Usein kysytyt kysymykset

Maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vesihuoltolaitoksille, niitä valvoville kunnan terveydensuojeluviranomaisille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille suositukset vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi mahdollisen koronavirusepidemian varalta.

Tämän hetkisen tiedon mukaan uuden koronaviruksen leviämistä talousveden välityksellä ei pidetä todennäköisenä. Viruksesta ei myöskään arvioida aiheutuvan erityistä riskiä jätevedenpuhdistamolla työskenteleville.

Ohjeistus ei tuo vesihuoltolaitoksille uusia velvoitteita, sillä varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön: vesihuoltolakiin ja terveydensuojelulakiin.

Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksen huolehtimaan verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.

Terveydensuojelulain nojalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi.

Jotta yhteiskunnan perustoiminnot voidaan ylläpitää myös koronavirusepidemian aiheuttamassa häiriötilanteissa, on välttämätöntä turvata vesihuollon toimintavarmuus. Erityisesti suuret taajamat sekä runsaasti puhdasta talousvettä tarvitsevat toiminnot, kuten terveyskeskukset, sairaalat ja elintarviketeollisuus ovat hyvin haavoittuvia, jos vesihuoltopalvelut häiriintyvät.

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian mahdollisesti laajentuessa on tärkeää, että vesihuoltolaitokset ja kunnat varmistavat yhteistyössä muiden alueen vesihuoltolaitosten, viranomaisten sekä keskeisten vesihuollon asiakkaiden kanssa häiriötilannesuunnitelmiensa sekä näihin sisältyvien toimintaohjeidensa ajantasaisuuden.

Vesihuollon toimintavarmuutta voi uhata tilanne, että iso osa vesihuoltolaitosten henkilökunnasta sairastuisi. Siksi vesihuoltolaitoksia kehotetaan varmistamaan riittävät voimavarat vesihuollon kriittisten tehtävien hoitoon olemassa olevia häiriötilannesuunnitelmia hyödyntäen.

Vesihuoltolaitoksia kehotetaan varautumaan myös mahdollisiin häiriöihin palveluntarjoajien, kuten laboratorioiden sekä kemikaalitoimittajien toiminnassa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, p. 02951 63315, [email protected]
neuvotteleva virkamies Katri Vasama, MMM, luonnonvara- ja vesitalousyksikkö, p. 050 595 5317, [email protected]

Ohje: Vesihuollon varautuminen koronaviruksen aiheuttamassa tautiepidemiassa

Tämän hetkisen tiedon mukaan virus ei tartu elintarvikkeiden, ei myöskään kalan välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kalan alkutuottajat, jalostajat ja toimitusketjujen toimijat voivat toimia normaalisti pitäen erityistä huolta hygieniasta ja kalan säilyvyydestä. Myös kuluttajat voivat käyttää kalaa ja kalatuotteita kuten tavallisesti. Keskeistä sekä kala-alan toimijoiden että kuluttajien kannalta on, että varotoimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan huolellisesti. On tärkeää, että kalan arvoketju säilyy toimintakykyisenä, jotta meillä on kalaa tarjolla myös jatkossa. Lue lisää koronaviruksesta ja elintarvikkeista Ruokaviraston sivuilta. Lisätietoa meri- ja kalatalousrahaston ja valtiontukien hyödyntämisestä kalatalousalan tukemiseksi osoitteessa merijakalatalous.fi.

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että COVID-19 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole, ei myöskään siitä, että eläimet voisivat sairastua virukseen. Lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voit omalla toiminnallasi hillitä koronaviruksen leviämistä ja lievittää siitä aiheutuvaa huolta. Sivulta löytyy tietoa myös tilanteeseen, jos sairastut tai läheisesi sairastuu.

THL: Ohjeita kansalaisille koronaviruksesta

Lääkkeiden käyttöön ja saatavuuteen liittyen on hyvä hakea tietoa luotettavista lähteistä ja seurata viranomaisten tiedottamista ja ohjeistuksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on koonnut sivuilleen usein kysyttyjä kysymyksiä lääkkeistä koronavirukseen liittyen.

• Usein kysytyt kysymykset (fimea.fi)

Kaikki STM:n antamat ohjeet, suositukset ja päätökset on koottu stm.fi:hin.

• STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa

Jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Takaisin varhaiskasvatukseen voi palata, kun lapsi on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Käytännön työjärjestelyt varhaiskasvatuksen tiloissa kuuluvat edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asiaan ovat antaneet ohjeita mm. työmarkkinajärjestöt.

• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?

Koronvirukseen liittyvää ohjeistusta on koottuna mm.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille.

• THL: usein kysyttyä koronaviruksesta
• STM: varautuminen koronavirukseen

Päivitetty 1.4.2020

Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.

Varhaiskasvatusta järjestetään kaikille lapsille ja perheille, joiden lasten hoitoa ei ole voitu järjestää muulla tavoin. Valtioneuvoston linjauksen mukaan suositellaan kuitenkin lasten hoitamista kotona, jos se on mahdollista.

Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen (126/2020, muut. 31/2020) mukaisesti kunta voi luopua varhaiskasvatuksesta annetun lain (540/2018) mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. 

Huoltajien osalta ei ole määritelty mitään erityisiä työntekijäryhmiä tai työnteon muotoja, vaan varhaiskasvatuksen palveluja voivat käyttää kaikki sitä tarvitsevat lapset ja perheet. Myös etätyötä tekevät huoltajat voivat viedä lapsensa varhaiskasvatukseen tarvittaessa silloin, jos lapsen hoitoa ei voida muutoin järjestää.

Päivitetty 20.3.

Valtioneuvoston antaman asetuksen (126/2020, muut. 131/2020)  mukaisesti esiopetusta järjestetään kaikille esiopetusikäisille lapsille. Valtioneuvoston linjauksen mukaan suositellaan kuitenkin lasten pitämistä kotona, jos se on mahdollista.

Asiakasmaksujen huojennuksista tai perimättä jättämisestä kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päättävät kunnat. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa asiakasmaksuista sovitaan yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan välisellä sopimuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että valtioneuvoston toteaman poikkeustilanteen vuoksi kunnat jättäisivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) nojalla perimättä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja silloin, kun huoltajat vastaavat itse lapsensa hoidosta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole käsitettä karanteeni. 

Yksityisen hoidon tuen osalta lainsäädäntövastuu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja tuen toimeenpanosta vastaa Kela.

Kela: koronaviruksen vaikutukset lastenhoidon tukiin 

 

Yksityisen palveluntuottajan yksityisen hoidon tuella toteuttamat varhaiskasvatuspalvelut perustuvat asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen. Jos palveluntuottaja haluaa supistaa tai lakkauttaa toimintansa, tulee asiassa noudattaa sopimuksen mukaisia irtisanomisehtoja. 

Kunnan ostopalveluna hankkima tai palvelusetelillä järjestämä varhaiskasvatus on kunnan järjestämisvastuulle kuuluvaa varhaiskasvatusta, joten nämä yksityiset varhaiskasvatuksen toimintayksiköt seuraavat tältä osin valtioneuvoston ja kunnan tekemiä linjauksia.

Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen (126/2020) mukaan kunta voi luopua varhaiskasvatuksesta annetun lain mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. Valmiuslaki ja soveltamisasetus eivät koske yksityisen palveluntuottajan järjestämisvastuulle kuuluvaa varhaiskasvatusta, joka oikeuttaa yksityisen hoidon tukeen.

Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirastot voivat päättää yksityisten toimijoiden toimitilojen sulkemisesta.

Kaikkien varhaiskasvatuksen toimipaikkojen toivotaan palvelevan asiakkaitaan valtioneuvoston linjausten mukaisesti, jotta yhteiskunnan toiminta voidaan turvata.

Päivtetty 1.4.2020

 

 

Varhaiskasvatus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille ja perheille tutussa toimipaikassa, eikä lapsia suositella siirrettävän toimipaikasta toiseen. Tällä pyritään ehkäisemään koronaepidemian leviämistä. Suositeltavaa on, että lapset jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan tutuissa lapsiryhmissä tutun henkilöstön kanssa.

Päivitetty 1.4.2020

Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä julkisena kokoontumisena eikä 10 hengen sääntöä tarvitse noudattaa. On silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Oikeusministeriö on antanut asiasta ohjeistusta usein kysytyissä kysymyksissä.  

Työterveyslaitos: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta, ei lapsen tule osallistua myöskään varhaiskasvatuksen tiloissa järjestettäviin ruokailuihin. Tämä ehkäisee epidemian leviämistä.

Jos huoltajat vastaavat itse lapsensa hoidosta ja näin ollen myös ruokailusta, opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että kunnat eivät perisi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) nojalla asiakasmaksuja valtioneuvoston toteamissa poikkeusoloissa. Asiakasmaksujen huojennuksista tai perimättä jättämisestä kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päättävät kunnat.

Valmiuslaki tai sen nojalla annetut asetukset eivät mahdollista poikkeamista varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatusasetuksessa säädetyistä henkilöstön kelpoisuusehdoista tai henkilöstön ja lasten välisistä suhdeluvuista. On suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Lähtökohtaisesti lapsia ei suositella siirrettävän ryhmästä tai toimipaikasta toiseen, vaan varhaiskasvatus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille ja perheille tutussa varhaiskasvatusryhmässä ja -paikassa. Tällä pyritään ehkäisemään epidemian leviämistä.

Varhaiskasvatusikäiset tarvitsevat enemmän jatkuvaa hoitoa ja valvontaa kuin perusopetuksen oppilaat. Vaikka päiväkodit ovat toiminnassa, valtioneuvoston linjauksen mukaan suositellaan lasten hoitamista kotona, jos se on mahdollista.

Poikkeukselliset järjestelyt perustuvat valmiuslakiin, jossa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoittamisesta säädetään eri tavalla. Valmiuslain 88 §:n mukaan kunta voi luopua varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta vain, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. Sen sijaan perusopetuksen järjestämistä voidaan valmiuslain nojalla esim. rajata tietyiltä osin.

Päiväkotitoimintaan tai perhepäivähoitoon osallistumisen tulee perustua kunnan tekemään päätökseen tai yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Lapsen tilapäinen poissaolo varhaiskasvatuksesta ei edellytä muutoksia varhaiskasvatuslain 18 §:n mukaiseen päätökseen tai sopimukseen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

Varhaiskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuslain ja -asetuksen sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisten suunnitelmien mukaisesti. Jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laadittua omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan ja suunnitelmaa tarkistetaan, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.

Jos lapsi ei poikkeusolojen aikana tilapäisesti osallistu varhaiskasvatukseen, suunnitelman mukaista toimintaa jatketaan lapsen palatessa. Kunnalla ei ole velvoitetta järjestää varhaiskasvatusta etätoimintana tai lapsen kotona poissaoloaikana.

Poikkeustilan aikana perusopetus ei keskeydy. Valtioneuvosto suosittaa koronavirusepidemian rajoittamiseksi etäopetusta kaikille lapsille, joille se on mahdollista.

Opetus järjestään muun muassa erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Opettajien tulee seurata oppilaiden osallistumista opetukseen päivittäin. Etäopetuksena järjestettävä opetus on perusopetuslain mukaista opetuksen järjestäjän antamaa opetusta, ei kotiopetusta.

Vaikka opetus järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla, tavoitteena on, että opiskelu etenee opetussuunnitelmien mukaisesti.

Koulujen on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien verkkoyhteyksien ja tukitoimintojen toiminta omalta osaltaan sekä huolehdittava oppilaiden ja henkilöstön ohjeistuksesta.

Opetusta järjestetään myös lähiopetuksena. Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen (126/2020, muut. 131/2020) mukaisesti lähiopetukseen voivat osallistua esiopetuksen oppilaat, 1-3 luokkien oppilaat, erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat. Jos oppilaan huoltajat haluavat mieluummin pitää lapsen kotona, voivat oppilaat osallistua etäopetukseen. 

• Opetushallituksen ohjeet opetuksen järjestämiseen etäyhteyksien avulla 
• Etäopetuksen näytön paikka -opas
• Karvin arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa

Ks. myös kysymys Miten järjestetään oppimisen tuki poikkeusolojen aikana?

Päivitetty 1.4.2020

Opetusta ei lakkauteta, vaan se pyritään järjestämään etäopetuksena tai muilla keinoin.

Perusopetuslain mukaan menetettyjä työpäiviä on korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä, jos opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa.

Koulun sulkeminen väliaikaisesti ei siis välttämättä johda lukuvuoden pidentämiseen loppupäästä.

Jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Takaisin varhaiskasvatukseen voi palata, kun lapsi on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Käytännön työjärjestelyt varhaiskasvatuksen tiloissa kuuluvat edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asiaan ovat antaneet ohjeita mm. työmarkkinajärjestöt.

• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?

Koronvirukseen liittyvää ohjeistusta on koottuna mm.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille.

• THL: usein kysyttyä koronaviruksesta
• STM: varautuminen koronavirukseen

Päivitetty 1.4.2020

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön ja Kuntatyönantajien verkkosivuilta

OAJ: kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana

Kuntatyönantajat: Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille 

Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetusoikeus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla.

Lähiopetusoikeutta ei kuitenkaan ollut mahdollista rajata kriittisten alojen luettelon perusteella, koska se ei ole juridisesti riittävän tarkkarajainen perustellakseen lasten erilaisen kohtelun, joten kriittisten alojen ja ammattien luettelosta luovuttiin. Muutos tuli voimaan 23.3.2020.

Ks. opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 20.3.

Valtioneuvoston antaman asetuksen (126/2020, muut. 131/2020)  mukaisesti esiopetusta järjestetään kaikille esiopetusikäisille lapsille. Valtioneuvoston linjauksen mukaan suositellaan kuitenkin lasten pitämistä kotona, jos se on mahdollista.

Valtioneuvoston suositus välttää lähiopetusta koskee myös aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kerhotoimintaan osallistumista, jos se vain on mahdollista.

Kunnan tulee jatkaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestämistä soveltamisasetuksen (126/2020, muut. 131/2020) mukaan lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille, jos se on järjestänyt sitä kunnassa jo ennen epidemian alkamista.

Päivitetty 1.4.2020

Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä julkisena kokoontumisena eikä 10 hengen sääntöä tarvitse noudattaa. On silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Oikeusministeriö on antanut asiasta ohjeistusta usein kysytyissä kysymyksissä.  

Työterveyslaitos: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Kouluruokailu on järjestettävä niille oppilaille, jotka osallistuvat lähiopetukseen.

Etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailua voidaan järjestää vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Lähikontakteja tulisi kuitenkin pyrkiä välttämään.

Opetushallitus ohjeistaa sivuillaan ruokailun järjestämisestä poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana.

Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta noudattaa valtioneuvoston asetusta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta tai perusopetusasetuksen 3 ja 4 §:n säännöksiä säädetystä opetuksen määrästä.

 

Oppilashuoltoa järjestetään vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa.

Kasvokkain tapaaminen on edelleen harkitusti mahdollista THL:n ohjeistukset huomioon ottaen. Tarvittaessa psykologin tai kuraattorin konsultaatioita voidaan toteuttaa myös etänä.

Jos huoltajat eivät pysty tukemaan lasta opiskelussa, he voivat pyytää ohjeita lapsen opettajalta.

Perusopetuksessa opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilailla on käytettävissä riittävästi teknistä laitteistoa ja tukea etäyhteydellä toteutettavan opetuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on turvata opetus ja oppiminen mahdollisimman hyvin myös poikkeusjärjestelyiden aikana.  

Huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutta. Koulun järjestämään etäopetukseen tulee osallistua. 

Opetushallituksen tukimateriaali poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

Lähtökohtaisesti oppilaita ei suositella siirrettävän koulusta toiseen, vaan lähiopetus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille tutussa koulussa. Tällä pyritään myös ehkäisemään epidemian leviämistä.

Hallituksen vahva suositus on yhä, että myös peruskoulun 1-3 luokkien oppilaat jäisivät edelleen kotona tapahtuvaan etäopetukseen, jos se on heille mahdollista. Rajoitusten ensisijaisena pyrkimyksenä on ehkäistä koronavirusepidemian leviäminen. Tältä osin linja ei ole muuttunut.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetusoikeus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla. Lähiopetusoikeutta ei kuitenkaan ollut mahdollista rajata kriittisten alojen luettelon perusteella, koska se ei ole juridisesti riittävän tarkkarajainen perustellakseen lasten erilaisen kohtelun. Tämän huomioi myös sivistysvaliokunta lausunnossaan.

Tavoite on, että muutoksen vaikutus kouluissa jää mahdollisimman pieneksi. Muutos ei vaikuta 4. - 10. vuosiluokan oppilaisiin, joille ei järjestetä lähiopetusta lukuunottamatta pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita.

Muutoksen perusteluista kerrotaan tarkemmin asetusmuistiossa  

Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja työnjaosta opettajien kesken normaalista poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi osalle opettajista voidaan keskittää vastuu tiettyjen opetusryhmien lähiopetuksesta ja osalle etäopetuksesta.

On tärkeää huolehtia, että työkuorma jakaantuu tasaisesti ja oikeudenmukaisesti opettajien kesken, opettajien kelpoisuusvaatimukset kuitenkin huomioon ottaen. Myös koulujen kesken voidaan tehdä yhteistyötä etenkin etäopetuksen järjestämisessä.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä tulee ottaa huomioon myös viruksen leviämisen ehkäiseminen. Esimerkiksi keskitettäessä lähiopetusta vain tiettyyn alueen kouluun, myös opetusryhmän koko ja sen myötä tartuntariski kasvavat. Siksi oppilaiden siirtämistä toisen koulun lähiopetukseen ei suositella.

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Opetushallituksen tukimateriaalia poikkeustilanteessa toimimiseen

Erityiskouluissa ja erityisluokissa opetus jatkuu lähiopetuksena niillä oppilailla, jotka eivät ole huoltajien valinnan johdosta siirtyneet etäopetukseen.

Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa, että lähiopetus järjestettäisiin sitä tarvitseville oppilaan omassa koulussa eikä oppilaita siirrettäisi koulusta toiseen. Opetusryhmiä voidaan tarvittaessa yhdistää. Ryhmät tulee kuitenkin pitää mahdollisimman pieninä tartuntavaaran vuoksi. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Koulukodeissa voidaan antaa lähiopetusta soveltamisasetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaan niin kuin muissakin kouluissa.

Sairaalaopetuksessa opetusta suositellaan jatkettavan samoin opetusjärjestelyin kuin aiemmin, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät näkökulmat.

Lähiopetukseen oikeutetuilla ja osallistuvilla oppilailla on oikeus myös oppimiseen tarvittavaan tukeen perusopetuslain mukaisesti.

Etäopetuksessa tukea järjestetään siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana etäopetuksessa olevien oppilaiden oppimisen tukea, esimerkiksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, ei ole mahdollista toteuttaa lähiopetuksena koululla.

On kuitenkin tärkeää, että myös etäopetuksessa olevat oppilaat ja heidän huoltajansa saavat tarvitsemansa tuen lasten oppimisen jatkumiseksi mahdollisimman hyvin myös kotioloissa.

Opetuksen järjestäjän tulee huolellisesti seurata poikkeuksellisten järjestelyjen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin oppilaisiin. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen yhteistyössä.

Ks. myös kysymys Miten toimitaan niiden lasten osalta, jotka ovat erityiskouluissa, koulukodeissa tai sairaalaopetuksessa?

 

Myös etäopetuksessa olevalla oppilaalla, jonka läsnäolo on varmistettu, on oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon. Etäopetuksessa oleville oppilaille onkin hyvä tehdä lukujärjestys, jossa näkyy päivittäinen opetuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Tällä voidaan todentaa opetuksen aika, jota korvausvelvollisuus koskee. Etäopetusta on opettajan määrittelemä aika, jona oppilaan tulee olla tavoitettavissa opetusta varten. Esim. läksyjen tekemiseen käytetty aika ei ole etäopetusta.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (29 §). Tämä kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Perusopetuslaissa todetaan myös, että koulussa tai muussa opetuksenjärjestämispaikassa, koulumatkalla tai majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta (34 §).  

Tapaturman hoidon maksuttomuus perustuu suoraan lakiin eikä edellytä opetuksen järjestäjältä vakuutuksen ottamista, vaikka monet ovat sellaisen korvausriskin varalta ottaneet. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Jos vakuutus on, opetuksen järjestäjän on syytä käydä vakuutusehdot läpi ja tarkistaa, koskeeko vakuutus myös etäopetusta.

Opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Se ei siis riipu tapaturman syystä eikä edellytä tuottamusta tai laiminlyöntiä.

 

Valmiuslain nojalla annetuilla säännöksillä ei ole rajoitettu oppilaiden oikeutta maksuttomiin koulukuljetuksiin tai majoitukseen. Ne oppilaat, jotka saavat lähiopetusta, ovat edelleen oikeutettuja näihin etuuksiin kuten aiemminkin.

Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilat suljetaan, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Sama koskee myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja taiteen perusopetusta.

Tilojen sulkeminen ei lähtökohtaisesti koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Lisäksi opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa asianmukaisia varotoimia noudattaen. 

Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä vapaata sivistystyötä koskeva lainsäädäntö antaa korkeakouluille ja koulutuksen järjestäjille laajat mahdollisuudet toteuttaa opetusta ja koulutusta eri tavoin.

Opetuksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä.

Oppilaitosten on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien tukitoimintojen ja verkkoyhteyksien toiminta sekä huolehdittava oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön ohjeistuksesta. Lisäksi suositellaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät pyrkivät ylläpitämään opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteistään.

Erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.

• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi) 
• Tietoa koottuna ammattikorkeakouluittain (Arene) 

Päivitetty 17.3.2020

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan valmistumista, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Mikäli opiskelijan valmistuminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, osaamisen hankkimista jatketaan mahdollisuuksien mukaan jossakin muussa oppimisympäristössä ottaen huomioon lähiopetusta koskeva suositus.

Ylioppilastutkintolautakunta on ohjeistanut kokeiden järjestämistä siten, että kokelaiden ja valvojien altistumista minimoidaan ja huolehditaan turvallisesta koeympäristöstä. 

Ylioppilastutkinnon kokeet toteutettiin reaaliaineiden osalta tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä. Menettelyllä pyrittiin turvaamaan tutkinnon järjestäminen, jotta mahdollisimman moni kokelas saa tutkinnon suoritettua. Tutkinnon valmistuminen mahdollistaa nuorille jatko-opintoihin hakeutumisen todistusvalinnalla myös tilanteessa, jossa korkeakoulujen opiskelijavalintaa ei pystyttäisi järjestämään suunnitellusti.

Ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavista tutkinnoista Deutsche Internationale Abitur -tutkinto toteutettiin suunnitellusti.  International Baccalaureate -tutkinnon järjestäminen on peruttu keväältä 2020. Eurooppa -koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon valmistelua jatketaan toistaiseksi normaalissa aikataulussa.

• Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeet koronavirukseen leviämiseen varautumiseksi

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä. 

Koulutuksen järjestäjät voivat luopua pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Opiskelijavalinnan perusteena voidaan tarvittaessa käyttää muita lisänäyttöjä, jotka eivät edellytä opiskelijan läsnäoloa samaan tapaan kuin pääsy- ja soveltuvuuskokeet.  

Valtioneuvosto suosittaa, että järjestettäessä pääsy- ja soveltuvuuskokeita kiinnitetään erityistä huomiota tartuntojen leviämisen estämiseen.  

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Kun opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole.

Jos opiskelija opiskelee koulutussopimuksella työpaikalla tai oppimisympäristö on työpaikanomainen ja he muutoin ruokailisivat oppilaitoksen ruokalassa, opiskelijoiden suositellaan varautuvan omilla eväillä. Koulutuksen järjestäjä korvaa päivittäisen ruokailun opiskelijalle rahallisesti.

Sinä aikana, kun opiskelijoiden opetus on suosituksen mukaisesti järjestetty muuten kuin lähiopetuksena, opiskelijat asuvat kotonaan, eivät opiskelija-asuntolassa.

Mikäli asuntolassa asuminen on välttämätöntä esim. koulutuksen järjestäjän maatilalla järjestettävän koulutuksen vuoksi tai jos opiskelijalla ei ole muuta asuinpaikkaa, koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että asuntolaympäristö on opiskelijalle turvallinen. Asuntoloissa on varmistettava riittävä fyysinen etäisyys siellä asuvien opiskelijoiden välillä ja muutoinkin toimittava niin, että vältetään pitkäaikaista lähellä olemista. Lisäksi asuntoloissa on huolehdittava hygieniasta ja estettävä myös muilla viranomaisten ohjeistamilla tavoilla tartuntojen leviämistä.

Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että asumispalveluita tarvitseville vaikeimmin vammaisille voidaan turvata mahdollisuus jatkaa asumista asuntolassa ja saada siellä opetusta ja hoivapalveluita.

Asuntolat voidaan pitää auki, jos niissä asuu opiskelijoita, joiden on edellä mainituista tai niihin rinnastettavista syistä välttämätöntä asua asuntolassa.

Poikkeusolot eivät muuta työntekovelvoitteita tai työnantajan työnjohto-oikeutta. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten asuntolatoiminta poikkeusoloissa hoidetaan. Asuntoloiden valvonnan järjestäminen etänä ei riitä varmistamaan sitä, että asuntolaympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Päivitetty 19.3.2020 

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön ja Kuntatyönantajien verkkosivuilta

OAJ: kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana

Kuntatyönantajat: Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille 

Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.

Ylioppilastutkinnon koeaikataulun tiivistämisen tarkoituksena on ollut turvata ylioppilaskokeiden toteuttaminen koronavirustilanteen laajetessa.

Ilman toimenpidettä ylioppilaaksi valmistuminen keväällä olisi vaarantunut merkittävällä osalla kokelaista, sillä kokeiden siirtäminen myöhemmälle kevääseen olisi ollut epätodennäköistä koronatilanteen kehittymisestä johtuen. Tällöin nuoren valmistuminen ylioppilaaksi olisi siirtynyt syksyyn 2020, mikä olisi vaikuttanut myös jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Kyllä voi. Lukiolaisilla ja opettajilla on kokemusta digitaalisesti toteutetuista kokeista. Arvioinnissa voidaan käyttää monipuolisia menetelmiä myös poikkeusoloissa. Lähtökohta on, että numeroarviointia edellyttävät kurssit arvioitaisiin edelleen numeroin.

Lähiopetuksen sijaan opetus järjestetään muilla tavoin. Opintojen arviointi jatkuu opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisessa opetussuunnitelmissa määritellyillä tavoilla.

Ratkaisut tehdään paikallisesti tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Opetushallituksen sivuilla on vinkkejä etäopetuksen ja arvioinnin järjestämiseen poikkeusoloissa.

Suullisen kielitaidon kurssi ja koepankki

 

Varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista annetun valtioneuvoton asetuksen (126/2020) mukaan lukiokoulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää opetusta ja opintojen ohjausta oppilaitoksessa annettavana opetuksena.

Paikallisen opetussuunnitelman mukainen työ jatkuu suunnitellussa aikataulussa. Paikallisen opetussuunnitelman mukaiseen aikatauluun valtioneuvosto asetus ei vaikuta.

Lähiopetusta voi rajatussa määrin ja koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan järjestää, jos lähiopetus on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että asumispalveluita tarvitseville vaikeimmin vammaisille voidaan turvata mahdollisuus jatkaa asumista asuntolassa ja saada siellä opetusta ja hoivapalveluita.

Muiden tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta tai esim. tietokoneen puuttuessa voidaan menetellä esim. siten, että oppilaitos voi tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt huomioiden mahdollistaa etäopiskelun oppilaitoksen tiloissa.

Määräys koskee vain ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaista ja järjestämisluvan edellyttämää toimintaa. Järjestäjien omistamia osakeyhtiöitä koskevat samat määräykset ja suositukset, kuin muitakin yksityisiä toimijoita.

Koulutuksen järjestämistä työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksen ulkopuolella (esimerkiksi koulutuksen järjestäjän oma rakennustyömaa, opetusmetsä tai maatila) voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan jatkaa normaalisti, mikäli opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuus voidaan varmistaa.

Valtioneuvoston linjaus on, että lähiopetusta ei tule järjestää muutoin kuin poikkeustapauksissa.

Valtioneuvosto on linjannut, että opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.  Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Valtioneuvoston suositus on, että koulutuksen järjestäjät organisoivat opetuksensa siten, että erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi

Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus hyödyntämällä opetuksessa ja ohjauksessa vaihtoehtoisia tapoja lähiopetuksen sijaan.

Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, jos opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisilla tavoilla lähiopetuksen sijaan.

Rahoitus ei keskeydy, vaan jo päätetyn rahoituksen maksatus jatkuu normaalisti, koska koulutustoimintaa ei ole keskeytetty. Opiskelija- ja suoritustiedot kirjataan normaalisti Koskeen, vaikka opetus järjestetään lähiopetuksen sijaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Opiskelijapalautetta kerätään entiseen tapaan.

Jos tutkinnon osien ja tutkintojen suoritukset viivästyvät, lyhyellä aikavälillä se vaikuttaa myös suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen perusteena käytettävien suoritteiden määrään. Pitkällä aikavälillä tilanne kuitenkin oletetusti tasaantuu, kun suorituksia tehdään myöhemmin ja rahoituksen perusteena on koko vuoden suoritukset.

Jos ja kun poikkeukselliset järjestelyt lähtökohtaisesti koskettavat kaikkia järjestäjiä, niin rahoituksen suhteellisen jakotavan voi olettaa kohtelevan järjestäjiä jokseenkin tasapuolisesti. Asiaa tullaan selvittämään myöhemmin.

Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilat suljetaan, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Sama koskee myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja taiteen perusopetusta.

Tilojen sulkeminen ei lähtökohtaisesti koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Lisäksi opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa asianmukaisia varotoimia noudattaen. 

Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä vapaata sivistystyötä koskeva lainsäädäntö antaa korkeakouluille ja koulutuksen järjestäjille laajat mahdollisuudet toteuttaa opetusta ja koulutusta eri tavoin.

Opetuksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä.

Oppilaitosten on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien tukitoimintojen ja verkkoyhteyksien toiminta sekä huolehdittava oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön ohjeistuksesta. Lisäksi suositellaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät pyrkivät ylläpitämään opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteistään.

Erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.

• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi) 
• Tietoa koottuna ammattikorkeakouluittain (Arene) 

Päivitetty 17.3.2020

Toistaiseksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistautuvat toteuttamaan kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin vahvistaman aikataulun mukaisesti.

Valintakokeiden järjestämistä ja niiden toteuttamista arvioitaessa on noudatettava valtioneuvoston ja terveysviranomaisten suosituksia. Järjestelyissä varmistetaan riittävä fyysinen etäisyys kokeeseen osallistuvien välillä, terveysturvallisuudesta huolehtiminen ja muu tartunnan leviämismahdollisuuden estäminen. Valintakokeisiin on oltava käytettävissä riittävästi tilaa ja henkilökuntaa.

Mikäli opiskelijavalintojen ja valintakokeiden toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa vaarantuu, voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa päätöstä yhteishaun aikataulusta muuttaa korkeakoulujen, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen valmistelun pohjalta.

 Ajankohtaista tietoa koronatilanteesta ja opiskelijavallinnoista Opintopolku-palvelussa

Päivitetty 1.4.2020

Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu

 

Näiden alojen yritykset voivat olla auki. Linjaus koskee kokoontumisia eikä yksilöllisten palvelujen tarjontaa. Myös yksilöllisten palvelujen tarjoajien on silti syytä ottaa huomioon poikkeusolot. Asiakkaiden välisiä etäisyyksiä olisi hyvä kasvattaa ja järjestää palvelut siten, että asiakkaiden kohtaaminen on minimissä.

Julkaistu 18.3.2020

 

Hallitus on antanut 24.3. lakiesityksen, jolla ravintolat määrätään suljettavaksi. Sulkeminen ei koske sellaisia ravintoloita, jotka eivät ole avoinna yleisölle eli esimerkiksi henkilöstöravintoloita tai oppilaitosten ruokaloita.

Sen sijaan kauppakeskukset, asemarakennukset tai muut yleisön käytössä olevat tilat voivat olla auki. Oleskelusta esimerkiksi kauppakeskuksessa ei siis tule ”julkista kokoontumista” sillä perusteella, että asiakkaiden lukumäärä ylittää kymmenen.

Yritysten olisi hyvä muuttaa toimintatapojaan uudessa tilanteessa. Niiden tulisi pyrkiä palvelemaan ihmisiä yksilöllisemmin, pienempinä asiakasryhminä tai porrastamalla tapaamisia. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa facebookin kautta toimivat tuottajien suoramyyntiryhmät, joissa asiakkaat ja myyjät tulevat paikalle sovittuna aikana.

Asiakkaiden tulisi aina ottaa huomioon se, että Suomessa vallitsevat nyt poikkeusolot. Etäisyyttä kanssaihmisiin on hyvä pitää.

Julkaistu 18.3.2020, vastausta korjattu 24.3.2020 klo 20.30.

 

Linjaus perustuu tartuntatautilakiin, jossa ei tätä säännöstä (58 §) koskevaa rangaistussäännöstä ole. Se vaikuttaa myös kokoontumislain soveltamiseen, jota poliisi valvoo. Kokoontumislain vastainen toiminta voi olla rangaistavaa kokoontumisrikkomuksena, jolloin maksimirangaistus on sakko.

Julkaistu 18.3.2020

 

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä yleisötilaisuuksina pidetään myös yhdistysten kokouksia ja yhtiökokouksia. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Niitä ei saa järjestää, jos niihin osallistuminen edellyttää kutsua tai tietyn yhteisön jäsenyyttä, jollei tilaisuutta voi osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella pitää luonteeltaan yksityisenä. Linjauksen rajana on 10 henkilöä, joten pienten yhtiöiden ja yhteisöjen kokoukset voidaan pitää.

Isompia kokouksia kannattaa lykätä, jos sovellettava lainsäädäntö ja yhtiöjärjestys sen mahdollistavat. Jos määräaika on umpeutumassa, joutuu yhteisön johto arvioimaan, onko kokousta parempi lykätä vai yrittää toteuttaa se poikkeusjärjestelyillä kuten valtakirjoilla tai etäyhteyksillä. Tällöin pitää kuitenkin varmistaa, että kaikki halukkaat pystyvät osallistumaan kokoukseen tasavertaisesti. Vastuu kokousten järjestämisestä osakkaille turvallisella tavalla on aina yhtiöllä.

Hallitus on jatkanut kokoontumisrajoituksen voimassaoloa 13.5. saakka. Oikeusministeriö tekee yhtiökokousten ja vuosikokousten järjestämistä poikkeustilanteessa koskevat lakiehdotukset, jotka se antaa eduskunnalle viikolla 16.

Julkaistu 18.3.202, vastausta päivitetty (viimeinen kappale) 31.3.2020 klo 17.12

 

Kyllä. Rajoitukset eivät koske julkista liikennettä. Etäisyyttä kanssamatkustajiin on hyvä pitää.

Julkaistu 18.3.2020

 

Rajoitukset on tehty ihmisten suojelemiseksi, eikä kenenkään tulisi pohtia, miten linjauksia voi kiertää.

Julkaistu 18.3.2020

 

Kokoontumista koskeva linjaus rajoittaa kaiken kokoontumisen 10 henkilöön.

Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen sulkemista koskeva suositus koskee kaikkea yksityisesti järjestettyä ryhmäliikuntaa ja yksityisiä kuntosalipalveluja. Niiden sulkemista siis suositellaan.

Elokuvateatterit kuuluvat sekä kokoontumisia koskevan lakiperusteisen rajoituksen että muun muassa teattereita koskevan suosituksen piiriin. Elokuvateatterit saavat olla auki, mutta niitä suositellaan suljettavaksi. Ne voivat myös näyttää elokuvia, mutta ne eivät saa päästää näytöksiin enempää kuin 10 henkeä kerrallaan.

Julkaistu 18.3.2020

 

Kyllä, tuomioistuimet jatkavat toimintaansa kuten muukin hallinto. Istuntoaikojen siirtoja ja käsittelyjen lykkäytymisiä varmasti tulee, mutta siitä tuomioistuin ilmoittaa asianosaisille suoraan.

Julkaistu 18.3.2020

 

Aluehallintovirastot ovat 17.3.2020 antaneet määräykset, joiden mukaan yli 10 hengen yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet kielletään. Myös mm. teatterinäytökset, konsertit, näyttelyt ja urheilutapahtumat kuuluvat määräyksen piiriin.

Aluehallintovirastojen määräykset on annettu yleistiedoksiantona.

• Aluehallintoviraston tiedonannot 
• Mm. yleisötilaisuuksiin ja koronavirukseen liittyvät kysymykset ja ohjeet (AVI) 

Päivtetty 23.3.

Kirjastot, nuorisotilat sekä muut harrastuspaikat ja harrastustoiminta suljetaan.

Hallitus suosittaa, että tartuntojen vähentämiseksi myös ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla vältetään.

Valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat suljetaan. 

Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin.

Koronaviruksen vaikutukset poliisin toimintaan – poliisi.fi

Yli 10 hengen kansalaistilaisuuksien koollekutsuminen on kielletty. Kielto koskee yleisölle järjestettävää avointa kokousta riippumatta siitä, pidetäänkö se sisätiloissa tai ulkona. Kielto koskee sekä yleisiä kokouksia että yleisötilaisuuksia.

Yleinen kokous tarkoittaa tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.

Yleisötilaisuus on pääsääntöisesti yli 10 hengen tilaisuus, johon osallistuja osallistuu omasta aloitteestaan. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut niihin rinnastuvat tilaisuudet, kuten teatteri-, ooppera- ja elokuvanäytökset sekä konsertit ja näyttelyt, samoin kuin messut, kilpailut ja urheilutapahtumat.

Julkaistu 18.3.2020

Valtioneuvoston linjaus rajoittaa yli 10 hengen kokoontumisia koskee tartuntalain ja sen nojalla annettujen määräysten osalta myös näitä.

Julkisyhteisöt ovat jo nyt oma-aloitteisesti rajoittaneet voimakkaasti tilaisuuksien järjestämistä. Uskonnolliset yhdyskunnat vastaavat itse linjauksen noudattamisesta, kuten muutkin tapahtumien järjestäjät.

Kaikissa tilanteissa on hyvä muistaa, että Suomessa vallitsevat nyt poikkeusolot. Etäisyyttä kanssaihmisiin on hyvä pitää.

Julkaistu 18.3.2020, vastausta korjattu 19.3.2020 klo 13.43

Koronaviruksella on dramaattisia vaikutuksia yritystoimintaan, ensi vaiheessa palveluyrityksiin muun muassa matkailu- ja ravintola-alalla, mutta vaikutukset kohdentuvat aikaa myöten kaikkiin toimialoihin. Vaikutukset ovat välittömiä esimerkiksi monien yksinyrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaan. Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten osalta vaikutukset ovat tuntuneet jo pidempään kansainvälisten arvoketjujen ja logistiikan häiriöinä. Vaikka akuutein kriisi väistyisi nopeastikin, taloudellisen epävarmuuden ennakoidaan jatkuvan pidempään.

Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja muihin yrityksen rahoittajiin. Pankit ovat jo viestineet valmiudesta lyhennysvapaisiin ja maksuaikajoustoihin koronan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Valtio tukee omilla toimillaan pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä. Finnvera takaa pankkien yrityksille myöntämiä lainoja.

Yrittäjä voivat myös hakea tukea valtiolta. Avustuksia myöntävät ELY-keskukset ja Business Finland.

Pankkien kyky rahoittaa yrityksiä on arvioitu edelleen hyväksi. Tilanne on ainakin toistaiseksi erilainen kuin finanssikriisin yhteydessä, jolloin kyse oli rahoitusjärjestelmästä liikkeelle lähteneestä kriisistä. Finanssivalvonnan arvion mukaan Suomen pankkisektori kohtaa koronavirusepidemian aiheuttamat riskit vakavaraisena.

Hallitus on valmistellut mittavan, noin 15 miljardin euron tukipaketin yritysten tueksi koronavirusepidemian haittojen torjumiseksi.  Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yrityksiä rahoittavat Finnvera, Business Finland, ELY-keskukset ja Teollisuussijoitus.

Hallitus mahdollistaa yhteensä 10 miljardin euron kotimaan lisärahoituksen yrityksille pääosin Finnveran takausten kautta. Yritykset ovat jatkossakin ensisijaisesti yhteydessä omaan pankkiinsa.

Suoriin yritystukiin valtio suuntaa miljardi euroa. Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 700 miljoonaa euroa käytettäväksi nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin. ELY-keskusten yritysten kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään 300 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

VN:n tiedote 20.3. Hallitus esittää laajoja taloustoimia koronavirusepidemian haittojen minimoimiseksi 

TEM:n tiedote 20.3. Hallitukselta mittava paketti yritysten tueksi – Finnveran kautta 10 miljardin euron lisärahoitus yrityksille

TEM:n tiedote 26.3. Valtion rahoitusta yrityksille koronavirustilanteessa vahvistetaan – yritystukiin miljardi euroa

Julkisella rahoituksella pyritään osaltaan turvaamaan se, että yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa kannattavasti kriisin jälkeen. Yrityksillä on vallitsevassa tilanteessa puutetta käyttöpääomasta ja valtio haluaa turvata Finnveran takauksilla yritysten pankista nostaman käyttöpääoma rahoituksen. Samalla pyritään turvaamaan työpaikkoja ja palvelujen saatavuutta suomalaisille.

Finnveran ensisijainen toimintamuoto on takaustuotteet eli pankit rahoittavat yrityksiä ja Finnvera myöntää takauksen. Finnvera myöntää myös lainoja.

Hallitus valmistelee hallituksen esityksen Finnveran Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksien nostamisesta 12 miljardiin euroon. Nykyinen lain mukainen enimmäisvaltuus on 4,2 miljardia euroa ja rahoitusta on myönnetty yhteensä noin 2 miljardin euron arvosta, eli kyseessä on 10 miljardin euron lisärahoitus yrityksille. Lisäksi nostetaan valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä mahdollistaa epävarman tilanteen vaatiman riskinoton.

Finnvera laajentaa pk-takauksen ja alkutakauksen käyttömahdollisuudet koskemaan myös koronan aiheuttaman suhdannetilanteen edellyttämää rahoitusta. Alle miljoonan euron takauspäätöksiä pankkien myöntämiin luottoihin voidaan tehdä nopeasti. Tämä vaikuttaa lukumääräisesti hyvin suureen joukkoon lainapäätöksiä ja näin nopeuttaa laajan yritysjoukon luottopäätösten saantia. Yli miljoona euroa suurempien takauspäätösten käsittely vaatii Finnveran tekemän arvion ja kestää siten pidemmän aikaa. 

Yrityksiä pyydetään olemaan yhteydessä ensisijaisesti pankkien suuntaan jo myönnettyyn rahoitukseen liittyvissä mahdollisissa joustoissa, joihin Finnvera voi myöntää takauksen.

Lisätietoja Finnveran verkkosivuilla

Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 700 miljoonaa euroa käytettäväksi nopeisiin toimiin yrityksiä tukeviin toimiin.

Business Finland on avannut kaksi uutta rahoituspalvelua koronavirustilanteen vuoksi. Ne on tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille, jotka työllistävät 6-250 henkeä, ja midcap-yrityksille, joissa voi olla yli 250 henkeä töissä mutta joiden liikevaihto on alle 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoituksella yritys voi selvittää, suunnitella ja toteuttaa itselleen uusia kehitystoimenpiteitä, joilla se pyrkii ehkäisemään ja korjaamaan koronavirusepidemian aiheuttamia markkina- ja tuotantoketjuhäiriöitä.

Business Finlandin muuta rahoitusta voi hakea normaalisti. Rahoitusta myönnetään ja myös maksetaan normaalisti. Business Finland suhtautuu käynnissä olevien projektien projektiajan ja laina-ajan muutoksiin hyvin myönteisesti ja hakee joustavuutta kaikessa toiminnassa. Tarvittaessa Business Finland pidentää rahoitettujen hankkeiden kestoa, pidentää laina-aikoja sekä nopeuttaa maksatuksia.

Lisätietoja Business Finlandin verkkosivuilla. 

Teollisuussijoitus on varautunut jatkorahoittamaan pääomasijoitusrahastoja ja kohdeyhtiöitä koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamissa ylimääräisissä rahoitustarpeissa yhdessä muiden sijoittajien kanssa.

Teollisuussijoitus on myös valmiudessa ottaa käyttöön yrityksille suunnatun vakautusrahoitusohjelman, jolla vahvistetaan yritysten rahoitusasemaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.

On huomattava, että pääomasijoitustoiminta kohdentuu lukumääräisesti rajattuun joukkoon suomalaista yrityskenttää ja verrattuna esimerkiksi Finnveran pk-asiakaskuntaan. Teollisuussijoituksen toiminta osaltaan täydentää valtion erityisrahoitustarjontaa.

Ensisijaisesti Teollisuussijoitus pyytää yrityksiä olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja Finnveraan.

Lisätietoja Teollisuussijoituksen verkkosivuilta

Hallitus lisää ELY-keskusten myöntämien yritystukien myöntämisvaltuutta 300 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus rahoittaa yritysten tilanneanalyysien tekemistä ja kehittämistoimenpiteitä. Rahoitushaku käynnistyy Suomessa toimiville yrityksille 31.3.2020. ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä. Rahoitusta voidaan myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta. Yksinyrittäjät eivät kuulu tukiohjelman piiriin (valmisteilla oma erillinen tukiohjelma kuntien myöntämänä).

Tilanneanalyysilla yritys voi selvittää ja suunnitella yrityksen toimintaa, uusia liiketoimintoja sekä tuotannon ja palvelujen organisoimista koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen, alihankintaverkoston kehittämiseen, tuotannon uudenlaiseen organisointiin, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

ELY-keskusten muita yrityspalveluja eli yrityksen kehittämisavustusta, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, alueellista kuljetustukea ja yritysten kehittämispalveluja voi hakea normaalisti. Myös avustusten ja tukien myöntäminen ja maksaminen tapahtuvat normaaliin tapaan. ELY-keskukset myöntävät muutoksia yritysten kehittämishankkeiden toteuttamisaikaan ja sisältöön joustavasti ja tarvittaessa yritykset voivat hakea yrityksen kehittämisavustuksen maksatusta nopeammassa aikataulussa ja useammassa erässä.

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia, maksullisia asiantuntijapalvelu-ja pk-yritysten kehittämisen tueksi. Palvelut on tarkoitettu yrityksille, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja tahtoa toimintansa kehittämiseen. Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskuksen yritysrahoitustuote, jolla voidaan vastata pk-yritysten monipuolisiin tarpeisiin ml. investointien tukeminen. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan käyttää pk- yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen tai liiketoiminnan uudistamiseen esimerkiksi talous- tai markkinatilanteiden muuttuessa sekä tuotannon uudelleen suuntaamisen edellyttämiin kehittämistoimenpiteisiin.

Lisätietoja ELY-keskusten verkkosivuilla. 

 

On tärkeätä, että EU-tasoiset toimenpiteet hyödynnetään Suomessa. On odotettavissa, että esimerkiksi Euroopan investointipankkiryhmän ohjelmia suunnataan uudestaan.

Euroopan komissio antoi 19.3.2020 tiedonannon, jolla joustavoitetaan huomattavasti EU:n valtiontukisääntöjä koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeuksellisten talousvaikeuksien takia.Esitys helpottaa käytännössä Suomen hallituksen 20.3.2020 esittelemän mittavan tukipaketin myöntämistä yrityksille, jotka ovat kriisin takia taloudellisissa vaikeuksissa.

Tiedonannon nojalla voidaan myöntää tukea yrityksille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Tukea ei sitä vastoin saa myöntää yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa 31.12.2019 tai tätä ennen. Kaikista tiedonannon mukaisista tukitoimenpiteistä on tehtävä valtiontuki-ilmoitus komissiolle ja niiden käyttöönotto edellyttää komission ennakkohyväksyntää.

Lisätietoja: TEM:n tiedote 20.3.2020: EU:n valtiontukisääntöihin tilapäistä joustoa koronavirustilanteessa 

Hallitus seuraa tarkasti koronavirustilannetta ja on valmis tarkentamaan toimia tarvittaessa nopeasti.

Hallitus esittää, että yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.

Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa. Yrittäjällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen, vaikka työskentely olisi aiemmin ollut päätoimista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi etenee näin:

1. Yrittäjä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
2. TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
3. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Tuloraja olisi sama kuin yrittäjän työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kertymisen kuukausittainen raja vuonna 2020.

Päätoimisen työskentelyn päättyminen todetaan ensisijaisesti työnhakijan oman ilmoituksen perusteella. Työnhakijan tulee antaa TE-toimistolle selvitys yrityksen toimialasta ja siitä, miten vakava tartuntatauti ja siitä johtuvat rajoitukset ja suositukset ovat aiheuttaneet päätoimisen työskentelyn päättymisen. Vaihtoehtoisesti työnhakijan tulisi antaa TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta, ja tulon vähentymisen tulisi johtua vakavasta tartuntataudista.

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Opinnot eivät estäisi oikeutta työmarkkinatukeen.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020.

Yrittäjillä on aiemminkin ollut oikeus työttömyysetuuteen, kun yritystoiminta on sivutoimista, yritystoiminta lopetetaan tai kun päätoimisen yrittäjän työskentely päättyy (esimerkiksi työkyvyn aleneman vuoksi). Hallituksen esittämä muutos tuo työttömyysturvan piiriin ne yrittäjät, jotka eivät saisi nykysäännöksin työttömyysetuutta, koska yritystoiminnan riskiin kuuluu huonot suhdanteet.

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan valmistumista, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Mikäli opiskelijan valmistuminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, osaamisen hankkimista jatketaan mahdollisuuksien mukaan jossakin muussa oppimisympäristössä ottaen huomioon lähiopetusta koskeva suositus.

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön ja Kuntatyönantajien verkkosivuilta

OAJ: kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana

Kuntatyönantajat: Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille 

Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Meneillään olevassa tilanteessa tätä tukee päivittäin kokoontuva tilannejohtoryhmä. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.

Etäyhteyden kapasiteettia lisätään jatkuvasti ja käyttökuormitusta on jaettu. Tätä jatketaan edelleen, ja kapasiteetin riittävyyttä seurataan koko ajan. Tarvittaessa etäyhteyden tietoliikennettä priorisoidaan. Monia työtehtäviä voi tehdä ilman etäyhteyksiä.

Tällä hetkellä tilanne on pääosin vakaa. Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.

Osaamista voidaan osoittaa käytännön työtehtävien tekemisen sijaan muilla tavoin esimerkiksi silloin, kun kaikki alan työpaikat ovat tartuntojen välttämiseksi suljettu tai niihin ei päästetä ulkopuolisia (esim. vanhusten hoivakodit) eikä käytännön työtehtäviä olisi mahdollista simuloida jossakin muussa opiskelijalle turvallisessa näyttöympäristössä.

Osaamista pelkästään muulla tavoin kuin näytöllä osoitettaessa koulutuksen järjestäjän tulisi varmistaa, että nämä muut tavat mahdollistavat tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittamisen. Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista määrää.

Varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista annetun valtioneuvoton asetuksen (126/2020) mukaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettuja näyttöjä vain siltä osin, kuin ne on mahdollistaa toteuttaa. Oleellista on, että riski koronatartuntaan minimoidaan. Näyttöjä ja muuta osaamisen osoittamista ei pääsääntöisesti tule toteuttaa oppilaitoksessa.

Näyttöjä voidaan toteuttaa työpaikoilla, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että näyttöympäristö on turvallinen opiskelijalle. Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, näyttöjä ei tule suorittaa työpaikalla.

Jos näytöt on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan valmistumista, sovitaan työnantajan kanssa uudesta näyttöajankohdasta.

Mikäli opiskelijan valmistuminen on kiinni työpaikalla järjestettävistä näytöistä, osoitetaan osaaminen mahdollisuuksien mukaan jossakin muualla kuin työpaikalla. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muissa työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksen ulkopuolella, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, maatiloilla tai työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä samoin ehdoin kuin työpaikoilla.

Mikäli näyttöjä ei ole mahdollista järjestää kaikille opiskelijoille, koulutuksen järjestäjän tulee asettaa etusijalle ne opiskelijat, joiden on HOKSin mukaisesti tarkoitus suorittaa tutkinto ja valmistua tänä keväänä. Näin voidaan turvata näiden opiskelijoiden mahdollisuudet siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin.

 

Näyttöjä voi edelleen järjestää työpaikalla, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että näyttöympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että näytöt järjestetään vasta, kun riskiä ei enää ole.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutus on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan opintoja, voi työnantajan kanssa sopia uudesta ajankohdasta.

Mikäli esimerkiksi valmistuminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksen toteuttamisesta, osaamisen hankkimista jatketaan mahdollisuuksien mukaan muussa oppimisympäristössä ottaen huomioon lähiopetusta koskeva valtioneuvoston suositus ja AVI:en päätökset oppilaitosten tilojen sulkemisesta ja lähiopetuksen keskeyttämisestä.

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan myös poikkeusolojen aikana ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan lain 75 §:n säännöksiä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti 76 §:n säännöksiä.

Oppisopimus on määräaikainen kirjallinen työsopimus opiskelijan ja työnantajan välillä. Työnantajalla on 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa. Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, koska se on opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös.

Päivitetty 2.4.2020

Työpaikalla järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle. 

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Useilla työpaikoilla on sovittu etätyökäytännöistä, jos työ sen mahdollistaa.

Työntekijä voi jäädä pois työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä esimerkiksi pienen lapsen päiväkodin tai koulun sulkeutumisen vuoksi. Laki ei oikeuta palkkaan poissaoloajalta, mutta työehtosopimuksissa voi olla tähän liittyviä määräyksiä, jotka on hyvä tarkastaa.

Työsopimuksen mukainen työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana.

Virusepidemia voi aiheuttaa tilanteita, joissa jokin ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen. Tällaisessa tilanteessa työnantaja saa teettää hätätyötä. Lisäksi hätätyötä saa teettää tilanteessa, jossa ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.

Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan kerrallaan. Säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittävästä hätätyöstä saa ylityökorvauksen.

Lähtökohtaisesti kyllä. Joillakin toimialoilla on kuitenkin toiminnan luonteesta johtuvia erityispiirteitä, jotka edellyttävät poikkeavaa sääntelyä. Esimerkiksi yötyö on sallittua sairaaloissa, vaikka monilla aloilla säännöllinen yötyön teettäminen on kiellettyä.

Koronavirusepidemian aikana on välttämätöntä turvata eräiden yhteiskunnan toiminnan ja kansalaisten terveyden kannalta kriittisiä toimintoja. Tästä syystä näille aloilla on ollut tarpeen ottaa käyttöön eräitä valmiuslakiin sisältyviä toimia. Tällaisia ovat muun muassa työnantajan oikeus poiketa eräistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä.

Käytännössä vuosilomien pitämisestä usein sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuosiloman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan toimivaltaan. Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan vuosilomalaissa säädettyjen aikarajojen mukaisesti eli kesäloman kesälomakaudelle (2.5 – 30.9.) ja talviloman 1.10-30.4 väliselle ajalle. Joillakin aloilla on kesälomakauden osalta poikkeavia työ- tai virkaehtosopimusmääräyksiä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Tästä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. Tällöin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta eli vahvistanut vuosiloman ajankohdan tai vuosiloman ajankohdasta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa. Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa ja tästä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, on työnantajan korvattava vahinko työsopimuslain mukaan. Työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta vuosiloman ajankohdasta, vaikka työnantaja säännösten vastaisesti muuttaisi ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

Työnantaja ei voi keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa. Virkasuhteessa olevien osalta virkaehtosopimuksissa on määräyksiä vuosiloman keskeyttämisestä. 

Vuosiloman ajankohtaa voidaan aina muuttaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Huom! Terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa sekä poliisitoimessa työnantaja saa valmiuslakiin perustuvan valtioneuvoston asetuksen perusteella poiketa vuosiloman ilmoittamista ja ajankohtaa koskevista säännöksistä. Siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa ja keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. Tämä edellyttää asetuksessa määriteltyjen edellytysten täyttymistä.

Muutosturvan tarkoitus on nopeuttaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän pääsyä uuteen työhön ja tukea työntekijää jo irtisanomisaikana. Lomautuksen kestettyä vähintään 180 päivää myös lomautettu työntekijä tulee muutosturvan piiriin muiden edellytysten täyttyessä.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (5 - 20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Muutosturvaan kuuluu osana myös mahdollisuus saada korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään 200 päivän ajan.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta palveluksessa olleille irtisanotuille on tarjottava tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää tämän velvollisuutensa kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti. Tämä koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta kyseisen työnantajan palveluksessa ja työnantajan palveluksessa on ollut säännöllisesti vähintään kolmekymmentä työntekijää.

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyönä voidaan teettää mitä tahansa työtä, ellei työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta aiheudu rajoituksia. Vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työtehtävien pitää olla samankaltaisia, muttei välttämättä täysin identtisiä. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijän vuorokausi- ja viikkolevot toteutuvat.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Vuorotyössä on otettava huomioon työvuoroluettelo, joka on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos työntekijä on sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin, joilla pidennetään työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslakiin verrattuna.

Kela maksaa työkyvyttömyyden ajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos se maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Tartuntatautilaissa on säännöksiä myös sen tilanteen varalta, että työntekijän lapsi joutuu karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha voi tulla tällöinkin maksettavaksi.

Jos kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, poissaolon voitaneen katsoa johtuvan työnantajasta johtuvasta syystä ja tällöin työntekijällä olisi oikeus palkkaansa. Työmatkan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa myös silloin, kun työntekijä joutuu työmatkallaan jäämään karanteeniin ulkomaille. Vapaa-ajan matkasta johtuva karanteeni voi olla toisessa asemassa, mutta tästä ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä ohjeistusta. Merkitystä voi olla mm. sillä, onko matkustettu vastoin viranomaisohjeita.

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin

Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu koronavirukseen, työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Tilapäisen hoitovapaan pituus määräytyy työsopimuslain / sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksettava palkka määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.

Tietyissä tilanteissa työntekijällä voi olla myös oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä (yli 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, lapsen hoitajan sairastuminen, lapsen päiväkodin sulkeminen), tämän poissaolo-oikeuden perusteet ovat suhteellisen tiukat, mutta selvää on, että lapsia ei voi jättää hoitamatta. Tämä poissaolo on palkaton (ellei työehtosopimuksessa ole muusta sovittu). Ei tarkoitettu pitkään poissaoloon.

Sairauspoissaolotodistusten esittämisvelvollisuudesta on säännös työsopimuslaissa ja määräyksiä työehtosopimuksissa. Koronavirusepidemiaan liittyen on annettu työmarkkinajärjestöjen suosituksia siitä, että työntekijän oma ilmoitus riittää sairausajanpalkanmaksun perusteeksi, jotta terveydenhuoltohenkilöstöä ei kuormiteta eikä tauti leviä.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

TE-toimistojen palveluista löydät tietoa TE-palveluiden verkkosivuilta. TE-toimistot noudattavat asiakaspalvelussaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Aluehallintoviraston (AVI) ohjeistuksia.  Asiakaspalvelussa on siirrytty pääsääntöisesti verkossa ja puhelimitse tapahtuvaan palveluun.

Parhaiten ja nopeimmin saat hoidettua asiasi käyttämällä sähköistä Oma Asiointi –palvelua. Voit myös asioida puhelimitse. Ruuhkautumisen minimoimiseksi, soitathan puhelinpalveluun kuitenkin vain kiireellisissä tilanteissa.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuuksia sähköiseen tai puhelinasiointiin, TE-toimistoista saa lomakkeita myös tulosteina. Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot, mistä lomakkeita on saatavilla, löytyvät TE-toimistosi verkkosivuilta (>Asioi meillä).  Fyysistä asiointia rajoitetaan kuitenkin vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi siten, että toimipisteen aulatilassa voi olla kerrallaan maksimissaan 10 henkeä.  

Toimiessasi TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, työttömyysturvaoikeutesi säilyy ennallaan.

Lue lisää TE-palveluiden sivuilta

Työ- ja elinkeinopalvelujen sivuilta löydät tietoa lomautus- ja yhteistoimintamenettelyistä. Jos olet yhteistoimintalain piiriin kuuluva työnantaja, tulee sinun ilmoittaa yt-neuvotteluista TE-toimistoosi. Lomautustilanteissa tulee työntekijälle antaa ilmoitus henkilökohtaisesti. Suuremmissa lomautuksissa TE-toimisto antaa tarvittaessa yrityskohtaisesti lomautuksiin liittyvää neuvontaa.

Irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät pääsevät jo irtisanomisaikana TE-toimiston muutosturvapalveluihin, joissa on tarjolla tukea työnhakuun sekä uudelleentyöllistymistä tukevia valmennuksia ja koulutuksia.

Lisätietoja TE-palveluiden verkkosivuilla

Terveydenhuollon työvelvollisuus voidaan ottaa käyttöön suuronnettomuuksien ja laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Valmiuslain mukaan työvoimaviranomaisella (TE-toimistolla) on toimivalta antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräys. Terveydenhuollon työvelvollisuuden piiriin kuuluva ja työmääräyksen saanut on velvollinen tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Määräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran.

Työvelvollisuus on valmiuslaissa säädetty toimivaltuus, joka voidaan aktivoida käyttöönottoasetuksella.

Valmiuslaki tuntee yleisen työvelvollisuuden ja terveydenhuollon työvelvollisuuden. Yleinen työvelvollisuus koskee kaikilla toimialoilla työskenteleviä ihmisiä, ja nyt koronaepidemian vuoksi käyttöön otettu terveydenhuollon työvelvollisuus koskee niitä, joilla on terveydenhuollon koulutusta.

Kansainväliset sopimukset pakkotyön kiellosta eivät ulotu työ- ja palvelusvelvollisuuksiin tilanteessa, jossa esimerkiksi kulkutaudista johtuva vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia. Nyt käsillä olevassa poikkeusolotilanteessa on kyse tästä.

Perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin puuttuvaa sääntelyä on arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta, kuten sääntelyn tarkoituksen hyväksyttävyyden ja sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta.

Terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuudella pyritään turvaamaan koronavirusepidemian hoitamiseksi ja väestön terveyden ja hengen suojelemiseksi riittävän terveydenhoitohenkilökunnan saatavuus. Työvelvollisuuden avulla halutaan varmistaa työvoiman riittävyys terveydenhuollossa niin, ettei koronavirusepidemian aiheuttama työvoimapula vaaranna ihmishenkiä.

Suhteellisuusperiaatteen kannalta olennaista on myös se, että ehdotetut säännökset olisivat voimassa vain lyhyen ajan. Perusoikeuksien tilapäiselle rajoittamiselle arvioidaan olevan hyväksyttävät syyt.

Terveydenhuollon työvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja riittävän pitkälle opinnoissaan edenneitä lääketieteen, farmasian ja terveydenhuollon opiskelijoita. Työvelvollisten piiriä kartoitettaessa viranomainen käyttää lähtökohtana Valviran ylläpitämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Terhikkiin merkittyjä henkilöitä. Valmiuslaissa säädetään erikseen rajoituksista työmääräyksen antamiseen, sekä muista huomioon otettavista seikoista. Työmääräys annetaan aina jokaiselle vain yksilöllisen harkinnan mukaan.

Työmääräys annetaan enintään kahdeksi viikoksi ja voidaan uusia kerran. Työmääräyksellä ja sen jatkamisella saadaan saman henkilön työvoima käyttöön enintään kuukauden ajaksi.

Työmääräyksen antaa työvoimaviranomainen eli työ- ja elinkeinotoimisto, kun työvoimaa tarvitseva terveydenhuollon toimija on ensin hyväksynyt työvelvollisen työhönsä. Terveydenhuollon yksiköt ilmoittavat ja määrittelevät TE-toimistolle henkilöstöä koskevat tarpeensa, joita ei voida muilla keinoin täyttää. Ensisijaisia keinoja riittävän työvoiman varmistamiseen ovat palvelujen hankkiminen ja lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi sekä eräät muut käyttöön otetut poikkeusvaltuudet.

Työmääräyksen saanut on työvelvollisuussuhteessa siihen työnantajaan, jonka johdon ja valvonnan alaiseksi TE-toimisto hänet määrää.

Työmääräyksen antaminen ei edellytä työvelvollisen suostumusta. Työmääräys voidaan antaa enintään kahdeksi viikoksi, ja se voidaan uusia kerran.

Työvelvollinen tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan olematta kuitenkaan työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa työnantajaan.  Työvelvollinen on työvelvollisuussuhteessa. Työvelvollisuussuhde on hyvin työsuhteen kaltainen.

• Työvelvollisen työ on vastikkeellista.
• Työvelvollisuussuhteen ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei sitovaa työehtosopimusta ole, työvelvolliselle on maksettava palkka, joka kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä.
• Työvelvollisuussuhteisessa työssä noudatetaan soveltuvin osin mitä on säädetty tai sovittu työ- tai virkasuhteesta ja sen perusteella suoritettavasta työstä.
• Muun muassa työturvallisuuslakia sovelletaan työvelvollisiin vastaavalla tavalla kuin työvelvollisen rinnalla työskenteleviin työnantajan omiin työntekijöihin.

Valmiuslaissa säädetään työvelvollisuuden antamisen rajoituksista ja huomioon otettavista seikoista. Työmääräys annetaan yksilöllisen harkinnan perusteella ja työvelvollista kuullen.

Työmääräystä ei saa antaa muun muassa henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi eikä lähtökohtaisesti henkilölle, joka on sellaisessa palvelussuhteessa, jossa toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä.

Ennen työmääräyksen antamista TE-toimisto selvittää työvelvollisuuden mahdollisuudet vastaanottaa työ. Työvelvollisen mahdollisuuteen vastaanottaa työ vaikuttavat esimerkiksi hänen ikänsä, terveydentilansa, osaamisensa sekä muut vastaavat tehtävään liittyvät rajoitukset. Työvelvollisuuden piiriin kuuluvien ikärajan ylärajalla oleville ei lähtökohtaisesti koronapandemian tilanteessa annettaisi työmääräystä johtuen siitä, että tiedämme koronainfektion riskien kasvavan iän ja perussairauksien myötä.

TE-toimiston antamaan työmääräykseen voi hakea muutosta. Valmiuslain mukaan hallintopäätöstä (työmääräystä) on kuitenkin noudatettava heti valituksesta huolimatta, jollei viranomainen (TE-toimisto) toisin määrää.

Työvelvollisuuden käyttäminen on viimesijainen keino terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi.

Ensisijaisia keinoja ovat jo aktivoidut valmiuslain mukaiset kiireettömän hoidon järjestämisen määräaikojen joustot, työaika- ja vuosilomalain säännösten joustot sekä terveydenhuollon toimintayksiköiden sisäiset ja niiden väliset järjestelyt sekä lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi ja ostopalvelut.

Jos näiden keinojen käyttö ei ole mahdollista tai ne eivät riitä, terveydenhoidon resurssit voidaan turvata terveydenhuollon työvelvollisuuden käyttöönottamisella. Työvelvollisuuden käyttöönottamisella voidaan turvata terveydenhuollon resursseja missä tahansa tehtävissä. Työmääräyksin voidaan turvata henkilöstön saaminen pandemiapotilaiden hoitamisessa, niissä tehtävissä joista resursseja on siirretty pois kriittisempiin tehtäviin ja kaikkialla, missä on vaikeuksia riittäviä terveyspalveluja henkilöstön sairastaessa tai potilasmäärien kasvaessa hallitsemattomasti.

Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa työvelvollisuusrekisterin, johon voidaan saada alustavat tiedot Valviran ylläpitämästä terveydenhuollon ammattirekisteristä Terhikistä työvelvollisten kohderyhmän muodostamista varten. Ministeriöiden ja hallinnon yhteistyönä valmistellaan tarkempi ohjeistus siitä, ketkä ovat työvelvollisuuden piirissä.

TE-toimisto järjestää työvelvolliseksi ilmoittautumisen ja antaa työmääräyksen niille työvelvollisille, joita terveydenhuollon yksiköt tarvitsevat ja joiden osalta ei yksilöllisen arvion perusteella ole rajoitusta tai muuta valmiuslaissa tarkoitettua työmääräyksen antamisen estettä.

Työmääräyksen antamiseen saa myös hakea muutosta samalla tavoin kuin muihinkin hallintopäätöksiin. Työmääräystä on kuitenkin noudatettava heti valituksesta huolimatta, jollei TE-toimisto toisin määrää.

Työmääräys annetaan terveydenhuollon tarpeisiin siten, että terveydenhuollon yksiköt määrittelevät henkilöstönsä täydennystarpeet ja niitä kuullaan siitä, onko tehtävään ehdotettu henkilö tarpeeseen sopiva.

Työvelvollisella on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä.

Työvelvollisuussuhteen aika rinnastetaan työhön laskettaessa sellaisia työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyviä muita kuin palkkaan ja vuosiloman ansaintaan kohdistuvia etuuksia, joiden saamisen perusteena on työssäoloehto.

Yhteistoimintalain 8 lukua sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Harkitessaan tällaisia toimenpiteitä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Työnantajan esittäessä toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Neuvotteluajat

Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa lyhennetään nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään. Neuvotteluaikoja lyhennetään, koska yrityksen taloudelliset edellytykset selviytyä koronaviruksen aiheuttamasta vaikeasta tilanteesta voisivat heikentyä olennaisesti pidempien neuvottelujen aikana. Muutos on voimassa 1.4.–30.6.2020.

Neuvoteltaessa työntekijöiden irtisanomisista tai osa-aikaistamisista sovelletaan edelleen 14 päivän ja kuuden viikon neuvotteluaikoja.

Yhteistoimintamenettelyn ohittaminen tietyissä tilanteissa

Yhteistoimintalaista poikkeaminen on tehty mahdolliseksi erityistapauksissa. Työnantaja saa tehdä päätöksen käymättä yhteistoimintaneuvotteluja, jos niiden esteenä on yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta.

Kaikkien poikkeamisen edellytysten on täytyttävä, eli syiden poikkeamiseen on siis oltava 1) yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vahinkoa aiheuttavia 2) erityisen painavia 3) ennakoimattomia. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että työnantajan tarve toteuttaa irtisanomiset tai lomautukset mahdollisimman nopeasti yrityksen taloudellisen tilanteen tai tilauskannan romahtaessa ei ole peruste poiketa yhteistoimintaneuvotteluvelvollisuudesta muissa kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.

Työnantajan on myös viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, kun edellä mainittuja perusteita laista poikkeamiseen ei enää ole. Yhteistoimintaneuvotteluissa on tällöin myös selvitettävä perusteet poikkeukselliselle menettelylle.

Huom.! Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä esimerkiksi neuvotteluajoista. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on tällainen määräys, on sitä sovellettava lain asemesta. Monilla aloilla on tehty koronatilanteen johdosta poikkeusratkaisuja, joiden sisällöstä voi tiedustella asianomaisilta työmarkkinajärjestöiltä.

Työnantajalla on 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6. 2020 asti.

Työsopimuslaissa säädetään perusteista, joilla työntekijä voidaan lomauttaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta myös poikkeusoloissa. Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen.

Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, työolosuhteet on työpaikalla järjestettävä sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu.

Työntekijän riskiä saada koronavirustartunta voidaan vähentää muun muassa tehostamalla siivousta, jakamalla työntekijöille hygieniaohjeita, käyttämällä pisaratartuntoja estäviä suojaseiniä ja erilaisilla työvuorojärjestelyillä.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut – esimerkiksi sellaisessa työssä, jossa on jatkuvia henkilökontakteja – on käytettävä henkilönsuojaimia: hengityksensuojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja.

Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Työterveyslaitoksen sivuilla on lisätietoja työpaikkojen varautumisesta koronavirusepidemiaan.

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi

On. Työpaikoilla on päivitettävä vaarojen selvitys ja riskien arviointi ottamalla huomioon koronavirustilanne. Työnantajan on laadittava koronatilanteeseen liittyvät ohjeet ja menettelytavat.

Lisätietoa riskien arvioinnista koronatilanteessa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa työpaikoille:

• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille

 

Koronavirusepidemian aikana etätyötä on syytä tehdä kotona viruksen leviämisriskin pienentämiseksi. Yhteiskäyttöisiä tiloja pitäisi nyt siis välttää.

Työnantajat antavat etätyöstä tarkempaa ohjeistusta, mutta hyvät yleisohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen nettisivuilta.

• Ohjeet etätyön tekemisen tueksi

Työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt voivat työehtosopimuksin poiketa työsopimuslain lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvollisuusaikaa sekä yhteistoimintalain neuvotteluaikaa koskevista säännöksistä. Näin ollen toimialakohtaisilla työehtosopimusmääräyksillä on etusija lain säännöksiin nähden.

Työsuhteissa, joissa työehtosopimusta sovelletaan joko normaalisitovuuden tai yleissitovuuden perusteella, sovelletaan edellä tarkoitettuja työehtosopimusmääräyksiä. Näin on siitä riippumatta, onko työehtosopimuksessa sovittu viittä päivää pidemmistä tai lyhyemmistä vähimmäislomautusilmoitus- ja neuvotteluajoista.

Työntekijöitä lomautettaessa on tarkistettava,

• onko työsuhteeseen sovellettavassa työehtosopimuksessa lomautusilmoitusaikaa ja vähimmäisneuvotteluaikaa koskevia määräyksiä
• ja minkä sisältöisiä määräykset ovat 1.4 – 30.6 välisenä aikana.

Työnantajan on noudatettava näitä aikoja.

Lain säännöksiä lyhennetyistä lomautusilmoitus- ja neuvotteluajoista sovelletaan, jos

• työsuhteessa ei sovelleta työnantajaa sitovaa työehtosopimusta
• työehtosopimuksessa ei ole lomautusilmoitus- tai neuvotteluaikaa koskevia määräyksiä.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA vastaa: Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi asettaa karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Jos maatalousyrittäjä asetetaan koronaviruksen takia karanteeniin, yrittäjän tulisi selvittää, aiheuttaako karanteeni rajoitteita esimerkiksi kotieläinten hoitoon osallistumiseen.

Jos maatalousyrittäjä sairastuu koronavirukseen, hänellä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella olla oikeus sijausapuun. Karanteeniin joutuminen ilman työkyvyttömyyttä ei ole sijaisapuperuste. Jos maatalousyrittäjä määrätään karanteeniin ja hän on sen takia estynyt osallistumaan kotieläinten hoitotöihin, hän voi pyytää paikallisyksiköstä vuosilomaa tai maksullista lomitusta.

Paikallisyksikön tulee selvittää terveysviranomaiselta, mitä tulee huomioida silloin, jos lomituspalveluja järjestetään tilalle, jossa maatalousyrittäjä tai tilalla työskentelevä henkilö on asetettu karanteeniin joko todetun taudin tai tautiepäilyn takia. Jos terveysviranomainen kunnassa katsoo, että lomittajan terveys on uhattuna, paikallisyksiköllä on lomituspalvelulain perusteella mahdollisuus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä.

Jos lomittaja on matkustanut tartuntatautialueella, tartuntatautilääkäri tai muu kunnan terveydenhuoltoviranomainen voi määrätä hänet karanteeniin. Se, että lomittaja on matkustanut tietyssä maassa, ei ilman karanteenimääräystä ole peruste kieltäytyä ottamasta lomittajaa vastaan.

Ruokaviraston tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu ihmisestä eläimeen. Kelasta saa tietoa tartuntatautipäivärahasta, jolla voidaan korvata karanteenin aiheuttamaa ansionmenetystä. Tartuntapäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan.

Lisätietoa Melasta

Työpaikalla järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle. 

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Rajaliikenteen rajoittamisen tavoitteena on vähentää matkustamista oleellisesti.

Paluuliikenne Suomeen

Maahan pääsevät palaamaan Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä samoin kuin oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset.

Muu välttämätön liikenne

Suomessa rajoitetaan rajaliikennettä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 19.3. - 13.4.2020 siten, että vain välttämätön työmatkaliikenne tai muu erikseen määritelty välttämätön liikenne Suomeen sallitaan. Rajoitus koskee sekä EU/ETA-valtioiden että kolmansien maiden kansalaisia sisä- ja ulkorajoilla.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen

 

Edustustot eivät tällä hetkellä ota vastaan viisumi- ja oleskelulupahakemuksia, mutta tilannetta arvioidaan uudelleen tarvittaessa. Nyt käsittelyssä oleviin viisumihakemuksiin liittyvät passit palautetaan, eikä hakemuksia käsitellä. Jo vastaanotetut oleskelulupahakemukset toimitetaan Maahanmuuttovirastolle käsiteltäväksi. Oleskelulupahakemuksiin liittyvät haastattelut edustustoissa on toistaiseksi keskeytetty.

Maahanmuuttoviraston, TE-toimistojen ja ELY-keskuksen lupakäsittelyssä priorisoidaan huoltovarmuuden, terveydenhuollon ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämätön työ. Viranomaiset tiedottavat asiasta lisää myöhemmin.

Rajanylityksiä ei rajoiteta, jos on kyse terveydenhuollon ammattilaisista tai tutkijoista, vanhusten hoitotyöntekijöistä, rajatyöntekijöistä, tavaraliikenteen työntekijöistä, diplomaateista, kansainvälisten järjestöjen työntekijöistä, sotilaista, humanitaarisen avun työntekijöistä tai työntekijöistä, joiden toiminta tai tarve on olennaisen tärkeää.

Myös huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottavan työn osalta henkilön rajanylitys voi rajaviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan mukaan olla mahdollista.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen 

Päätöksen siitä, mikä on välttämätöntä liikennettä, tekee kukin rajanylityspaikka tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella. Välttämätön työmatkaliikenne tai muu välttämätön liikenne on edelleen mahdollista ja jatkuu sisärajoilla. Vaikka välttämätöntä liikennettä rajan ylitse ei estetä, lento- ja laivaliikenteen supistusten takia ulkomaisen työvoiman pääsy ulkomailta Suomeen on vaikeutunut merkittävästi.

Pääsääntöisesti ei pääse, koska kausityötä ei ole tällä hetkellä määritelty välttämättömäksi työmatkaliikenteeksi tai muuksi välttämättömäksi liikenteeksi. Kuitenkin jos kyse on huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottavasta työstä, voi maahanpääsy rajaviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan mukaan olla mahdollista.

Suomen viranomaiset arvioivat myöhemmin ja suhteessa kansanterveyteen onko ulkomaisen kausityövoiman maahantulo mahdollista.

 

Pääsääntönä tässäkin on tarpeettoman matkustaminen rajoittaminen. Rajavartiolaitoksen linjauksen mukaisesti Suomen myöntämällä oleskeluluvalla ensimmäistä kertaa maahan saapuva kolmannen maan kansalainen voi kuitenkin saapua Suomeen 31.3.2020 saakka, jos hän on jo matkustamassa Suomeen tai aloittamassa matkustuksensa saapuakseen Suomeen, ja hän on ennen matkustamistaan sopinut asumisjärjestelyistään Suomessa. Mainitun määräajan jälkeen oleskeluluvalla ensimmäistä kertaa maahan saapuva voi saapua Suomeen vain, jos kyse on välttämättömästä liikenteestä.

Onnistuu vain Ruotsista ja Norjasta.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen

Hallitus on linjannut, että ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Karanteenin järjestämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Karanteeni ei koske henkilöitä, jotka eivät asu pysyvästi Suomessa ja joiden Suomeen tulo arvioidaan välttämättömäksi yllä kuvatuin tavoin.

Liikenneyhteyksiä Suomeen on viime viikkoina supistettu olennaisesti. Liikenneyhteyksien supistamisia on lyhyellä aikavälillä odotettavissa lisää.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

• Usein kysyttyä koronatilanteesta Kelan sivuilla
• Ajankohtaista koronasta TE-palvelujen sivulla
• TE-palvelut: Jos sinut lomautetaan
• TE-palvelut: Työantajalle ohjeita lomauttamisesta

 

Talent Boost -toimenpideohjelmassa keskitytään nyt Suomessa tehtäviin toimenpiteisiin. Tilannetta seurataan ja toimenpiteitä mukautetaan tilanteen mukaan.

Kansainvälisen rekrytoinnin ja osaajien houkuttelun pilotteja ulkomailla siirretään toteutettavaksi myöhemmin. Euresin alkuvaiheessa olevat kansainvälisen rekrytoinnin pilotit siirretään alkamaan poikkeustilan jälkeiseen aikaan. Eures-asiantuntijat voivat edelleen kontaktoida niitä yrityksiä, joilla on tarjolla avoimia paikkoja ja kartoittaa yritysten tilannetta. Meneillään jo olevat rekrytoinnit ja työpaikkasuomi- sekä kansainvälinen työyhteisö -valmennukset pyritään hoitamaan loppuun virtuaalisina.

Yrityksiä ja muita työnantajia kannustetaan rekrytoimaan Suomessa asuvia kansainvälisiä osaajia esimerkiksi Talent Explorer –rahoituksen tuella. Työelämän monimuotoisuutta edistetään myös tässä tilanteessa, esimerkiksi Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjalla, Talent Boost -mittarilla sekä Globaalit osaajat -viestintäkampanjalla.

Voimassa olevin oleskelulupiin poikkeustilanne ei vaikuta. Maahanmuuttovirasto sekä osapäätöksiä tekevät TE-toimistot ja ELY-keskus priorisoivat huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottavat työperusteiset ensimmäiset oleskelulupahakemukset. Lisäksi käsitellään jatkolupahakemuksia. Muiden työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyä lykätään 13.4.2020 saakka.

Uudenmaan ELY-keskus, jossa yrittäjien oleskelulupien osapäätökset keskitetysti käsitellään, ei tällä hetkellä käsittele muita kuin terveydenhuollon ammattilaisten, vanhusten hoitotyöntekijöiden ja tavaraliikenteen yrittäjälupia, tai sellaisten yrittäjien lupia, joiden toiminta tai tarve on olennaisen tärkeää (esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta). Lisäksi käsitellään jatkolupahakemuksia. Yrittäjän oleskeluluvan myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan, jossa ELY-keskus arvioi yritystoiminnan kannattavan toiminnan edellytyksiä ja toimeentulon toteutumista. Koronaviruksen vaikutukset yritystoimintaan otetaan huomioon osapäätöstä tehdessä. Arvioinnissa voidaan antaa enemmän painoarvoa kirjanpidosta saatavilla oleviin tietoihin ennen koronan akuuttia vaikutusta yritystoimintaan. Osapäätöksessä otetaan kantaa myös tulevaisuuden näkymiin.

Ota yhteyttä oman alueesi TE-toimistoon. TE-toimistot auttavat löytämään alueesi muut toimijat, joiden kautta voit myös löytää työntekijöitä.

Töitä Suomesta -sivustolle on kerätty keskeistä aineistoa kyseessä olevia aloja ajatellen.

TE-toimistojen yhteystiedot

Töitäsuomesta.fi

Työvoimapula-aloille pyritään ohjaamaan mahdollisimman paljon Suomessa jo olevaa työvoimaa. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä paljon vapaata työvoimaa lomautuksista ja irtisanomisista johtuen. Moni nuori opiskelija jää ilman kesätyötä tulevana kesänä. Myös ulkomaalaiset opiskelijat ja muut töitä etsivät Suomessa asuvat ulkomaalaiset kannattaa huomioida mahdollisina työntekijöinä ja viestiä työmahdollisuuksista myös englanniksi. Poikkeustilanne vaikuttaa laajasti myös yksinyrittäjien ja esimerkiksi matkailuyrittäjien mahdollisuuksiin työllistää itsensä, kun asiakaspoistuma suuri. Tässäkin potentiaalinen työvoima, joka kannattaa pitää mielessä ja esillä.

Avoimet maa- ja metsätalouden sekä puutarha-alan työpaikat kannattaa julkaista TE-palvelujen avoimissa työpaikoissa.

Työpaikkoja voi ilmoittaa MTK:n Töitä Suomesta -työpaikkasivustolla.

Henkilöstöpalveluyritykset auttavat työntekijöiden löytämisessä ja palkkaamisessa sekä henkilöstövuokrauksessa. Yhteystiedot kausityöntekijöiden löytämisessä palveleviin henkilöstöpalveluyrityksiin saat alueesi TE-toimistosta tai Henkilöstöpalveluyritysten liitosta.

TE-toimistojen yhteystiedot

Henkilöstöpalveluyritysten liitto

Teemme kaikkemme, että alkutuotanto voi jatkua häiriöttä ja kannustamme kaikkia suomalaisia ja Suomessa asuvia ulkomaalaisia maa- ja metsätalouden ja puutarha-alan kausityöhön.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan viestintäkampanjaa, jolla kannustetaan kausityöhön maatiloille, puutarhoille ja luonnonmarjapoimintaan sekä metsänuudistamiseen.  Kampanjan keskeisiä kohderyhmiä ovat Suomessa työluvilla jo olevat, joiden on mahdollista siirtyä poikkeusoloissa toisiin tehtäviin, nuoret suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat, lukiolaiset, turvapaikanhakijat, joilla on työnteko-oikeus, kotoutumiskoulutuksista valmistumassa olevat, sekä kaikki työtä hakevat ja yli kolmeksi kuukaudeksi lomautetut.

Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja, ja valtiovarainministeriö valmistelee alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia.

Kenelle uusi järjestely on tarkoitettu?

Järjestely on tarkoitettu maksuvaikeuksista kärsiville yrityksille.

Mitä veroja uusi menettely koskee?

Menettely koskee kaikkia verolajeja.

Millaisia helpotukset ovat?

Viivästyskorko olisi neljä prosenttia, kun se on normaalisti seitsemän prosenttia.

Maksuohjelman ensimmäinen maksuerä olisi kolmen kuukauden päästä, kun normaalisi aikaa on yksi kuukausi.

Miltä ajalta maksettavia veroja helpotukset koskevat?

Korkohelpotuksia voitaisiin soveltaa takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet jo maaliskuussa.

Alennettu korko olisi voimassa veroille, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa.

Miten maksuaikaa voi saada?

Jos yritykselläsi on vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25. maalikuuta alkaen.

Kuka voi saada maksuaikaa?

Lisäaikaa voi saada, jos on vaikeuksia maksaa veroja.

Mikä estää maksujärjestelyyn pääsemisen?

Maksujärjestelyyn ei pääse, jos hakijalla on ulosotossa perittävänä verovelkaa tai jos hakija on jättänyt antamatta veroilmoituksia tai tulorekisteri-ilmoituksia. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

Euroopan komissio on ehdottanut, että EU:n käyttämättömiä rakenne- ja investointivaroja kohdennetaan uudelleen koronakustannusten kattamiseen 37 miljardin euron edestä. Osa varoista on suoraan jäsenvaltioiden käytettävissä budjettitukena, osa on käytettävissä yrityksille myönnettävinä luottoina.

Komissio ja Euroopan investointipankki ovat sopineet lisäksi 8 miljardin euron tukiluottojen myöntämisestä pienille ja keskisuurille yrityksille. Tätä summaa pyritään kasvattamaan nopeasti 20 miljardiin.

EU:n julkisen talouden ja valtiontukimääräyksiä sovelletaan niin, että ne eivät estä tilanteeseen reagoimista.

Euroopan keskuspankki on päättänyt merkittävistä toimista pankkien maksuvalmiuden ja yritysten luotonsaannin turvaamiseksi.

Koronavirustartuntojen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kysyntään ja tarjontaan myös Suomessa, mikä voi puolestaan heijastua maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hintoihin. Asiantuntijoiden mielipiteet sektorille kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista ovat kuitenkin vielä hyvin varovaisia, ja ainoa varmuus on, että tällä hetkellä ei ole mitään kovin varmaa. Koronaviruksesta maa- ja elintarviketaloudelle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten arviointi on siten tässä vaiheessa varsin spekulatiivista.

Välittömiä taloudellisia vaikutuksia koronaviruksella on erityisesti matkailu-, hotelli- ja ravintola-alaan liikkumista koskevien rajoitteiden lisääntymisen myötä. Kun ihmiset joutuvat rajoittamaan matkustamista ja vapaa-ajan viettoaan kodin ulkopuolella, kysyntä laskee ravintola-, hotelli-, ja matkailuyrityksissä, mikä puolestaan heijastuu elintarvike- ja maataloustuotteiden kysynnän rakenteeseen. Kysyntä saattaa heikentyä jonkin verran sellaisissa tuoteryhmissä, kuten kerma, voi, arvokkaat lihan osat, joita yleensä kulutetaan suhteellisesti enemmän ravintoloissa.

Ruuan kokonaiskulutukseen koronaviruksella ei odoteta olevan vaikutusta, mutta kulutus siirtynee osittain pitkään säilyviin peruselintarvikkeisiin ja ruokaa ostetaan aiempaa enemmän vähittäiskaupasta.

Kulutuskäyttäytymisen muutokset saattavat vaikuttaa alentavasti herkästi pilaantuvien tuotteiden, kuten kalan kulutukseen. Ihmisten varautuminen kotona olemiseen ja ihmiskontaktien välttämiseen lisännee myös ruoan kotiinkuljetusta. Tällä voi olla myös pitkän aikavälin seurauksia.

Kun ihmiset oppivat tilaamaan elintarvikkeita netistä kotiinkuljetuksen kera, ja huomaavat sen helppouden, niin epidemian mentyä ohi jatkavat tätä opittua kulutuskäyttäytymistä. Ruoan verkkokaupan kasvu saattaa tämän johdosta nopeutua.

Koronaviruksen nostama paniikki saa osan ihmisistä myös varautumaan jakeluhäiriöihin hamstraamalla tiettyjä elintarvikkeita ja kasvattamaan siten ruokavarastojaan kotona. Tällaisia elintarviketuotteita ovat muun muassa huonelämmössä säilyvät riisi, pasta, puurohiutaleet, näkkileipä ja säilykkeet. Muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee kuitenkin lyhytkestoinen ihmisten ostokäyttäytymisen muutostilanne, joka kestää vain muutamia päiviä.

Kaupan alan yritykset toimivat Suomessa edelleen pääosin normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Kuluttajien saatavilla on niin elintarvikkeita kuin muidenkin tuoteryhmien tuotteita normaaliin tapaan, eikä kuluttajilla ole varsinaisesti tarvetta tuotteiden hamstraamiseen. Päivittäistavarakaupan verkoston laajuus ja monipuolisuus pienentävät mahdollisten keskeytysriskien vaikutuksia Suomessa. Lisäksi

päivittäistavarakaupan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön sekä viranomaisten suosittelemia että omaehtoisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Elintarviketeollisuudessa suurimmat huolet liittyvät työntekijöiden sairastumisiin ja sitä kautta mahdollisiin tuotantoseisokkien sekä kansainvälisten tuotantoketjujen katkoksiin. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tiedossa akuutteja tilanteita, jotka haittaisivat elintarvikeyhtiöiden toimintaa.

Myös maataloustuotannon kannalta suurin riski on tuottajan/tuottajien sairastuminen tai lähipiirissä ilmenneestä tartunnasta johtuvan karanteenin aiheuttama työvoimapula. Jos eläinten hoitajat (tilan väki, lomittajat) sairastuvat, eläinten terveys, hyvinvointi ja tuotos voivat heikentyä. Suurin osa maatiloistamme on perheyrityksiä, jotka tekevät töitä pienellä henkilömäärällä. Sairastumis-tapauksissa ja koronaviruskaranteenissa maatalousyrittäjän on toki mahdollisuus hakea tuettua maksullista lomitusta tai vuosilomaa. Lomittajaresursseja ei ole kuitenkaan mitoitettu kovin laajamittaiseen infektiotilanteeseen.

Työntekijöiden sairastumisriski koskee myös eläinlääkäripalveluita, joiden tarjonta on paikoin rajallista, ja sillä voi olla paikallisesti heijastusvaikutuksia tuotantoeläinten terveyteen. Eläinkulje-tusten osalta työntekijöiden sairastuminen voi viivästyttää teuraskuljetuksia tai maidon keräilyä. Tällöin on mahdollista, että tiloille aiheutuu tappioita, jos eläimet kasvavat liian suuriksi tai tilan tuottamaa maitoa ei pystytä varastoimaan. Tämä vaikutus lienee kuitenkin pieni, ellei jotain dramaattista katkosta tapahdu eläinlogistiikassa. Myös elintarvikkeiden jalostuksessa työntekijöiden poissaolot voivat vähentää tuotantokapasiteettia.

Koronaviruksesta suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle aiheutuvien talousvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa lähestulkoon mahdotonta. Yhtälössä on yksinkertaisesti liikaa tuntemattomia. Tartuntojen kehitys tulevina viikkoina on ratkaisevan tärkeä, ja taloudelliset vaikutukset maa- ja elintarviketaloussektoriin riippuvatkin suuresti ajasta, joka tarvitaan viruksen leviämisen lopettamiseen.

Epidemian vaikutuksen suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Jo tässä vaiheessa on selvää, että epidemia lisää kuntien terveydenhuollon menoja. Lisäksi epidemia heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta julkista taloutta ja kuntataloutta sekä vähentää kuntien maksutuloja. Mahdollinen verotulojen lasku näkyy kunnissa varsin nopeasti.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti.

Koronavirukseen liittyvä lisätalousarvio annettiin 20.3.2020. Lisätalousarvio keskittyy koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin ja muihin asiaan välittömästi liittyviin välttämättömiin ja kiireisiin talousarviotarpeisiin, kuten yritysrahoituksen turvaamiseen.

Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat olleet jo pitkään vaikeat. Lähiaikoina huomio kiinnittyy kuitenkin ennen kaikkea käynnissä olevaan kriisiin ja kuntien tukemiseen kriisin hoidossa.

Katso hallituksen tilannekatsaus 23.3. kuntien tilanteesta

(Muokattu 23.3.2020)

Kunnan tilinpäätös vuodelta 2019 on tässäkin tilanteessa käsiteltävä kunnanhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston on puolestaan käsiteltävä se kesäkuun loppuun mennessä.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöntää poikkeuslupia tilinpäätöksen laadinta- ja käsittelyaikatauluun, koska siitä säädetään kuntalaissa. 

Kunnan tilinpäätös voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Tilinpäätöksen laadintaa ja allekirjoittamista on kuvattu myös kunnan toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevassa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa.

Hallitus valmistelee nopealla aikataululla lisätalousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle perjantaina 20.3.

Lisätalousarviossa keskitytään koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.

Lisäksi lisätalousarviossa keskitytään asiaan välittömästi liittyviin välttämättömiin ja kiireisiin talousarviotarpeisiin, kuten yritysrahoituksen turvaamiseen. Yritysten maksuvalmiutta turvataan muun muassa varautumalla kaksinkertaistamaan Finnveran pk-yritysten kotimaan rahoituksen volyymi 2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon.

Huhti-toukokuussa valmistellaan normaalin aikataulun mukaisesti vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys, johon voidaan sisällyttää tarvittavia lisätoimia.

Koronaviruksen vaikutuksia esimerkiksi kuntatalouteen ja yritysten taloustilanteeseen seurataan aktiivisesti.

Hallitus valmistelee parhaillaan julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021−2024. Julkisen talouden suunnitelma sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen.

Hallituksen neuvottelu (kehysriihi) pidetään 7.4. Julkisen talouden suunnitelma julkaistaan 16.4.

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä linjataan taloutta tukevista toimenpiteistä.

Taloutta tukevia toimenpiteet huomioidaan vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelussa kesällä 2020.

Valtiovarainministeriö laatii seuraavan talousennusteen hallituksen kehyspäätöksen perustaksi ja julkaisee sen huhtikuussa. Valtiovarainministeriö huomioi ennusteessa siihen mennessä kertyneet ja tarkentuneet tiedot koronaviruksen vaikutuksista.

Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

 

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta 

Ulosotossa voidaan ottaa huomioon velallisen heikentynyt taloustilanne tietyin edellytyksin (valtakunnanvoudinviraston tiedote 17.3.2020)

Neuvoja korona-aikaan löytyy myös Takuusäätiön sivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 12.30, päivtetty 2.4.

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 

KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

• Usein kysyttyä koronatilanteesta Kelan sivuilla
• Ajankohtaista koronasta TE-palvelujen sivulla
• TE-palvelut: Jos sinut lomautetaan
• TE-palvelut: Työantajalle ohjeita lomauttamisesta

 

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos työntekijä on sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin, joilla pidennetään työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslakiin verrattuna.

Kela maksaa työkyvyttömyyden ajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos se maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Tartuntatautilaissa on säännöksiä myös sen tilanteen varalta, että työntekijän lapsi joutuu karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha voi tulla tällöinkin maksettavaksi.

Jos kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, poissaolon voitaneen katsoa johtuvan työnantajasta johtuvasta syystä ja tällöin työntekijällä olisi oikeus palkkaansa. Työmatkan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa myös silloin, kun työntekijä joutuu työmatkallaan jäämään karanteeniin ulkomaille. Vapaa-ajan matkasta johtuva karanteeni voi olla toisessa asemassa, mutta tästä ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä ohjeistusta. Merkitystä voi olla mm. sillä, onko matkustettu vastoin viranomaisohjeita.

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Kansaneläkelaitos on koonnut verkkosivuilleen tietoa koronavirustilanteesta ja erilaisista etuuksista (esim. tartuntatautipäiväraha, perhe-etuudet, osasairauspäiväraha, asumistuki, toimeentulotuki, opintotuki, aikuiskoulutustuki ja lääkekorvaukset).

• Usein kysyttyä koronatilanteesta (kela.fi)

Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja hänen oikeudestaan työttömyysetuuteen annettaan työvoimapoliittinen lausunto. 

Lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Lomautetuilla säilyy työttömyysturvalaissa tarkoitettu velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.  Muutos on väliaikainen ja sillä tuetaan lomautettujen toimeentulon turvaamista ja sujuvoitetaan työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoa työ- ja elinkeinotoimistoissa COVID-19-pandemian aikana. 

Työnantajalla on 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Laki tuli voimaan 1.4.2020 ja se on voimassa 31.7.2020 asti. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Älä matkusta ulkomaille juuri nyt.

Ulkoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Usein kysyttyä koronaviruksen vaikutuksista rajanylitysliikenteeseen – raja.fi

Aukioloajat ja kaupallisen liikenteen rajanylityspaikat ovat pysyneet ennallaan. Poikkeuksena ovat lentoasemat, jotka hallitus on määrännyt suljettaviksi. Tulliselvitys voidaan tehdä myös etäratkaisuin kaupallisessa liikenteessä.

Tavaraliikenne jatkuu, joten Tulli valvoo ja tarkastaa sitä normaalisti.

Kyllä. Rajoitukset eivät koske julkista liikennettä. Etäisyyttä kanssamatkustajiin on hyvä pitää.

Julkaistu 18.3.2020

 

Rajaliikenteen rajoittamisen tavoitteena on vähentää matkustamista oleellisesti.

Paluuliikenne Suomeen

Maahan pääsevät palaamaan Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä samoin kuin oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset.

Muu välttämätön liikenne

Suomessa rajoitetaan rajaliikennettä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 19.3. - 13.4.2020 siten, että vain välttämätön työmatkaliikenne tai muu erikseen määritelty välttämätön liikenne Suomeen sallitaan. Rajoitus koskee sekä EU/ETA-valtioiden että kolmansien maiden kansalaisia sisä- ja ulkorajoilla.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen

 

Rajanylityksiä ei rajoiteta, jos on kyse terveydenhuollon ammattilaisista tai tutkijoista, vanhusten hoitotyöntekijöistä, rajatyöntekijöistä, tavaraliikenteen työntekijöistä, diplomaateista, kansainvälisten järjestöjen työntekijöistä, sotilaista, humanitaarisen avun työntekijöistä tai työntekijöistä, joiden toiminta tai tarve on olennaisen tärkeää.

Myös huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottavan työn osalta henkilön rajanylitys voi rajaviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan mukaan olla mahdollista.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen 

Päätöksen siitä, mikä on välttämätöntä liikennettä, tekee kukin rajanylityspaikka tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella. Välttämätön työmatkaliikenne tai muu välttämätön liikenne on edelleen mahdollista ja jatkuu sisärajoilla. Vaikka välttämätöntä liikennettä rajan ylitse ei estetä, lento- ja laivaliikenteen supistusten takia ulkomaisen työvoiman pääsy ulkomailta Suomeen on vaikeutunut merkittävästi.

Onnistuu vain Ruotsista ja Norjasta.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen

Liikenneyhteyksiä Suomeen on viime viikkoina supistettu olennaisesti. Liikenneyhteyksien supistamisia on lyhyellä aikavälillä odotettavissa lisää.

Älä matkusta ulkomaille juuri nyt.

Ulkoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Usein kysyttyä koronaviruksen vaikutuksista rajanylitysliikenteeseen – raja.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö: koronavirus ja liikenne- ja viestintäjärjestelmä

Hallitus ja eduskunta päättivät rajoittaa Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä 19.4.2020 saakka. Ihmisten liikkuminen ja kokoontuminen nopeuttaa koronaviruksen leviämistä. Liikkumista rajoittamalla yritetään hidastaa koronavirusepidemian leviämistä, jotta terveydenhuolto ei ylikuormittuisi.  

Uudenmaan asukkaiden on pysyttävä maakunnan alueella – vain asetuksessa määritellystä syystä voi matkustaa muualle. Muiden maakuntien asukkaat eivät voi käydä Uudellamaalla. Poliisi valvoo liikkumisrajoitusten noudattamista.

 

Poikkeukset liikkumisrajoitukseen on lueteltu valtioneuvoston asetuksessa. 

Tavaraliikenteen kulkua ei uusien rajoitustenkaan aikana estetä. Rajoitukset eivät myöskään koske Uudenmaan sisäistä liikkumista.

Henkilöiden liikkumisrajoituksia ei sovelleta, jos liikkuminen on välttämätöntä:

• viranomaistoiminnassa;
• työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi;
• varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi tai
• lähiomaisen hoivan tarpeen, kuoleman tai kuolemanvaaran vuoksi,
• lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisen taikka
• muun niihin merkitykseltään rinnastuvan painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Vapaa-ajan matkustus ei ole sallittua. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen.

Poliisi valvoo liikkumisrajoitusten noudattamista. Henkilön on annettava poliisin pyynnöstä selvitys liikkumisensa syystä ja määränpäästä.

Ulkomaan ja kotimaan lentoliikenne sallitaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle ilmailulle asetettujen rajoitusten puitteissa.

Poliisin usein kysytyt kysymykset liikkumisrajoituksista

Poliisin valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee numerossa 0295 419 800 (pvm/mpm) arkisin klo 8.00 - 16.15, 28.-29.3. poikkeuksellisesti myös viikonloppuna.

Suomen todennetuista koronatapauksista suurin osa on Uudellamaalla. Rajoituksilla yritetään estää viruksen leviämistä ympäri Suomen pääkaupunkiseudulta matkustavien mukana. Muun Suomen terveydenhuoltoa ei ole mitoitettu siten, että ulkopaikkakuntalaiset kuormittaisivat merkittävästi maakuntien erikoissairaanhoitoa.

Kyse on järeästä toimenpiteestä, johon ei ole lähdetty kevyin perustein. Hallitus on katsonut yhdessä terveysviranomaisten kanssa, että liikkumisrajoitukset ovat välttämättömiä, jotta saamme hidastettua epidemian leviämistä. Hallitus on valmis toimimaan kaikin tarvittavin keinoin epidemian hillitsemiseksi, terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi.

Jokaisella meistä on vastuu rajoitustoimien onnistumisesta. Jokaisen tulee ottaa fyysistä etäisyyttä ja välttää kaikkia lähikontakteja. Vain näin voimme estää viruksen leviämistä, suojella riskiryhmiä ja ehkäistä terveydenhuollon ylikuormittumista. 

Maakuntaa koskevat liikkumisrajoitukset ovat voimassa 28.3.-19.4.2020. Valmiuslain mukaan liikkumisrajoitus voi olla voimassa enintään kolme kuukautta.

Julkisen liikenteen rajoituksista löydät tietoa liikenneviranomaisten nettisivuilta (esim. lvm.fi, traficom.fi).

Koska Suomessa on poikkeusolot, liikkumisrajoituksia voidaan asettaa valmiuslain nojalla. Valmiuslain 118 §:n perusteella voidaan rajoittaa ihmisten liikkumista ja oleskelua tietyllä alueella tai paikkakunnalla, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. 

Liikkumisvapaus on hyvin keskeinen perusoikeus. Valmiuslakiin perustuvia liikkumisrajoituksia voi ottaa käyttöön vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä ja kaikki keinot normaaliajan lainsäädännöstä on jo käytetty.

Valmiuslain nojalla annettavat liikkumis- ja oleskelurajoitukset hyväksyttiin eduskunnassa. Valtioneuvoston kanslia valmisteli käyttöönottoasetuksen. 

Poliisi valvoo Uudenmaan raja-aluetta yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa yhteensä 30 tarkistuspisteellä. Tarkistuspisteiden lisäksi liikkumisrajoitusta valvotaan aktiivisella liikkuvalla valvonnalla, joka keskittyy pienemmille teille.

Lähtökohta on, että ihmiset noudattavat annettuja liikkumisrajoituksia vapaaehtoisesti. Toimilla pyritään suojelemaan riskiryhmiä tartunnalta ja ehkäisemään terveydenhuollon ylikuormittumista. Rajoitukset on tehty meidän kaikkien terveyden suojaamiseksi.

Kyllä. Rajoituksen rikkominen olisi valmiuslakirikkomus, josta on säädetty sakkorangaistus. Ensisijaisesti poliisi turvautuu kuitenkin kehotuksiin ja käskyihin. Poliisi neuvoisi rajoituksia rikkovaa palaamaan kotiinsa ja tarvittaessa käskisi henkilöä poistumaan rajoituksen alueelta.

Vastaukset näihin ja muutamiin muihin liikkumisrajoituksia koskeviin kysymyksiin löytyvät sisäministeriön verkkosivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 11.00

Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA vastaa: Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi asettaa karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Jos maatalousyrittäjä asetetaan koronaviruksen takia karanteeniin, yrittäjän tulisi selvittää, aiheuttaako karanteeni rajoitteita esimerkiksi kotieläinten hoitoon osallistumiseen.

Jos maatalousyrittäjä sairastuu koronavirukseen, hänellä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella olla oikeus sijausapuun. Karanteeniin joutuminen ilman työkyvyttömyyttä ei ole sijaisapuperuste. Jos maatalousyrittäjä määrätään karanteeniin ja hän on sen takia estynyt osallistumaan kotieläinten hoitotöihin, hän voi pyytää paikallisyksiköstä vuosilomaa tai maksullista lomitusta.

Paikallisyksikön tulee selvittää terveysviranomaiselta, mitä tulee huomioida silloin, jos lomituspalveluja järjestetään tilalle, jossa maatalousyrittäjä tai tilalla työskentelevä henkilö on asetettu karanteeniin joko todetun taudin tai tautiepäilyn takia. Jos terveysviranomainen kunnassa katsoo, että lomittajan terveys on uhattuna, paikallisyksiköllä on lomituspalvelulain perusteella mahdollisuus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä.

Jos lomittaja on matkustanut tartuntatautialueella, tartuntatautilääkäri tai muu kunnan terveydenhuoltoviranomainen voi määrätä hänet karanteeniin. Se, että lomittaja on matkustanut tietyssä maassa, ei ilman karanteenimääräystä ole peruste kieltäytyä ottamasta lomittajaa vastaan.

Ruokaviraston tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu ihmisestä eläimeen. Kelasta saa tietoa tartuntatautipäivärahasta, jolla voidaan korvata karanteenin aiheuttamaa ansionmenetystä. Tartuntapäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan.

Lisätietoa Melasta

Elintarvikehuolto on osa huoltovarmuutta, josta Suomessa huolehditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kaikissa oloissa. Elintarvikehuollon tavoite on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa määrältään normaalioloja vastaava ravintoenergian saanti (2 800 Kcal eli 11,7 Mj vuorokaudessa). Kansallinen maataloustuotanto on elintarvikehuollon keskeinen perusta.

Huoltovarmuuskeskus päivittää sivuillaan tilannekuvaa.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kauppa toimii tällä hetkellä normaalisti. Häiriöitä logistiikassa, teollisuudessa tai toimituksissa ei ole. Ihmisten ostokäyttäytymisen nopea muutos on voinut aiheuttaa tilapäisiä saatavuushäiriöitä kaupan hyllyillä. Kaupalla on tarvittaessa mahdollisuus itse rajoittaa ostosten määrää hyvän asiakaskokemuksen turvaamiseksi. Tilannetta seurataan aktiivisesti yhteistyössä elintarvikehuoltosektorin toimijoiden kanssa. Markkinoiden toimintavarmuus varmistetaan yhdessä valtion sekä kaupan, teollisuuden, alkutuotannon ja logistiikkatoimijoiden kanssa.

Vaikka ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan tilanteesta, on hyvä muistaa, kansalaisten ei ole tarve hankkia tavanomaista enempää elintarvikkeita tai hygieniatuotteita. Olennaista on huolehtia, että kotivara on kunnossa kolmeksi päiväksi. Kotivarasta löytyvät ohjeet esimerkiksi Marttojen sivuilta. (Martat: Kotivara)

• Toimiva ja häiriötön energiahuolto on elintärkeä yhteiskunnan toimivuuden, muun muassa kuljetusten ja viestinnän kannalta.
• Koronavirustilanteessa sähkön, lämmön ja polttoaineiden saatavuudessa ei Suomessa ole välittömiä ongelmia. Energiamarkkinat toimivat normaalisti. Talouselämän hidastumisen seurauksena sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet. Globaaleilla markkinoilla myös raakaöljyn hinta on tällä hetkellä matala.

Öljytuotteita on valtion varmuusvarastoissa sekä yritysten velvoite- ja muissa varastoissa tarvittaessa usean kuukauden tarpeisiin. Kivihiiltä ja muita kiinteitä polttoaineita on samoin varastoissa. Maakaasua tuodaan putkissa sekä Venäjältä että Baltiasta ja myös korvaavia polttoaineita voidaan käyttää.

Sähkön toimitusvarmuus on luonteeltaan ajantasaista - kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon sekä suurimpien voimalaitosten keskeytymätön toiminta on tärkeää. Pohjoismaiden ja Baltian yhteiset alueelliset markkinat eivät ole uhattuna viruksen takia. Oman tuotannon lisäksi Suomi saa hyvin sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, tarvittaessa myös Baltiasta ja Venäjältä.

• Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on yksittäisen energia-alan laitosvalvomon henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen ja/tai karanteeni. Tärkeintä riskin vähentämiseksi on yritysten ja laitosten oma varautuminen.
• Valmiuslain toimeenpanossa on huomioitu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstö ja esimerkiksi koulussa järjestetään esiopetusta sekä perusopetusta lähiopetuksena 1–3 luokkien oppilaille. Etäopetusta kuitenkin suositellaan, milloin se vanhempien työnteon kannalta on mahdollista.
• Energia-alaa ei koske valtioneuvoston 17.3.2020 valmiuslain nojalla antama asetus, jolla pystytään reagoimaan virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan eräissä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. Tätä asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Normaaliaikojen työaikalainsäädäntö on energia-alalla voimassa, ml. mahdollisuus teettää hätätyötä.
• Ulkomaisten asiantuntijoiden saaminen välttämättömiin korjaus- ja huoltotehtäviin pyritään turvaamaan kaikissa oloissa yhteistyössä rajavalvonnan kanssa.
• Kriittisen henkilöstön koronatestausten osalta sovelletaan THL:n ohjeita.

• Sähköä ja ylipäänsä energiaa riittää Suomessa. Sähköjärjestelmän tila on normaali ja sähkön tukkuhinta on varsin alhainen. Sähköä pääsääntöisesti tuodaan normaaliin tapaan muista Pohjoismaista ja viedään Viroon.
• Sähköhuollon toimitusvarmuus on ajantasaista: kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon, suurimpien voimalaitosten ja ulkomaanyhteyksien toiminta on kriittistä. Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on erilaisten valvomoiden henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen.
• Sähkön ja polttoaineiden saatavuus on elintärkeää koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Korona-tilanteessa korostuvat mm. sairaanhoidon, viestinnän ja logistiikan tarpeet.
• Polttoaineiden saatavuuteen ei odoteta välittömiä ongelmia.

• Laitosten turvallisen käytön varmistaminen kaikissa olosuhteissa on sähköntuotannon edellytys Loviisan ja Olkiluodon ydinlaitoksissa. Keskeiset suojattavat toiminnot liittyvät laitosten käytön turvallisuuteen, turvajärjestelyihin ja säteilysuojeluun. Ydinvoimayhtiöt varautuvat virusepidemiaan monin tavoin varmistaen näin myös ydinenergian tuotantoon tarvittavat osaajat laitoksilla.
• Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla on toimittu monin tavoin riskien rajaamiseksi henkilöstön osalta. On tärkeää varmistaa, että ammattitaitoista henkilöstöä on aina käytössä. Esimerkiksi TVO on kertonut, että konsernissa varaudutaan mahdollisiin koronavirustartuntoihin ja ennaltaehkäistään monin toimenpitein viruksen leviämistä Olkiluodon saarella. Tulevana haasteena epidemian aikana on laitosten vuosihuollot, joissa tarvitaan ulkopuolisia ammattilaista ja ulkomaisia osaajia.
• Viranomaiset ylläpitävät ajantasaista ydinvoimalaitosten tilannekuvaa nyt myös epidemiaan keskittyen. Keskeisiä energia-alan viranomaistoimijoita mm. tilannekuvan kannalta ovat TEM, Säteilyturvakeskus ja Huoltovarmuuskeskus (ml. HV-organisaation poolit), tarvittaessa myös Energiavirasto.

Tämän hetkisen tiedon mukaan virus ei tartu elintarvikkeiden, ei myöskään kalan välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kalan alkutuottajat, jalostajat ja toimitusketjujen toimijat voivat toimia normaalisti pitäen erityistä huolta hygieniasta ja kalan säilyvyydestä. Myös kuluttajat voivat käyttää kalaa ja kalatuotteita kuten tavallisesti. Keskeistä sekä kala-alan toimijoiden että kuluttajien kannalta on, että varotoimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan huolellisesti. On tärkeää, että kalan arvoketju säilyy toimintakykyisenä, jotta meillä on kalaa tarjolla myös jatkossa. Lue lisää koronaviruksesta ja elintarvikkeista Ruokaviraston sivuilta. Lisätietoa meri- ja kalatalousrahaston ja valtiontukien hyödyntämisestä kalatalousalan tukemiseksi osoitteessa merijakalatalous.fi.

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että COVID-19 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole, ei myöskään siitä, että eläimet voisivat sairastua virukseen. Lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Tavaraliikenne jatkuu koronavirustilanteesta huolimatta normaalisti ja rakennusmateriaaleja on Suomessa, eikä niiden loppuminen ole ensisijainen huoli. Sementtiä valmistetaan Suomessa ja raaka-aineita on varastossa.

Ne ovat koulujen sulkeminen sekä eräistä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömien palvelujen määräajoista ja velvoitteista joustaminen. Nämä on tarkemmin määritelty valtioneuvoston asetuksella.

Valmiuslain muita osia voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön myöhemmin. 

Julkisen sektorin työnantajat määräävät etätyöhön ne työntekijänsä, joiden työtehtävät sen mahdollistavat. Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan tarvittaessa työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetusoikeutta rajattiin aluksi niihin 1.–3.-vuosiluokkien oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä toimialoilla. Kriittisten alojen määritelmä herätti vaihtelevia tulkintoja perusopetuksen järjestäjissä, joten linjausta päädyttiin tarkentamaan ja kriittisten alojen määrittelystä koulutuksessa luovutaan. Muutos tuli voimaan 23.3.2020.

Ks. opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 20.3.

(Teksti muokattu vastaamaan 20.3. muutettua hallituksen linjausta.)

Kuntien on suljettava koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat.

Poikkeuksena kuntien on kuitenkin järjestettävä koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3. luokkien lähiopetus. Kouluun ei ole kuitenkaan pakko mennä, vaan myös 1.–3.-luokkalaisia suositellaan vahvasti osallistumaan opetukseen etäopetuksen välityksellä, jos mahdollista.
(Kappale muokattu vastaamaan 20.3. muutettua hallituksen injausta.)

Lisäksi kuntien on järjestettävä erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, ellei näiden vanhempien ole mahdollista järjestää lapsen hoito kotona.

Myös museot, teatterit, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset on suljettava.

Tavalla tai toisella poikkeustilanne vaikuttaa kaikkeen kunnan toimintaan, suoraan tai välillisesti, välittömästi tai viiveellä. Vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi asiakastarpeen muutoksiin, henkilöstön pysymiseen terveenä tai talouteen. 

Kouluja on suljettu pienin poikkeuksin ja eräistä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömien palvelujen määräajoista ja velvoitteista joustetaan. Nämä on tarkemmin määritelty valtioneuvoston asetuksella.

Sosiaalihuollon tarpeen lisääntymiseen on hyvä varautua, mm. kotipalveluiden kysyntä voi nousta, samoin lastensuojelun tarve.

Kuntien hoitama vesi-, jäte- ja energiahuolto on olennaista yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, josta pitää huolehtia. 

Kunnan tukipalveluiden, kuten ruoka-, siivous- ja ict-palveluiden toimivuuden varmistaminen on erittäin tärkeää poikkeusoloissa. 

Pelastustoimen häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa on pyrittävä turvaamaan.

Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Sähköisesti myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua kuntien päätöksentekoon. Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

• varsinaisessa kokouksessa,
• sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
• sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Kokouksissa on siis huolehdittava näistä molemmista. Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä ja osa etäyhteydellä, kunhan yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa.

• Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn 
  (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:6)
• Kuntaliitto on koonnut sähköisiä kokouksia koskeva ohjeistukset verkkoon.

Määräykset eivät koske kunnan toimielimiä. Kokouksia ei kielletä pitämästä.

Varotoimenpiteinä toimielinten kokoontumisia voidaan harventaa ja päättää nyt vain niistä asioista, jotka ovat pakollisia tai muuten kiireellisiä. Valtuuston julkisen kokouksen seuraamisessa tulisi rajoittaa yleisön määrää kymmeneen henkilöön ja kokouksen seuraamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköisiä kanavia.

Hallituksen toimintaohje kokoontumisten välttämisestä ei koske kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Myös yli 70-vuotiaat kunnalliset luottamushenkilöt voivat osallistua kuntien toimielinten kokouksiin. Karanteenista tai terveydellisistä syistä voi kuitenkin tulla käytännössä este osallistua kokoukseen.

Epidemian vaikutuksen suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Jo tässä vaiheessa on selvää, että epidemia lisää kuntien terveydenhuollon menoja. Lisäksi epidemia heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta julkista taloutta ja kuntataloutta sekä vähentää kuntien maksutuloja. Mahdollinen verotulojen lasku näkyy kunnissa varsin nopeasti.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti.

Koronavirukseen liittyvä lisätalousarvio annettiin 20.3.2020. Lisätalousarvio keskittyy koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin ja muihin asiaan välittömästi liittyviin välttämättömiin ja kiireisiin talousarviotarpeisiin, kuten yritysrahoituksen turvaamiseen.

Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat olleet jo pitkään vaikeat. Lähiaikoina huomio kiinnittyy kuitenkin ennen kaikkea käynnissä olevaan kriisiin ja kuntien tukemiseen kriisin hoidossa.

Katso hallituksen tilannekatsaus 23.3. kuntien tilanteesta

(Muokattu 23.3.2020)

Kunnan tilinpäätös vuodelta 2019 on tässäkin tilanteessa käsiteltävä kunnanhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston on puolestaan käsiteltävä se kesäkuun loppuun mennessä.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöntää poikkeuslupia tilinpäätöksen laadinta- ja käsittelyaikatauluun, koska siitä säädetään kuntalaissa. 

Kunnan tilinpäätös voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Tilinpäätöksen laadintaa ja allekirjoittamista on kuvattu myös kunnan toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevassa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa.

Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. 

Kriisitilanteessa nopea, säännöllisesti päivittyvä, selkeä ja tietoon perustuva viestintä on olennaista. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Kunnan on myös poikkeusoloissa annettava riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. 

Valmiuslain muita osia voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön tilanteen kehittyessä. Hallitus viestii heti, jos uusia asetuksia annetaan.

Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

• kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
• selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
• kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
• yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
• kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012)
• Pelastusopiston materiaaleja ja oppaita kuntien varautumiseen liittyen
• Kuntaliitto on kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja kumppanuusverkoston kanssa yhteisen varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työvälineitä kunnille

Euroopan unioni jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttaa toimintansa ja päätöksenteon tilanteen vaatimalla tavalla.

EU:n toiminta koronavirusepidemian aikana | vnk.fi

Kirjastot, nuorisotilat sekä muut harrastuspaikat ja harrastustoiminta suljetaan.

Hallitus suosittaa, että tartuntojen vähentämiseksi myös ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla vältetään.

Aluehallintovirastot suosittavat, että nuorisotyöntekijät jatkavat työtään nuorten parissa. Kasvotusten tehtävän työn sijaan kannustetaan nuorisotyöntekijöitä siirtymään verkkopohjaisille alustoille ja hyödyntämään somea nuorten kanssa tehtävässä työssä.  Myös erilaisia ryhmätoimintoja voidaan järjestää verkkopohjaisesti.

Etsivä nuorisotyöntekijä voi edelleen tavata nuoria. Tapaamisissa tulee suosia sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Kasvokkain tapaaminen on edelleen harkitusti mahdollista THL:n ohjeistukset huomioon ottaen.   

 Verke: vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen verkossa

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava myös poikkeusoloissa.

Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet vanhemmille löytyvät THL:n sivuilta 

Julkaistu 26.3.2020 klo 10.15

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) seuraa koronaviruksen vaikutusta kuluttajiin ja kokoaa verkko-sivuilleen tietoa koronaviruksesta ja kuluttajien asemasta liittyen matkustamiseen sekä palveluiden ja tapahtumien peruuttamiseen. KKV päivittää verkkosivuillaan julkaistua ohjetta sitä mukaa, kun asiat selviävät. Useita tilanteita voidaan joutua arvioimaan vasta jälkikäteen ja tapauskohtaisesti.

KKV: Koronavirus ja kuluttajan oikeudet

Kuluttajaneuvonta vastaa: 12+1 kysymystä koronasta

Pääsääntöisesti kyllä. Kuluttajien oikeudet peruutustilanteissa vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, onko kuluttajan ostama matka niin sanottu omatoimimatka (esim. pelkät lennot) vai matkapaketti (esimerkiksi lennon ja hotellin yhdistelmä). Matkapaketin ostaneen kuluttajan oikeudet ovat pääsääntöisesti paremmat kuin esimerkiksi pelkät lennot ostaneen omatoimimatkailijan.

Tarkempaa tietoa KKV:n sivuilla

Pääsääntö tällaisessa tilanteessa on, että yleensä kuluttajalle tulee palauttaa hänen palvelusta maksamansa hinta. Kuluttajan kannattaa siis olla yhteydessä palveluntarjoajaan.

Tarkempaa tietoa KKV:n sivuilla 

Kuluttajaoikeudellisissa ongelmatilanteissa kannattaa ensin yrittää neuvotella vastapuolen kanssa ja tutustua KKV:n verkkosivuilla oleviin ohjeisiin. Jos asia ei etene, voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, josta saa tietoa, ohjeita ja sovitteluapua kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin riitatilanteisiin.

Tarkempaa tietoa kuluttajaneuvonnan verkkosivuilla

Kuluttajaneuvonta vastaa: 12+1 kysymystä koronasta

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

 

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta 

Ulosotossa voidaan ottaa huomioon velallisen heikentynyt taloustilanne tietyin edellytyksin (valtakunnanvoudinviraston tiedote 17.3.2020)

Neuvoja korona-aikaan löytyy myös Takuusäätiön sivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 12.30, päivtetty 2.4.

Maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vesihuoltolaitoksille, niitä valvoville kunnan terveydensuojeluviranomaisille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille suositukset vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi mahdollisen koronavirusepidemian varalta.

Tämän hetkisen tiedon mukaan uuden koronaviruksen leviämistä talousveden välityksellä ei pidetä todennäköisenä. Viruksesta ei myöskään arvioida aiheutuvan erityistä riskiä jätevedenpuhdistamolla työskenteleville.

Ohjeistus ei tuo vesihuoltolaitoksille uusia velvoitteita, sillä varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön: vesihuoltolakiin ja terveydensuojelulakiin.

Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksen huolehtimaan verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.

Terveydensuojelulain nojalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi.

Jotta yhteiskunnan perustoiminnot voidaan ylläpitää myös koronavirusepidemian aiheuttamassa häiriötilanteissa, on välttämätöntä turvata vesihuollon toimintavarmuus. Erityisesti suuret taajamat sekä runsaasti puhdasta talousvettä tarvitsevat toiminnot, kuten terveyskeskukset, sairaalat ja elintarviketeollisuus ovat hyvin haavoittuvia, jos vesihuoltopalvelut häiriintyvät.

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian mahdollisesti laajentuessa on tärkeää, että vesihuoltolaitokset ja kunnat varmistavat yhteistyössä muiden alueen vesihuoltolaitosten, viranomaisten sekä keskeisten vesihuollon asiakkaiden kanssa häiriötilannesuunnitelmiensa sekä näihin sisältyvien toimintaohjeidensa ajantasaisuuden.

Vesihuollon toimintavarmuutta voi uhata tilanne, että iso osa vesihuoltolaitosten henkilökunnasta sairastuisi. Siksi vesihuoltolaitoksia kehotetaan varmistamaan riittävät voimavarat vesihuollon kriittisten tehtävien hoitoon olemassa olevia häiriötilannesuunnitelmia hyödyntäen.

Vesihuoltolaitoksia kehotetaan varautumaan myös mahdollisiin häiriöihin palveluntarjoajien, kuten laboratorioiden sekä kemikaalitoimittajien toiminnassa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, p. 02951 63315, [email protected]
neuvotteleva virkamies Katri Vasama, MMM, luonnonvara- ja vesitalousyksikkö, p. 050 595 5317, [email protected]

Ohje: Vesihuollon varautuminen koronaviruksen aiheuttamassa tautiepidemiassa

Kyllä, tuomioistuimet jatkavat toimintaansa kuten muukin hallinto. Istuntoaikojen siirtoja ja käsittelyjen lykkäytymisiä varmasti tulee, mutta siitä tuomioistuin ilmoittaa asianosaisille suoraan.

Julkaistu 18.3.2020

 

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että COVID-19 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole, ei myöskään siitä, että eläimet voisivat sairastua virukseen. Lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

Koronakriisi voi muuttaa monen ihmisen taloudellista tilannetta. Mitä olisi hyvä huomioida, kun tulot pienevät? Mitä kannattaa huomioida, jos olet ottamassa lainaa? Vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin löytyy talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta. 

Neuvoja omaan taloustilanteeseesi saat talous ja velkaneuvonnan chatista ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta. Chat on avoinna arkisin klo 10–12. Chat ja oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät verkkopalvelusta oikeus.fi 

 

Katso neuvoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta 

Ulosotossa voidaan ottaa huomioon velallisen heikentynyt taloustilanne tietyin edellytyksin (valtakunnanvoudinviraston tiedote 17.3.2020)

Neuvoja korona-aikaan löytyy myös Takuusäätiön sivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 12.30, päivtetty 2.4.

Vastaukset näihin ja muutamiin muihin liikkumisrajoituksia koskeviin kysymyksiin löytyvät sisäministeriön verkkosivuilta

Julkaistu 26.3.2020 klo 11.00

Suomessa käyttöön otetut valmiuslain  säännökset eivät anna puolustusvoimille lisätoimivaltuutuksia.

Puolustusvoimat on valmistautunut toteuttamaan valmiuden kannalta välttämättömät tehtävät kaikissa olosuhteissa. Se on varmentanut johtamiskykynsä. Henkilökuntaa ja varusmiehiä vuorotellaan eri tehtävissä tartuntariskin minimoimiseksi.

Puolustusvoimat valmistautuu tukemaan muita viranomaisia tarpeen mukaan antamalla virka-apua. Kyseessä voi olla esimerkiksi materiaali- tai kuljetustukea tai esimerkiksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntija-apua.

Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksen vaikutuksista puolustushallintoon on koottu puolustusministeriön verkkosivuille.

Puolustusministeriö: Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksen vaikutuksista puolustushallintoon

Edustustot eivät tällä hetkellä ota vastaan viisumi- ja oleskelulupahakemuksia, mutta tilannetta arvioidaan uudelleen tarvittaessa. Nyt käsittelyssä oleviin viisumihakemuksiin liittyvät passit palautetaan, eikä hakemuksia käsitellä. Jo vastaanotetut oleskelulupahakemukset toimitetaan Maahanmuuttovirastolle käsiteltäväksi. Oleskelulupahakemuksiin liittyvät haastattelut edustustoissa on toistaiseksi keskeytetty.

Maahanmuuttoviraston, TE-toimistojen ja ELY-keskuksen lupakäsittelyssä priorisoidaan huoltovarmuuden, terveydenhuollon ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämätön työ. Viranomaiset tiedottavat asiasta lisää myöhemmin.

Pääsääntönä tässäkin on tarpeettoman matkustaminen rajoittaminen. Rajavartiolaitoksen linjauksen mukaisesti Suomen myöntämällä oleskeluluvalla ensimmäistä kertaa maahan saapuva kolmannen maan kansalainen voi kuitenkin saapua Suomeen 31.3.2020 saakka, jos hän on jo matkustamassa Suomeen tai aloittamassa matkustuksensa saapuakseen Suomeen, ja hän on ennen matkustamistaan sopinut asumisjärjestelyistään Suomessa. Mainitun määräajan jälkeen oleskeluluvalla ensimmäistä kertaa maahan saapuva voi saapua Suomeen vain, jos kyse on välttämättömästä liikenteestä.

Onnistuu vain Ruotsista ja Norjasta.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

Kausityölain mukaan kausityöhön oikeuttava lupa myönnetään koskemaan työtä yhden tai useamman nimetyn työnantajan palveluksessa kerrallaan. Kausityöhön oikeuttava lupa voidaan uudistaa, jos kausityöntekijän työsopimusta saman työnantajan palveluksessa jatketaan tai kausityöntekijä siirtyy kausityöhön toisen työnantajan palvelukseen.

TEM valmistelee hallituksen esitystä, jonka mukaan kausityölain nojalla myönnetty oleskelulupa, viisumi tai kausityötodistus oikeuttaisi työntekoon kaikilla huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta olennaisilla aloilla ja tehtävissä vallitsevan poikkeustilan aikana.

Tämä edellyttäisi tällä hetkellä uuden jatkoluvan hakemista. TEM valmistelee hallituksen esitystä, jonka mukaan ulkomaalaislain nojalla myönnetty oleskelulupa tai viisumi oikeuttaisi työntekoon kaikilla huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta olennaisilla aloilla ja tehtävissä vallitsevan poikkeustilan aikana.

Euroopan unioni jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttaa toimintansa ja päätöksenteon tilanteen vaatimalla tavalla.

EU:n toiminta koronavirusepidemian aikana | vnk.fi

Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Näin ollen on päädytty ottamaan käyttöön valmiuslaki. Hallitus on tehnyt linjaukset toimenpiteistä ja antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset sekä soveltamisasetukset eduskunnalle 17.3.2020.

Valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset, lisätietoa valmiuslain käyttöönottamisesta sekä tietoa muista koronavirustilanteen poikkeusoloissa annetuista lakihankkeista löytyy kootusti eduskunnan verkkosivuilta.

Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa | eduskunta.fi