Usein kysytyt kysymykset

Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimin. Sairaanhoitopiirit organisoivat viranomaistyötä alueellaan, seuraavat tilannetta yhdessä kuntien kanssa sekä viestivät alueensa tilanteesta ja voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista.

Tietoa oman alueesi rajoituksista löydät sairaanhoitopiirien ja oman kunnan sivuilta

Alueiden koronatilanne ja rajoitukset sairaanhoitopiireittäin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla esitellään koronaepidemian tilanne sairaanhoitopiireittäin. Sivustolla on myös linkit eri sairaanhoitopiirien tietoihin.

Aluehallintovirastot antavat tartuntatautilain mukaiset määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisestä. Kunnat tekevät tarvittaessa tarkemmat rajoitukset. 

THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
AVI: Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Euroopan unioni ja sen toimielimet jatkavat toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttavat toimintansa ja päätöksentekonsa tilanteen vaatimalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvosto (jäsenmaiden ministerit) ja Eurooppa-neuvoston jäsenet (EU-maiden johtajat) ovat kokoontuneet pääosin videoyhteydellä pandemian aikana. Mahdolliset päätösasiat on hyväksytty neuvoston kirjallisella menettelyllä, jonka käyttöä on tilapäisesti joustavoitettu. 

Ajankohtaisen kokoustilanteen näkee EU:n neuvoston kokouskalenterista sekä EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Portugalin kokouskalenterista.

EU:n neuvoston kokouskalenteri
EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Portugalin kokouskalenteri

EU ja sen jäsenmaat ovat toteuttaneet toimia minimoidakseen koronaviruspandemiasta talouteen kohdistuvat seuraukset. EU-johtajat sopivat 21. heinäkuuta 750 miljardin euron elpymisvälineestä (Next Generation EU) jolla autetaan EU:ta selviytymään pandemian aiheuttamasta kriisistä.

EU:n toimet koronapandemian taloudellisten seurausten johdosta | EU:n neuvosto
EU:n elpymisväline | vm.fi
 

Euroopan unionin toimilla rajoitetaan viruksen leviämistä, huolehditaan terveydenhuollon laitteiden saatavuudesta, edistetään rokotteiden, diagnostiikan ja hoitomenetelmien tutkimusta ja hankintaa sekä tuetaan jäsenmaiden taloutta ja työllisyyttä, myös akuutin kriisiajan jälkeen. Unionin ulkopuolella tukea ohjataan erityisesti konfliktialueille ja kehitysmaihin. 

EU:n toimet koronaviruspandemiassa | EU:n neuvosto

Koronaviruspandemiasta on liikkeellä monenlaista virheellistä ja myös tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa. Euroopan ulkosuhdehallinto kokoaa tietoa vääristellyistä tai harhaanjohtavista koronavirussisällöistä.

Koronavirus | EUvsDisinfo.eu

Hallitukset ovat toteuttaneet erilaisia rajoittavia toimenpiteitä liikkumiseen ja matkustamiseen hillitäkseen koronaviruksen leviämistä ja suojellakseen ihmishenkiä. Tilanne muuttuu nopeasti, ja myös jäsenvaltiot reagoivat siihen.

EU-maat ovat sopineet koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen koronaviruspandemian vuoksi. Tähän sisältyy värillinen koodi alueiden luokituksille – vihreä, oranssi, keltainen ja harmaa – niiden epidemiologisen tilanteen perusteella.

Re-open EU -välineellä luodaan yleiskatsaus Euroopan maiden terveystilanteeseen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tietojen perusteella. Tietoja päivitetään jatkuvasti, ja ne ovat saatavilla 24 kielellä. Sen avulla voit seurata koronavirustilanteen kehitystä maassasi ja sen ulkopuolella.

Re-open EU

Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti. 

Myyntiluvan rokotteille Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella. Komissio neuvottelee rokotteiden toimittajien kanssa yhdessä seitsemän EU-maan edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Kaikki EU-maat ovat hyväksyneet tämän toimintamallin, joka on keskeinen osa EU:n rokotestrategiaa. 

Toistaiseksi neljä turvalliseksi ja tehokkaaksi todettua covid-19-rokotetta (BioNTech-Pfizer, Moderna, AstraZeneca ja Johnson & Johnsonin) ovat saaneet myyntiluvan EU:ssa Euroopan lääkeviraston tieteellisen suosituksen perusteella. Komissio on tehnyt sopimuksia myös muiden lääkevalmistajien kanssa, joiden nojalla se voi ostaa covid-19-rokotteita, kun ne ovat läpäisseet kliiniset tutkimukset ja ne on todettu turvallisiksi ja tehokkaiksi.

Komissio käy jatkuvasti neuvotteluja rokotevalmistajien kanssa, jotta jo myyntiluvan saaneiden rokotteiden toimitusta valmistajilta jäsenmaihin pystytään tehostamaan.

EU:n rokotestrategia | Euroopan komissio 
Rokoteneuvottelut | Euroopan komissio 
Covid-19-rokotukset EU:ssa – kysymyksiä ja vastauksia ¬| Euroopan komissio 

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta ja on varannut hankinnasta riittävästi rokotteita koko väestölle. Rokotteet jaetaan väestön kokoon pohjautuvan jakoperusteen mukaisesti. Kaikki EU-maat saavat näin rokotteita samoin edellytyksin – määräsuhteessa ja samaan hintaan.

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arviona on, että kesään (2021) mennessä Suomeen olisi saatu 5-7 miljoonaa rokoteannosta. Arvio perustuu hankintasopimuksissa oleviin toimitusaikatauluihin.

Euroopan maihin toimitettujen koronarokoteannosten määrät | Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC)

Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC) on koonnut sivuilleen jatkuvasti päivittyvää tietoa koronarokotetilanteesta EU:ssa ja Euroopan talousalueella.

Grafiikka Euroopan maiden koronarokotetilanteesta | Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC)
Ensimmäisen koronarokoteannoksen saaneiden määrä Euroopassa | Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC)
Täyden koronarokotesuojan saaneiden määrä Euroopassa | Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC)
Euroopan maihin toimitettujen koronarokoteannosten määrät | Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC)

Komissio ja EU-maat laativat rokotustodistukset yhdessä WHO:n kanssa. Ne vahvistavat esimerkiksi todistuksen tietojen vähimmäisvaatimukset. Yksi tieto on kunkin rokotuksen yksilöllinen tunniste, joka helpottaa todistusten myöntämistä ja rokotusten seurantaa Euroopassa heti covid-19-rokotusten alkamisen jälkeen.

Yhteisten todistusmallien kehittely pohjautuu WHO:ssa tehtyyn työhön ja täydentää sitä. EU:n rahastoilla (esim. elpymis- ja palautumistukiväline, EAKR ja InvestEU) voidaan tukea rokotustietojärjestelmien ja sähköisten potilaskertomusten perustamista sekä immunisaatiota koskevan terveysdatan toissijaista käyttöä.

Miten rokotetodistukset toimivat? | Euroopan komissio

Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sopimuspuolten ostovoimaa ja varmistaa rajat ylittävien vakavien terveysuhkien lääketieteellisten vastatoimien, kuten välineiden, laitteiden ja lääkkeiden, tasapuolinen saatavuus, toimintavarmuus sekä hintojen tasapaino. 

Sopimuksen on allekirjoittanut 26 EU:n jäsenvaltiota sekä Iso-Britannia ja Norja. 

Suomi allekirjoitti sopimuksen 27.3.2020. Allekirjoittamalla puitesopimuksen jäsenvaltio ei sitoudu vielä itse hankintoihin vaan ne hoidetaan erillisen sopimusmenettelyn ja hankintakilpailutuksen kautta.

Suomi liittyy sopimukseen lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnasta | Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 27.3.2021
Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintasopimus | Euroopan komissio

Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos ovat yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa laatineet rakennusalalle ohjeen koronatartuntojen riskien arvioinnin tueksi.

Ohjeen mukaan rakennustyömaalla päätoteuttaja on velvollinen laatimaan yleisen riskien arvioinnin. Kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on noudatettava arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Työmaan muut työnantajat arvioivat lisäksi oman toimintansa riskit.

Ohjeessa annetaan toimintaohjeita riskien arvioinnin tueksi. Ohje keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisyyn, ohjeistukseen mahdollisessa altistumisessa tai tartunnassa sekä epäiltäessä ammattitautia. Ohje on tarkoitettu kaikille rakennusalan työpaikoille, joissa työntekijät saattavat altistua koronavirukselle.

• TTL.fi: Ohje rakennusalalle COVID-19 riskien arvioinnin tueksi

Työmailla on myös syytä varautua mahdollisiin viivästymisiin ja huolehtia erityisesti työmaa-aikaisesta kosteussuojauksesta.

Käytetyt kertakäyttöiset kasvomaskit sekä kertakäyttöiset hansikkaat ja muut kertakäyttöiset suojaimet kuuluvat energia- tai sekajätteeseen, josta ne ohjautuvat jätteenpolttoon. Jos energia- tai sekajäteastia ei ole ulottuvilla, maski kannattaa laittaa muovipussiin ja myöhemmin jäteastiaan. Kertakäyttömaskit sisältävät luonnossa hajoamattomia muoveja, joten niitä ei tule heittää kaduille, luontoon eikä myöskään wc-pönttöön, sillä ne voivat tukkia viemärit.

Lisätietoa kasvomaskin käytöstä on saatavilla THL:n suosituksista kasvomaskien käytöstä kansalaisille.

Jätteiden purkutapahtuma polttolaitoksen tai muun vastaavan jätteenkäsittelylaitoksen vastaanottohallissa on normaalistikin riskipaikka jätekuljettajille. Purkutapahtumassa ilmaan leviää herkästi kaikenlaisia mikrobeja altistaen työntekijän niille. Tämä on otettava huomioon työsuojeluohjeissa ja työssä on aina tarpeen suojautua asianmukaisesti ja muistaa hyvä hygienia.

Jätteenkuljettajen mahdollisuudesta altistua koronavirukselle kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa.

(Lähde: Työterveyslaitos)

Työterveyslaitoksen mukaan jäteastioiden pesuja voidaan tehdä myös koronapandemian aikana, kunhan riittävästä suojautumisesta on huolehdittu. Tarkempia neuvoja jäteastioiden pesemiseen koronapandemian aikana annetaan Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa. 

(Lähde: Työterveyslaitos)

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon toimenpiteistä, joilla koronaviruksen leviämistä rakennuksissa voidaan estää. 

• REHVA: COVID-19 guidance (versio 4.0, englanniksi)

REHVA:n yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia, ja siinä ehdotetaan muun muassa seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä toimenpiteitä:

• Kiinteistöjen riittävä, ympärivuorokautinen ilmanvaihto vähentää altistusta viruksille.
• Kiinteistöjen ilmanvaihtoon tulee lisätä mahdollisimman paljon ulkoilmaa.
• Ilmanvaihdossa ei tule käyttää palautusilmaa.
• Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi.
• Huoneilman kosteus ei vaikuta virukseen. Kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80%. Alhainen ilmankosteus kuitenkin heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle.
• Huonelämpötila ei vaikuta viruksen leviämiseen. Lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 asteen lämpötiloissa.
• Mahdollisten vuotojen vuoksi kiinteitöjen regeneratiivista lämmöntalteenottoa on vältettävä epidemian aikana.
• Ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin).
• Ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä.
• Huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa (edellyttäen että suodatin on HEPA-tasoa).

REHVA:n ohjeistuksesta on olemassa suomennos FINVAC-yhdistyksen verkkosivuilla:

• FINVAC: Suomennos COVID-19 guidance -ohjeesta

FINVACin sivuilta löytyy myös tietoa ohjeen soveltumisesta Suomen oloihin, ja muuta tietoa kiinteistöjen hoidon roolista koronaviruksen leviämisen torjunnassa:

• FINVAC: kiinteistöjen hoito koronaviruksen leviämisen torjunnassa

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut englanninkielisen oppaan siitä, kuinka rakennusten ilmanvaihdolla voidaan estää viruksen leviämistä:

• WHO: Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19

Vesilaitokset ovat ohjeistaneet, kuinka varmistetaan veden laatu silloin, kun kiinteistön vesijärjestelmä on pitkään käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä.

• Vesilaitosyhdistys VVY: "Varmista käyttämättä olleiden rakennusten hanaveden laatu juoksuttamalla vettä"

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Koronavirustartunnan saaminen jätteiden välityksellä on asiantuntija-arvioiden mukaan epätodennäköistä, kun noudatetaan normaaleja hyviä jätehuoltokäytäntöjä. Koronaviruksen elin- ja tartuntakyky heikkenee nopeasti, kun se joutuu ihmisen ulkopuolelle, eivätkä virukset pysty lisääntymään jätteissä.

(Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Koronaviruksen aiheuttama tilanne on uusi myös rakennusalalla, eikä tyhjentävää tulkintaa vielä voida antaa. On ilmiselvää, etteivät työmaat ole voineet ennakoida näin suurta muutosta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, joka seuraa ja pyrkii vähentämään poikkeustilanteen vaikutuksia rakennusalaan, alan yrityksiin ja kansantalouteen.

Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet ohjeet asuinrakennusten korjaamisesta koronavirusepidemian aikana.

Tarkoituksena on ehkäistä taudin leviämistä korjaushankkeiden yhteydessä sekä suojella työntekijöiden ja rakennuksia käyttävien henkilöiden terveyttä.

Osapuolten täytyy seurata epidemiatilannetta sekä viranomaisten ja asiantuntijalaitosten suosituksia, ohjeita ja määräyksiä sekä niiden perusteella muuttaa toimintaansa tarvittaessa.

Osapuolten on arvioitava, millaisia vaikutuksia voimassa olevilla rajoituksilla on keskeneräisiin korjaushankkeisiin ja voidaanko ei-välttämättömiä korjauksia lykätä.

Korjaushankkeet on toteutettava siten, ettei tartuntoja tapahdu.

Ensisijaisesti taloyhtiöille suunnattua ohjetta voidaan soveltaa myös omakotitalojen korjaushankkeissa.

• Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön ohje asuinrakennusten korjaushankkeisiin COVID-19 -epidemian aikana (19.3.2021)

Sijoittajien hermostuneisuus koronaviruksen uhasta maailmanlaajuisesti on jo aiheuttanut maatalouden raaka-aineiden hintojen yleistä laskua tämän vuoden alusta. YK:n elintarvike- ja maatalous-järjestö FAO:n viimeisimmän elintarvikehintaindeksin mukaan maailmanmarkkinahinnat laskivat helmikuussa 2020 ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen – keskimäärin 180,5 pistettä, eli laskua oli tammikuusta 2020 siten prosentin verran. Hintojen lasku johtui erityisesti kasviöljyjen vientihintojen jyrkästä laskusta, mikä johtuu ainakin osittain koronaviruksen puhkeamisesta.

Koronavirus on vaikuttanut myös lihan hintaan. FAO:n lihan hintaindeksi laski kuukaudessa kaksi prosenttia, kun tuonti Kiinaan väheni. Myös maitojauheen hinnat laskivat maailman suurimman tuojan Kiinan ostojen hidastumisen myötä. Sekä lihan ja maitojauheen hintojen lasku oli seurausta pääosin koronaviruksen leviämisen aiheuttamista satamien lastinkäsittelyn viivästymisistä Kiinassa.

Koronaviruksen leviämistä ei kuitenkaan pidetä tässä vaiheessa isona uhkana maailman ruoka-turvalle. Ei ole nimittäin merkkejä siitä, että viruksen esiintyminen olisi aiheuttanut ruokapulaa tai merkittäviä hinnankorotuksia tautialueilla, kuten aiempien pandemioiden, kuten lintuinfluenssan, SARSin tai afrikkalaisen sikaruton tapauksissa. Jopa Kiinassa, josta virus on alkanut, ja joka on kärsinyt viruksesta tähän mennessä pahiten, elintarvikkeiden tarjonta on yleisesti ottaen ollut riittävää huolimatta tietyistä ongelmista siipikarjan ja sianlihan toimitusketjuissa. Viruksella ei siis näyttäisi olevan merkittävää suoraa vaikutusta peruselintarvikkeiden tarjontaan.

Maailmanlaajuisesti tärkeiden viljelykasvien kuten maissin, riisin ja vehnän globaalien varannot ovat tällä hetkellä myös riittäviä vastaamaan mahdolliseen kysynnän kasvuun. Merkittävien häiriöiden riskiä peruselintarvikkeiden tuotannossa pidetään siten melko vähäisenä, koska tällaisia tuotteita voidaan lastata, kuljettaa ja purkaa niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus on minimaalinen. Koronaviruksen ei ole todettu leviävän elävien eläinten eikä elintarvikkeiden välityksellä, vaan pelkästään ihmisestä toiseen.

Elintarvikehuolto on osa huoltovarmuutta, josta Suomessa huolehditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kaikissa oloissa. Elintarvikehuollon tavoite on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa määrältään normaalioloja vastaava ravintoenergian saanti (2 800 Kcal eli 11,7 Mj vuorokaudessa). Kansallinen maataloustuotanto on elintarvikehuollon keskeinen perusta.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kauppa toimii tällä hetkellä normaalisti. Häiriöitä logistiikassa, teollisuudessa tai toimituksissa ei ole. Ihmisten ostokäyttäytymisen nopea muutos on voinut aiheuttaa tilapäisiä saatavuushäiriöitä kaupan hyllyillä. Kaupalla on tarvittaessa mahdollisuus itse rajoittaa ostosten määrää hyvän asiakaskokemuksen turvaamiseksi. Tilannetta seurataan aktiivisesti yhteistyössä elintarvikehuoltosektorin toimijoiden kanssa. Markkinoiden toimintavarmuus varmistetaan yhdessä valtion sekä kaupan, teollisuuden, alkutuotannon ja logistiikkatoimijoiden kanssa.

Vaikka ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan tilanteesta, on hyvä muistaa, kansalaisten ei ole tarve hankkia tavanomaista enempää elintarvikkeita tai hygieniatuotteita. Olennaista on huolehtia, että kotivara on kunnossa kolmeksi päiväksi. Kotivarasta löytyvät ohjeet esimerkiksi Marttojen sivuilta. (Martat: Kotivara)

• Toimiva ja häiriötön energiahuolto on elintärkeä yhteiskunnan toimivuuden, muun muassa kuljetusten ja viestinnän kannalta.
• Koronavirustilanteessa sähkön, lämmön ja polttoaineiden saatavuudessa ei Suomessa ole välittömiä ongelmia. Energiamarkkinat toimivat normaalisti. Talouselämän hidastumisen seurauksena sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet. Globaaleilla markkinoilla myös raakaöljyn hinta on tällä hetkellä matala.

Öljytuotteita on valtion varmuusvarastoissa sekä yritysten velvoite- ja muissa varastoissa tarvittaessa usean kuukauden tarpeisiin. Kivihiiltä ja muita kiinteitä polttoaineita on samoin varastoissa. Maakaasua tuodaan putkissa sekä Venäjältä että Baltiasta ja myös korvaavia polttoaineita voidaan käyttää.

Sähkön toimitusvarmuus on luonteeltaan ajantasaista - kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon sekä suurimpien voimalaitosten keskeytymätön toiminta on tärkeää. Pohjoismaiden ja Baltian yhteiset alueelliset markkinat eivät ole uhattuna viruksen takia. Oman tuotannon lisäksi Suomi saa hyvin sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, tarvittaessa myös Baltiasta ja Venäjältä.

• Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on yksittäisen energia-alan laitosvalvomon henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen ja/tai karanteeni. Tärkeintä riskin vähentämiseksi on yritysten ja laitosten oma varautuminen.
• Valmiuslain toimeenpanossa on huomioitu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstö ja esimerkiksi koulussa järjestetään esiopetusta sekä perusopetusta lähiopetuksena 1–3 luokkien oppilaille. Etäopetusta kuitenkin suositellaan, milloin se vanhempien työnteon kannalta on mahdollista.
• Energia-alaa ei koske valtioneuvoston 17.3.2020 valmiuslain nojalla antama asetus, jolla pystytään reagoimaan virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan eräissä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. Tätä asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Normaaliaikojen työaikalainsäädäntö on energia-alalla voimassa, ml. mahdollisuus teettää hätätyötä.
• Ulkomaisten asiantuntijoiden saaminen välttämättömiin korjaus- ja huoltotehtäviin pyritään turvaamaan kaikissa oloissa yhteistyössä rajavalvonnan kanssa.
• Kriittisen henkilöstön koronatestausten osalta sovelletaan THL:n ohjeita.

• Sähköä ja ylipäänsä energiaa riittää Suomessa. Sähköjärjestelmän tila on normaali ja sähkön tukkuhinta on varsin alhainen. Sähköä pääsääntöisesti tuodaan normaaliin tapaan muista Pohjoismaista ja viedään Viroon.
• Sähköhuollon toimitusvarmuus on ajantasaista: kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon, suurimpien voimalaitosten ja ulkomaanyhteyksien toiminta on kriittistä. Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on erilaisten valvomoiden henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen.
• Sähkön ja polttoaineiden saatavuus on elintärkeää koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Korona-tilanteessa korostuvat mm. sairaanhoidon, viestinnän ja logistiikan tarpeet.
• Polttoaineiden saatavuuteen ei odoteta välittömiä ongelmia.

• Laitosten turvallisen käytön varmistaminen kaikissa olosuhteissa on sähköntuotannon edellytys Loviisan ja Olkiluodon ydinlaitoksissa. Keskeiset suojattavat toiminnot liittyvät laitosten käytön turvallisuuteen, turvajärjestelyihin ja säteilysuojeluun. Ydinvoimayhtiöt varautuvat virusepidemiaan monin tavoin varmistaen näin myös ydinenergian tuotantoon tarvittavat osaajat laitoksilla.
• Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla on toimittu monin tavoin riskien rajaamiseksi henkilöstön osalta. On tärkeää varmistaa, että ammattitaitoista henkilöstöä on aina käytössä. Esimerkiksi TVO on kertonut, että konsernissa varaudutaan mahdollisiin koronavirustartuntoihin ja ennaltaehkäistään monin toimenpitein viruksen leviämistä Olkiluodon saarella. Tulevana haasteena epidemian aikana on laitosten vuosihuollot, joissa tarvitaan ulkopuolisia ammattilaista ja ulkomaisia osaajia.
• Viranomaiset ylläpitävät ajantasaista ydinvoimalaitosten tilannekuvaa nyt myös epidemiaan keskittyen. Keskeisiä energia-alan viranomaistoimijoita mm. tilannekuvan kannalta ovat TEM, Säteilyturvakeskus ja Huoltovarmuuskeskus (ml. HV-organisaation poolit), tarvittaessa myös Energiavirasto.

Mikrobilääkkeiden kuten antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa hyvin hallittua ja maltillista. Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, silloin, kun se on eläimen sairastaman infektion tai sairauden hoitamiseksi tarpeellista. Suomessa antibioottien käyttöä eläimille pyritään koko ajan vähentämään, ja viimeisimmän ESVAC-raportin (2019) mukaan Suomessa käytettiin Euroopan maista neljänneksi vähiten antibiootteja suhteutettuna eläinpopulaatioon. EU:n eläinlääkeasetuksella ja lääkerehuasetuksella antibioottien käyttöä eläimille rajoitetaan entisestään, ja kansainvälisesti tehdään työtä sen eteen, että antibioottien kokonaiskäyttöä vähennetään myös globaalisti – tätä työtä vielä riittää. Pyrkimys on lisätä ymmärrystä antibioottien vaikutuksista, ja siitä, että niitä tulee säästää tärkeisiin tilanteisiin. Suomessa ihmiselle kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä on eläinlääkinnässä rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan jo tällä hetkellä.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehditaan ensisijaisesti hyvällä hoidolla ja ehkäisevällä terveydenhuollolla, ja niiden sairauksien hoitaminen tarvittaessa myös lääkinnällä on osa ruuantuotannon turvaamista, ja sillä tavalla sidoksissa myös ruokaturvan ylläpitoon. Eläinlääkkeiden varastointi huoltovarmuustekijänä perustuu velvoitevarastointilakiin ja -asetukseen. Varastointivelvoite koskee tällä hetkellä eläinlääkkeistä raivotautirokotteita sekä elintarviketuotantoeläinten käsittelyyn ja sairauksien hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarvittavia lääkkeitä.

Lisää tietoa aiheesta:

• Luonnonvarakeskus: antibioottien käyttö
• Luonnonvarakeskus: mikrobilaakeresistenssi
• Julkaisu: Mikrobilaakeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma

 

Elintarvikealan yrityksiä koskevia kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen löydät Ruokaviraston verkkosivustolta.

Aihealueet:

• Elintarvikehygienia
• Kaupat
• Kuljetus 
• Joukkoruokailu
• Pakkausmerkinnät 
• Ravintolat
• Ruoka-apu ja REKO
• Yrityksen toiminnan muuttaminen

Katso myös Ruokavirasto: Koronavirus

Periaatteita ovat:

• huoltovarmuuslain soveltamisalana ovat taloudelliset toiminnot, jotka pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään lähellä normaalitilaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lähes kaikilla häiriötilanteilla ja kriisityypeillä on taloudellisia vaikutuksia.
• huoltovarmuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, mikä on häiriötilanteen alkuperäinen syy tai luonne, vaan sillä, miten se vaikuttaa hyödykevirtoihin ja viimekädessä väestön toimeentuloon.
• kysyntä- ja toimitusvaikeudet sekä muut häiriöt liiketoiminnassa, taloudelliset menetykset tai kansalaisten kokema epämukavuus ja harmistus eivät välttämättä vaaranna vielä huoltovarmuutta, vaikka vaikutukset voivat olla taloudelle, elinkeinoelämälle ja asiakkaille merkittäviä.
• huoltovarmuutta turvataan laajalla ja jatkuvasti kehittyvällä keinovalikoimalla, joita ovat lainsäädäntö, jatkuvuudenhallinta, materiaalinen huoltovarmuus, yritysten ja hallinnon toimintavalmius, strateginen omistajuus ja kansainväliset sopimukset.
• valtioneuvosto antaa noin viiden vuoden välein huoltovarmuuden yleiset tavoitteet (huoltovarmuusstrategia; nykyinen 1048/2018), joissa määritellään muun muassa huoltovarmuusorganisaatiolle kehittämisen lähiajan painopistealueet, priorisoidut elintärkeät huoltovarmuuden tavoitealat sekä valmiuden taso ottaen huomioon väestön ja välttämättömän talouselämän sekä maanpuolustuksen vähimmäistarpeet.
• huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa oloissa on luotava ja ylläpidettävä riittävä valmius hyödykkeiden tuottamiseksi sekä tuotannon, jakelun, kulutuksen ja ulkomaankaupan ohjaamiseksi.
• kaikkia keskeisiä yhteiskunnan taloudellisia toimintoja ei ole mahdollista turvata nykyään pelkästään kansallisin järjestelyin.
• kun markkinamekanismi (elinkeinoelämän voimavarat) ei tuota riittävää huoltovarmuutta eivätkä viranomaisten normaaliolojen toimivaltuudet riitä häiriötilanteen hallitsemiseen, viranomaisilla on käytössään myös valmiuslain lisätoimivaltuuksia.

Huoltovarmuuslain (1390/1992) mukaan kukin ministeriö kehittää huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Ministeriöiden tehtävänä on ohjata ja seurata toimialallaan huoltovarmuuden toteuttamista ja toimintakyvyn kehittämistä sekä kehittää lainsäädäntöä niissä tilanteissa, joissa markkinat eivät tuota riittävää huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden yleinen kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Huoltovarmuuden kehittämistä ja operatiivista ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus (HVK), jonka ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tehtävät jakautuvat maan huoltovarmuuden tilan analysointiin, huoltovarmuusnäkökulman, -työn ja -tietoisuuden esilläpitoon yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sekä toimeenpanotehtäviin. HVK:n toimiala ja asiantuntijuus ovat poikkihallinnollisia ja kattavat koko huoltovarmuuden kentän. Laitoksen toimintaa johtaa valtioneuvoston nimittämä hallitus.

HVK ylläpitää varmuusvarastoja, edistää ja koordinoi viranomaisten valmiutta ohjata taloutta poikkeusoloissa, edistää yritysten valmiussuunnittelua ja varmistaa yhteiskunnan teknisen infrastruktuurin toimintaa. Huoltovarmuuskeskus myös turvaa välttämättömien tavaroiden ja palvelujen tuotantoa kriisitilanteissa, analysoi huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia ja tuottaa suunnitelmia vastatoimenpiteistä. Yhä laajempi osa HVK:n toimintaa on kansainvälinen yhteistyö.

Huoltovarmuutta luodaan ja ylläpidetään Suomessa julkisen vallan ja elinkeinoelämän toimivalla yhteistyöllä. Huoltovarmuuden turvaaminen Suomessa on jo pitkään ollut organisoituna kattavaksi yhteistoiminta- ja asiantuntijaverkostoksi, jossa ovat mukana eri toimialat, hallinnonalat sekä toimialajärjestöt. Kumppanuusmalli on moderni ja kustannustehokas malli tehdä huoltovarmuuden varautumistyötä.

Nykyinen huoltovarmuusorganisaatio ei ole varsinaisesti 24/7-valmiusorganisaatio, vaan ennen kaikkea varautumisorganisaatio. Sen työ tähtää siihen, että mahdollisiin vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin olisi varauduttu mahdollisimman hyvin.

Järjestelmän pohjana on eri hallinnon- ja toimialojen asiantuntijoiden verkostomainen huoltovarmuusorganisaatio, joka ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta julkinen-yksityinen-kumppanuusperiaatteella. Kumppanuusmalli on moderni ja kustannustehokas muoto hallita yhteiskunnan huoltovarmuusuhkia.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimii pysyvinä yhteistoimintaeliminä sektoreita ja pooleja. Sektorit ovat toimialakohtaisia organisaatioita, jotka edistävät elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä. Huoltovarmuussektorit ovat 1. Elintarvikehuolto-, 2. Energiahuolto-, 3. Logistiikka-, 4. Terveydenhuolto-, 5. Finanssialan sekä 6. Teollisuussektori. Sektoreiden jäseninä on ministeriöiden, keskusvirastojen, elinkeinoelämän järjestöjen sekä keskeisten yritysten edustajia. Kunkin sektorin ohjauksessa alan poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä.

Normaalitilanteessa osana lakisääteistä varautumisvelvoitettaan terveydenhuollon toimijat hankkivat tarvitsemansa suojaimet ja muut materiaalit vakiintuneita hankintakanavia pitkin. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on näiden kysymysten osalta vastuutaho. Nyt poikkeusoloissa Huoltovarmuuskeskus tukee tätä suuren volyymin hankintatoimintaa hankkimalla STM:n pyynnöstä aktiivisesti suojaimia ulkomaisilta toimittajilta sekä koordinoimalla eri toimijoiden suojainhankintoja.

Nyt poikkeusoloissa kotimaisen hankinnan käynnistäminen lisää osaltaan merkittävästi tarvittavien materiaalien saatavuutta.

Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Erva-alueet on määritelty valtioneuvoston asetuksella, samoin kuin se mitkä sairaanhoitopiirit kuuluvat mihinkin erityisvastuualueeseen.

Huoltovarmuuden turvaaminen perustuu jatkuvaan, laajaan ja tavoitteelliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön eri toimijoiden ja alojen kesken.

Huoltovarmuuskeskus toimii suojamateriaalien toimeksiantoja toteuttaessaan tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön ja Suomen ulkomaanedustustojen kanssa. Paikallistuntemuksellaan ja kontakteillaan edustustot tarjoavat ovia avaavia arvovaltapalveluja niin asemamaan viranomaisiin, yrityksiin kuin muihin toimijoihin päin. Niiden tukea käytetään, milloin se on tarpeen hankinnan toteutumisen, laadunvarmistuksen tai muun syyn takia.

Kansainvälinen yhteistyö on keskeisessä roolissa myös huoltovarmuuden turvaamisessa, joka tukeutuu toimiviin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin sekä näiden jatkuvuuteen. Suomi on myös aktiivinen toimija mm. kansainvälisessä terveysturvallisuuden edistämisessä.

Suomi koordinoi toimiaan yhteistyössä muiden maiden kanssa, erityisesti EU:ssa. Vaikka terveys kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jatkuva EU-yhteistyö on tärkeää esimerkiksi yhteisten tarvikehankintojen toteuttamisessa, poikkihallinnollisen tietojenvaihdon seurannassa, riskianalyysien koordinoimisessa ja vastakeinojen löytämisessä koronavirukselle. Suomi tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa erityisesti konsuliasioissa ja matkailijoiden kotiuttamisessa maailmalta.

Tavoitteena on, että myös kriisitilanteessa säilytetään valtioiden rajoitustoimenpiteistä huolimatta vapaa rahtiliikenne ja että tuotantotarvikkeet, elintarvikkeet ja muut elintärkeät tuotteet, kuten lääkkeet, liikkuvat maiden välillä.

Koronapandemia osoittaa, että globaalissa, keskinäisriippuvuuden maailmassa monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Suomi pitää EU-yhteistyötä erittäin tärkeänä kriisikestävyyden vahvistamisessa ja kannattaa WHO:n vahvistamista myös muun muassa tuleviin pandemioihin varautumiseksi.

Suomi on työskennellyt vuosia kansainvälisen terveysturvallisuuden vahvistamiseksi muun muassa Maailmanlaajuisen terveysturvallisuusohjelman kautta, joka perustettiin Länsi-Afrikan Ebolan jälkeen. Suomi tukee WHO:ta ja yleisrahoituksen kautta muita YK-järjestöjä vasteessa erityisesti maissa, joissa tarve on suurin. Suomi tukee koronavirusrokotekehitystä rahoittamalla kansainvälisiä yleishyödyllisiä järjestöjä.

Jos henkilö jää hallituksen suositusten mukaisesti ns. omaehtoiseen karanteeniin, joka ei perustu tartuntatautilääkärin määräykseen, ei hänellä ole oikeutta korvaukseen. Ensisijaisesti tulisi sopia työnantajan kanssa työjärjestelyistä tai esim. vuosilomapäivien käyttämisestä.

Ulkomaiseen kausityövoimaan liittyvää neuvontaa saa Töitä Suomesta –palvelusta [linkki: ]. Apua työvoiman saantiin ja työllistämiseen saa myös TE-palveluiden kautta.

Hallitus sallii alkutuotannon kausityövoiman terveysturvallisen maahantulon kasvukautena 2021. Kausityöntekijöiden osalta ei ole vuonna 2021 käytössä maa- tai työnantajakohtaista kiintiötä. 

Tällä hetkellä maahan pääsee vain huoltovarmuuskriittisiin kausitöihin, jotka eivät siedä viivytystä. Tällaiset työtehtävät on lueteltu viranomaisten arvion pohjalta tehdyssä listauksessa.

Työnantajan tulee tarkistaa, että työtehtävä on listattujen tehtävien joukossa. Työntekijöille on oltava tehtynä terveysturvallisuussuunnitelma.

Kausityövoimalla tarkoitetaan lyhytaikaiseen kausityöhön tulevia. Oleskeluluvalla maahan tulevia henkilöitä koskevat yleiset maahantulomääräykset.

Kausityöntekijän on maahan tullessaan esitettävä rajalla:

• työnantajan täyttämä Työnantajan tai toimeksiantajan perustelut työntekijän maahantulon välttämättömyydestä –lomake 
• vaadittava matkustusasiakirja (yleensä passi) sekä
• kolmannen maan kansalaisella kausityötodistus (viisumivapaat), kausityöviisumi (viisumivelvolliset) tai kausityöoleskelupa, kun kausityön kesto on yli 90 pv. 

Lopullisen päätöksen maahanpääsystä tekee rajaviranomainen eli Rajavartiolaitoksen edustaja. Rajavartiolaitos ei tee ennakkopäätöksiä maahanpääsystä.

Koronatilanteesta johtuen ulkomailta ei välttämättä saada samaa määrää kausityöntekijöitä kuin normaalivuosina. Tilanne voi vaikuttaa yksityishenkilöiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä ulkomailla. Lisäksi lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa.

Maahanpääsyyn vaikuttavat myös muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät rajoitukset. 
Työntekijöitä ja työnhakijoita yhdistävät TE-palvelut ja TöitäSuomesta -palvelu.  
 

THL:n ohjeen mukaan työnantajalta vaaditaan kausityöntekijöiden terveysturvallisuussuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa tulee selkeästi kuvata terveysturvallisuustoimien toteuttaminen. 

Karanteeniin liittyvien asioiden järjestäminen ja noudattaminen ovat työnantajan vastuulla. Työnantajan on varmistettava, että ulkomailta tuleva kausityöntekijä siirtyy rajalta karanteenitiloihin suoraan ja turvallisesti. Vastuu karanteeninomaisesta kuljetuksesta ja sen kustannuksista on työntekijällä ja työnantajalla. Viranomaiset eivät järjestä työvoiman kuljetuksia Suomeen tai Suomen rajojen sisällä.

Ohje työnantajalle alkutuotannon kausityöntekijän terveysturvallisesta maahantulosta, karanteenista ja terveysturvallisuussuunnitelman laatimisesta

THL:n ohjeen mukaan työnantajalta vaaditaan kausityöntekijöiden terveysturvallisuussuunnitelma. Olennaista on, että ollaan yhteydessä alueen tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin. Lääkärin yhteystietoja voi pyytää oman alueen terveyshuoltopalvelua tarjoavalta taholta tai Töitä Suomesta –palvelusta.  

Ohjeet terveysturvallisuussuunnitelman laatimisesta
 

Viisumivapaan maan kansalaisen (esim. Ukrainan biometrinen passi) maahantulo voi tapahtua kausityötodistuksella/ kausityöoleskeluluvalla tai myös viisumivapaasti karanteenia varten ennen myönnetyn kausityötodistuksen/ kausityöoleskeluluvan voimassaolon alkua.

Viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua maahan vasta, kun kausityöviisumi tai -oleskelulupa on voimassa. Ilman viisumia tai oleskelulupaa henkilö ei pääse maahan.

Karanteeniin liittyvien asioiden järjestäminen ja noudattaminen ovat työnantajan vastuulla. Ohjeet karanteenista on kirjattu terveysturvallisuussuunnitelman ohjeisiin. 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Maa- ja metsätalousministeriö tai muut viranomaiset eivät järjestä työvoiman kuljetuksia Suomeen tai Suomen rajojen sisällä. Matka Suomeen ja Suomen rajojen sisällä on siis työnantajan ja työntekijän vastuulla, mukaan lukien matkan ja 14 vuorokauden omaehtoisen karanteenin kustannukset.

Maa- ja metsätalousministeriö suosittaa keskitettyjen tilauslentojen käyttämistä Ukrainasta tulevien kausityöntekijöiden osalta.  Lentoja on varattavissa Töitä Suomesta –palvelun kautta.

Koronaturvallisen maahantulon varmistamiseksi on syytä välttää tilannetta, jossa kausityöntekijät kiertävät omia reittejään usean maan kautta. Koronapandemiaan liittyvien riskien minimoimiseksi on suositeltavaa, että työnantaja suunnittelee etukäteen työntekijöiden kanssa turvallisen matkareitin lähtömaasta työskentelypaikalle. 

Koronatilanteesta johtuen ulkomailta ei välttämättä saada samaa määrää kausityöntekijöitä kuin normaalivuosina. Tilanne voi vaikuttaa yksityishenkilöiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä ulkomailla. Lisäksi lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Maahanpääsyyn vaikuttavat myös muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät rajoitukset. 

Lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi Ukrainan hallitus sallii kansalaistensa lähdön kausityöhön ulkomaille. Ukrainan hallitus kuitenkin edellyttää tiettyjen reunaehtojen täyttymistä. Muiden maiden osalta tulee seurata kyseisen maan viranomaisten tiedotusta.

Ukrainan kohdalla lähtijöillä (kausityöntekijöillä) tulee olla

1. riittävän pitkä eli vähintään 3 kuukauden työsopimus,
2. riittävä palkka,
3. sairausvakuutus/terveydenhuolto kunnossa,
4. hyvät työskentelyolosuhteet sekä
5. aiempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä.

Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Ukrainan hallituksen asettamat ehdot täyttyvät, kun

• noudatetaan olemassa olevia työehtosopimuksia,
• työntekijä on ollut aiemmin Suomessa töissä ja
• työskentelyjakso on pituudeltaan vähintään 3 kuukautta.
   

Hallitus sallii alkutuotannon kausityövoiman terveysturvallisen maahantulon kasvukautena 2021. Työnantajalta vaaditaan seuraavia toimia: 

• THL:n ohjeen mukaan työnantajalta vaaditaan kausityöntekijän terveysturvallisuussuunnitelma ja sen toteuttaminen. Kyseisessä suunnitelmassa tulee selkeästi kuvata terveysturvallisuustoimien toteuttaminen. Ohjeet karanteenista on kirjattu terveysturvallisuussuunnitelman ohjeisiin.
• Kausityöntekijän on maahan tullessaan esitettävä rajalla työnantajan täyttämä Työnantajan tai toimeksiantajan perustelut työntekijän maahantulon välttämättömyydestä –lomake. 
• Karanteeniin liittyvien asioiden järjestäminen ja noudattaminen ovat työnantajan vastuulla. Ohjeet karanteenista on kirjattu terveysturvallisuussuunnitelman ohjeisiin.
• Työnantajan on varmistettava, että ulkomailta tuleva kausityöntekijä siirtyy rajalta karanteenitiloihin suoraan ja turvallisesti. Vastuu karanteeninomaisesta kuljetuksesta ja sen kustannuksista on työntekijällä ja työnantajalla. Viranomaiset eivät järjestä työvoiman kuljetuksia Suomeen tai Suomen rajojen sisällä.

Maa- ja metsätalousministeriö suosittelee keskitettyjen tilauslentojen käyttämistä Ukrainasta tulevien kausityöntekijöiden osalta sekä ilmoittautumista omavalvontajärjestelmään. Lisätietoja TöitäSuomesta.fi –sivulta. 

Koronaturvallisen maahantulon varmistamiseksi on syytä välttää tilannetta, jossa kausityöntekijät kiertävät omia reittejään usean maan kautta. Koronapandemiaan liittyvien riskien minimoimiseksi on suositeltavaa, että työnantaja suunnittelee etukäteen työntekijöiden kanssa turvallisen matkareitin lähtömaasta työskentelypaikalle. 

Tutustukaa myös THL:n sekä Työterveyslaitoksen ohjeistuksiin koronaan liittyen:

• Matkustaminen ja koronaviruspandemia
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Infektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjeita

Kaiken lihan ja lihatuotteiden sekä maidon ja maitotuotteiden tuominen mukana EU:n alueelle on kiellettyä eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Tämä on erittäin ajankohtainen asia afrikkalaisen sikaruton (ASF) levitessä maailmalla. Erityisesti huomioitavaa on, että tuotantoeläintiloilla karenssiaika ennen töiden aloittamista jatkuu, kunnes vähintään 48 h on kulunut viimeisestä eläinkontaktista ulkomailla.

Myös EU-maista tapahtuvaan liha- ja maitotuotteiden tuontiin kohdistuu rajoituksia, joista tulee ottaa selvää ennen maahantuloa. 

Lisää tietoa asiasta Ruokaviraston sivuilta:

• Kun matkustat EU:n ulkopuolelta Suomeen
• Elintarvikkeiden tuliaistuonti
• Eläintaudeilta suojautuminen
• Sikatilojen tautisuojaus (en/ru)
• ETT: Ulkomaiset työntekijät tuotantoeläintilalla

Jos työntekijällä epäillään karanteeniaikana tai sen jälkeen oireiden perusteella koronavirustartuntaa, toimitaan aivan vastaavalla tavalla kuin kotimaisten työntekijöiden tai yrittäjien itsensä osalta. Tartuntatautilain mukaan myös ulkomaiset työntekijät saavat Suomessa asianmukaisen hoidon koronatartunnassa.

Kausityöntekijän on tärkeää olla Kelaan yhteydessä heti Suomeen saavuttuaan. Kela myöntää sairausvakuutetulle työntekijälle Kela-kortin. Kausityöntekijällä, joka on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, on oikeus käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluita kuten kunnan asukkaat riippumatta siitä, tuleeko hän EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta. Kausityöntekijä saa julkisessa terveydenhuollossa hoitoa asiakasmaksun hinnalla. Esimerkiksi yleisvaarallisten tartuntatautien, kuten koronaviruksen tutkimus ja hoito ovat maksuttomia.

Lue lisää Kelan sivulta: Ulkomainen kausityöntekijä saa entistä sujuvammin oikeuden sairaanhoitoon.

TE-palvelut auttavat sekä työnantajia että työntekijöitä. Erilaiset rekrytointialustat avustavat työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisessa, maatilojen sekä metsätalouden kausityönantajat ja työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi Töitä Suomesta –palvelut.

Tällä hetkellä ei ole voimassa säännöstä lykkäysmahdollisuudesta. Torstaina 15.4.2021 annettu lakiesitys (HE 53/2021 vp) sallisi osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen sekä osuuskunnan ja yhdistyksen kokouksen lykkäämisen pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä. Lykkäysmahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista. Lakiesitys on eduskunnan käsiteltävänä ja sen toivotaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. Voimaantulosta tullaan kertomaan myös tällä sivulla.

Yhteisön hallitus voi kuitenkin nytkin lykätä kokousta tai yhdistää kevät- ja syyskokoukset. Päätöksen on perustuttava kokonaisarviointiin, jossa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (ks. LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.  

Osuuskunnan jäsen voi suoraan lain nojalla käyttää asiamiestä, vaikka se olisi säännöissä kielletty. Väliaikainen laki on voimassa 30.6.2021 asti. 

Yhdistyksen hallitus voi sallia asiamiehen käytön, vaikka yhdistyksen säännöt eivät sitä sallisi. Väliaikainen laki on voimassa 30.6.2021 asti. Yhdistyksen hallitus voi käytännössä myös asettaa sellaisia asiamiestä koskevia perusteltuja edellytyksiä, jotka ovat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia. Yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan perustuen esimerkiksi puolueyhdistyksen hallitus voi edellyttää, että puoluekokouksessa asiamiehen on oltava puolueen perusjärjestön jäsen.

15.4.2021 annetussa lakiesityksessä (HE 53/2021) ehdotetaan poikkeuksen voimassa olon jatkamista 30.6.2022 asti. Lakiesityksen voimaantulosta kerrotaan myös tällä sivulla.

Pörssiyhtiön hallitus voi päättää, että yhtiökokoukseen voi osallistua vain asiamiehen välityksellä tai etänä. Väliaikainen laki on voimassa 30.6.2021 asti.

Hallitus voi päättää, että myös asiamies osallistuu etänä. Tällöin osakkeenomistajien kyselyoikeus, johdon vastausvelvollisuus ja osakkaiden ehdotusoikeus on järjestettävä ennen kokousta ja päätöksistä äänestämistä. Äänestys voidaan järjestää ennakkoon tai kokouksen aikaisena etä-äänestyksenä.

Pörssiyhtiön toimittamassa kokouskutsussa on yksityiskohtaiset ohjeet kokoukseen osallistumisesta, kysymysten ja vastaehdotusten esittämistavasta ja -ajasta sekä kysymysten, ehdotusten ja yhtiön vastausten julkistamisesta.

15.4.2021 annetussa lakiesityksessä (HE 53/2021) ehdotetaan poikkeuksen voimassa olon jatkamista 30.6.2022 asti. Lakiesityksen voimaantulosta kerrotaan myös tällä sivulla.

Osuuskunnan tai yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu. Väliaikainen laki on voimassa 30.6.2021 asti.  

Osuuskunnan tai yhdistyksen johdon tulee huolehtia siitä, että kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen tai osuuskunnan kokouksen päätöksentekoon koronaepidemiasta huolimatta. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen asiamiehen välityksellä tai etänä. Jos yhdistyksen jäsenellä ei ole riittäviä digitaitoja etäosallistumiseen, voi käytännössä esiintyä tilanteita, joissa hänellä on tekninen "digiavustaja" kokouksessa, vaikka yhdistyslaki ei sitä nimenomaan sallikaan, koska rajoituksen noudattamista ei käytännössä voi valvoa etäosallistumisessa. 

Osallistumistapojen valinnassa ja kokousten käytännön toteuttamisessa on syytä huomioida, että etäosallistumisessa ei välttämättä voida todeta varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasiassa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten asiamiesten lisäksi. 

Yhdistyksen hallituksen tulee antaa riittävät ohjeet etäosallistumiseen ja äänestyksiin. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi äänestys- ja vaalijärjestyskäytännöistä. Sama koskee etäosallistumista valtuutettujen kokoukseen. Varsinaista yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä ei voida hallituksen toimesta hyväksyä. 

Vaikka käytännössä kaikki kokouksen osallistujat osallistuisivat etäosallistuen, tulee kokouksella tästä huolimatta olla fyysinen kokouspaikka.

Lisätietoja kokousten järjestämiseen, asiamiehen käyttöön, etäosallistumiseen ja tilinpäätöksen laatimiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä antavat eri yhteisömuotojen ja toimialojen järjestöt, neuvontatahot ja muut organisaatiot, kuten

• Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
• Keskuskauppakamari (KKK)
• EK:n ja KKK:n yhteydessä toimiva Listayhtiöiden neuvottelukunta
• Suomen yrittäjät
• Kiinteistöliitto
• Isännöintiliitto
• Osuustoimintakeskus Pellervo
• SOSTE ry
• Olympiakomitea
• Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
• SAK 
• Suomen tilintarkastajat.

Taloyhtiön hallitus voi sallia etäosallistumisen suoraan asunto-osakeyhtiölain perusteella, mutta osakkaalla on aina oikeus osallistua myös paikan päällä. Taloyhtiön osakkaalla on myös aina oikeus käyttää kokouksessa edustajaa.

Kokouksen järjestäminen ja koolle kutsuminen on yhteisön hallituksen tehtävä. Osakkeenomistajat ja jäsenet voivat odottaa tietoa kokousten järjestämisestä hallitukselta.

Aluehallintovirasto on koonnut verkkosivuilleen kattavan paketin kysymyksiä ja vastauksia kokoontumisista ja yleisötilaisuuksista.

• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista kysyttyihin kysymyksiin 

Valtioneuvoston periaatepäätökseen 25.2.2021 sisältyvät seuraavat vuonna 2007 syntyneiden ja sitä vanhempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan liittyvät lisätoimenpiteet koronaepidemian leviämisvaiheessa:

• suositus väestölle ja toiminnanharjoittajille yli 12-vuotiaiden lasten ryhmäharrastustoiminnan ja siihen osallistumisen keskeyttämiseksi, ellei siinä voida noudattaa annettuja turvallisen harrastamisen ohjeita (vastuu toimenpiteestä on kunnilla)
• suositus aluehallintovirastoille ja kunnille päättää yli 12-vuotiaiden lasten ryhmäharrastustoiminnan korkean tartuntariskin tilojen väliaikaisesta sulkemisesta, ellei niissä voida noudattaa annettuja turvallisen harrastamisen periaatteita

Tartuntatautilaki on jo aiemminkin mahdollistanut sen, että aluehallintovirastot ja kunnat ovat voineet perustelluista epidemiaan liittyvistä syistä kieltää yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset omalla alueellaan enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.  Tartuntatautilakiin on tehty tilapäinen muutos, joka laajentaa viranomaisten toimivaltuuksia. Lain nojalla aluehallintovirastot ja kunnat voivat asettaa alueellisia ja paikallisia rajoituksia elinkeino- ja harrastustoimintaan silloin, kun se on välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi. Tartuntatautilain muutokset ovat pääosin voimassa 30.6.2021 saakka.

Se, millaisiin toimiin ryhdytään, riippuu alueellisesta epidemiatilanteesta. Epidemian perustasolla yleiset hygieniatoimet ovat velvoittavia kaikissa asiakas- ja osallistujatiloissa suoraan lain nojalla.

Epidemian kiihtymisvaiheessa viranomainen voi tehdä päätöksen, että toiminta on järjestettävä siten, ettei lähikontakteja synny. Tämä koskee myös harrastustoimintaa.

Epidemian leviämisvaiheessa kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea asiakkaiden ja osallistujien käyttöön tarkoitetut elinkeino- ja muun toiminnan tilat kahdeksi viikoksi myös yksityisten tilojen osalta (omat tilansa kunnat voivat sulkea pidemmäksikin aikaa). Yksityisten tilojen sulkeminen voi koskea ainoastaan tartuntatautilaissa määriteltyjä tiloja, joita ovat mm. sisäliikunta- ja urheilutilat, uimahallit, tanssipaikat, huvipuistot ja sisäleikkipuistot.

Ammattiurheilu jää tilapäisen tartuntatautilain rajoitus- ja sulkutoimenpiteiden ulkopuolelle. Ammattiurheilulla tarkoitetaan lain perustelujen mukaan sarjalisenssisopimukseen tai olympiakomitean urheilijasopimukseen perustuvaa urheilutoimintaa sekä A-maajoukkuetoimintaa silloin, kun sitä harjoitetaan ilman yleisön läsnäoloa. Käytännössä tämä tarkoittaa ammattiurheilun rajaamista huippu-urheiluun kattaen palloilulajeissa kaksi ylintä sarjatasoa, aikuisten A-maajoukkuetoiminnan sekä kansallisen lajiliiton valintajärjestelmän kautta kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistautuvat urheilijat.

• Valtioneuvoston periaatepäätös periaatepäätös hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksessä tarkoitetun tason kaksi käyttöönotosta 25.2.2021
• STM:n kirje rajoitustoimenpiteistä virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi - tason kaksi käyttöönotto 1.3.2021 
• OKM THL ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä 2.2.2021
• THL: Koronaepidemian alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset

Harrastustoiminnan järjestäjän vastuulla on toimia ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi. 

Kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Myös sairaanhoitopiirit voivat antaa tarkempia alueellisia ja paikallisia suosituksia.

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Osa harrastustoiminnasta voi olla yleisötilaisuudeksi tai yleiseksi kokoukseksi tulkittava tapahtuma. Tällaiset tilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia koskevien aluehallintovirastojen rajoitusten piirissä. Esimerkiksi urheiluseurojen ja muiden harrastuskerhojen toiminta ja tilaisuudet, joissa ei ole yleisöä ja jotka eivät ole kaikille avoimia, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. 

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Hallitus puoltaa periaatepäätöksessään 23.10.2020, että kunnat voivat epidemian kiihtymisvaiheessa suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa korkean tartuntariskin tilanteissa ja toimintamuodoissa. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. Kaikenikäisten harrastustoiminta pitäisi järjestää niin, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista välttää lähikontaktia. Leviämisvaiheen alueilla suositellaan ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tarvittaessa kokonaan. Lasten ja nuorten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta pitäisi tällöinkin käyttää erityistä harkintaa. 

Alle 18-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä linjataan myös ohjeistuksessa, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksen täydennyksen (26.1.2021) mukaisille epidemiatasoille. Ohjeistuksessa esitetään huomiotavaksi toimintatapoja ja tilanteita, jotka vaikuttavat harrastamisen terveysturvallisuuteen (mm. lasten ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko, toiminta sisätiloissa tai ulkona). Ohjeistusta suositellaan noudatettavaksi ryhmäharrastuksissa sisätiloissa toimenpidetasolla 1 ja tasolle 2 siirryttäessä myös ulkotiloissa. 

• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• Valtioneuvoston periaatepäätös toimintasuunnitelman täydennyksestä 26.1.2021
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• OKM THL ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä 2.2.2021  
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset

Kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksissa. 

Harrastustoiminnassa ja julkisten tilojen käytössä on huolehdittava, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tämä voi tapahtua osallistujamäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muilla tavoin.

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat lisäksi suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ns. korkean riskin ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa ja toteuttamista mahdollisuuksien mukaan etämuotoisena. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Leviämisvaiheessa kuntien ja kuntayhtymien suositellaan harkitsevan suositusten tiukentamista siten, että ryhmäharrastustukset keskeytettäisiin tilapäisesti tilojen käyttörajoitusten perusteella tarvittaessa kokonaan. 

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja taiteen perusopetuksen sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta on tärkeää arvioida, mitä vaikutuksia rajoituksilla olisi. 

Alle 18-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä linjataan myös ohjeistuksessa, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksen täydennyksen (26.1.2021) mukaisille epidemiatasoille. Ohjeistuksessa esitetään huomiotavaksi toimintatapoja ja tilanteita, jotka vaikuttavat harrastamisen terveysturvallisuuteen (mm. lasten ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko, toiminta sisätiloissa tai ulkona). Ohjeistusta suositellaan noudatettavaksi ryhmäharrastuksissa sisätiloissa toimenpidetasolla 1 ja tasolle 2 siirryttäessä myös ulkotiloissa. 

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta voi tarkistaa voimassa olevat ohjeet ja mitkä alueet kuuluvat koronaepidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen.

• Valtioneuvoston periaatepäätös hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksessä tarkoitetun tason kaksi käyttöönotosta 25.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös toimintasuunnitelman täydennyksestä 26.1.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös hybridistrategian toimintasuunnitelman toimeenpanoon liittyvistä suosituksista 23.10.2020
   
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• OKM THL ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä 2.2.2021
   
•  THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen

Museoiden jatkuvaluonteisessa toiminnassa noudatetaan julkisissa tiloissa noudatettavaksi suositeltuja hygieniaohjeita ja tartuntatautilain säännöksiä sekä lain nojalla annettavia kuntien ja aluehallintovirastojen päätöksiä. 

Museossa järjestettäviä esityksissä, tapahtumissa ja muita yleisötilaisuuksissa noudatetaan yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevia ohjeita sekä tartuntatautilain mukaisia säännöksiä ja lain nojalla annettavia kuntien ja aluehallintovirastojen päätöksiä.  

Tiloja ja yleisötilaisuuksia koskevissa rajoituksissa ja suosituksissa on alueellisia eroja sen mukaan, missä epidemian vaiheessa alue on. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohje hyvästä hygieniasta ja turvaväleistä on voimassa suositusluonteisina kaikissa vaiheissa. Lisäksi aluehallintovirastot ovat saattaneet asettaa kyseisen ohjeen noudattamisen yleisötilaisuuden järjestämisen edellytykseksi. 

Tartuntatautilain (1227/2016) väliaikainen muutos tuli voimaan 22.2.2021. Muutos on voimassa 30.6.2021 asti. Muutos koskee lain pykäliä 58 c – 58 h, joissa säädetään niistä toimenpiteistä, jotka koskevat covid-19-epidemian leviämisen estämistä. Museotilat ovat lain tarkoittamia yleisölle avoimia tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettuja tiloja. Säännökset koskevat sekä kunnallisia että yksityisiä museoita. 

Lain 58 c §:ssä tarkoitetut yleiset hygieniatoimet, joita ovat käsien puhdistamismahdollisuuden tarjoaminen ja toimintaohjeiden antaminen asiakkaille sekä tilojen ja pintojen puhdistamisen tehostaminen, ovat velvoittavia kaikissa asiakas- ja osallistujatiloissa suoraan lain nojalla. 

Epidemian leviämisvaiheessa, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella, kunta tai usean kunnan alueella aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen, että toiminta on järjestettävä siten, että asiakkailla ja seurueilla on tosiasiallinen mahdollisuus välttää lähikontakti toisiin asiakkaisiin ja seurueisiin.

Lähikontaktilla tarkoitetaan fyysistä kontaktia tai sitä, että ihmiset oleskelevat kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin läheisyydessä toisistaan yli 15 minuutin ajan. Velvoite voidaan toteuttaa asiakasmäärää rajaamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toiminnan erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Tämä koskee myös museotiloja. 

Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea asiakkaiden ja osallistujien käyttöön tarkoitetut elinkeino- ja muun toiminnan tilat kahdeksi viikoksi myös yksityisten tilojen osalta. Yksityisten tilojen sulkeminen voi koskea ainoastaan tartuntatautilaissa määriteltyjä tiloja, joissa tapahtuva toiminta muodostaa erityisen riskin epidemian leviämiselle. Kunta voi kuitenkin päättää myös omien museotilojensa sulkemisesta. Kunnat voivat sulkea tilat pidemmäksikin aikaa. Kunnat voivat antaa tilojen sulkemista koskevia suosituksia myös yksityisille toimijoille.

• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020 
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko sekä se, harjoitetaanko toimintaa sisätiloissa vai ulkona. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Esityksiä, tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät päätökset. Jos tartuntatautitilanne pahenee äkillisesti, kukin kunta voi tehdä paikallisesti tiukempia rajoituksia epidemian leviämisen torjumiseksi. Huomioi kunnan ja aluehallintoviraston antamat määräykset yleisötilaisuuksien henkilömääristä.

Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksia, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset sekä yleisötilaisuuksista annetut ohjeet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä antamaa ohjetta noudattamalla on tarkoitus varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää koronavirustartuntojen leviämistä. 

Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla ja miten ohjetta käytännössä sovelletaan järjestelyihin. Järjestäjän voi olla syytä eriyttää toimintaa jakamalla yleisöä ja palveluja erillisille alueille, jotta tilaisuudessa voidaan noudattaa ohjeistusta. 

Työnantajan ominaisuudessa toimivan tilaisuuden järjestäjän velvollisuuksista työntekijöiden suojaamiseksi säädetään erikseen. Julkisissa tiloissa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.

Jokaisen järjestäjän ja osallistujan vastuulla on noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön
• Aluehallintovirasto: Tiedoksiannot ja määräykset 
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Valtioneuvoston periaatepäätös 
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021

Koronaviruksen vaikutukset poliisin toimintaan | poliisi.fi

Lisätietoa kokoontumisrajoituksista löytyy Aluehallintoviraston sivuilta.

Kirjastoissa on tärkeä huolehtia hygieniasuositusten noudattamisesta. Näin ennaltaehkäistään tartuntoja ja voidaan rajata altistuneiden määrää.

Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tarkempia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksiaan, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset sekä yleisötilaisuuksista annetut ohjeet.

• THL ja OKM ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä 21.9.2020
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Lisää kirjastoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Aluehallintoviraston sivulla 
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

Poliisin ensisijainen tehtävä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, sekä turvata poikkeusoloissa jokaisen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Määräys kokoontumisten rajoittamisesta koskee vain yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Näin ollen kokoontumisrikkomus koskee nimenomaisesti näitä kokoontumislain tarkoittamia yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Kokoontumisrikkomuksesta voidaan määrätä 10–20 päiväsakkoa.

Muiden satunnaisten tai yksityisten kokoontumisten osalta poliisi arvioi aina sitä, aiheutuuko kokoontumisesta vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisilla on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontumisesta aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Määräyksen antamisen tehosteeksi poliisimies voi antaa käskyjä, joiden noudattamatta jättäminen on rangaistavaa.

Poliisi seuraa ja valvoo Aluehallintovirastojen määräämiä kokoontumisrajoituksia toimivaltuuksiensa mukaisesti. Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet järjestetään noudattaen osallistujien enimmäismääriä ja kokoontumislakia. Poliisi ei valvo hygieniaohjeiden noudattamista, vaan tapahtumajärjestäjien on itse huolehdittava koronaviruksen leviämisen estämisestä. 

Muihin satunnaisiin kokoontumisiin ja yksityisiin tilaisuuksiin poliisi ei puutu, ellei niistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisin ensisijainen toimintalinja on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta antamalla ohjeita, neuvoja, kehotuksia ja käskyjä.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Kyllä. Muita kuin lyhyitä opiskelija- ja harjoitteluvaihtoja toteutetaan ja järjestetään myös koronan aikaan, mutta niissä tulee tarkasti ottaa huomioon korkeakoulujen linjaukset ja alueen suositukset. Vastaanottava korkeakoulu vastaa siitä, että ulkomaisilla opiskelijoilla on riittävät tiedot koronavirusepidemian torjuntaa koskevista rajoitustoimista ja suosituksista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittaa, että lyhyet vaihtojaksot keskeytetään toistaiseksi.  Pidemmät eli useita kuukausia kestävät vaihtojaksot voidaan toteuttaa lähtö- ja tulomaan viranomaisohjeita noudattaen.

• THL: tiedote opiskelijavaihdoista 2.2.2021
• THL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia
• OPH: Koronaohjeet Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien käynnissä oleville hankkeille
• OPH: Koronaviruksen vaikutukset Nordplus-ohjelmiin
• OPH: EDUFI-harjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

EDUFI-harjoittelu

Korkeakouluihin valitaan opiskelijoita useilla valintatavoilla: todistusvalinnalla, valintakokeilla ja myös esimerkiksi avoimessa korkeakoulutuksessa suoritettujen opintojen perusteella. Korkeakoulut päättävät valintaperusteista ja valintakokeiden järjestämisestä itse myös pandemian aikana.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat viestineet tammikuussa 2021, että ne valmistautuvat järjestämään kevään ja kesän valintakokeet kampuksilla tai muissa fyysisissä tiloissa. Kokeet ovat valvottuja, ja niissä noudatetaan tarkkoja turvajärjestelyjä ja tarvittavaa väljyyttä. Korkeakoulut varautuvat myös pandemiatilanteen edellyttämiin muutoksiin valintojen järjestelyissä.

• Opintopolku.fi: tietoa pandemian vaikutuksesta valintojen toteuttamiseen 

Koronaepidemiaan liittyvän hybridistrategian toteuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen 26.1.2021 puoltamana sosiaali- ja terveysministeriö on täydentänyt 1.3.2021 toimintasuunnitelmaa toimenpidekokonaisuuksilla, joiden tavoitteena on torjua epidemian kiihtyminen ja herkemmin tarttuvan virusmuunnosten leviäminen ja siten saada lisäaikaa epidemian hillitsemisessä.

Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla korkeakoulujen suositellaan siirtyvän etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Leviämisvaiheessa oleviksi arvioiduilla ja rinnastettavilla alueilla suositellaan, että korkeakouluissa siirrytään kokonaisuudessaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

Korkeakoulut vastaavat opiskeluympäristön turvallisuudesta yliopistolain 41 a §:n ja ammattikorkeakoululain 31 §:n nojalla.

Korkeakoulut päättävät itse, missä määrin lähiopetusta tai muuta toimintaa niiden tiloissa järjestetään. 

Opetuksessa ja ohjauksessa, joita ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena tai korkeakoulun tiloissa, mutta jotka ovat opintojen etenemisen kannalta välttämättömiä, korkeakoulujen tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön turvallisuudesta sekä noudattaa tartuntatautilain 58 c §:n (147/2021) hygienia- ja väljyyssäännöksiä ja terveysviranomaisten ohjeita tila- ja hygieniajärjestelyistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat lisäksi antaneet 4.8.2020 suosituksen yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille toiminnan terveysturvallisesta järjestämisestä koronavirusepidemian aikana.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• Valtioneuvoston periaatepäätös 26.1.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös periaatepäätös hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksessä tarkoitetun tason kaksi käyttöönotosta 25.2.2021
• STM:n kirje rajoitustoimenpiteistä virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi - tason kaksi käyttöönotto 1.3.2021 
   
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 

Ensisijaisesti sinun tulee olla yhteydessä omaan korkeakouluusi ja rahoituskysymyksissä vaihtojakson rahoittajaan (jos muu kuin korkeakoulu). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL suosittaa, että lyhyet vaihtojaksot keskeytetään toistaiseksi. Oma korkeakoulusi vastaa myös kysymyksiin mahdollisesta vaihtojakson peruutumisesta tai siirtämisestä. 

• THL: tiedote opiskelijavaihdoista 2.2.2021
• THL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia
• OPH: Koronaohjeet Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien käynnissä oleville hankkeille
• OPH: Koronaviruksen vaikutukset Nordplus-ohjelmiin
• OPH: EDUFI-harjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille

Väliaikaisen yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain muutoksen mukaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan korona (covid-19) -epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä. 

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutokset ovat  voimassa 1.7.2020 – 31.7.2021.

Korkeakoulujen tilojen sulkeminen Aluehallintovirastojen päätöksillä ei ole lähtökohtaisesti koskenut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Tutkimus- ja tki-tiloissa voidaan työskennellä, kun henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan tila- ja hygieniajärjestelyin.

• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Kuluttajaluottojen tilapäinen 10 prosentin enimmäiskorko koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja. Hyödykesidonnaiset luotot, kuten esimerkiksi yleisluottokorttiluotot, autojen osamaksukauppa ja verkkokaupan erämaksumahdollisuus, on  rajattu korkokaton ulkopuolelle.

Kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja, myös hyödykesidonnaisia luottoja.

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Talous- ja velkaneuvonnan sivuille on koottu vinkkejä ja ohjeita raha-asioiden hoitamiseen koronakriisin aikana.

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12 torstaisin klo 15–17. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

• Ulosoton väliaikaisiin muutoksiin jatkoa (OM:n tiedote 18.3.2021)
• Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksiannon jälkeen pitenee 30 päivään (OM:n tiedote 14.1.2021)
• Kuluttajaluottojen enimmäiskoron ja markkinoinnin väliaikaisiin rajoituksiin esitetään jatkoa (OM:n tiedote 26.11.2020)

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Takuusäätiön sivuilta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) seuraa koronaviruksen vaikutusta kuluttajiin ja kokoaa verkko-sivuilleen tietoa koronaviruksesta ja kuluttajien asemasta liittyen matkustamiseen sekä palveluiden ja tapahtumien peruuttamiseen. KKV päivittää verkkosivuillaan julkaistua ohjetta sitä mukaa, kun asiat selviävät. Useita tilanteita voidaan joutua arvioimaan vasta jälkikäteen ja tapauskohtaisesti.

KKV: Koronavirus ja kuluttajan oikeudet

Kuluttajaneuvonta vastaa: 12+1 kysymystä koronasta

Kuluttajaoikeudellisissa ongelmatilanteissa kannattaa ensin yrittää neuvotella vastapuolen kanssa ja tutustua KKV:n verkkosivuilla oleviin ohjeisiin. Jos asia ei etene, voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, josta saa tietoa, ohjeita ja sovitteluapua kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin riitatilanteisiin.

Tarkempaa tietoa kuluttajaneuvonnan verkkosivuilla

Kuluttajaneuvonta vastaa: 12+1 kysymystä koronasta

Pääsääntö tällaisessa tilanteessa on, että yleensä kuluttajalle tulee palauttaa hänen palvelusta maksamansa hinta. Kuluttajan kannattaa siis olla yhteydessä palveluntarjoajaan.

Tarkempaa tietoa KKV:n sivuilla 

Pääsääntöisesti kyllä. Kuluttajien oikeudet peruutustilanteissa vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, onko kuluttajan ostama matka niin sanottu omatoimimatka (esim. pelkät lennot) vai matkapaketti (esimerkiksi lennon ja hotellin yhdistelmä). Matkapaketin ostaneen kuluttajan oikeudet ovat pääsääntöisesti paremmat kuin esimerkiksi pelkät lennot ostaneen omatoimimatkailijan.

Tarkempaa tietoa KKV:n sivuilla

Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Toukokuun 2020 alusta tuli voimaan väliaikainen kuntalain muutos. Sen nojalla sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely voidaan ottaa väliaikaisesti käyttöön kunnan tai kuntayhtymän hallituksen päätöksellä kaikissa kunnan tai kuntayhtymän toimielimissä.

Myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua sähköisesti kuntien päätöksentekoon.

Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

• varsinaisessa kokouksessa,
• sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
• sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Kuntalain väliaikaisen muutoksen nojalla kunnassa ja kuntayhtymässä voidaan hallituksen päätöksellä ottaa käyttöön uusi kokousmuoto, joka mahdollistaa sähköisen kokouksen pitämisen aiempaa joustavammin. Tällainen sähköinen kokous voidaan pitää esimerkiksi videoneuvotteluyhteydellä. Kokouksen aikana kuva- ja ääniyhteyden ei välttämättä tarvitse olla keskeytyksetön.

Kokous kuitenkin edellyttää, että:

• kokoukseen osallistuvat voidaan todentaa luotettavasti,
• puheenjohtaja voi johtaa kokousta ja
• kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.

Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä kokouspaikalla ja osa osallistuu etäyhteydellä (ns. hybridikokous). Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että  yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että julkista kokousta on voitava seurata myös silloin, kun kyse on toimielimen sähköisestä kokouksesta.

Hallitus voi väliaikaisen kuntalain nojalla päättää, että julkisia kokouksia on mahdollista seurata vain sähköisesti.

• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta 
• Kuntien ja kuntayhtymien sähköistä päätöksentekoa helpotetaan (valtiovarainministeriön tiedote 16.4.2020)
• Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn 
  (valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:6)
• Kuntaliitto on koonnut sähköisiä kokouksia koskeva ohjeistukset verkkoon.

Määräykset eivät koske kunnan toimielimiä. Kokouksia ei kielletä pitämästä.

Hallitus tai aluehallintoviranomaiset voivat rajoittaa yleisön määrää valtuuston julkisissa kokouksissa epidemian eri vaiheissa. Onkin suositeltavaa tarjota yleisölle mahdollisuus seurata valtuuston kokouksia sähköisesti.

Hallituksen toimintaohje kokoontumisten välttämisestä ei koske kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Myös yli 70-vuotiaat kunnalliset luottamushenkilöt voivat osallistua kuntien toimielinten kokouksiin. Karanteenista tai terveydellisistä syistä voi kuitenkin tulla käytännössä este osallistua kokoukseen.

Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

• kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
• selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
• kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
• yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
• kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012)
• Pelastusopiston materiaaleja ja oppaita kuntien varautumiseen liittyen
• Kuntaliitto on kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja kumppanuusverkoston kanssa yhteisen varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työvälineitä kunnille

Asema-, yleis- ja maakuntakaavoista on poikkeusoloissakin kuultava niin, että kaikkien osallisten vaikutusmahdollisuudet säilyvät ja kaikki asiakirjat ovat nähtävillä. Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia kaavoituksen hoitamisesta koronatilanteessa. Kuntaliiton ohjeessa esimerkiksi kerrotaan, kuinka kuuluttaminen ja asiakirjojen pitäminen nähtävillä onnistuu, jos kunnantalo on kiinni.

(Lähde: Kuntaliitto: "Koronavirus – usein kysyttyjä kysymyksiä kunnista". Kts. kohdat 10 ja 13)

Nuorisotyössä tilojen avaaminen tavanomaiselle toiminnalle on mahdollista. Tartuntojen leviämistä pyritään edelleen estämään. Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden.

Nuorisotilatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

• Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
• Suositeltua turvaväliä noudatetaan
• Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
• Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
• Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
• Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää

Tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät päätökset. Jos tartuntatautitilanne pahenee äkillisesti, kunta voi tehdä tiukempia rajoituksia epidemian leviämisen torjumiseksi.

Alle 18-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä linjataan myös ohjeistuksessa, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksen täydennyksen (26.1.2021) mukaisille epidemiatasoille. Ohjeistuksessa esitetään huomiotavaksi toimintatapoja ja tilanteita, jotka vaikuttavat harrastamisen terveysturvallisuuteen (mm. lasten ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko, toiminta sisätiloissa tai ulkona). Ohjeistusta suositellaan noudatettavaksi ryhmäharrastuksissa sisätiloissa toimenpidetasolla 1 ja tasolle 2 siirryttäessä myös ulkotiloissa. 

• Aluehallintovirastojen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021
• THL ja OKM: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä 21.9.2020
• OKM THL ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä 2.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös toimintasuunnitelman täydennyksestä 26.1.2021
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Ruokailujen järjestämiseen voi soveltaa THL:n ja OKM:n ohjeita oppilaitoksille ja varhaiskasvatukselle
• Kuljetuksiin liittyen voi soveltaa THL:n ohjeita koulukuljetuksiin
• Leiritoimintaan voi soveltaa Suomen nuorisokeskusten ohjeita nuorisokeskuksiin saapuville 

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava kaikissa tilanteissa.

Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet vanhemmille löytyvät THL:n sivuilta 

Tavarakuljetukset ja sähköiset tullaukset jatkuvat normaalisti.

Tulli suosittelee, että asiakkaat asioivat tullitoimipaikoilla ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa se on välttämätöntä eikä sähköistä asiointipalvelua tai vaihtoehtoista toimintatapaa ole käytettävissä. Tullitoimipaikkojen asiakaspalvelun palveluajat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Voit tarkistaa poikkeusaukioloajat Tullin sivuilta.

Maahantuloa koronaepidemian aikana rajoitetaan. Ohjeet rajanylitykseen löytyvät Rajavartiolaitoksen kotisivuilta. Terveysturvallisuutta koskevat ohjeet löytyvät Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) kotisivuilta. Ulkoministeriön kotisivuilta voi tarkistaa matkustamista koskevat suositukset.  

Suomen rajaliikenteen rajoitukset Rajavartiolaitoksen nettisivuilla
THL:n liikennevalomalli: arvio eri maiden tämänhetkisestä koronariskistä
Matkustamista koskevat suositukset ulkoministeriön nettisivuilla

Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

Kaikkea matkustamista tulee välttää sairaana. Matkan aikana tulee muistaa huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Tarpeettomia fyysisiä kontakteja pitää välttää. Matkailuyritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota siivoukseen, varautumissuunnitteluun ja henkilökunnan kouluttamiseen.

Terveys-, hygienia- ja turvallisuusohjeita matkailuyritysten ja matkailijoiden käyttöön | tem.fi

Koronan takia maahantuloa Suomeen rajoitetaan.

Eri maiden kohdalla on erilaisia rajoituksia perustuen eri maiden koronatilanteisiin.

Maahantulon rajoituksia tarkastellaan jatkuvasti. Voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin ovat Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla.

Maahantulon rajoitusten lisäksi matkustajille on suosituksia omaehtoisesta karanteenista ja koronatesteistä.

Tarkista voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin | raja.fi 

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Matalan koronailmaantuvuuden mailla tarkoitetaan maita, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on alle hallituksen asettaman raja-arvon (korkeintaan 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää).  Näistä maista voi tulla Suomeen ilman rajoituksia ja omaehtoista karanteenia.

Korkean koronailmaantuvuuden mailla tarkoitetaan maita, joiden kohdalla maahantuloa rajoitetaan jollain tavalla ja matkustajille suositellaan omaehtoista karanteenia ja vapaaehtoisia koronatestejä.

Korkean koronailmaantuvuuden maiden kesken vaihtelee, millaisia rajoituksia kunkin maan kohdalla on.

Tietoa siitä, millaiseen rajoitusluokkaan kukin maa kuuluu, on Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla.

Tarkista voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin | Rajavartiolaitos  

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Matalan koronailmaantuvuuden maista voi tulla Suomeen ilman rajoituksia. Katso matalan koronailmaantuvuuden maat Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta kohdasta normalisoitunut rajaliikenne.

Muiden maiden kohdalla koronan takia on voimassa joitain rajoituksia tai suosituksia, jotka sinun pitää tarkistaa ennen, kuin matkustat Suomeen.

Vaikka koronan takia juuri matkustamisessa ei olisi mitään suosituksia tai rajoituksia, ota silti huomioon hyvä käsihygienia, turvavälit ja muut viranomaisohjeet, kun olet Suomessa.

Katso tiedot normalisoituneesta rajaliikenteestä | Rajavartiolaitos   

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Noudata kuitenkin Suomen viranomaisten hygieniaohjeita. 

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeet omaehtoiseen karanteeniin:

Omaehtoinen karanteeni tarkoittaa, että henkilö välttää lähikontaktia muihin aina kun mahdollista, ja pysyy kotona. Suositeltavaa on, että et mene työpaikalle tai muualle kodin ulkopuolelle, vaan pysyt kotona. Näin suojaat muita tartunnalta. Sovi työnantajasi kanssa toimintatavoista.

Välttämätön liikkuminen on mahdollista. Välttämätöntä liikkumista on esimerkiksi lääkärissä käynti. Muista kuitenkin pitää riittävä turvaväli ja käytä kasvomaskia. Harrastuksissa käynti ei ole välttämätöntä liikkumista.

Suositeltavaa on, että lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen, kun hän on omaehtoisessa karanteenissa. Myös perusopetuksessa olevan lapsen on suositeltavaa jäädä kotiin. Sovi opetuksen järjestäjän kanssa opetuksen erityisjärjestelyistä.

Vältä julkisen liikenteen käyttämistä.

Katso erikseen ohjeet omaehtoisen karanteenin lyhentämiseen vapaaehtoisen koronatestauksen avulla.

Katso lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.  

Rajaliikenteen rajoituksista päättää hallitus valtioneuvoston yleisistunnossa.

Maahantulon rajoitusten muutokset tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arvion perusteella. 

Rajoitukset perustuvat koronaviruksen ilmaantuvuuteen eri maissa. Suomessa käytetään raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Raja-arvoa sovelletaan EU- ja Schengen-maihin sekä EU-neuvoston määrittelemiin ns. Vihreän listan maihin. Jos maan koronailmaantuvuus alittaa raja-arvon 25, Suomeen voi tulla ilman maahantulon rajoituksia. Raja-arvoja tarkastellaan viikoittain.

Katso THL:n liikennevalomalli, joka arvioi eri maiden tämänhetkistä koronariskiä.

Useilla mailla on voimassa erilaisia rajoittamistoimia ( esim. liikkumisen rajoituksia, palveluiden sulkemisia) ja karanteenimääräyksiä, jotka koskevat kaikkia ja joita on noudatettava. Karanteeneja voidaan ulkomailla määrätä eri perustein ja alemmalla kynnyksellä kuin Suomessa.

Matkustamisen kannalta riskitekijä on myös se, että varatut lennot tai muut yhteydet voivat peruuntua äkillisesti, ja meno- tai paluumatka estyy. Matkustaminen itsessään kohottaa tartuntariskiä.

Ulkoministeriön pandemiatilanteen vuoksi antama yleinen matkustussuositus on edelleen vältä tarpeetonta matkustamista, poikkeuksena maat joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.

Lisätietoa ulkoministeriön verkkosivuilla:

Matkustamiseen ja maahantulorajoituksiin muutoksia koronatilanteen perusteella

Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Ota huomioon, että eri maissa toteutettavat rajoittamistoimet voivat muuttua nopeasti. Jos matkustat, muista vähintään seuraavat asiat:

Matkustusilmoitus

Matkustusilmoitus on syytä tehdä aina, koska tällä tavoin UM voi tarvittaessa olla yhteydessä sinuun. Voit tehdä ilmoituksen myös ulkomailla ollessasi.

Matkavakuutus

Ulkoministeriö suosittelee aina ottamaan yksityisen matkavakuutuksen. Tällä hetkellä on erityisen tärkeää tarkistaa, että vakuutussuoja on tarpeeksi kattava.

Maahantulosäännökset

On hyvä huomata, että useat maat rajoittavat edelleen maahan saapuvaa matkustajaliikennettä ja voimassa voi olla myös esimerkiksi poikkeuksellisia viisumisäännöksiä. Varmista ajantasaiset maahantulosäännökset kohdemaan viranomaisilta.

Maakohtaiset rajoitukset

Useilla mailla on voimassa erilaisia rajoittamistoimia ( esim. liikkumisen rajoituksia, palveluiden sulkemisis) ja karanteenimääräyksiä, jotka koskevat kaikkia ja joita on noudatettava.

Terveydenhuolto ja terveyteen liittyvät määräykset

Sairaustapauksessa hoitoon pääsy ulkomailla voi paikallisen terveydenhuollon kuormittumisen vuoksi olla vaikeaa.

Terveystarkastukset ja muut poikkeusjärjestelyt saattavat aiheuttaa viivästyksiä lentokentillä, raja-asemilla ja matkustettaessa muutenkin. Osassa maita suojamaskeja on pakollista käyttää sekä kuumemittaukset ja koronatestit ovat pakollisia. Myös karanteenisäännöt voivat poiketa merkittävästi Suomen karanteeniohjeistuksesta.

Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta ulkoministeriön verkkosivuilla

Maahantulon rajoituksia on kiristetty, jotta koronavirusepidemia ja uusi virusmuunnos eivät pääsisi leviämään. Suomeen voi tulla vain välttämättömästä ja perustellusta syystä, kuten opiskelun tai perhesyiden vuoksi. Sekä Schengen-alueelta, että ulkorajalta sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne Suomeen (poikkeuksena ne maat, joista liikenne Suomeen on rajoituksitta sallittua ks. Rajavartiolaitoksen sivut, linkki alla).

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Myös Suomen kansalaisen perheenjäsenet pääsevät maahan kansallisuudesta riippumatta. 

Tarkista voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin | Rajavartiolaitos

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL
 

Jokaisen matkustajan omalla toiminnalla on suuri merkitys siihen, että matkustaminen joukkoliikenteessä on edelleen turvallista. Käytä maskia, pidä riittävät etäisyydet muihin matkustajiin ja huolehdi käsihygieniasta.

Pohdi myös, onko matkustaminen tarpeellista tai voiko matkustamista siirtää ruuhkattomampaan ajankohtaan.

Tartuntatautilakiin on tehty väliaikainen muutos, jonka mukaan liikenteen palveluiden tarjoajat on velvoitettu huolehtimaan toiminnassaan toimenpiteistä koronavirustaudin leviämisen estämiseksi. Velvoite on voimassa 22.2.–30.6.2021.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut hygienia- ja väljyysohjeen liikenteen toimijoille.

Traficom valvoo yhteistyössä kuntien ja aluehallintoviraston kanssa liikenteen toimijoiden hygienia- ja väljyysvelvoitteiden toteutumista. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Hygienia- ja väljyysohje liikenteen toimijoille julkaistu

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on tartuntatautilakiin 22.2.2021 tehdyn muutoksen myötä mahdollisuus rajoittaa väliaikaisesti matkustajamääriä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi.

Traficom voi tehdä rajoittamispäätöksen, jos on ilmeistä, että hygienia- ja väljyystoimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos se covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi on välttämätöntä.

Rajoittamispäätöksen valmistelu alkaa, kun sairaanhoitopiiri ilmoittaa Traficomille pahenevasta tautitilanteesta alueella. Asiaa selvitetään yhdessä terveysviranomaisten ja alueella toimivien liikennöitsijöiden kanssa, jonka jälkeen Traficom tekee päätöksen.

Päätös matkustajamäärien rajoittamisesta on viimesijainen keino tartuntojen estämiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Traficomin tehtävät terveysturvallisuusviranomaisena

Ylioppilastutkintolautakunta on ohjeistanut kokeiden järjestämistä siten, että kokelaiden ja valvojien altistumista minimoidaan ja huolehditaan turvallisesta koeympäristöstä. 

Ylioppilastutkintolautakunta seuraa tilannetta ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa valtioneuvoston ja ministeriöiden linjausten pohjalta.

• Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeet koronavirukseen leviämiseen varautumiseksi
• THL: Karanteenissa olevien kokelaiden ylioppilaskokeiden järjestäminen koronavirusepidemian aikana (pdf)

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt voidaan tehdä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuminen on mahdollista. Opiskelijat voivat asua myös jaetuissa huoneissa, jos kyse on pitkäaikaisesta majoittumisesta. Lyhytkestoisen majoituksen suhteen linjaukset tehdään paikallisesti konsultoiden tarvittaessa tartuntataudeista vastaavaa yksikköä. Oppilaitoksen tulee pitää kirjaa majoittuvista henkilöistä huonekohtaisesti, jotta tartunnanjäljitys on tarvittaessa mahdollista jälkeenpäin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

Kevään 2020 poikkeusolojen aikana ohjeistettiin, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi. 1.6.2020 lukien on noudatettu normaalia kirjaamiskäytäntöä, eli majoitusjakso kirjataan päättyneeksi, jos opiskelijan asuminen asuntolassa on päättynyt tai keskeytynyt koronatilanteen vuoksi.

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi opiskelija osallistua lähiopetukseen ja muuhun toimintaan oppilaitoksen tiloissa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen koronavirustestiin ja välttää kontaktia muihin. 

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopii-rin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin.   

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020
• THL: Koronavirustestit
• THL: Karanteeni ja eristys

Opintojen arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyillä tavoilla.

Joissakin oppiaineissa osaamisen osoittaminen voi olla perusteltua järjestää oppilaitoksen tiloissa. Mikäli näin toimitaan, noudatetaan viranomaisten ohjeistusta. On kuitenkin suositeltavaa pyrkiä näissäkin tapauksissa löytämään etäratkaisuja. Arviointi opintojen aikana ja opiskelun päättyessä tulee toteuttaa mahdollisimman monipuoliseen näyttöön perustuen. Kunkin kurssin arviointimenettelyt kerrotaan opiskelijoille kurssin alussa. Lähtökohta on, että numeroarviointia edellyttävät kurssit arvioidaan edelleen numeroin.

• OPH: Lukiokoulutuksen järjestäminen

Ratkaisut tehdään paikallisesti tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Opetushallituksen sivuilla on vinkkejä etäopetuksen ja arvioinnin järjestämiseen poikkeusoloissa.

• OPH: Oppimisen arviointi lukioissa

Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus.

Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, vaikka opetuksessa joudutaan ottamaan huomioon tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muut viranomaisten antamat määräykset, ohjeet, suositukset.

• Tartuntatautilaki (Finlex)
• OKM THL : Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Työpaikalla järjestettävää koulutusta voidaan järjestää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisella työpaikalla, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.

• OPH: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö

Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä pyrkii siirtämään oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Koulutuksen järjestäjä voi mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamisen hankkimista tai järjestämisluvassaan oleviin tutkintoihin sisältyvää osaamisen hankkimista valinnaisina tutkinnon osina, jos se on opiskelijan osaamistarpeen kannalta tarkoituksenmukaista. Koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijaa hakeutumaan sellaisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, jolla on ko. tutkinto järjestämisluvassaan. On kuitenkin huomioitava, että opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää aina kukin koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene kohtuudella järjestämään opiskelijalle soveltuvaa osaamisen hankkimista muulla tavalla, on opiskelijan opiskeluoikeus tässä tapauksessa mahdollista väliaikaisesti keskeyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 96 §:n nojalla.

Työnantajalla on ollut koronavirusepidemian takia oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos oli voimassa 31.12.2020 asti ja se koski myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita. Määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskevia väliaikaisia lain säännöksiä saadaan kuitenkin edelleen soveltaa sellaisiin lain voimassaolon päättymisen jälkeen jatkuviin lomautuksiin, joissa lomautus on alkanut väliaikaisen lain voimassa ollessa.

Väliaikaisen lain voimassaolon päättymisen jälkeen noudatetaan tavanomaisia työsopimuslain lomauttamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan saa lain mukaan lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Epidemian aikana on ymmärrettävää, ettei opetusta ole välttämättä mahdollista järjestää totutuilla tavoilla. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä otetaan huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Henkilöstön ei suositella pääsääntöisesti siirtyvän toimipaikasta toiseen. Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset suositellaan järjestettäväksi ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Suosituksilla pyritään ehkäisemään tartuntojen leviäminen kouluissa sekä varmistamaan koulujen toimintakyky.

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön, Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta.

Ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteuttamista koskevaa sääntelyä on joustavoitettu  väliaikaisella lakimuutoksella. Lakimuutos on voimassa 31.7.2021 saakka.

Ammatillisen tutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Jos näyttöä ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan heinäkuun alusta voimaan tulleen väliaikaisen lain mukaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan näytöt tulee järjestää ensisijaisesti työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Tätä pääsääntöä tulee edelleen noudattaa, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille.

Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee tällöin mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Näyttöjä voidaan tämän säännöksen nojalla toteuttaa myös muissa näyttöympäristöissä, kuten koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, opetusmaatiloilla tai oppilaitoksen työsaleissa taikka muutoin oppilaitoksessa.

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista määrää. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla myös siltä osin, kuin osaamista ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Lain mukaan ammatillisen tutkinnon osan osaamista ei voida kuitenkaan osoittaa eikä arvioida pelkästään kirjallisten tehtävien perusteella.

Väljennyksiä ei ole tarkoitus suunnitella tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin, vaan joustojen välttämättömyys tulee arvioida tilannekohtaisesti ja kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti. Opiskelijakohtaisesti osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.

Väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla, sillä osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronavirusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus.

• Opetushallitus: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö

Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään lain 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea tai 65 §:ssä tarkoitettua vaativaa erityistä tukea sekä tarjoamaan lain 101 §:ssä tarkoitettuja erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia.

Jos tuen tai palveluiden tarjoaminen etäjärjestelyin ei ole mahdollista, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää mahdollisuudet tuen ja palveluiden antamiseen oppilaitoksen tiloissa. Erityisen tuen järjestämisessä tulee kuitenkin tarkasti kiinnittää huomiota opiskelijan terveyteen ja turvallisuuteen sekä ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen riskiryhmiin.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opintojen etenemistä, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Jos opiskelijan valmistuminen tai opintojen sujuva eteneminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, selvitetään, löytyykö opiskelijalle toista työpaikkaa. Jos toista työpaikkaa ei löydy, osaamisen hankkimista jatketaan jossakin muussa oppimisympäristössä.

• OPH: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Jos opintojen eteneminen hidastuu tai niitä ei pysty suorittamaan, tulee ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja oppilaitokseen.

Väliaikainen lakimuutos lyhytkestoisten opintojen kokonaisuuden keston jatkamisesta koronatilanteen aiheuttaman viivästymisen vuoksi on päättynyt 31.12.2020.

Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä (esim. voimankäyttö turvallisuusalalla, kuljettajakoulutus tai kosmetologi- ja kampaajakoulutus). Niissäkin riittäviin etäisyyksiin pitää pyrkiä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti.

Lisäksi tulee noudattaa ohjeita opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan oireettomuudesta sekä ottaa huomioon opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan turvallisuus ja mahdollinen kuuluminen riskiryhmään.

Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

• Tartuntatautilaki (Finlex)
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan työnhakijan on osallistuttava säännöllisesti koulutus- tai opintosuunnitelman mukaiseen opetukseen. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan. Ammatillisten opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen, jotta suunnitelmia voidaan päivittää.

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, sillä koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimusasia ja oppisopimus on puolestaan opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, kuten riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 75 §:n säännöksiä koskien oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamista sekä oppisopimuskoulutuksen väliaikaista keskeytymistä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti lain 76 §:n vastaavia säännöksiä.

Jos alkuperäinen palkkatukipäätös jatkuu myös lomautuksen jälkeisenä aikana, ei tarvita uutta myöntöpäätöstä, vaan alkuperäinen päätös on voimassa.

Jos palkkatuetussa työssä oleva henkilö lomautetaan ja palkanmaksu keskeytyy yli kuukauden ajaksi, KEHA-keskus keskeyttää palkkatuen maksatuksen.

Kun henkilölle maksetaan lomautuksen jälkeen taas palkkaa, voidaan myös palkkatuen maksamista jatkaa. Keskeytysaikaa ei lueta palkkatuen enimmäiskestoon, mutta alkuperäisen päätöksen ylittävästä tukiajasta täytyy tehdä uusi päätös, jolloin noudatetaan normaalia harkintaa ja tarkistetaan myöntämisen edellytykset.

Tilanteessa, jossa voimassa oleva palkkatukipäätös olisi päättymässä lomautuksen aikana, pitäisi palkkatukeen hakea jatkoa, jotta palkkatukea saisi vielä lomautuksen jälkeen.

Oppilaitosten opetustoimintaan ja muuhun lakisääteiseen toimintaan ei lähtökohtaisesti sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Jos oppilaitoksen opiskelijat suorittavat testin osana opintojaan, toiminta katsotaan osaksi opetusta eikä siihen sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Oppilaitosten on kuitenkin otettava huomioon tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muut viranomaisten antamat määräykset, ohjeet, suositukset. 
Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa.

Hygieniapassitestejä ulkopuolisille voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä toteuttaa, mutta tällöin tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia koskevia suosituksia ja aluehallintovirastojen yleisötilaisuuksia koskevia tartuntatautilain mukaisia päätöksiä.

Tällöinkin on otettava huomioon tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muut viranomaisten antamat määräykset, ohjeet, suositukset. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa siitä, ketä ulkopuolisia oppilaitoksessa on milloinkin ja missäkin tilassa ollut. Tämä on tarpeen mahdollisten tartuntaketjujen jäljittämiseksi.

•  Tartuntatautilaki (Finlex)
• OKM ja THL: Suositus  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020
• Aluehallintovirastojen yleistiedonannot mm. kokoontumisrajoituksista

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n mukaan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. 

Pääsäännön mukaisesti myös koronavirusepidemian aikana tulisi näyttöjen arvioijista toisen olla opettaja ja toisen työelämän edustaja. Voimassa oleva säännös mahdollistaa kuitenkin myös sen, että erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa.

Koronavirusepidemian aikana työelämän edustajien toimiminen arvioijina voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu, työntekijät lomautettu tai työnantaja ei työtilanteen tai muiden olosuhteiden vuoksi anna työntekijälle lupaa mennä arvioimaan näyttöjä oppilaitoksen oppimisympäristöihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden työpanosta saatetaan puolestaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja.

Koronavirusepidemia on edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa sellainen erityinen syy, jonka perusteella näyttöjä voi arvioida kaksi opettajaa. Ennen arvioijista päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnin toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Arvioinnin toteuttaminen ei välttämättä edellytä työelämän edustajan fyysistä läsnäoloa näyttöpaikalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Silloin kun opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole.

Oppilaitoksia koskevan ohjeen mukaan opiskelijaravintolaa tai muita ruokailutiloja voi käyttää porrastetusti. Ruokailun aikana olisi oltava mahdollisuus välttää lähikontaktia ja säilyttää riittävä turvaväli muihin ruokailijoihin.

Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n ja muiden viranomaisten antamien määräysten, ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. 

• OKM ja THL: Suositus  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 
• Tartuntatautilaki (Finlex)

Koronaepidemian aikana opetuksen järjestämisessä noudatetaan tautitilanteen hillitsemiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi annettuja viranomaisten ohjeita, suosituksia ja rajoituksia sekä tartuntatautilain hygienia- ja väljyyssäännöksiä. 

Voimassa on sekä koko Suomea koskevia, että alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset rajoitukset ja suositukset riippuvat siitä, missä epidemian vaiheessa alue on. 

Valtioneuvosto hyväksymä periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi sekä sen täydennykset ja hybridistrategian toimintasuunnitelma täydennyksineen ohjaavat viranomaisia koronavirusepidemian hillinnässä. 

Opetuksen järjestäminen koronaepidemian perustasolla, kiihtymisvaiheeessa ja leviämisvaiheeessa

Hybridistrategian toteuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen:
1. perustaso
2. kiihtymisvaihe
3. leviämisvaihe. 

Epidemian vaiheiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Kiihtymisvaiheessa toimenpidesuunnitelmassa suositellaan, että korkeakoulut siirtyvät etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet. 

Leviämisvaiheessa julkisille ja yksityisille opetuksen järjestäjille suositellaan, että korkeakouluissa ja toisen asteen opetuksessa (lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa) siirrytään kokonaisuudessaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. 

Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida. Koulutuksen järjestäjät päättävät etäopetukseen siirtymisestä. 
Koulutusta järjestetään voimassa olevan toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muu hygienia- ja turvallisuusohjeistus. 

Opetuksen järjestäminen epidemian tasolla 2

Hybridistrategian päivitettyä toimintasuunnitelmaa täydennettiin 26.1.2021 kolmella toimenpidetasolla, joilla pyritään torjumaan epidemian kiihtymistä uudelleen ja estämään virusmuunnosten leviäminen.

Valtioneuvosto päätti tason kaksi käyttöönotosta 25.2.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö täydensi toimintasuunnitelmaa 1.3.2021.  

Leviämisvaiheen alueet ohjataan ottamaan käyttöön hybridistrategian toimintasuunnitelman sekä sen täydennyksen mukaiset leviämisvaiheen toimet (ml. tartuntatautilain uudet valtuudet) ja lisätoimet. Samoja toimia suositellaan otettavaksi käyttöön myös kaikilla kiihtymisvaiheen alueilla.
Lukiokoulutuksessa ja ammatillisen koulutuksessa leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla suositellaan siirryttäväksi hybridistrategian leviämisvaiheen mukaisesti laajaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

Koulutuksen järjestäjät päättävät etäopetukseen siirtymisestä. Koulutusta järjestetään voimassa olevan toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muu hygieniahygienia- ja turvallisuusohjeistus.

• Leviämisvaiheen kriteerit täyttävät tai niihin toimenpidetarpeiltaan muista syistä rinnastettavat alueet ja kiihtymisvaiheen alueet on lueteltu STM:n ohjekirjeessä 1.3.2021

• Hybridistrategia koronavirusepidemian torjumiseksi, epidemiologiset vaiheet ja toimenpidetasot
• STM:n viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset 
• OPH:n tukimateriaalit opetuksen järjestäjille etäopetukseen siirryttäessä

Koulutuksen järjestäjiin sovelletaan 22.2.2021 voimaan tulleen tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen 58 c §:ssä säädettyjä velvoitteita. Väliaikainen muutos on voimassa 30.6.2021 saakka. Tartuntatautilain muutos on velvoittava, ja se korvaa tältä osin aiemmin annetut hygieniasuositukset.

Tartuntatautilain mukaiset uudet velvoitteet (58 c § 1 mom):

• opiskelijoilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen
• annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
• tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään.

Käsien puhdistamisella tarkoitetaan muun muassa käsien pesu- tai desinfiointimahdollisuuden järjestämistä.

Toimintaohjeiden antaminen asiakkaille ja osallistujille voidaan toteuttaa toimintaan parhaiten sopivalla tavalla esimerkiksi kirjallisina ohjeina tai opastein. Keskeisenä toimintaohjeena voidaan pitää muun ohella ohjeistusta siitä, että sairaana ei tule saapua oppilaitokseen.

Tilojen puhdistamisen osalta Työterveyslaitos on laatinut yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistuksen siivouksesta covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi. Siivousohjetta voidaan soveltaa myös yleiseen siivoukseen vähentämään tartuntatautien leviämistä. Tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi tehdä vähintään päivittäin. Jos on mahdollista, puhdistus tulisi suorittaa useamminkin esimerkiksi 2-4 tunnin välein varsinkin epidemian aikana.

Tartuntatautilain 58 c §:n 2 momentin mukaan tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee lisäksi järjestää asiakkaiden ja osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset asiakaspaikat riittävän etäälle toisistaan. Asiakkaalla ja osallistujalla tarkoitetaan myös opiskelijoita. 

Säännöksen perusteella koulutuksen järjestäjän on järjestävä oppilaitoksessa olevien henkilöiden oleskelu niin väljästi kuin se opetustoiminta ja mahdollinen muu toiminta huomioon ottaen on mahdollista. Esimerkiksi isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain 58 c §:n mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa. Jos opetusryhmien erillään pitäminen olisi mahdotonta, tulisi panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.  

Koulutuksen järjestäjien on otettava huomioon säännöksiä noudattaessaan opiskelijoiden ikä ja kehitystaso sekä muut toiminnan ominaispiirteet.

• Tartuntatautilaki (Finlex)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

Kaikkea matkustamista tulee välttää sairaana. Matkan aikana tulee muistaa huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Tarpeettomia fyysisiä kontakteja pitää välttää. Matkailuyritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota siivoukseen, varautumissuunnitteluun ja henkilökunnan kouluttamiseen.

Terveys-, hygienia- ja turvallisuusohjeita matkailuyritysten ja matkailijoiden käyttöön | tem.fi

Koronan takia maahantuloa Suomeen rajoitetaan.

Eri maiden kohdalla on erilaisia rajoituksia perustuen eri maiden koronatilanteisiin.

Maahantulon rajoituksia tarkastellaan jatkuvasti. Voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin ovat Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla.

Maahantulon rajoitusten lisäksi matkustajille on suosituksia omaehtoisesta karanteenista ja koronatesteistä.

Tarkista voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin | raja.fi 

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Matalan koronailmaantuvuuden mailla tarkoitetaan maita, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on alle hallituksen asettaman raja-arvon (korkeintaan 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää).  Näistä maista voi tulla Suomeen ilman rajoituksia ja omaehtoista karanteenia.

Korkean koronailmaantuvuuden mailla tarkoitetaan maita, joiden kohdalla maahantuloa rajoitetaan jollain tavalla ja matkustajille suositellaan omaehtoista karanteenia ja vapaaehtoisia koronatestejä.

Korkean koronailmaantuvuuden maiden kesken vaihtelee, millaisia rajoituksia kunkin maan kohdalla on.

Tietoa siitä, millaiseen rajoitusluokkaan kukin maa kuuluu, on Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla.

Tarkista voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin | Rajavartiolaitos  

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Matalan koronailmaantuvuuden maista voi tulla Suomeen ilman rajoituksia. Katso matalan koronailmaantuvuuden maat Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta kohdasta normalisoitunut rajaliikenne.

Muiden maiden kohdalla koronan takia on voimassa joitain rajoituksia tai suosituksia, jotka sinun pitää tarkistaa ennen, kuin matkustat Suomeen.

Vaikka koronan takia juuri matkustamisessa ei olisi mitään suosituksia tai rajoituksia, ota silti huomioon hyvä käsihygienia, turvavälit ja muut viranomaisohjeet, kun olet Suomessa.

Katso tiedot normalisoituneesta rajaliikenteestä | Rajavartiolaitos   

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Noudata kuitenkin Suomen viranomaisten hygieniaohjeita. 

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeet omaehtoiseen karanteeniin:

Omaehtoinen karanteeni tarkoittaa, että henkilö välttää lähikontaktia muihin aina kun mahdollista, ja pysyy kotona. Suositeltavaa on, että et mene työpaikalle tai muualle kodin ulkopuolelle, vaan pysyt kotona. Näin suojaat muita tartunnalta. Sovi työnantajasi kanssa toimintatavoista.

Välttämätön liikkuminen on mahdollista. Välttämätöntä liikkumista on esimerkiksi lääkärissä käynti. Muista kuitenkin pitää riittävä turvaväli ja käytä kasvomaskia. Harrastuksissa käynti ei ole välttämätöntä liikkumista.

Suositeltavaa on, että lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen, kun hän on omaehtoisessa karanteenissa. Myös perusopetuksessa olevan lapsen on suositeltavaa jäädä kotiin. Sovi opetuksen järjestäjän kanssa opetuksen erityisjärjestelyistä.

Vältä julkisen liikenteen käyttämistä.

Katso erikseen ohjeet omaehtoisen karanteenin lyhentämiseen vapaaehtoisen koronatestauksen avulla.

Katso lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.  

Rajaliikenteen rajoituksista päättää hallitus valtioneuvoston yleisistunnossa.

Maahantulon rajoitusten muutokset tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arvion perusteella. 

Rajoitukset perustuvat koronaviruksen ilmaantuvuuteen eri maissa. Suomessa käytetään raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Raja-arvoa sovelletaan EU- ja Schengen-maihin sekä EU-neuvoston määrittelemiin ns. Vihreän listan maihin. Jos maan koronailmaantuvuus alittaa raja-arvon 25, Suomeen voi tulla ilman maahantulon rajoituksia. Raja-arvoja tarkastellaan viikoittain.

Katso THL:n liikennevalomalli, joka arvioi eri maiden tämänhetkistä koronariskiä.

Useilla mailla on voimassa erilaisia rajoittamistoimia ( esim. liikkumisen rajoituksia, palveluiden sulkemisia) ja karanteenimääräyksiä, jotka koskevat kaikkia ja joita on noudatettava. Karanteeneja voidaan ulkomailla määrätä eri perustein ja alemmalla kynnyksellä kuin Suomessa.

Matkustamisen kannalta riskitekijä on myös se, että varatut lennot tai muut yhteydet voivat peruuntua äkillisesti, ja meno- tai paluumatka estyy. Matkustaminen itsessään kohottaa tartuntariskiä.

Ulkoministeriön pandemiatilanteen vuoksi antama yleinen matkustussuositus on edelleen vältä tarpeetonta matkustamista, poikkeuksena maat joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.

Lisätietoa ulkoministeriön verkkosivuilla:

Matkustamiseen ja maahantulorajoituksiin muutoksia koronatilanteen perusteella

Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Ota huomioon, että eri maissa toteutettavat rajoittamistoimet voivat muuttua nopeasti. Jos matkustat, muista vähintään seuraavat asiat:

Matkustusilmoitus

Matkustusilmoitus on syytä tehdä aina, koska tällä tavoin UM voi tarvittaessa olla yhteydessä sinuun. Voit tehdä ilmoituksen myös ulkomailla ollessasi.

Matkavakuutus

Ulkoministeriö suosittelee aina ottamaan yksityisen matkavakuutuksen. Tällä hetkellä on erityisen tärkeää tarkistaa, että vakuutussuoja on tarpeeksi kattava.

Maahantulosäännökset

On hyvä huomata, että useat maat rajoittavat edelleen maahan saapuvaa matkustajaliikennettä ja voimassa voi olla myös esimerkiksi poikkeuksellisia viisumisäännöksiä. Varmista ajantasaiset maahantulosäännökset kohdemaan viranomaisilta.

Maakohtaiset rajoitukset

Useilla mailla on voimassa erilaisia rajoittamistoimia ( esim. liikkumisen rajoituksia, palveluiden sulkemisis) ja karanteenimääräyksiä, jotka koskevat kaikkia ja joita on noudatettava.

Terveydenhuolto ja terveyteen liittyvät määräykset

Sairaustapauksessa hoitoon pääsy ulkomailla voi paikallisen terveydenhuollon kuormittumisen vuoksi olla vaikeaa.

Terveystarkastukset ja muut poikkeusjärjestelyt saattavat aiheuttaa viivästyksiä lentokentillä, raja-asemilla ja matkustettaessa muutenkin. Osassa maita suojamaskeja on pakollista käyttää sekä kuumemittaukset ja koronatestit ovat pakollisia. Myös karanteenisäännöt voivat poiketa merkittävästi Suomen karanteeniohjeistuksesta.

Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta ulkoministeriön verkkosivuilla

Maahantulon rajoituksia on kiristetty, jotta koronavirusepidemia ja uusi virusmuunnos eivät pääsisi leviämään. Suomeen voi tulla vain välttämättömästä ja perustellusta syystä, kuten opiskelun tai perhesyiden vuoksi. Sekä Schengen-alueelta, että ulkorajalta sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne Suomeen (poikkeuksena ne maat, joista liikenne Suomeen on rajoituksitta sallittua ks. Rajavartiolaitoksen sivut, linkki alla).

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Myös Suomen kansalaisen perheenjäsenet pääsevät maahan kansallisuudesta riippumatta. 

Tarkista voimassa olevat ohjeet rajanylityksiin | Rajavartiolaitos

Matkustaminen ja koronaviruspandemia | THL
 

Suomen ulkomaanedustustot päivittävät verkkosivuilleen ja sosiaalisen median kanavilleen ajankohtaista tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista viisumi- ja oleskelulupahakemusten käsittelyyn.

https://um.fi/suomi-ulkomailla

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

Suomessa käyttöön otetut valmiuslain säännökset eivät anna puolustusvoimille lisätoimivaltuutuksia. 

Puolustusvoimat on valmistautunut toteuttamaan valmiuden kannalta välttämättömät tehtävät kaikissa olosuhteissa. Se on varmentanut johtamiskykynsä. Henkilökuntaa ja varusmiehiä vuorotellaan eri tehtävissä tartuntariskin minimoimiseksi. 

Puolustusvoimat valmistautuu tukemaan muita viranomaisia tarpeen mukaan antamalla virka-apua. Kyseessä voi olla esimerkiksi materiaali- tai kuljetustukea tai esimerkiksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntija-apua.

Koronavirukseen varautumisesta ja sen vaikutuksista puolustushallintoon on koottu tietoa puolustusministeriön verkkosivujen koronavirus-osioon.

Puolustusvoimien sivuille on koottu tietoa koronaviruksen vaikutuksista puolustusvoimiin.
COVID-19 ja Puolustusvoimat

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työterveyslaitoksen ohje päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien korona-altistumisen ehkäisyyn
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Epidemian aikana on ymmärrettävää, ettei opetusta ole välttämättä mahdollista järjestää totutuilla tavoilla. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä otetaan huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Henkilöstön ei suositella pääsääntöisesti siirtyvän toimipaikasta toiseen. Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset suositellaan järjestettäväksi ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Suosituksilla pyritään ehkäisemään tartuntojen leviäminen kouluissa sekä varmistamaan koulujen toimintakyky.

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön, Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea, ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Myös yhteistyö ja yhteisen näkemyksen löytäminen kotien kanssa on tärkeää.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään voi olla hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §), voidaan opetus antaa etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronaepidemiaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Luvattomiin poissaoloihin puututaan koulujen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollolliset toimenpiteet otetaan osaksi tilanteita, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ja poissaolot lähiopetuksesta ovat eri asia kuin kotiopetukseen siirtyminen. Kotiopetus eli oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja.
Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä.  

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotiopetuksessa olevalle lapselle. Kunta ei ole velvollinen järjestämään myöskään lapselle palveluja tai etuuksia, joihin lähikoulunsa opetukseen osallistuva oppilas on perusopetuslainsäädännön mukaan oikeutettu. 

• Opetushallituksen ohje: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa on noudatettava väljyys- ja hygeniakäytäntöjä, joista säädetään tartuntatautilain (147/2021) 58 c §:ssä. 

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa tulisi lapsien ja oppilaiden oleskelu järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.

Hygienian tehostamisesta ja fyysisten kontaktien välttämisestä huolimatta olisi tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen. 

Kouluissa tulee noudattaa, mitä tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään etäisyyden ylläpitämisestä. Toimintaa esimerkiksi rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä voidaan pyrkiä siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.  Eri luokkien välisten kontaktien minimointi voitaisiin toteuttaa porrastamalla ruokailua ja välitunteja. Alakouluissa väljyyden vaatimus voidaan toteuttaa niin, että opetusryhmät pidettäisiin erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa.  

Jos opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa ei ole mahdollista, tulisi  panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.

Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Tilojen ja pintojen puhdistamista tulee myös tehostaa. 

Isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa.  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollinen tutustuminen koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään noudattaen väljyys- ja hygieniasäännöksiä. 

Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsen ei tulisi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Menettely perustuu tartuntatautilain 58 c §:än, jonka mukaan asiakkaille ja toimintaan osallistuville on annettava toimintaohjeet tartuntojen leviämisen estämiseksi. Keskeinen ohje on, että sairaana ei saisi mennä varhaiskasvatukseen eikä kouluun, jotta mahdolliset tartunnat voidaan estää.

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa tai koulussa päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta, tartuntatautilääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

• THL: Lapset ja koronavirus 
• THL: Karanteeni ja eristys
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.  

Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on antanut ohjeita koulukuljetuksiin.

THL: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (PDF)

Perusopetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen koulut ja sen opettajat järjestävät opetusta perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Perusopetuslakia on muutettu väliaikaisesti niin, että mikäli opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin perusopetuslain 20 a §:n nojalla. Opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi mallilla, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuoroteltaisiin viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on terveyden turvaamisen kannalta välttämätöntä.

Lainsäädäntö on väliaikainen ja laki on voimassa 1.1.2021-31.7.2021. Tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia paikallisista lähtökohdista käsin tartuntatautitilanteessa. Arvio lähiopetuksen turvallisesta järjestämisestä tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lisäksi yksittäisen oppilaan opetusta voidaan järjestää perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin nojalla 18 §:n mukaisin erityisillä opetusjärjestelyillä, esimerkiksi etäyhteyksillä. Erityisiä opetusjärjestelyjä voi käyttää, jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni ja 63 § eristäminen). Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä enintään tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi.

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Perusopetuslaki ei mahdollista koulujen sulkemista vain varmuuden vuoksi. Koulun tilojen sulkeminen on mahdollista tartuntatautilain nojalla, mutta sen on oltava välttämätöntä epidemian estämiseksi. Koulutilojen sulkemisesta päättää tuolloin kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (1191/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen kevätlukukaudella 2021. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Oppilaiden tai henkilökunnan karanteenista päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Päätöksiä ei tee esimerkiksi kunnan opetustoimi.

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien ja vastaavien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan varhaiskasvatus- tai opetustoimi taikka varhaiskasvatuksen toimipaikka tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (1191/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen kevätlukukaudella 2021.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Toimintaan voi osallistua. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään normaalilainsäädännön mukaisesti. Perusopetuslain 20 a §:n väliaikaisella muutoksella, jossa säädetään poikkeuksellisen opetusjärjestelyjen mahdollisuudesta, ei ole vaikutusta aamu- ja iltapäivätoimintaan. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa on noudatettava väljyys- ja hygieniasäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja heille annetaan ohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamista ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytännöistä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestäjän on myös huolehdittava lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta tehostamalla tilojen ja pintojen puhdistamista. 

Toiminta on järjestettävä siten, että etäisyys- ja hygieniansäännöksiä noudatetaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa voidaan esimerkiksi järjestää tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä. Lasten oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulussa muodostuneita opetusryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä aamu- ja iltapäivätoiminnassa tai kerhotoiminnassa keskenään mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön suositellaan toimivan pysyvän ryhmän kanssa.

Kunta vastaa hankkimansa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Kunta ohjaa palvelujen tuottajaa noudattamaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi.

• OPH: Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kevätlukukaudella 2021

Opetus tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti. Opetuksessa tulee noudattaa opetuksen vuosittaista ja viikoittaista tuntimäärää. Kouluissa ei voida poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana perusopetuslain väliaikaisen muutoslain nojalla säädetyn tai määrätyn mukaisesti.

Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla työviikossa keskimäärin vähintään 20 tuntia, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22 tuntia, neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 24 tuntia, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25 tuntia, seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 tuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 30 tuntia.

Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädetään tarkemmin perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Opetuksessa tulee noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti hyväksyttyä paikallista opetussuunnitelmaa.

Perusopetusasetuksen 9 § säätää opetuksen ja työaikojen suunnittelusta. Sen mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä edellä tarkoitetuista asioista.

Paikallisella tasolla voidaan joutua tekemään muutoksia lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen porrastamiseksi.

Opetushallitus: Perusopetuksen järjestäminen

Koronaepidemia ja etäopetusjaksot ovat lisänneet lasten ja nuorten tuen tarvetta. Oppilashuollon palveluiden, eli kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, kuraattorin ja psykologin täysi tai jopa vahvistettu työpanos tarvitaan oppilaiden, vanhempien ja opettajien tueksi.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan tarvitsevan kyseisiä palveluita. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on yhteydenotosta annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen.

Oppilaita ohjataan tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Oppilashuollon toteuttamisessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. Oppilashuollon toimintaa ohjaa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Oppilashuollon palvelut järjestetään siten, että oppilaat voivat itse hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä.
Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ja kuntoutus- ja terapiapalveluista vastaavat ammattilaiset voivat tarpeen mukaan siirtyä työtehtäviinsä koululta toiselle.

Oppilashuoltopalveluja ja kuntoutus- ja terapiapalveluja järjestettäessä huomioidaan tartuntatautilain 58 c §:n väljyys- ja hygieniasäännökset.

Lähiopetuksessa yhteisöllisen oppilashuollon merkitys korostuu. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on hyvä suunnitella jo etukäteen yhteisöllisen työn toimintatavat ja niiden edellyttämä työnjako koulussa.

Kunnalla on velvollisuus järjestää oppilashuoltoa ja oppilashuollon palveluita myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, eikä siitä voi poiketa. Opetuksen järjestäjä tulisikin arvioida, kuinka oppilashuollon palveluiden saavutettavuus toteutuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen korostuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa, mikä voi korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon tarvetta kouluissa. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös eri hallinnonalojen yhteistyössä.

Oppilashuollon palvelut voidaan järjestää koulun tiloissa, vaikka muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. 

Oppilashuoltopalveluiden lisäksi myös yksittäisten oppilaiden kuntoutus ja terapiapalvelut voidaan toteuttaa koulun tiloissa. 

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen
• THL: Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa

 Vuosiluokkien 1–3 oppilaat ovat lähtökohtaisesti koko ajan lähiopetuksessa. Nuorimpien oppilaiden oppimaan oppimisen taidot ja itseohjautuvuus eivät ole vielä välttämättä kehittyneet itsenäiseen oppimiseen, ja tarve lähiopetukseen on suuri. Heidän kohdallaan voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tartuntatautilain eristämistä sekä karanteenia koskevat pykälät, jolloin heillä olisi oikeus saada erityisiä opetusjärjestelyjä, kuten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, perusopetuslain 18 §:n nojalla.
 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Perusopetuslain muutos (1191/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. 

Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaisesti päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjän ollessa kunta tekee päätöksen kuntalain (410/2015) 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin tai viranhaltija. 

Valtion, tai rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä opetuksessa päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin tai henkilöstöön kuuluva, jonka toimivaltaan asiasta päättäminen kuuluu lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti. 

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Perusopetuslain 20 a §:n 4 momentin mukaisesti esiopetusta järjestetään lähiopetuksena myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille. Esiopetuksen järjestäjä ei voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Esiopetusta ei kuitenkaan voida järjestää lapselle lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten esiopetuksen järjestäjälle mahdollista, esiopetus voidaan järjestää soveltuvilla tavoilla ja välineillä etäopetuksena. Esiopetuksen järjestäjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on kaikissa tilanteissa oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää oppimisen tukea sellaisilla toteuttamistavoilla kuin sitä on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin ja eristyksen aikana.

Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tuen tarve voi korostua poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen korostuu etäyhteyksin toteutettavassa opetuksessa, joissa voi syntyä oppimisen tuen tarvetta myös oppilaille, jotka eivät ole sitä aikaisemmin tarvinneet. On huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Vaikka opetus muutoin epidemiatilanteen takia järjestettäisiin poikkeuksellisesti esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuorottelemalla (perusopetuslain 20 a § väliaikainen muutos 521/2020), opetus järjestetään kevätlukukaudella 2021 lähiopetuksena 

• erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille (perusopetuslain 17 §)
• pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille (perusopetuslain 25 § 2)
• valmistavan opetuksen oppilaille (perusopetuslain 5 §) 
• sekä esiopetuksen ja perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaille. 

Myös perusopetuslain 20 a §:n 4 momentissa tarkoitetut haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat voivat siirtyä erityisiin opetusjärjestelyihin perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin nojalla 18 §:n nojalla 3 kohdan mukaisesti, jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). 

Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea sekä huolehdittava, että koronaepidemiasta johtuneiden poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä valtionavustuksilla tasoitetaan poikkeusolojen vaikutuksia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen, oppimisen edellytysten parantamiseen, ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Psykologi- ja kuraattoripalveluihin on osoitettu rahoitusta korottamalla lisätalousarviossa peruspalvelujen valtionosuutta.

Oppilaan ollessa karanteenissa, opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin eli esimerkiksi etäyhteyksin toteutettavana opetuksena.

Tartuntatautilain mukainen tartuntatautiviranomainen voi tehdä päätöksen oppilaan oppilaitoksesta poissaolosta (TTL 57 §), karanteenista (TTL 60 §) ja eristyksestä (TTL 63 §). Päätös poissaolosta ja eristyksestä voidaan tehdä enintään kahden kuukauden ajaksi ja päätös karanteenista enintään kuukauden ajaksi. 

Perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin mukaisesti, milloin oppilaan opetusta ei edellä tarkoitetuissa tilanteissa voida järjestää lähiopetuksena, opetus voidaan järjestää perusopetuslaissa tarkoitetuin erityisin opetusjärjestelyin (18 §:,1 mom. 3 kohta). Erityistä opetusjärjestelyä koskeva päätös voidaan tehdä enintään edellä tarkoitetun tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi.
 
Oppilaan oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja perusopetuslain mukaisiin palveluihin säilyy edellä mainituissa tartuntatautitilanteissa. Oppilailla on karanteenin ja eristämisen aikana samat oikeudet ja etuudet kuin poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vuoksi etäopetuksessa olevilla.

Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti ja väliaikainen laki on voimassa 1.1.-31.7.2021. Lakimuutos mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Lakimuutoksella turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen myös kevätlukukaudella 2021.

Vahvistettu väliaikainen laki vastaa sisällöltään pääpiirteissään syyslukukaudella 2020 voimassa ollutta poikkeuksellisia opetusjärjestelyitä koskevaa lakia.

Lisätietoja (Eduskunta)

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen edellytyksistä säädetään perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 20 a §:ssä ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 8 a §:ssä sekä lakien esitöissä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen edellytyksiä kuvataan lisäksi tarkemmin lakien esitöissä ja eduskunnan lakien käsittelyä koskevissa asiakirjoissa.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymiseen liittyvässä päätöksentekoprosessissa voidaan erottaa useampi vaihe, jotka on kuvattu seuraavasti: 
 

Avaa kuva uuteen ikkunaan

1. Tartuntatautitilanteen arviointi, torjuntatyö ja varautuminen 

Tartuntatautitilanteen yleinen arviointi ja torjuntatyö alueellisesti ja paikallisesti kuuluu aluehallintovirastojen ja kuntien tehtäviin tartuntatautilain 7 ja 8 §:n mukaisesti. 

Kunnan alueella terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Osana varautumista opetuksen järjestäjä suunnittelee poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvät toimet ja käytännöt. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa olevien oppilaiden palveluiden käytännön järjestämiseen (esim. viestintä, kouluruokailu, oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto, henkilöstön työnjako ja tehtävät).

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen ja siihen liittyvät toimenpiteet kirjataan tarvittavilta osin opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaan sekä koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Muutokset edellä mainittuihin suunnitelmiin voidaan kirjata erilliselle liitteelle. 

2. Päätös opetustilojen sulkemisesta

Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava tartuntatautiviranomainen voi päättää opetukseen käytettävien tilojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta tartuntatautilain 58 §:n nojalla. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksensilloin, kun se ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Tartuntatautiviranomainen antaa asiassa päätöksen. 

Tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjät tulisi toimia yhteistyössä haavoittuvammassa asemassa olevien oppilaiden lähiopetusoikeuden turvaamiseksi.  

3. Opetuksen järjestäjän arviot opetuksen turvallisesta järjestämisestä ja poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen välttämättömyydestä

Opetuksen järjestäjä tekee arvion siitä, voidaanko opetus tartuntatautilain 58 §:n nojalla suljetuissa tiloissa järjestää turvallisesti perusopetuslain 29 §:n edellyttämällä tavalla. Turvallisuuden arvioinnissa opetuksen järjestäjän on hyvä toimia yhteistyössä paikallisen tai alueellisen tartuntatautiviranomaisen kanssa.
 
Opetuksen turvallisuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 4.8.2020 tekemää suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Opetuksen järjestäjä arvioi, voiko opetusta järjestää turvallisesti esimerkiksi väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden tai porrastamalla opetusta ja koulupäivän toimintoja hyödyntämällä esimerkiksi väistötiloja tai muita käytettävissä olevia tiloja.

Opetuksen turvallisuuden arvioinnissa otettava huomioon 58 c §:ssä säädetyt toimenpiteet covid-19 epidemian estämiseksi.  Opetuksen järjestäjän on arvioitava, voiko opetusta järjestää turvallisesti esimerkiksi porrastamalla opetusta ja koulupäivän toimintoja ja hyödyntämällä väistötiloja tai muita käytettävissä olevia tiloja, jotta noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n säännöksiä hygieniakäytäneistä, tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä riittävien etäisyyksien ylläpidosta.

Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee arvioida, onko poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen välttämätöntä opetuksen turvalliseksi järjestämiseksi.  Välttämättömyyden arviointi toteutetaan paikallisista lähtökohdista ja olosuhteista käsin.

Opetuksen järjestäjän tulee arvioida kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset keinot opetuksen järjestämiseksi lähiopetuksena, mikä tarkoittaa sitä, että poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen on viimesijainen keino.

4. Päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä

Opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä perusopetuslain 20 a §:n nojalla. 
Opetuksen järjestäjä antaa asiassa päätöksen. 
Päätöksessä tulee käydä ilmi muun muassa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden välttämättömyys, kesto, soveltuva opetuksen järjestämispaikka, mitä kouluja, vuosiluokkia ja opetusryhmiä päätös koskee sekä miten opetus, oppimisen ja koulunkäynnin tuki, kouluruokailu ja muut opintososiaaliset etuudet sekä oppilashuolto järjestetään poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet. 

5.  Tiedottaminen ja viestintä

Opetuksen järjestäjä tiedottaa ja viestii päätöksen sisällöstä ja yleisistä linjauksista.
Opetuksen järjestäjä ohjeistaa oppilaita ja huoltajia opetuksen käytännön järjestämisestä.

Opetuksen järjestäjä tiedottaa ja ohjeistaa opetuksen järjestämiseen liittyvistä ohjeistuksista ja käytännön toteuttamisesta henkilöstölle. 

6.  Toimeenpano ja seuranta

Opetuksen järjestäjä tarjoaa toimeenpanon tukea alueen kouluille ja henkilöstölle. 

Opetuksen järjestäjä seuraa ja ohjeistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä. 

Mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja tarvittaessa päätöksiä tarkistetaan.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana lähiopetuksessa olevilla oppilailla on työpäivinä oikeus saada tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria perusopetuslain 31 §:n 2 momentin mukaisesti. Lähiopetuksessa olevat oppilaat voivat osallistua kouluruokailuun koulussa noudattaen hygienia- ja etäisyyssäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä.

Koska poikkeuksellisien opetusjärjestelyiden tavoitteena on tartuntataudin rajoittaminen, opetuksen järjestäjän tulisi ateriointia järjestettäessä ottaa huomioon tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetyt toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Aterioiden järjestäminen normaaliin tapaan lisäisi merkittävästi lähikontakteja koulussa. Opetuksen järjestäjän tulisi järjestää ateriointia kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti ja hyödyntää harkinnassa kunnan tartuntatautien torjumiseen liittyvää osaamista, sillä koronavirustilanne voi vaihdella.  

Tartuntatautitilanteen pahentuessa opetuksen järjestäjän tulisi harkita vaihtoehtoisia tapoja aterian tarjoamiselle kontaktien vähentämiseksi ja suosia esimerkiksi aterian noutamista yhteisten ruokailujen sijasta. 

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa myös muuna kuin lähiopetuksena annettavassa opetuksessa kaikille oppilaille maksuton ateria. Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa olevien oppilaiden oikeus ateriaan myös tosiasiallisesti. Opetuksen järjestäjien tulisi esimerkiksi suunnitella, miten pitkämatkaisimmat oppilaat saavat ateriat. Kouluruoka on järjestettävä niin, että ruokailu tai ruuan noutaminen on mahdollista koulupäivän aikana, eivätkä matkat aterian noutamiseen muodostu liian pitkiksi ja haastavaksi. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää aterian kuljettamista oppilaan kotiin.

Etäyhteyksin toteutettavassa opetuksessa ei edellytetä yhteisesti ohjattua ruokailua eikä aterian täysipainoisuutta, koska esimerkiksi tuoretuotteiden tarjoaminen turvallisesti voi olla haastavaa. 
Aterian tarjoaminen ei lähtökohtaisesti tarkoita ruokatarvikkeiden antamista, vaan aterian tulee olla valmistettu valmiiksi. Huoltajan suostumuksella vaihtoehtona aterialle voi kuitenkin olla ruokatarvikekassin antaminen. Ateriaa ei voi korvata rahallisella avustuksella, eikä aterian antaminen voi perustua tarveharkintaan.

Aterioissa huomioidaan erityisruokavaliot. 

Ks. Millaisilla järjestelyillä varmistetaan riittävät etäisyydet kouluissa ja varhaiskasvatuksessa esim. ruokailuissa ja välitunneilla?

Perusopetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena, mutta mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Muutoksesta säädetään perusopetuslain väliaikaisella muutoksella. Laissa on tarkemmin määritelty mille oppilaille opetus tulee kuitenkin aina järjestää lähiopetuksena.

Lähiopetus 

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske

• esiopetuksen oppilaita,
• perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaita
• 17 §:ssä tarkoitetut erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaita
• 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita
• 5 §:ssä tarkoitettuja valmistavan opetuksen oppilaita. 

Edellä mainitut oppilaat ovat lähtökohtaisesti lähiopetuksessa myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Heidän kohdallaan voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tartuntatautilain eristämistä tai karanteenia koskevat pykälät, jolloin heillä olisi oikeus saada opetusta erityisin opetusjärjestelyin, etäyhteyksiä hyödyntäen perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. 

Opetus lähiopetusta ja etäyhteyksillä toteutettavaa opetusta vuorottelemalla

Tartuntatautiviranomaisen tartuntatautilain 58 §:n nojalla antaman päätöksen jälkeen opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Päätös voisi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen.

Oppilaiden sekä henkilöstön fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuorotellaan viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Tällöin esimerkiksi osa opetusryhmistä saa opetusta etäyhteyksiä hyödyntäen ja osa lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä voi myös päättää, että kaikki oppilaat siirtyvät etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen. Lähiopetusta on tällöinkin järjestettävä perusopetuslaissa erikseen mainituille oppilaille (POL 20 a §:n 4 mom).

Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus tulisi järjestää niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta, ja etäyhteyksiä hyödyntävät opetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä. Oppilaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta voivat olla lähiopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden ajan. 

Opetuksen järjestäjä harkitsee yksilökohtaisesti, kuka esimerkiksi tehostettua tukea saavista oppilaista tai joustavan perusopetukseen osallistuvista oppilaista tarvitsee lähiopetusta ja -ohjausta. Sääntely jättää opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa järjestää opetusta siten, että kukaan oppilas ei olisi pelkästään etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana, vaan lähiopetuksessa ja etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa voitaisiin vuorotella opetuksen järjestäjän päättämällä rytmillä. 

Oppilaan opetus voidaan järjestää tietyin edellytyksin erityisin opetusjärjestelyin perusopetuslain 18 §:n 3 kohdan mukaisesti myös oppilaan oman terveydentilaan liittyvän syyn perusteella.

Kts. ”Miten toimitaan, jos oppilas tai opettaja kuuluu riskiryhmään tai jos heidän perheissään on riskiryhmiin kuuluvia?”

Arviointikeskustelu on yksi mahdollisista kodin ja koulun yhteistyön muodoista oppilaan arviointiin liittyen. Jos arviointikeskusteluja järjestetään, on niiden osalta tärkeää noudattaa väljyys- ja hygieniasäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä.

Koronaepidemian aikana muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Näin ollen on suositeltavaa toteuttaa mahdolliset arviointikeskustelut etäyhteyksin koronaepidemian aikana.

Kukin kouluyksikkö määrittelee paikallisten määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa huoltajia ja perheitä sekä yhteistyökumppaneita toimimaan niiden mukaisesti. Arviointikeskustelujen toteuttaminen on aina opetuksen järjestäjän paikallinen päätös. Kansalliset normit eivät velvoita kaikkia oppilaita ja heidän huoltajiaan koskevien keskustelujen käymiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Johtovastuuta koskeva pykälä 107 otetaan käyttöön, jotta mahdolliset epäselvyydet voidaan ratkaista nopeasti sellaisessa vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa, jossa toimivallasta on perustellusti tulkinnanvaraisuutta. Tällöin erimielisyys ratkaistaan pääministerin esityksestä. 

Valtioneuvosto voi poikkeusoloissa myös päättää, mikä valtioneuvoston alainen viranomainen hoitaa tehtävän, joka koskee useamman kuin yhden yksikön toimialaa tai josta ei ole erikseen säädetty.

Viestintää on poikkeusoloissa tehostettu siten, että valtioneuvoston viestintäosasto johtaa koronaviestintää valtioneuvostossa sekä yhteensovittaa koronaviestintää valtionhallinnossa. Tavoitteena on, että kansalaiset saavat selkeää ja yhtenäistä tietoa epidemiatilanteesta ja viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista. Viestinnällä voidaan vaikuttaa rajoitustoimien tehoon. 

Koronaviruksesta ja -rokotuksista on liikkeellä virheellistä ja vääristeltyä tietoa, joka voi pahimmillaan uhata kansalaisten terveyttä. Yhteisen viestinnän tehostamisella ja yhteen sovitetuilla viestintätoimilla disinformaatiota voidaan torjua nykyistä paremmin.

Viestinnän tehostettu koordinaatio ei tarkoita sitä, että valtioneuvoston kanslia puuttuisi tai rajoittaisi itsenäisten viranomaisten tai virkamiesten viestintää.

Valmiuslain pykälä 106 otetaan käyttöön, jotta voidaan turvata kansalaisten tiedonsaanti poikkeusoloissa sekä viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi. Pykälä 107 otetaan käyttöön, jotta viranomaisten toimivaltaa, tehtäviä ja johtovastuita koskevat epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet voidaan poikkeusoloissa ratkaista nopeasti. 

Terveydenhuoltoa koskevassa pykälässä 86 annetaan valtuudet keskittää ja siirtää sairaanhoitoa tai potilaita paikkakunnalta toiselle tai esimerkiksi ohjata henkilökuntaa töihin yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Pykälä 88 antaa oikeuden lykätä potilaiden kiireetöntä hoitoa kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden teho- ja leikkaussalikapasiteetin lisäämiseksi.

Valmiuslaki on järeä laki, joka voidaan aktivoida, kun hallitus on todennut poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Valmiuslaista käyttöönottoasetukset voivat koskea esimerkiksi liikkumista, elinkeinotoimintaa tai terveydenhuoltoa. Valtioneuvosto antaa käyttöönottoasetukset ja eduskunta päättää, saavatko ne jäädä voimaan vai onko ne kumottava. Käyttöönottoasetukset ovat määräaikaisia, ja ne voidaan antaa enintään 6 kuukaudeksi kerrallaan. 

Poikkeusolot voidaan julistaa myös ilman, että valmiuslakia otetaan käyttöön. 

Valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa voi todeta Suomen olevan poikkeusoloissa, kun poikkeusolojen kriteerit täyttyvät. Poikkeusolot ovat kansakuntaa vakavasti uhkaavia kriisejä.

Viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana säädetään pääosin valmiuslaissa. Laissa on määritelty viisi erilaista poikkeusolotyyppiä, jotka kattavat erityisen vakavat kriisit. Yksi niistä on laajalle levinnyt tartuntatauti, jollainen koronaviruspandemia on. 

Muut valmiuslaissa määritellyt poikkeusolotyypit ovat Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys, aseellisen hyökkäyksen uhka, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma sekä erityisen vakava suuronnettomuus.

Tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä ja turvata sen toimeentulo sekä maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Viranomaiset voidaan oikeuttaa poikkeusoloissa käyttämään välttämättömiä ja oikeasuhtaisia toimivaltuuksia tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa päämäärään nähden. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Valtioneuvosto on 1.3.2021 todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Päätös on voimassa toistaiseksi. 

Hallitus antoi 5.3.2021 eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta. Valmiuslain säännösten soveltaminen edellyttää valtioneuvoston asetusta eli käyttöönottoasetusta. Asetukset ovat voimassa 11.3. - 30.4.2021. 

Käyttöönotettaviksi esitettiin toimivaltuuksia, jotka liittyvät

• sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen,
• kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen,
• poikkeusoloviestintään ja
• toimivaltaerimielisyyden ratkaisemiseen.
   

Valmiuslain käyttöönottaminen korona-aikana – eduskunta.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut uuden sulkemiskorvauksen, joka koskee ensimmäisessä vaiheessa pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Suuremmille yrityksille valmistellaan tuki erikseen. Yritykset hakevat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista.

Jos toimitilan sulkeminen johtuu lain tai viranomaisen määräyksestä, yritykselle korvataan helmikuun 2021 kulujen perusteella lasketut palkkakulut ja muut kulut laskettuna sulkupäivien määrälle. Palkkakulut korvataan täysimääräisesti ja muut kulut 70 prosenttisesti.

Aiemmin myönnetyt koronatuet otetaan huomioon ja EU:n säätämä yrityskohtainen maksimikorvaus eli 1,8 miljoonaa euroa ei saa ylittyä.

Laissa ja perusteluissa on kerrottu laskukaava. Lyhyesti sanoen helmikuun tietojen perusteella määritellään keskimääräisen yhden päivän kulutaso. Tämä kerrotaan sulkupäivien määrällä.

Palkkakulut, palkkauksen sivukulut sekä liiketoiminnan joustamattomat muut kulut, joita ovat muun muassa vuokrakulut ja kulut erilaisista laite- ja leasingvuokrista.

Yritykset voivat hakea sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku on tarkoitus avata 12.5.2021.

valtiokonttori.fi/sulkemiskorvaus

Ravintolatoimintaa rajoitettiin väliaikaisesti 4.4.–31.5.2020 koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Ravintolat avattiin asiakkaille tietyin rajoituksin 1.6.2020.

Kysymyksiä ja vastauksia ravintoloiden sulkemisesta - tem.fi

EU:n neuvosto on koonnut sivuilleen tietoa unionin toimista.

Koronaviruspandemia ja EU:n toimet

Koronavirustartuntojen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kysyntään ja tarjontaan myös Suomessa, mikä voi puolestaan heijastua maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hintoihin. Asiantuntijoiden mielipiteet sektorille kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista ovat kuitenkin vielä hyvin varovaisia, ja ainoa varmuus on, että tällä hetkellä ei ole mitään kovin varmaa. Koronaviruksesta maa- ja elintarviketaloudelle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten arviointi on siten tässä vaiheessa varsin spekulatiivista.

Välittömiä taloudellisia vaikutuksia koronaviruksella on erityisesti matkailu-, hotelli- ja ravintola-alaan liikkumista koskevien rajoitteiden lisääntymisen myötä. Kun ihmiset joutuvat rajoittamaan matkustamista ja vapaa-ajan viettoaan kodin ulkopuolella, kysyntä laskee ravintola-, hotelli-, ja matkailuyrityksissä, mikä puolestaan heijastuu elintarvike- ja maataloustuotteiden kysynnän rakenteeseen. Kysyntä saattaa heikentyä jonkin verran sellaisissa tuoteryhmissä, kuten kerma, voi, arvokkaat lihan osat, joita yleensä kulutetaan suhteellisesti enemmän ravintoloissa.

Ruuan kokonaiskulutukseen koronaviruksella ei odoteta olevan vaikutusta, mutta kulutus siirtynee osittain pitkään säilyviin peruselintarvikkeisiin ja ruokaa ostetaan aiempaa enemmän vähittäiskaupasta.

Kulutuskäyttäytymisen muutokset saattavat vaikuttaa alentavasti herkästi pilaantuvien tuotteiden, kuten kalan kulutukseen. Ihmisten varautuminen kotona olemiseen ja ihmiskontaktien välttämiseen lisännee myös ruoan kotiinkuljetusta. Tällä voi olla myös pitkän aikavälin seurauksia.

Kun ihmiset oppivat tilaamaan elintarvikkeita netistä kotiinkuljetuksen kera, ja huomaavat sen helppouden, niin epidemian mentyä ohi jatkavat tätä opittua kulutuskäyttäytymistä. Ruoan verkkokaupan kasvu saattaa tämän johdosta nopeutua.

Koronaviruksen nostama paniikki saa osan ihmisistä myös varautumaan jakeluhäiriöihin hamstraamalla tiettyjä elintarvikkeita ja kasvattamaan siten ruokavarastojaan kotona. Tällaisia elintarviketuotteita ovat muun muassa huonelämmössä säilyvät riisi, pasta, puurohiutaleet, näkkileipä ja säilykkeet. Muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee kuitenkin lyhytkestoinen ihmisten ostokäyttäytymisen muutostilanne, joka kestää vain muutamia päiviä.

Kaupan alan yritykset toimivat Suomessa edelleen pääosin normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Kuluttajien saatavilla on niin elintarvikkeita kuin muidenkin tuoteryhmien tuotteita normaaliin tapaan, eikä kuluttajilla ole varsinaisesti tarvetta tuotteiden hamstraamiseen. Päivittäistavarakaupan verkoston laajuus ja monipuolisuus pienentävät mahdollisten keskeytysriskien vaikutuksia Suomessa. Lisäksi

päivittäistavarakaupan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön sekä viranomaisten suosittelemia että omaehtoisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Elintarviketeollisuudessa suurimmat huolet liittyvät työntekijöiden sairastumisiin ja sitä kautta mahdollisiin tuotantoseisokkien sekä kansainvälisten tuotantoketjujen katkoksiin. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tiedossa akuutteja tilanteita, jotka haittaisivat elintarvikeyhtiöiden toimintaa.

Myös maataloustuotannon kannalta suurin riski on tuottajan/tuottajien sairastuminen tai lähipiirissä ilmenneestä tartunnasta johtuvan karanteenin aiheuttama työvoimapula. Jos eläinten hoitajat (tilan väki, lomittajat) sairastuvat, eläinten terveys, hyvinvointi ja tuotos voivat heikentyä. Suurin osa maatiloistamme on perheyrityksiä, jotka tekevät töitä pienellä henkilömäärällä. Sairastumis-tapauksissa ja koronaviruskaranteenissa maatalousyrittäjän on toki mahdollisuus hakea tuettua maksullista lomitusta tai vuosilomaa. Lomittajaresursseja ei ole kuitenkaan mitoitettu kovin laajamittaiseen infektiotilanteeseen.

Työntekijöiden sairastumisriski koskee myös eläinlääkäripalveluita, joiden tarjonta on paikoin rajallista, ja sillä voi olla paikallisesti heijastusvaikutuksia tuotantoeläinten terveyteen. Eläinkulje-tusten osalta työntekijöiden sairastuminen voi viivästyttää teuraskuljetuksia tai maidon keräilyä. Tällöin on mahdollista, että tiloille aiheutuu tappioita, jos eläimet kasvavat liian suuriksi tai tilan tuottamaa maitoa ei pystytä varastoimaan. Tämä vaikutus lienee kuitenkin pieni, ellei jotain dramaattista katkosta tapahdu eläinlogistiikassa. Myös elintarvikkeiden jalostuksessa työntekijöiden poissaolot voivat vähentää tuotantokapasiteettia.

Koronaviruksesta suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle aiheutuvien talousvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa lähestulkoon mahdotonta. Yhtälössä on yksinkertaisesti liikaa tuntemattomia. Tartuntojen kehitys tulevina viikkoina on ratkaisevan tärkeä, ja taloudelliset vaikutukset maa- ja elintarviketaloussektoriin riippuvatkin suuresti ajasta, joka tarvitaan viruksen leviämisen lopettamiseen.

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen 20.3.

Vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossa keskitytään koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla sekä yritysrahoituksen turvaamiseen.

Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen koronaviruksen vuoksi (tiedote 20.3.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen 9.4.

Toinen lisätalousarvio sisältää toimia liittyen ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.

Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 (tiedote 8.4.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kolmannen lisätalousarvioesityksen 8.5.

Lisätalousarvioesityksessä keskitytään erityisesti yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä koronaviruksen hallinnan ja torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Hallitus arvioi vuoden 2020 myöhemmissä lisätalousarvioesityksissä tarvetta myös muihin koronaviruksesta aiheutuviin määrärahalisäyksiin sekä laajemmin taloutta tukeviin toimenpiteisiin. Elvytystoimenpiteitä on tarkoitus ehdottaa eduskunnalle kesäkuun alussa annettavassa lisätalousarvioesityksessä.

Hallitus päätti vuoden 2020 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä (tiedote 8.5.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 5.6.

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Lisätalousarvioesityksellä käynnistettiin kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.

Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 2.6.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 viidennen lisätalousarvioesityksen 3.9.

Hallitus ehdottaa esityksessään 60 miljoonaa euroa väliaikaisen epidemiakorvauksen rahoittamiseen. Esitys keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin, joiden käsittely on pakollista jo ennen vuoden 2020 kuudetta lisätalousarvioesitystä.

Hallitus päätti vuoden 2020 viidennestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 3.9.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kuudennen lisätalousarvioesityksen 24.9.

Valtiovarainministeriön tiedote 24.9. 

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvioesityksen 29.10.

Vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi erityisesti koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin – niin lisäkustannusten kattamiseen kuin tilanteesta aiheutuneiden tulonmenetysten kompensaatioihin. 

Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 23.10.)

Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.

Uusin talousennuste: Taloudellinen katsaus, talvi 2020

Talous elpyy koronaepidemian määräämässä tahdissa (tiedote 17.12.2020)
Talous on uudelleen taitekohdassa (tiedote 5.10.2020)
Talous toipuu hitaasti koronaepidemiasta (tiedote 16.6.2020)
Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen (tiedote 16.4.2020)

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Talous- ja velkaneuvonnan sivuille on koottu vinkkejä ja ohjeita raha-asioiden hoitamiseen koronakriisin aikana.

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12 torstaisin klo 15–17. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

• Ulosoton väliaikaisiin muutoksiin jatkoa (OM:n tiedote 18.3.2021)
• Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksiannon jälkeen pitenee 30 päivään (OM:n tiedote 14.1.2021)
• Kuluttajaluottojen enimmäiskoron ja markkinoinnin väliaikaisiin rajoituksiin esitetään jatkoa (OM:n tiedote 26.11.2020)

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Takuusäätiön sivuilta

Kuluttajaluottojen tilapäinen 10 prosentin enimmäiskorko koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja. Hyödykesidonnaiset luotot, kuten esimerkiksi yleisluottokorttiluotot, autojen osamaksukauppa ja verkkokaupan erämaksumahdollisuus, on  rajattu korkokaton ulkopuolelle.

Kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto koskee kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja, myös hyödykesidonnaisia luottoja.

Koska koronatilanne jatkuu, verojen maksuun on mahdollisuus saada lisäaikaa normaalitilannetta helpommin ehdoin. Tavoitteena on helpottaa erityisesti yritysten ja toiminimiyrittäjien maksuvaikeuksia.

Valtiovarainministeriö valmistelee muutosta viivästyskorkoa koskevaan lakiin, ja samassa yhteydessä Verohallinto helpottaa maksujärjestelyn ehtoja. Helpotettu maksujärjestely tuo asiakkaille seuraavat helpotukset:

1. lisäaikaa jo maksujärjestelyssä olevien verovelkojen maksuun
2. mahdollisuus lisätä uusia veroja jo voimassa oleviin maksujärjestelyihin
3. verovelan viivästyskorko alenee tilapäisesti 7 prosentista 2,5 prosenttiin.

Maksujärjestelyn avulla verojen maksuun saa lisää aikaa. Verohallinto ei ryhdy perintätoimenpiteisiin, jos maksujärjestely on voimassa.

Helpotus yrityksille ja henkilöasiakkaille: lisäaikaa verojen maksuun 2,5 % korolla (Verohallinto)

Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella etenkin investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville.
3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Käytetyt kertakäyttöiset kasvomaskit sekä kertakäyttöiset hansikkaat ja muut kertakäyttöiset suojaimet kuuluvat energia- tai sekajätteeseen, josta ne ohjautuvat jätteenpolttoon. Jos energia- tai sekajäteastia ei ole ulottuvilla, maski kannattaa laittaa muovipussiin ja myöhemmin jäteastiaan. Kertakäyttömaskit sisältävät luonnossa hajoamattomia muoveja, joten niitä ei tule heittää kaduille, luontoon eikä myöskään wc-pönttöön, sillä ne voivat tukkia viemärit.

Lisätietoa kasvomaskin käytöstä on saatavilla THL:n suosituksista kasvomaskien käytöstä kansalaisille.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon toimenpiteistä, joilla koronaviruksen leviämistä rakennuksissa voidaan estää. 

• REHVA: COVID-19 guidance (versio 4.0, englanniksi)

REHVA:n yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia, ja siinä ehdotetaan muun muassa seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä toimenpiteitä:

• Kiinteistöjen riittävä, ympärivuorokautinen ilmanvaihto vähentää altistusta viruksille.
• Kiinteistöjen ilmanvaihtoon tulee lisätä mahdollisimman paljon ulkoilmaa.
• Ilmanvaihdossa ei tule käyttää palautusilmaa.
• Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi.
• Huoneilman kosteus ei vaikuta virukseen. Kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80%. Alhainen ilmankosteus kuitenkin heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle.
• Huonelämpötila ei vaikuta viruksen leviämiseen. Lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 asteen lämpötiloissa.
• Mahdollisten vuotojen vuoksi kiinteitöjen regeneratiivista lämmöntalteenottoa on vältettävä epidemian aikana.
• Ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin).
• Ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä.
• Huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa (edellyttäen että suodatin on HEPA-tasoa).

REHVA:n ohjeistuksesta on olemassa suomennos FINVAC-yhdistyksen verkkosivuilla:

• FINVAC: Suomennos COVID-19 guidance -ohjeesta

FINVACin sivuilta löytyy myös tietoa ohjeen soveltumisesta Suomen oloihin, ja muuta tietoa kiinteistöjen hoidon roolista koronaviruksen leviämisen torjunnassa:

• FINVAC: kiinteistöjen hoito koronaviruksen leviämisen torjunnassa

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut englanninkielisen oppaan siitä, kuinka rakennusten ilmanvaihdolla voidaan estää viruksen leviämistä:

• WHO: Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19

Vesilaitokset ovat ohjeistaneet, kuinka varmistetaan veden laatu silloin, kun kiinteistön vesijärjestelmä on pitkään käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä.

• Vesilaitosyhdistys VVY: "Varmista käyttämättä olleiden rakennusten hanaveden laatu juoksuttamalla vettä"

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Koronavirustartunnan saaminen jätteiden välityksellä on asiantuntija-arvioiden mukaan epätodennäköistä, kun noudatetaan normaaleja hyviä jätehuoltokäytäntöjä. Koronaviruksen elin- ja tartuntakyky heikkenee nopeasti, kun se joutuu ihmisen ulkopuolelle, eivätkä virukset pysty lisääntymään jätteissä.

(Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Komissio ja EU-maat laativat rokotustodistukset yhdessä WHO:n kanssa. Ne vahvistavat esimerkiksi todistuksen tietojen vähimmäisvaatimukset. Yksi tieto on kunkin rokotuksen yksilöllinen tunniste, joka helpottaa todistusten myöntämistä ja rokotusten seurantaa Euroopassa heti covid-19-rokotusten alkamisen jälkeen.

Yhteisten todistusmallien kehittely pohjautuu WHO:ssa tehtyyn työhön ja täydentää sitä. EU:n rahastoilla (esim. elpymis- ja palautumistukiväline, EAKR ja InvestEU) voidaan tukea rokotustietojärjestelmien ja sähköisten potilaskertomusten perustamista sekä immunisaatiota koskevan terveysdatan toissijaista käyttöä.

Miten rokotetodistukset toimivat? | Euroopan komissio

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta ja on varannut hankinnasta riittävästi rokotteita koko väestölle. Rokotteet jaetaan väestön kokoon pohjautuvan jakoperusteen mukaisesti. Kaikki EU-maat saavat näin rokotteita samoin edellytyksin – määräsuhteessa ja samaan hintaan.

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arviona on, että kesään (2021) mennessä Suomeen olisi saatu 5-7 miljoonaa rokoteannosta. Arvio perustuu hankintasopimuksissa oleviin toimitusaikatauluihin.

Euroopan maihin toimitettujen koronarokoteannosten määrät | Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskus (ECDC)

Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti. 

Myyntiluvan rokotteille Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella. Komissio neuvottelee rokotteiden toimittajien kanssa yhdessä seitsemän EU-maan edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Kaikki EU-maat ovat hyväksyneet tämän toimintamallin, joka on keskeinen osa EU:n rokotestrategiaa. 

Toistaiseksi neljä turvalliseksi ja tehokkaaksi todettua covid-19-rokotetta (BioNTech-Pfizer, Moderna, AstraZeneca ja Johnson & Johnsonin) ovat saaneet myyntiluvan EU:ssa Euroopan lääkeviraston tieteellisen suosituksen perusteella. Komissio on tehnyt sopimuksia myös muiden lääkevalmistajien kanssa, joiden nojalla se voi ostaa covid-19-rokotteita, kun ne ovat läpäisseet kliiniset tutkimukset ja ne on todettu turvallisiksi ja tehokkaiksi.

Komissio käy jatkuvasti neuvotteluja rokotevalmistajien kanssa, jotta jo myyntiluvan saaneiden rokotteiden toimitusta valmistajilta jäsenmaihin pystytään tehostamaan.

EU:n rokotestrategia | Euroopan komissio 
Rokoteneuvottelut | Euroopan komissio 
Covid-19-rokotukset EU:ssa – kysymyksiä ja vastauksia ¬| Euroopan komissio 

Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan. Näin tekee myös koronavirus, SARS-CoV-2. Kun virukset lisääntyvät, niiden perimään ilmaantuu muutoksia eli mutaatioita. Muuntuneet virukset, eli virusvariantit, saattavat poiketa ominaisuuksiltaan aiemmin levinneestä viruskannasta. 

Maailmalla kiertää tällä hetkellä useita eri koronaviruksen muunnoksia. Osa näistä muunnoksista leviää aiempia muunnoksia nopeammin.

Muuntuneet koronavirukset - thl.fi

Suomen tavoite on suojata koko väestö koronavirukselta rokotteilla, kun saatavilla on EU:ssa myyntiluvallinen, turvallinen ja tehokas rokote. 

Rokotusten tavoite on lieventää koronavirusinfektion oireita, estää covid-19-taudin vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Rokotuksilla voidaan parhaimmillaan ehkäistä tartunta ja viruksen leviäminen. Rokottamalla voidaan myös varmistaa väestön terveys ja terveydenhuollon kantokyky ja yhteiskunnan toiminta mahdollisimman avoimena.

Tämänhetkisen arvion mukaan ensimmäiset myyntiluvan saaneet rokotteet saadaan Suomeen vuoden 2021 alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian tämän jälkeen rokotusjärjestyksen mukaisesti.

Rokotus on kaikille - myös terveydenhuollon henkilöstölle - vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta.

Rokotteet ja koronavirus | thl.fi
Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet | stm.fi
Suomen COVID-19 -rokotusstrategia 2.12.2020

Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimin. Sairaanhoitopiirit organisoivat viranomaistyötä alueellaan, seuraavat tilannetta yhdessä kuntien kanssa sekä viestivät alueensa tilanteesta ja voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista.

Tietoa oman alueesi rajoituksista löydät sairaanhoitopiirien ja oman kunnan sivuilta

Alueiden koronatilanne ja rajoitukset sairaanhoitopiireittäin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla esitellään koronaepidemian tilanne sairaanhoitopiireittäin. Sivustolla on myös linkit eri sairaanhoitopiirien tietoihin.

Aluehallintovirastot antavat tartuntatautilain mukaiset määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisestä. Kunnat tekevät tarvittaessa tarkemmat rajoitukset. 

THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
AVI: Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

THL suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön.

Kasvomaskeja on monenlaisia: erilaiset itse valmistetut tai kaupoista hankittavat kankaasta tai muista materiaaleista valmistetut maskit. Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti. 

Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille - thl.fi

Tämän hetkisen tiedon mukaan seuraavilla henkilöillä on kohonnut riski sairastua vakavasti koronavirustartunnan (covid-19) seurauksena:

• perussairaat (sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, pahanlaatuiset kasvaimet ja immuunipuutostilat)
• yli 70-vuotiaat henkilöt
• osa vammaisista henkilöistä.

Lisätietoa riskiryhmistä on saatavilla THL:n internetsivulta:

• Vakavan koronavirustudin riskiryhmät

Elintarvikealan yrityksiä koskevia kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen löydät Ruokaviraston verkkosivustolta.

Aihealueet:

• Elintarvikehygienia
• Kaupat
• Kuljetus 
• Joukkoruokailu
• Pakkausmerkinnät 
• Ravintolat
• Ruoka-apu ja REKO
• Yrityksen toiminnan muuttaminen

Katso myös Ruokavirasto: Koronavirus

Luonnossa saa ja pitääkin edelleen liikkua ja nauttia luonnosta. Kannattaa kuitenkin välttää suosituimpia retkeilykohteita ja suosia vaikkapa lähimetsää. Metsähallitus on julkaissut omilla verkkosivuillaan ohjeistuksen retkeilijöille koronavirukseen liittyen. Metsähallitus muistuttaa, että myös luonnossa on syytä muistaa samat ohjeet kuin kaupungeissa ja vaikkapa kauppakeskuksissa:  tulipaikoilla ja laavuissa pitää muistaa kahden metrin turvaväli ja käsihygienia.

Metsähallituksen ohjeistus koronaviruksen varalta

 

Vastauksia kysymyksiin kaupassa asionnista saa Ruokaviraston verkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: Kaupassa asiointi

Vastauksia kysymyksiin elintarvikkeiden käsittelystä ja säilyttämisestä saa Ruokaviraston verkkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: elintarvikkeiden käsittely kotona

THL:n tartuntatautirekisteriin kirjataan varmistetut koronatapaukset Suomessa. Tiedot päivittyvät muutamien päivien viiveellä. 

Varmistetut koronatapaukset Suomessa | thl.fi

Kaikki STM:n antamat ohjeet, suositukset ja päätökset on koottu stm.fi:hin.

• STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on koonnut sivuilleen usein kysyttyjä kysymyksiä lääkkeistä koronavirukseen liittyen.

• Usein kysytyt kysymykset (fimea.fi)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voit omalla toiminnallasi hillitä koronaviruksen leviämistä.

THL: Tarttuminen ja suojautuminen – koronavirus

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

Myös opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen sekä koulumatkatukeen on tehty koronan takia muutoksia.

• KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 
• KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin

Kansaneläkelaitos on koonnut verkkosivuilleen tietoa koronavirustilanteesta ja erilaisista etuuksista (esim. tartuntatautipäiväraha, perhe-etuudet, osasairauspäiväraha, asumistuki, toimeentulotuki, opintotuki, aikuiskoulutustuki ja lääkekorvaukset).

• Usein kysyttyä koronatilanteesta (kela.fi)

Työnantajalla on ollut koronavirusepidemian takia oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos oli voimassa 31.12.2020 asti ja se koski myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita. Määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskevia väliaikaisia lain säännöksiä saadaan kuitenkin edelleen soveltaa sellaisiin lain voimassaolon päättymisen jälkeen jatkuviin lomautuksiin, joissa lomautus on alkanut väliaikaisen lain voimassa ollessa.

Väliaikaisen lain voimassaolon päättymisen jälkeen noudatetaan tavanomaisia työsopimuslain lomauttamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan saa lain mukaan lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Työttömyyskassat ja Kela vastaavat kaikista hakemuksiin ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista.

Seuraa Kelan sivua työttömyysturvasta koronatilanteessa.

Toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan lähtökohtaisesti kaikki käytettävissä olevat tulot ja omaisuus. Asiakkaan asumiskäytössä olevaa asuntoa tai tarpeellisia työvälineitä ei koskaan edellytetä realisoitavaksi. Lyhytaikaista tukea voidaan myös myöntää ilman, että kiinteää omaisuutta tarvitsee realisoida. Tämä ei kuitenkaan koske helposti realisoitavaa omaisuutta kuten osakkeita, rahasto-osuuksia tmv, joiden käyttäminen ensin oman elatuksen turvaamiseen on toimeentulotukeen nähden ensisijaista. 

Kela myöntää asiakkaalle tarpeelliseksi katsottuihin lääkekuluihin maksusitoumuksen osana perustoimeentulotukea. Kotiinkuljetuksesta aiheutuvat lisäkustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu maksusitoumuksen piiriin. Joissain erityistilanteissa asiakkaalle voi olla perusteltua myöntää myös ne, mikäli terveydenhuollon ammattilainen on katsonut ne välttämättömäksi. Ruoka sisältyy toimeentulotuen perusosaan, ja siihen liittyvät lisäkustannukset ovat täydentävän toimeentulotuen menoja, mikäli sellaisia aiheutuu. Niihin tuki haetaan Kelan perustoimeentulotuen päätöksen jälkeen kunnan sosiaalitoimesta. Kunnilla on myös muita, paikallisia järjestelyjä ruokaostosten järjestämiseksi. Niistä kannattaa kysyä suoraan asuinkunnasta.

Vastuu tilapäismajoituksen järjestämisestä on asuinkuntasi sosiaalitoimella, jonne viranomaisten on otettava yhteyttä jo karanteeniin määrätessä, mikäli selviää, ettei asuntoa ole.

Perustoimeentulotuessa huomioidaan asumismenot todellisen suuruisina, ellei niitä voida pitää kohtuuttoman suurina. Mikäli asumismenot ylittävät kunnan kohtuullisena pidetyt asumismenot, ohjaa Kela asiakasta hakemaan edullisempaa asuntoa. Kela ei koskaan voi pakottaa asiakasta muuttamaan, mutta jossain tilanteissa asiakkaan asumismenot voidaan huomioida vain kohtuullisilta osin menona. 

Päätös perustoimeentulotuesta on tehtävä lain mukaan 7 arkipäivän kuluessa. Kansaneläkelaitos on pystynyt käsittelemään perustoimeentulotuen hakemukset nopeasti, eikä poikkeuksellisia ruuhkia ole nyt näköpiirissä. 

Lapsilla on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen lähiopetukseen 1-3 vuosiluokilla epidemiasta huolimatta. Jos yksittäisessä koulussa tai päiväkodissa todetaan tartunta, voidaan lapset määrätä karanteeniin. Tällöin lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan.
Jos lapsi on sairaana, noudatetaan työsopimuslain ja työehtosopimusten määräyksiä tilapäisestä työstä poissaolosta. Korvaukseen ei ole oikeutta työstä poissaolon ajalta.

Jos henkilö jää hallituksen suositusten mukaisesti ns. omaehtoiseen karanteeniin, joka ei perustu tartuntatautilääkärin määräykseen, ei hänellä ole oikeutta korvaukseen. Ensisijaisesti tulisi sopia työnantajan kanssa työjärjestelyistä tai esim. vuosilomapäivien käyttämisestä.

Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin. Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Ensisijaisesti töitä tulisi järjestellä työpaikalla mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi etätöiden muodossa tai siirtymällä vähemmän riskialttiisiin tehtäviin.

Tartuntatautipäivärahaan henkilö on oikeutettu silloin, kun infektiolääkäri on määrännyt hänet karanteeniin tai eristettäväksi. Tartuntatautipäivärahaa haetaan Kelalta ja tarkempaa tietoa tartuntatautipäivärahan saamisen ehdoista saa Kelasta.

Tartuntatautipäivärahalla korvataan ansionmenetystä. Eläkkeellä olevat henkilöt, jotka eivät eläkkeen rinnalla tee ansiotyötä, eivät näin ollen ole oikeutettuja etuuteen.

Riskiryhmään kuuluminen ei itsessään oikeuta korvauksiin. Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin.

Jos riskiryhmään kuuluvat työskentelevät tehtävissä, joissa etätöiden tekeminen on mahdotonta ja altistuminen on suurta, tulee työnantajan pyrkiä siirtämään riskiryhmiin kuuluvat henkilöt vähemmän riskialttiisiin tehtäviin. Etätöitä tulee suosia tällä hetkellä kaikissa tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Työttömyyspäivärahan ehtoihin on tehty useita väliaikaisia muutoksia koronatilanteen vuoksi. Nämä muutokset koskevat työssäoloehtovaatimusta, omavastuuaikaa ja enimmäismaksuajan kulumista. Lisäksi työttömyysetuuden sovittelua koskevia säännöksiä on muutettu. Lisätietoa saat Kelasta ja omasta työttömyyskassastasi. 

Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt henkilön olemaan pois töistä, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautipäiväraha on saman suuruinen kuin menetetty palkka.

Myös Suomessa työskentelevä ulkomainen työntekijä on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan.
Esimerkiksi Suomessa tilapäisesti (telakoilla, rakennustyömailla jne.) työskentelevät ulkomaalaiset, jotka eivät ole muuttaneet Suomeen vakinaisesti asumaan, ovat oikeutettuja tartuntatautipäivärahaan.

Lisätietoja Kelan sivuilla:

•    Tartuntatautipäiväraha
•    Kelan tiedote Suomessa työskentelevien ulkomaisten oikeudesta tartuntatautipäivärahaan

Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.

Etäyhteyden kapasiteettia lisätään jatkuvasti ja käyttökuormitusta on jaettu. Tätä jatketaan edelleen, ja kapasiteetin riittävyyttä seurataan koko ajan. Tarvittaessa etäyhteyden tietoliikennettä priorisoidaan. Monia työtehtäviä voi tehdä ilman etäyhteyksiä.

Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.

Työpaikalla järjestettävää koulutusta voidaan järjestää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisella työpaikalla, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.

• OPH: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö

Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Useilla työpaikoilla on sovittu etätyökäytännöistä, jos työ sen mahdollistaa.

Työntekijä voi jäädä pois työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä esimerkiksi pienen lapsen päiväkodin tai koulun sulkeutumisen vuoksi. Laki ei oikeuta palkkaan poissaoloajalta, mutta työehtosopimuksissa voi olla tähän liittyviä määräyksiä, jotka on hyvä tarkastaa.

Työsopimuksen mukainen työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana.

Virusepidemia voi aiheuttaa tilanteita, joissa jokin ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen. Tällaisessa tilanteessa työnantaja saa teettää hätätyötä. Lisäksi hätätyötä saa teettää tilanteessa, jossa ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.

Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan kerrallaan. Säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittävästä hätätyöstä saa ylityökorvauksen.

Lähtökohtaisesti kyllä. Joillakin toimialoilla on kuitenkin toiminnan luonteesta johtuvia erityispiirteitä, jotka edellyttävät poikkeavaa sääntelyä. Esimerkiksi yötyö on sallittua sairaaloissa, vaikka monilla aloilla säännöllinen yötyön teettäminen on kiellettyä.

Käytännössä vuosilomien pitämisestä usein sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuosiloman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan toimivaltaan. Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan vuosilomalaissa säädettyjen aikarajojen mukaisesti eli kesäloman kesälomakaudelle (2.5 – 30.9.) ja talviloman 1.10-30.4 väliselle ajalle. Joillakin aloilla on kesälomakauden osalta poikkeavia työ- tai virkaehtosopimusmääräyksiä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Tästä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. Tällöin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta eli vahvistanut vuosiloman ajankohdan tai vuosiloman ajankohdasta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa. Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa ja tästä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, on työnantajan korvattava vahinko työsopimuslain mukaan. Työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta vuosiloman ajankohdasta, vaikka työnantaja säännösten vastaisesti muuttaisi ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

Työnantaja ei voi keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa. Virkasuhteessa olevien osalta virkaehtosopimuksissa on määräyksiä vuosiloman keskeyttämisestä. 

Vuosiloman ajankohtaa voidaan aina muuttaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Muutosturvan tarkoitus on nopeuttaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän pääsyä uuteen työhön ja tukea työntekijää jo irtisanomisaikana. Muutosturvan piirissä ovat sekä irtisanotut että lomautetut kunhan edellytykset täyttyvät.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (5 - 20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Muutosturvaan kuuluu osana myös mahdollisuus saada korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään 200 päivän ajan.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta palveluksessa olleille irtisanotuille on tarjottava tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää tämän velvollisuutensa kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti. Tämä koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta kyseisen työnantajan palveluksessa ja työnantajan palveluksessa on ollut säännöllisesti vähintään kolmekymmentä työntekijää.

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyönä voidaan teettää mitä tahansa työtä, ellei työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta aiheudu rajoituksia. Vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työtehtävien pitää olla samankaltaisia, muttei välttämättä täysin identtisiä. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijän vuorokausi- ja viikkolevot toteutuvat.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Vuorotyössä on otettava huomioon työvuoroluettelo, joka on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin

Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu koronavirukseen, työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Tilapäisen hoitovapaan pituus määräytyy työsopimuslain / sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksettava palkka määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.

Tietyissä tilanteissa työntekijällä voi olla myös oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä (yli 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, lapsen hoitajan sairastuminen, lapsen päiväkodin sulkeminen), tämän poissaolo-oikeuden perusteet ovat suhteellisen tiukat, mutta selvää on, että lapsia ei voi jättää hoitamatta. Tämä poissaolo on palkaton (ellei työehtosopimuksessa ole muusta sovittu). Ei tarkoitettu pitkään poissaoloon.

Sairauspoissaolotodistusten esittämisvelvollisuudesta on säännös työsopimuslaissa ja määräyksiä työehtosopimuksissa. Koronavirusepidemiaan liittyen on annettu työmarkkinajärjestöjen suosituksia siitä, että työntekijän oma ilmoitus riittää sairausajanpalkanmaksun perusteeksi, jotta terveydenhuoltohenkilöstöä ei kuormiteta eikä tauti leviä.

TE-toimistojen palveluista löydät tietoa TE-palveluiden verkkosivuilta. TE-toimistot noudattavat asiakaspalvelussaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Aluehallintoviraston (AVI) ohjeistuksia.  Asiakaspalvelussa on siirrytty pääsääntöisesti verkossa ja puhelimitse tapahtuvaan palveluun.

Parhaiten ja nopeimmin saat hoidettua asiasi käyttämällä sähköistä Oma Asiointi –palvelua. Voit myös asioida puhelimitse. Ruuhkautumisen minimoimiseksi, soitathan puhelinpalveluun kuitenkin vain kiireellisissä tilanteissa.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuuksia sähköiseen tai puhelinasiointiin, TE-toimistoista saa lomakkeita myös tulosteina. Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot, mistä lomakkeita on saatavilla, löytyvät TE-toimistosi verkkosivuilta (>Asioi meillä).  Fyysistä asiointia rajoitetaan kuitenkin vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi siten, että toimipisteen aulatilassa voi olla kerrallaan maksimissaan 10 henkeä.  

Toimiessasi TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, työttömyysturvaoikeutesi säilyy ennallaan.

Lue lisää TE-palveluiden sivuilta

Työ- ja elinkeinopalvelujen sivuilta löydät tietoa lomautus- ja yhteistoimintamenettelyistä. Jos olet yhteistoimintalain piiriin kuuluva työnantaja, tulee sinun ilmoittaa yt-neuvotteluista TE-toimistoosi. Lomautustilanteissa tulee työntekijälle antaa ilmoitus henkilökohtaisesti. Suuremmissa lomautuksissa TE-toimisto antaa tarvittaessa yrityskohtaisesti lomautuksiin liittyvää neuvontaa.

Irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät pääsevät jo irtisanomisaikana TE-toimiston muutosturvapalveluihin, joissa on tarjolla tukea työnhakuun sekä uudelleentyöllistymistä tukevia valmennuksia ja koulutuksia.

Lisätietoja TE-palveluiden verkkosivuilla

Yhteistoimintalain 8 lukua sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Harkitessaan tällaisia toimenpiteitä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Työnantajan esittäessä toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Neuvotteluajat

Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika on kuusi viikkoa tai 14 päivää. Kestoaikaa lyhennettiin koronavirusepidemian takia tilapäisesti viiteen päivään, koska yrityksen taloudelliset edellytykset selviytyä koronaviruksen aiheuttamasta vaikeasta tilanteesta voivat heikentyä olennaisesti pidempien neuvottelujen aikana. Muutos oli voimassa 1.4.–31.12.2020.

Neuvoteltaessa työntekijöiden irtisanomisista tai osa-aikaistamisista sovelletaan 14 päivän ja kuuden viikon neuvotteluaikoja.

Yhteistoimintamenettelyn ohittaminen tietyissä tilanteissa

Yhteistoimintalaista poikkeaminen on tehty mahdolliseksi erityistapauksissa. Työnantaja saa tehdä päätöksen käymättä yhteistoimintaneuvotteluja, jos niiden esteenä on yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta.

Kaikkien poikkeamisen edellytysten on täytyttävä, eli syiden poikkeamiseen on siis oltava 1) yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vahinkoa aiheuttavia 2) erityisen painavia 3) ennakoimattomia. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että työnantajan tarve toteuttaa irtisanomiset tai lomautukset mahdollisimman nopeasti yrityksen taloudellisen tilanteen tai tilauskannan romahtaessa ei ole peruste poiketa yhteistoimintaneuvotteluvelvollisuudesta muissa kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.

Työnantajan on myös viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, kun edellä mainittuja perusteita laista poikkeamiseen ei enää ole. Yhteistoimintaneuvotteluissa on tällöin myös selvitettävä perusteet poikkeukselliselle menettelylle.

Huom.! Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä esimerkiksi neuvotteluajoista. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on tällainen määräys, on sitä sovellettava lain asemesta. Monilla aloilla on tehty koronatilanteen johdosta poikkeusratkaisuja, joiden sisällöstä voi tiedustella asianomaisilta työmarkkinajärjestöiltä.

Työsopimuslain ja merityösopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuusaikaa pidennettiin koronaviruspandemian takia tilapäisesti yhdeksään kuukauteen. Muutos oli voimassa 1.4.–31.12.2020. Vuoden 2021 alusta alkaen takaisinottovelvoite on normaalilainsäädännön mukaisesti neljä tai kuusi kuukautta.

Pidempää, yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuusaikaa sovelletaan kuitenkin kaikkiin niihin työntekijöihin, jotka on irtisanottu väliaikaisen lain voimassaolon aikana taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Työsuhteen kestolla tai päättymisajankohdalla ei ole merkitystä. Sen sijaan vuoden 2021 aikana toteutettuihin irtisanomisiin sovelletaan normaalisäännön mukaista neljän tai kuuden kuukauden takaisinottovelvollisuusaikaa.

Koronaviruspandemian takia takaisinottovelvollisuuteen tehtyä muutosta ei sovellettu julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla noudatetaan työsuhteen kestosta riippuen joko neljän tai kuuden kuukauden takaisinottovelvollisuusaikaa.

Työnantajalla oli 1.4.2020–31.12.2020 oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutosta ei sovellettu julkisella sektorilla.

Vuoden 2021 alusta lukien työnantajat voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta myös poikkeusoloissa. Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut – esimerkiksi sellaisessa työssä, jossa on jatkuvia henkilökontakteja – on käytettävä henkilönsuojaimia: hengityksensuojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja.

Työterveyslaitoksen sivuilla on lisätietoja työpaikkojen varautumisesta koronavirusepidemiaan.

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi

Työpaikoilla on päivitettävä vaarojen selvitys ja riskien arviointi ottamalla huomioon koronavirustilanne. Lisätietoa riskien arvioinnista koronatilanteessa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa työpaikoille:

• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille

 

Koronavirusepidemian aikana etätyötä on syytä tehdä kotona viruksen leviämisriskin pienentämiseksi. Yhteiskäyttöisiä tiloja pitäisi nyt siis välttää.

Työnantajat antavat etätyöstä tarkempaa ohjeistusta, mutta hyvät yleisohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen nettisivuilta.

• Ohjeet etätyön tekemisen tueksi

Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä sekä viestintäverkot ja -palvelut toimisivat mahdollisimman normaalisti. Suomen tietoliikenneverkoissa on hyvin kapasiteettia ja kestokykyä. Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus seuraa tilannetta ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita.

Lapsilla on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen lähiopetukseen 1-3 vuosiluokilla epidemiasta huolimatta. Jos yksittäisessä koulussa tai päiväkodissa todetaan tartunta, voidaan lapset määrätä karanteeniin. Tällöin lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan.
Jos lapsi on sairaana, noudatetaan työsopimuslain ja työehtosopimusten määräyksiä tilapäisestä työstä poissaolosta. Korvaukseen ei ole oikeutta työstä poissaolon ajalta.

Jos henkilö jää hallituksen suositusten mukaisesti ns. omaehtoiseen karanteeniin, joka ei perustu tartuntatautilääkärin määräykseen, ei hänellä ole oikeutta korvaukseen. Ensisijaisesti tulisi sopia työnantajan kanssa työjärjestelyistä tai esim. vuosilomapäivien käyttämisestä.

Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin. Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Ensisijaisesti töitä tulisi järjestellä työpaikalla mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi etätöiden muodossa tai siirtymällä vähemmän riskialttiisiin tehtäviin.

Tartuntatautipäivärahaan henkilö on oikeutettu silloin, kun infektiolääkäri on määrännyt hänet karanteeniin tai eristettäväksi. Tartuntatautipäivärahaa haetaan Kelalta ja tarkempaa tietoa tartuntatautipäivärahan saamisen ehdoista saa Kelasta.

Tartuntatautipäivärahalla korvataan ansionmenetystä. Eläkkeellä olevat henkilöt, jotka eivät eläkkeen rinnalla tee ansiotyötä, eivät näin ollen ole oikeutettuja etuuteen.

Riskiryhmään kuuluminen ei itsessään oikeuta korvauksiin. Jos henkilö jää omalla päätöksellä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, vaikkakin hallituksen suositusten mukaisesti, ei hän lähtökohtaisesti ole oikeutettu korvauksiin.

Jos riskiryhmään kuuluvat työskentelevät tehtävissä, joissa etätöiden tekeminen on mahdotonta ja altistuminen on suurta, tulee työnantajan pyrkiä siirtämään riskiryhmiin kuuluvat henkilöt vähemmän riskialttiisiin tehtäviin. Etätöitä tulee suosia tällä hetkellä kaikissa tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos ovat yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa laatineet rakennusalalle ohjeen koronatartuntojen riskien arvioinnin tueksi.

Ohjeen mukaan rakennustyömaalla päätoteuttaja on velvollinen laatimaan yleisen riskien arvioinnin. Kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on noudatettava arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Työmaan muut työnantajat arvioivat lisäksi oman toimintansa riskit.

Ohjeessa annetaan toimintaohjeita riskien arvioinnin tueksi. Ohje keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisyyn, ohjeistukseen mahdollisessa altistumisessa tai tartunnassa sekä epäiltäessä ammattitautia. Ohje on tarkoitettu kaikille rakennusalan työpaikoille, joissa työntekijät saattavat altistua koronavirukselle.

• TTL.fi: Ohje rakennusalalle COVID-19 riskien arvioinnin tueksi

Työmailla on myös syytä varautua mahdollisiin viivästymisiin ja huolehtia erityisesti työmaa-aikaisesta kosteussuojauksesta.

Koronaviruksen aiheuttama tilanne on uusi myös rakennusalalla, eikä tyhjentävää tulkintaa vielä voida antaa. On ilmiselvää, etteivät työmaat ole voineet ennakoida näin suurta muutosta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, joka seuraa ja pyrkii vähentämään poikkeustilanteen vaikutuksia rakennusalaan, alan yrityksiin ja kansantalouteen.

Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet ohjeet asuinrakennusten korjaamisesta koronavirusepidemian aikana.

Tarkoituksena on ehkäistä taudin leviämistä korjaushankkeiden yhteydessä sekä suojella työntekijöiden ja rakennuksia käyttävien henkilöiden terveyttä.

Osapuolten täytyy seurata epidemiatilannetta sekä viranomaisten ja asiantuntijalaitosten suosituksia, ohjeita ja määräyksiä sekä niiden perusteella muuttaa toimintaansa tarvittaessa.

Osapuolten on arvioitava, millaisia vaikutuksia voimassa olevilla rajoituksilla on keskeneräisiin korjaushankkeisiin ja voidaanko ei-välttämättömiä korjauksia lykätä.

Korjaushankkeet on toteutettava siten, ettei tartuntoja tapahdu.

Ensisijaisesti taloyhtiöille suunnattua ohjetta voidaan soveltaa myös omakotitalojen korjaushankkeissa.

• Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön ohje asuinrakennusten korjaushankkeisiin COVID-19 -epidemian aikana (19.3.2021)

Maahantuloa koronaepidemian aikana rajoitetaan. Ohjeet rajanylitykseen löytyvät Rajavartiolaitoksen kotisivuilta. Terveysturvallisuutta koskevat ohjeet löytyvät Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) kotisivuilta. Ulkoministeriön kotisivuilta voi tarkistaa matkustamista koskevat suositukset.  

Suomen rajaliikenteen rajoitukset Rajavartiolaitoksen nettisivuilla
THL:n liikennevalomalli: arvio eri maiden tämänhetkisestä koronariskistä
Matkustamista koskevat suositukset ulkoministeriön nettisivuilla

Suomen ulkomaanedustustot päivittävät verkkosivuilleen ja sosiaalisen median kanavilleen ajankohtaista tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista viisumi- ja oleskelulupahakemusten käsittelyyn.

https://um.fi/suomi-ulkomailla

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

Voimassa olevin oleskelulupiin poikkeustilanne ei vaikuta. Uusien yrittäjän oleskelulupien myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan, jossa Uudenmaan ELY-keskus osapäätöstä varten arvioi yritystoiminnan kannattavan toiminnan edellytyksiä ja toimeentulon toteutumista. Koronaviruksen vaikutukset yritystoimintaan otetaan huomioon osapäätöstä tehdessä. Arvioinnissa voidaan antaa enemmän painoarvoa kirjanpidosta saatavilla oleviin tietoihin ennen koronan akuuttia vaikutusta yritystoimintaan. Osapäätöksessä otetaan kantaa myös tulevaisuuden näkymiin.

Siirry Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELAn sivuille Koronavirus ja MELA-turva.

Jätteiden purkutapahtuma polttolaitoksen tai muun vastaavan jätteenkäsittelylaitoksen vastaanottohallissa on normaalistikin riskipaikka jätekuljettajille. Purkutapahtumassa ilmaan leviää herkästi kaikenlaisia mikrobeja altistaen työntekijän niille. Tämä on otettava huomioon työsuojeluohjeissa ja työssä on aina tarpeen suojautua asianmukaisesti ja muistaa hyvä hygienia.

Jätteenkuljettajen mahdollisuudesta altistua koronavirukselle kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa.

(Lähde: Työterveyslaitos)

Työterveyslaitoksen mukaan jäteastioiden pesuja voidaan tehdä myös koronapandemian aikana, kunhan riittävästä suojautumisesta on huolehdittu. Tarkempia neuvoja jäteastioiden pesemiseen koronapandemian aikana annetaan Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa. 

(Lähde: Työterveyslaitos)

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työterveyslaitoksen ohje päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien korona-altistumisen ehkäisyyn
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Varhaiskasvatuksessa tulisi lasten oleskelu järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. 

Huomioitavia asioita on mm.  lasten ja ikä ja kehitystaso sekä toiminnan luonne.
Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. 

Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan saman lapsiryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. 

Näillä keinoin varhaiskasvatuksessa ehkäistään ja hidastetaan koronaepidemian leviämistä sekä varmistetaan lasten ja henkilökunnan turvallisuus. Loma-aikojen suunnittelussa huomioidaan pienemmät lapsiryhmät ja se, ettei varhaiskasvatuksen toimipaikkoja yhdistettäisi suureksi kokonaisuudeksi. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Myös varhaiskasvatuksessa noudatettavista väljyys- ja hygieniakäytännöistä säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä. 

• OPH: Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa on noudatettava väljyys- ja hygeniakäytäntöjä, joista säädetään tartuntatautilain (147/2021) 58 c §:ssä. 

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa tulisi lapsien ja oppilaiden oleskelu järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.

Hygienian tehostamisesta ja fyysisten kontaktien välttämisestä huolimatta olisi tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen. 

Kouluissa tulee noudattaa, mitä tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään etäisyyden ylläpitämisestä. Toimintaa esimerkiksi rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä voidaan pyrkiä siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.  Eri luokkien välisten kontaktien minimointi voitaisiin toteuttaa porrastamalla ruokailua ja välitunteja. Alakouluissa väljyyden vaatimus voidaan toteuttaa niin, että opetusryhmät pidettäisiin erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa.  

Jos opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa ei ole mahdollista, tulisi  panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.

Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Tilojen ja pintojen puhdistamista tulee myös tehostaa. 

Isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa.  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollinen tutustuminen koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään noudattaen väljyys- ja hygieniasäännöksiä. 

Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta. Keinoja ovat esimerkiksi henkilöstön ja lasten pysyvät ryhmät, hygieniakäytännöt sekä esimerkiksi siivouksen tehostaminen. Työpaikalle ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita. 

• Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsen ei tulisi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Menettely perustuu tartuntatautilain 58 c §:än, jonka mukaan asiakkaille ja toimintaan osallistuville on annettava toimintaohjeet tartuntojen leviämisen estämiseksi. Keskeinen ohje on, että sairaana ei saisi mennä varhaiskasvatukseen eikä kouluun, jotta mahdolliset tartunnat voidaan estää.

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa tai koulussa päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta, tartuntatautilääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

• THL: Lapset ja koronavirus 
• THL: Karanteeni ja eristys
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien ja vastaavien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan varhaiskasvatus- tai opetustoimi taikka varhaiskasvatuksen toimipaikka tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (1191/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen kevätlukukaudella 2021.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa kunhan siinä noudatetaan väljyys- ja hygieniasäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain (147/2021) 58 c §:ssä. Toiminta voidaan järjestää esim. päiväkodissa, vaikka muutoin muiden kuin lasten sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua tiloissa tulisi välttää. 

Varhaiskasvatuksessa aloittavan uuden lapsen sekä hänen huoltajansa tai muun lapselle tärkeä henkilön on mahdollista tutustua yhdessä varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin uuden toimikauden alkaessa tai lapsen aloittaessa muulloin varhaiskasvatuksessa. Koronavirusepidemian aikana erityistä huomiota tulee kiinnittää hygieniakäytäntöihin ja riittävään väljyyteen.

Uuden lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on tapana järjestää 1–2 viikon tutustumisaika. On hyvä suunnitella esimerkiksi, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään.

Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain oireettomana. Huoltajat ja lapset voivat käydä tutustumassa päiväkotiin väljyys- ja hygieniakäytäntöjä noudattaen. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen sekä osallistujille on annettava toimintaohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamisesta ja muista vastaavista tartuntojen leviämistä estävistä käytänteistä. Lisäksi osallistujien oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset istumapaikat riittävän etäälle toisistaan. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jolloin tutustujamäärä pysyy pienenä.

Myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa noudatettavista väljyys- ja hygeniakäytännöistä säädetään tartuntatautilain (147/2021) 58 c §:ssä.

Myös perhepäivähoidossa tulisi ottaa huomioon väljyys- ja hygieniakäytännöt.

Opetushallitus: Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

On suositeltavaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset eivät mene perhepäivähoitajan kotiin, ennen kuin on varmistettu, että perhepäivähoitajan luona asuvan perheenjäsenen oireet eivät johdu koronaviruksesta.

Mikäli kunnan järjestämisvastuulla perhepäivähoidossa oleva lapsi tarvitsee testituloksen odotusajaksi varhaiskasvatusta, tulee viime kädessä lapsen asuinkunnan osoittaa korvaava varhaiskasvatuksen toimipaikka.  Jos perheen lapsi on yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon tuen piirissä, mahdollisen varahoidon järjestämisestä tulee sopia varhaiskasvatuksen toimipaikassa.

• THL: Lapset ja korona
• KELA: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa Kelan etuuksiin (yksityisen hoidon tuki)  

päivitetty 3.9.2020

Perusopetuslain 20 a §:n 4 momentin mukaisesti esiopetusta järjestetään lähiopetuksena myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille. Esiopetuksen järjestäjä ei voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Esiopetusta ei kuitenkaan voida järjestää lapselle lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten esiopetuksen järjestäjälle mahdollista, esiopetus voidaan järjestää soveltuvilla tavoilla ja välineillä etäopetuksena. Esiopetuksen järjestäjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.

Yrittäjällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen myös työttömyysturvalain muiden säännösten perusteella.

• Lisätietoja Työmarkkinatori-sivustolla

Mahdollisuus saada työmarkkinatukea koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa.

Freelancer voi tehdä työtä työsuhteessa tai yrittäjänä. Yrittäjinä työskentelevillä freelancereilla on sama mahdollisuus kuin muillakin yrittäjillä saada poikkeuslain perusteella työmarkkinatukea. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista kokonaan.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi etenee näin:

• Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
• TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
• Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.
• Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Tuloraja on sama kuin yrittäjän työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kertymisen kuukausittainen raja vuonna 2020.

Päätoimisen työskentelyn päättyminen todetaan ensisijaisesti työnhakijan oman ilmoituksen perusteella. Työnhakijan tulee antaa TE-toimistolle selvitys yrityksen toimialasta ja siitä, miten COVID-19-pandemia ja siitä johtuvat rajoitukset ja suositukset ovat aiheuttaneet päätoimisen työskentelyn päättymisen. Vaihtoehtoisesti työnhakijan tulisi antaa TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta, ja tulon vähentymisen tulisi johtua COVID-19-pandemiasta.

Jos työmarkkinatuen hakemisen perusteena on tulojen vähentyminen, tulee yrittäjän antaa työnhakijaksi ilmoittautuessaan TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta. TE-toimisto ratkaisee yrittäjän arvion perusteella työmarkkinatuen saamisen edellytykset.

Käytännössä yrittäjä arvioi itse, mitä tulot ovat olleet ennen epidemiaa ja mitä tulot ovat epidemian aikana. Yrittäjä voi ilmoittaa tuloarviona esimerkiksi kassaperusteisten tulojen ja menojen erotuksen lisättynä yrityksestä mahdollisesti nostettavilla palkoilla. Tulot ilmoitetaan bruttona.

Tulot tulee ilmoittaa kuukausittain myös Kelalle, joka ottaa tulot huomioon soviteltua työttömyysturvaa varten. Jos yrittäjä saa työmarkkinatuen ohessa tuloja yritystoiminnastaan, tulot pienentävät työmarkkinatuen määrää. Yrittäjä voi kuitenkin ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työmarkkinatukeen. Perussääntö on, että jokainen 300 euron yli menevä euro vähentää työmarkkinatukea 50 senttiä. Tuloiksi huomioidaan se summa, jonka yrittäjä on arvioinut hakemuksessaan yritystoiminnan tuloiksi kuukaudessa.

COVID-19-pandemian takia edellä mainittua suojaosaa on korotettu väliaikaisesti. Suojaosa on 1.6.–31.12.2020 alkavilla sovittelujaksoilla

• 465 euroa, jos etuus maksetaan 4 viikon välein
• 500 euroa, jos etuus maksetaan kuukauden välein.

Tavallisesti ja 1.1.2021 jälkeen alkavilla sovittelujaksoilla suojaosa on

• 279 euroa, jos etuus maksetaan 4 viikon välein
• 300 euroa, jos etuus maksetaan kuukauden välein.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, että työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiin maaliskuun 2021 loppuun. (STM:n tiedote 19.11.2020)

Väliaikaisen lakimuutoksen perusteella maksettavan työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Jos yrittäjä lopettaa koko yritystoiminnan, työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella.

Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.

Tukea voivat hakea kaikki työmarkkinatuen edellytykset täyttävät yrittäjät. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että joko yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2021 väliaikaisen, COVID-19-pandemiaan liittyvän poikkeuksen perusteella. Tämän jälkeen työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että henkilö täyttää normaalit yrittäjän työttömyysturvaoikeutta koskevat edellytykset. Normaalisti esimerkiksi pelkästään päätoimisen yritystoiminnan työmäärän tai tulojen vähentyminen ei lähtökohtaisesti oikeuta työttömyysetuuteen.

Jos yrittäjä rekisteröityi työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on ollut oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3.2020 alkaen, vaikka työnhaku ei olisi ollut voimassa. Tukea on voinut kuitenkin saada vasta siitä alkaen, kun edellytykset täyttyvät.

16.4.2020 alkaen työnhakijaksi ilmoittautuneet voivat saada työmarkkinatukea ilmoittautumispäivästä lähtien, tai jos muut edellytykset työmarkkinatuen saamiselle täyttyvät vasta myöhemmin, tuosta ajankohdasta lukien.

Yrittäjillä on aiemminkin ollut oikeus työttömyysetuuteen, kun yritystoiminta on sivutoimista, yritystoiminta lopetetaan tai kun päätoimisen yrittäjän työskentely päättyy (esimerkiksi työkyvyn aleneman vuoksi). Lakimuutos tuo työttömyysturvan piiriin ne yrittäjät, jotka eivät ole saaneet nykysäännöksin työttömyysetuutta, koska yritystoiminnan riskiin kuuluu huonot suhdanteet.

• Lisätietoja Työmarkkinatori-sivustolla

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä YEL-vakuutuksen voimassaoloa.

Yrityksessä työskentelyn päättäneellä työnhakijalla on työttömyysturvalaissa tarkoitettu velvollisuus ottaa vastaan työnantajan yksilöidysti tarjoamaa työtä.

Yrittäjän oikeuteen saada työmarkkinatukea ei sovelleta työttömyysturvalain säännöksiä TE-toimiston tarjoamasta työstä kieltäytymisestä sekä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan ja palveluun liittyvistä laiminlyönneistä.

Kyllä voi. Työttömyysturvalaissa edellytetään ainoastaan, että päätoiminen työskentely on päättynyt pandemian takia.

Yrittäjä voi hakea sekä yksinyrittäjän tukea että työttömyysturvaa. Niitä ei soviteta yhteen, eli toisen saaminen ei vaikuta toisen saamiseen tai sen määrään.

Kyllä, työmarkkinatukea voi hakea, vaikka olisi saanut tukea yritystoimintaansa.

Omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Työttömyyskassat ja Kela vastaavat kaikista hakemuksiin ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista.

Seuraa Kelan sivua työttömyysturvasta koronatilanteessa.

Työvoimapoliittinen lausunto pitää antaa viipymättä, mutta kuitenkin 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut lausunnon antamiseksi tarpeellisen selvityksen tai kun määräaika selvityksen antamiseen on päättynyt. TE-toimiston lausunto on luettavissa TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa.

Yrityksen kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja muihin yrityksen rahoittajiin. Pankit ovat viestineet valmiudesta lyhennysvapaisiin ja maksuaikajoustoihin koronan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Valtio tukee omilla toimillaan pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä. Finnvera takaa pankkien yrityksille myöntämiä lainoja. Yritykset voivat myös hakea tukea valtiolta.

Lisätietoja: Toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa

Finnveran ensisijainen toimintamuoto on takaustuotteet eli pankit rahoittavat yrityksiä ja Finnvera myöntää takauksen. Finnvera myöntää myös lainoja.

Hallitus mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille Finnveran kautta korottamalla sen kotimaan rahoituksen enimmäismäärää. Lisäksi nostetaan valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä mahdollistaa epävarman tilanteen vaatiman riskinoton.

Finnvera laajentaa pk-takauksen ja alkutakauksen käyttömahdollisuudet koskemaan myös koronan aiheuttaman suhdannetilanteen edellyttämää rahoitusta. Alle miljoonan euron takauspäätöksiä pankkien myöntämiin luottoihin voidaan tehdä nopeasti. Tämä vaikuttaa lukumääräisesti hyvin suureen joukkoon lainapäätöksiä ja näin nopeuttaa laajan yritysjoukon luottopäätösten saantia. Yli miljoona euroa suurempien takauspäätösten käsittely vaatii Finnveran tekemän arvion ja kestää siten pidemmän aikaa. 

Yrityksiä pyydetään olemaan yhteydessä ensisijaisesti pankkeihin jo myönnettyyn rahoitukseen liittyvissä mahdollisissa joustoissa, joihin Finnvera voi myöntää takauksen.

Lisätietoja Finnveran verkkosivuilla

Business Finland on ottanut käyttöön uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainan (TKI-laina). Toimialarajauksia rahoituksessa ei ole ja rahoitusta voivat hakea kaikenkokoiset osakeyhtiöt (oy, oyj).

Laina on tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville koronaviruksen aiheuttamista liiketoiminnan häiriöistä kärsiville työvoimavaltaisten alojen yrityksille. Rahoituksen tarkoitus on yhtäältä auttaa yrityksiä pitämään työntekijät töissä koronakriisin aikana ja toisaalta kannustaa yrityksiä etsimään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen tarjoamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa koronakriisin jälkeen.

Lisätietoja Business Finlandin verkkosivuilla

Tesin vakautusrahoitus

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vaikutuksista tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Tesi rahoittaa ohjelmasta keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa (liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa). Sijoitukset ovat kooltaan 1–10 miljoonaa euroa. Ohjelman piirissä ovat osakeyhtiöt ja julkiset osakeyhtiöt.

Tavoitteena on, että terveitä yrityksiä ei päästetä konkurssiin poikkeuksellisen ja niiden liiketoiminnasta riippumattoman kriisin seurauksena. Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Ohjelma täydentää aiemmin julkistettua Tesin jatkorahoitusvalmiutta ja lisää Tesin toimia yritysten maksuvalmiusongelmien ratkaisemiseksi.

Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksuvalmiuskriisiin. 

Lisätietoja ja hakeminen Tesin sivuilla

Tesin Venture Bridge -siltarahoitusohjelma

Tesi sijoittaa Venture Bridge -ohjelmasta kansainvälistä kasvua hakeviin teknologiayrityksiin, jotka ovat jo aiemmin keränneet vähintään siemenrahoituskierroksen venture capital -sijoittajilta ja joutuneet koronakriisin seurauksena lykkäämään seuraavan vaiheen ulkopuolista sijoituskierrosta. Sijoitukset tehdään yhdessä ja samoin ehdoin ammattimaisten venture capital -sijoittajien kanssa. Sijoitukset toteutetaan vaihtovelkakirjalainana, joka konvertoidaan yhtiön osakkeiksi seuraavan sijoituskierroksen yhteydessä. Näin sijoitukset saadaan toteutettua osakesijoituksia nopeammassa aikataulussa. Tesin sijoitukset ohjelmasta ovat kooltaan 0,25 – 2 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi yksityiset sijoittajat sijoittavat kohdeyritykseen ainakin saman verran pääomaa.

Venture Bridge -ohjelma täydentää koronatilanteessa Tesin suoraa venture capital -sijoitustoimintaa, ja sen kautta Tesin sijoitusfokus laajenee tilapäisesti normaalia varhaisempaan vaiheeseen. Venture Bridge -ohjelman lisäksi Tesi kasvattaa volyymiaan suuremmissa, myöhemmän vaiheen venture capital -kierroksissa muun muassa Euroopan investointipankin ja Tesin yhteistä ESIR-sijoitusohjelmaa hyödyntäen.

Lisätietoja ja hakeminen Tesin sivuilla

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu neuvoo maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Neuvontapalvelun valtakunnallinen puhelinnumero on +358 2950 24880 (arkisin 9.00–16.00).

Lisäksi neuvontaa yrityksille myöntävät esimerkiksi

• Suomen Yrittäjät 
• TE-toimistot
• Keskuskauppakamari
• Yrityskummit
• Uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden yritysneuvojat

Kustannustuen kolmannen hakukierroksen tavoitteena on edelleen tukea yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Kustannustukilakiin on tehty nyt muutoksia, joilla tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. Tuen perusperiaatteet säilyvät ennallaan.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi yli 30 prosenttia ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Hallituksen linjauksen mukaan tuen tarve ja määrä arvioidaan koronaepidemian aiheuttaman liikevaihdon äkillisen menetyksen perusteella. Tuella pyritään tukemaan yritysten selviämistä koronapandemian yli.

Kaikki kustannustukilain soveltamisalaan kuuluvat yritykset voivat hakea tukea. Lakia ei sovelleta maatalouden alkutuotannon, kalatalouden eikä vesiviljelyalan yritystoimintaan. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut koronaviruksen vuoksi yli 30 prosenttia. Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimialat on määritelty lain 1 §:ssä ja tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään lain 2 §:ssä.

Tuen perusperiaatteet pysyvät ennallaan. Kustannustuen kolmas hakukierros on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.

Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioidaan yrityksen toimialan liikevaihdon laskua, kuten aiemmillakin hakukierroksilla. Jos toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella, yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja, jos muut tuen ehdot täyttyvät.

Valtiokonttori voi edelleen myöntää tukea harkinnanvaraisesti myös niille yrityksille, jotka eivät kuulu tiettyyn toimialaan. Harkinnanvaraisuuden perusteita täsmennetään lain perusteluissa ja Valtiokonttorin hakuohjeissa, jotta yritykset osaavat paremmin arvioida ja hakemuksessaan ilmoittaa, mistä syystä liikevaihto on laskenut.

Vertailujaksoa on täsmennetty sellaisten yrittäjien osalta, jotka ilmoittavat ALV-tietonsa vuosittain tai neljännesvuosittain.

Tuki on vähintään 2000 e. Tuen enimmäismäärä on nostettu miljoonaan euroon, mikä vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.

Jo myönnetyt tuet huomioidaan kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 1,8 miljoonaan euroa. Aiemmin katto on ollut 800 000 euroa. Uusi yläraja perustuu komission päätökseen nostaa tuen yrityskohtaisia enimmäismääriä.

Kustannustukea eivät voi saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019, jotka ovat laiminlyöneet verovelvoitteensa tai jotka ovat konkurssissa. Tukea ei voi myöntää myöskään maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan yrityksille.

Toimialarajaus on yksi työkalu kohdistaa tukea juuri niihin yrityksiin, jotka kärsivät koronasta. Tukea voivat kuitenkin hakea kaikki yritykset, joiden liikevaihto on koronan takia laskenut yli 30 prosenttia.

Toimialakohdennuksella kyetään poistamaan osittain tekijöitä, jotka johtavat tuen epätarkkaan kohdentumiseen. Näitä ovat esimerkiksi kausivaihtelun vaikutus toimialan kehitykseen ja yrityksen liikevaihdon lasku muista kuin koronaepidemiasta johtuvista syistä.

Yritykset voivat hakea sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku on tarkoitus avata 12.5.2021.

valtiokonttori.fi/sulkemiskorvaus

Palkkakulut, palkkauksen sivukulut sekä liiketoiminnan joustamattomat muut kulut, joita ovat muun muassa vuokrakulut ja kulut erilaisista laite- ja leasingvuokrista.

Aiemmin myönnetyt koronatuet otetaan huomioon ja EU:n säätämä yrityskohtainen maksimikorvaus eli 1,8 miljoonaa euroa ei saa ylittyä.

Laissa ja perusteluissa on kerrottu laskukaava. Lyhyesti sanoen helmikuun tietojen perusteella määritellään keskimääräisen yhden päivän kulutaso. Tämä kerrotaan sulkupäivien määrällä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut uuden sulkemiskorvauksen, joka koskee ensimmäisessä vaiheessa pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Suuremmille yrityksille valmistellaan tuki erikseen. Yritykset hakevat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista.

Jos toimitilan sulkeminen johtuu lain tai viranomaisen määräyksestä, yritykselle korvataan helmikuun 2021 kulujen perusteella lasketut palkkakulut ja muut kulut laskettuna sulkupäivien määrälle. Palkkakulut korvataan täysimääräisesti ja muut kulut 70 prosenttisesti.