet vähintään siemenrahoituskierroksen venture capital -sijoittajilta ja joutuneet koronakriisin seurauksena lykkäämään seuraavan vaiheen ulkopuolista sijoituskierrosta. Sijoitukset tehdään yhdessä ja samoin ehdoin ammattimaisten venture capital -sijoittajien kanssa. Sijoitukset toteutetaan vaihtovelkakirjalainana, joka konvertoidaan yhtiön osakkeiksi seuraavan sijoituskierroksen yhteydessä. Näin sijoitukset saadaan toteutettua osakesijoituksia nopeammassa aikataulussa. Tesin sijoitukset ohjelmasta ovat kooltaan 0,25 – 2 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi yksityiset sijoittajat sijoittavat kohdeyritykseen ainakin saman verran pääomaa. Venture Bridge -ohjelma käynnistetään 17.6.2020. Tesi julkaisee siihen mennessä tarkemmat tiedot ohjelmasta verkkosivuillaan.

Venture Bridge -ohjelma täydentää koronatilanteessa Tesin suoraa venture capital -sijoitustoimintaa, ja sen kautta Tesin sijoitusfokus laajenee tilapäisesti normaalia varhaisempaan vaiheeseen. Venture Bridge -ohjelman lisäksi Tesi kasvattaa volyymiaan suuremmissa, myöhemmän vaiheen venture capital -kierroksissa muun muassa Euroopan investointipankin ja Tesin yhteistä ESIR-sijoitusohjelmaa hyödyntäen.

Hallitus on varannut Tesin toimenpiteisiin 400 miljoonaa euroa rahaa. 

Lisätietoja Teollisuussijoituksen verkkosivuilta

Hallitus lisäsi ELY-keskusten myöntämien yritystukien myöntämisvaltuutta 400 miljoonaa euroa, jolla  rahoitetaan yritysten tilanneanalyysien tekemistä ja kehittämistoimenpiteitä. ELY-keskukset rahoittivat yrityksiä, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä ja joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta . Rahoitusta voitiin myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta. Yksinyrittäjät eivät kuuluneet tukiohjelman piiriin, vaan he voivat hakea tukea kunnista. Lisäksi rahoitus oli tarkoitettu myös niille yksityisille elinkeinoharjoittajille (toiminimi), joissa työskentelee pääsäännöstä poiketen enemmän kuin viisi henkilöä. ELY-keskusten tukihaku oli auki 8.6. klo 16.15 saakka.

Tilanneanalyysilla yritys pystyi selvittämään ja suunnitelemaan yrityksen toimintaa, uusia liiketoimintoja sekä tuotannon ja palvelujen organisoimista koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen, tuotannon uudenlaiseen organisointiin, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

ELY-keskusten muita yrityspalveluja eli yrityksen kehittämisavustusta, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, alueellista kuljetustukea ja yritysten kehittämispalveluja voi hakea normaalisti. Myös avustusten ja tukien myöntäminen ja maksaminen tapahtuvat normaaliin tapaan. ELY-keskukset myöntävät muutoksia yritysten kehittämishankkeiden toteuttamisaikaan ja sisältöön joustavasti ja tarvittaessa yritykset voivat hakea yrityksen kehittämisavustuksen maksatusta nopeammassa aikataulussa ja useammassa erässä.

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia, maksullisia asiantuntijapalvelu-ja pk-yritysten kehittämisen tueksi. Palvelut on tarkoitettu yrityksille, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja tahtoa toimintansa kehittämiseen. Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskuksen yritysrahoitustuote, jolla voidaan vastata pk-yritysten monipuolisiin tarpeisiin ml. investointien tukeminen. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan käyttää pk- yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen tai liiketoiminnan uudistamiseen esimerkiksi talous- tai markkinatilanteiden muuttuessa sekä tuotannon uudelleen suuntaamisen edellyttämiin kehittämistoimenpiteisiin.

Lisätietoja ELY-keskusten verkkosivuilla. 

On tärkeää, että EU-tasoiset toimenpiteet hyödynnetään Suomessa. On odotettavissa, että esimerkiksi Euroopan investointipankkiryhmän ohjelmia suunnataan uudestaan.

Euroopan komissio antoi 19.3.2020 tiedonannon, jolla joustavoitetaan huomattavasti EU:n valtiontukisääntöjä koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeuksellisten talousvaikeuksien takia. Esitys helpottaa käytännössä Suomen hallituksen 20.3.2020 esittelemän mittavan tukipaketin myöntämistä yrityksille, jotka ovat kriisin takia taloudellisissa vaikeuksissa.

Tiedonannon nojalla voidaan myöntää tukea yrityksille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Tukea ei sitä vastoin saa myöntää yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa 31.12.2019 tai tätä ennen. Kaikista tiedonannon mukaisista tukitoimenpiteistä on tehtävä valtiontuki-ilmoitus komissiolle ja niiden käyttöönotto edellyttää komission ennakkohyväksyntää.

Euroopan komissio hyväksyi 20.4.2020 tukiohjelman, jonka nojalla Finnvera voi myöntää koronavirusepidemian aiheuttaman kriisin takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille yrityksille takauksia ja lainoja sekä käyttöpääomaan että investointeihin. Kyseessä on komission ensimmäinen valtiontukipäätös, joka koskee Suomen toimia koronavirustilanteessa. Päätös perustuu komission 19.3.2020 antamaan tiedonantoon. 

Lisätietoja:

• TEM:n tiedote 20.3.2020: EU:n valtiontukisääntöihin tilapäistä joustoa koronavirustilanteessa
• TEM:n tiedote 6.4.2020: EU:n valtiontukisääntöihin lisää joustoja koronavirustilanteen takia 
• TEM:n tiedote 21.4.2020: Komissio hyväksyi ensimmäisen Suomen tukiohjelman yrityksille koronavirustilanteessa

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020.

Yksinyrittäjä voi hakea kunnalta tukea koronavirustilanteessa. Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Tuki koskee siis kaikkia yritysmuotoja.

Yksinyrittäjä voi hakea avustusta yrityksen kotikunnasta eli YTJ-rekisterin mukaisesta kotikunnasta. Kukin kunta järjestää hakemisen sopivalla tavalla joko sähköisesti tai paperilomakkeilla. Kunnat neuvovat yrittäjiä haussa ja käsittelevät hakemukset saapumisjärjestyksessä.

Yksinyrittäjän tuessa on kyse 2000 euron suuruisesta kertakorvauksesta yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot. Tukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet 16.3.–31.8.2020 välillä.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Lisätietoja:

Kysymyksiä ja vastauksia yksinyrittäjien tuesta 
Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu neuvoo maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Neuvontapalvelun valtakunnallinen puhelinnumero on +358 2950 24880 (arkisin 9.00–16.00).

Lisäksi neuvontaa yrityksille myöntävät esimerkiksi

• Suomen Yrittäjät 
• TE-toimistot
• Keskuskauppakamari
• Yrityskummit
• Uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden yritysneuvojat

Koronavirusepidemian vuoksi iso määrä yrityksiä on vaikeuksissa riippumatta omasta toiminnastaan. Poikkeuksellisen tilanteen takia on otettu nopeasti käyttöön useita tukimahdollisuuksia. Avustusmuotoinen tuki toteutetaan Business Finlandin ja ELYjen kautta ja tuki kohdistuu yrityksen toiminnan kehittämiseen lainsäädännön vuoksi. Business Finlandin ja ELYjen tuet ovat normaalitilanteessa tarkoitettu yritysten kehittämiseen eikä valtiolla ole valmista toimijaa kriisirahoittajalle.

Ministeriö ohjaa Business Finlandia aktiivisesti normaalin tulosohjausprosessin kautta. Business Finland raportoi korona häiriörahoituksen tilanteesta päivittäin TEM:lle.

Myös ELY-keskuksia ministeriö ohjaa normaalin tulos- ja sisällöllisen ohjausprosessin kautta ja käy jatkuvaa keskusteluja ELY-keskusten kanssa yhteisten myöntämiskriteerien ja prosessin osalta. Ministeriön käytettävissä on koronarahoituksen raportit päivittäin. Ministeriö myös valmistelee ELY-keskusten rahoitusta koskevat säädökset ja ohjeet sekä valvoo jälkikäteen avustusten myöntäjiä ja tukien saajia.

Avustusta ei voi saada sekä BF:stä että ELY-keskuksesta samaan hanketyyppiin. Sekä hakemuksista että päätöksistä tehdään tarkastuksia sen varmistamiseksi, ettei tueta samoja yrityksiä. Mikäli tarkistuksista huolimatta näin on tapahtunut, avustus pyydetään palauttamaan.

Yrityksille korona-tilanteesta selviytymiseen tarkoitettuja tukia ei ole tarkoitus käyttää saman-aikaisesti. Tukea ei voi myöntää samaan tarkoitukseen kahta kertaa. Yksinyrittäjien tuen myön-tää kunta, 1–5 henkeä työllistävien tuen ELY-keskus ja suurempien yritysten tuen Business Fin-land. Business Finlandin koronatuen alkuvaiheessa (19.3.-27.3.) ei rahoituksen hakijalle ollut asetettu työntekijöiden määrään liittyvää rajoitusta. Mikäli yksinyrittäjä on tuolloin BF:n tukea hakenut ja sen saanut, ei hän ole enää oikeutettu saamaan yksinyrittäjän tukea. Mikäli yksinyrittäjä on saanut aiemmin muuhun kuin korona-tilanteeseen tarkoitettua tukea, tukiharkinta tehdään normaalisti mm. de minimis -säädökset huomioon ottaen.

Business Finlandin koronatukea saaneet yritykset 

Uuden kustannustuen tarkoitus on tukea yritysten maksuvalmiutta ja näin pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronavirustilanteessa.

Kustannustuki on korvaus yrityksen kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista. Koronarajoitusten aikana yritysten on huolehdittava kiinteistä kustannuksistaan, kuten tilavuokrista, lvi- ja sähkömaksuista sekä henkilöstöön liittyvistä kustannuksista. Nämä kustannukset eivät jousta, vaikka myynti vähenee. Kustannustuki tukee yritysten maksuvalmiutta tässä tilanteessa.

Kustannustuki on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Se kohdentuu kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin.

Tukea maksetaan toimialoille, joiden liikevaihto on huhtikuussa 2020 laskenut vähintään 10 prosenttia verrattuna maalis-kesäkuuhun 2019. Jos yritys kuuluu tällaiseen toimialaan, on ehtona lisäksi, että yrityksen liikevaihto huhti-toukokuussa 2020 on laskenut yli 30 prosenttia verrattuna maalis-kesäkuuhun 2019.

Lain mukaan tuen piiriin kuuluvista toimialoista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Toimialat määritellään huhtikuun liikevaihtotietojen perusteella, jotka ovat käytettävissä 15.6.2020 jälkeen. Valtioneuvoston asetuksessa säädettävät toimialat määräytyvät lain mukaisin perustein.  Toimialan liikevaihdon on täytynyt laskenut huhtikuussa 2020 vähintään 10 prosenttia verrattuna maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon koronaviruspandemian vaikutuksesta.

Toimialat

Tuki on tarkoitettu nimenomaan koronasta pahiten kärsineille yrityksille. Toimialarajaus kohdistaa tuen tehokkaammin niihin yrityksiin, joihin koronavirus on vaikuttanut eniten. Toimialakriteeri poistaa osittain esimerkiksi sen mahdollisuuden, että tukea maksettaisiin yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut kausivaihtelun vuoksi.

Yritys voi saada tukea toimialakriteeristä riippumatta, jos yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia ja tämä lasku johtuu nimenomaan koronasta eikä esimerkiksi normaalista kausivaihtelusta. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.                   

 

Tukea eivät voi saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiotukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019.

Tukea eivät voi myöskään saada ne yritykset, jotka ovat laiminlyöneet verovelvoitteet tai ne, jotka ovat konkurssissa. Myös vireillä oleva konkurssimenettely estää tuen myöntämisen.

Tuki ei koske maatalouden alkutuotantoa eikä kalastus- ja vesiviljelyalaa. Kyseiset tuet on rajattu komission puitetukiohjelmaa koskevan päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla myönnetään soveltuvin osin vastaavan tyyppistä kustannustukea maatalouden alkutuotannon ja kalatalouden yritystoimintaan, joten on tarkoituksenmukaista tehdä rajaus soveltamisalaan. Maatalouden alkutuotantoon ja kalatalouteen sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa tältä osin komissiolle tehtävistä valtiontuki-ilmoituksista ja tukijärjestelmien valmistelusta.

Tarkista Valtiokonttorin tukilaskurilla, onko yrityksesi oikeutettu tukeen.

Jos tukea on myönnetty yrityksen antamien virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen perusteella, Valtionkonttorin on perittävä tuki takaisin.

Takaisin perittävän tuen osalta peritään korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä, jos perusteena on hakijan tahallinen tai törkeällä huolimattomuudella antama virheellinen tai puutteellinen tieto.

Rikoslain säännöksiä avustusrikoksista sovelletaan tilanteisiin, joissa avustuksesta päättävälle on annettu väärää tai virheellistä tietoa tietoisesti.

Tuki on enintään 500 000 e yhteensä kahdelta kuukaudelta. Alle 2000 e tukea ei makseta, sillä liian matalalla tuella ei ole merkitystä konkurssien estämisen näkökulmasta. Tuen suuruus riippuu yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten määrästä. Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta.

Tuki on määräaikainen, ja sen voi saada kahdelta kuukaudelta.

Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan tuen maksamiseen 300 miljoonan euron määrärahaa.

Tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorista 7.7.-31.8.2020. Hakuohjeet ja sähköinen hakulomake löytyvät Valtiokonttorin verkkosivuilta.

Yrityksen on hakemuksessaan annettava tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Tiedot tarvitaan tuen myöntämisen edellyttämistä kustannuksista, jo myönnetyistä valtiontuista, mahdollisista korvauksista, jotka perustuvat yksityisiin vakuutuksiin, sekä siitä, että yrityksellä ei ole taloudellisia vaikeuksia. Valtiokonttori viestii mahdollisimman pian lain hyväksymisen jälkeen tarkemmin niistä asioista, jotka yrityksen on hakemuksessaan mainittava.

Katso tarkat hakuohjeet Valtiokonttorin verkkosivuilta

Tuen perusteena olevan huhtikuun myyntitiedon sekä vertailuajankohdan myyntitiedot saadaan lähtökohtaisesti Verohallinnosta Valtiokonttorille toimitettavista tiedoista. Yritys voi halutessaan vaatia tukea maksettavaksi kuitenkin sekä huhti- että toukokuun myyntitietojen perusteella. Tällöin maksatus voi tapahtua vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin toukokuun myyntitiedot olisivat saatavissa yrityksen Verohallinnolle toimittamasta arvonlisäveroilmoituksesta. Jos yrityksen liiketoiminta on kokonaan tai osittain muuta kuin arvonlisäverollista myyntiä, yritys ilmoittaa tiedon huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä hakemuksessa.

Uuden kustannustuen käyttöönoton myötä suljetaan Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämisavustukset, joita ne tällä hetkellä myöntävät yrityksille koronatilanteen vuoksi. Business Finland ja ELY-keskukset käsittelevät kuitenkin kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet viimeistään 8.6.2020 klo 16.15. Tämän jälkeen Business Finland ja ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä normaaleilla rahoitusvälineillään. ELY-keskusten myöntämien maaseudun yritysten, alkutuotannon ja kalatalouden koronatukien hakuja ei kuitenkaan suljeta.

Laki astuu voimaan 1.7.2020. Kun laki ja siihen liittyvä asetus ovat voimassa, yritykset voivat hakea tukea. Tuen hakuaika on 7.7.-31.8.2020.

Hakuaika on 7.7.-31.8.2020. Valtiokonttori käsittelee hakemukset mahdollisimman nopeasti.