Toimitusministeristön toiminta

Pääministeri Juha Sipilä pyysi tasavallan presidentiltä hallituksensa eroa perjantaina 8. maaliskuuta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi eronpyynnön, mutta pyysi Sipilän hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä. Tällä sivulla on kysymyksiä ja vastauksia tilanteesta.

Oikeuskanslerin lausunto toimitusministeristön toimivallasta 15.3.2019
Oikeuskanslerin lausunto toimitusministeristön asemasta 5.3.2019 

Kysymyksiä ja vastauksia toimitusministeristön asemasta

  • Onko Suomessa tällä hetkellä hallitusta?

    Tasavallan presidentti pyysi pääministeri Sipilän hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä siihen saakka, kunnes uusi hallitus on nimitetty. Suomella on siis edelleen hallitus, mutta sillä ei ole eduskunnan poliittista luottamusta. Tämän vuoksi toimitusministeristön toimivaltuudet ovat käytännössä pienemmät kuin eduskunnan poliittista luottamusta nauttivan hallituksen.

    Tasavallan presidentti myöntää hallitukselle eron ja nimittää uuden hallituksen tasavallan presidentin esittelyssä.

  • Onko eronpyynnöllä vaikutusta eduskuntavaalien aikatauluun?

    Eduskuntavaalit järjestetään suunnitelmien mukaisesti. Vaalipäivä on 14. huhtikuuta 2019.

    Lisätietoa eduskuntavaaleista

  • Miten eronpyyntö vaikuttaa Suomen EU-politiikan hoitamiseen?

    Ministeritason vaikuttamista jatketaan EU-ministerivaliokunnassa linjattujen tai valtioneuvoston yleisistunnossa päätettyjen kantojen pohjalta, joista on sovittu yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa.

    Suomen puheenjohtajakauden lähestyminen sekä unionin seuraavan viiden vuoden toimintaa ohjaavan strategien valmistelu korostavat vaikuttamistyön merkitystä. Vakiintuneita menettelyjä noudattamalla varmistetaan, että Suomella on yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa. Se, että hallitus toimii toimitusministeristönä, ei vaikuta eduskunnan rooliin EU-asioiden valmistelussa.

    Tiedote: EU-ministerivaliokunnassa tulevien viikkojen EU-vaikuttaminen ja maaliskuun Eurooppa-neuvosto

  • Mikä on toimitusministeristön asema ja toimivalta?

    Toimitusministeristön asemasta ei ole tarkkoja säännöksiä. Sillä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä. Toimitusministeristönä toimivan hallituksen asemaa määrittävät valtiosääntötulkinnat ja -käytännöt.

    Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää seuraavalle hallitukselle. Toimitusministeristö ei enää toteuta hallitusohjelmaa. Lisäksi sen edellytetään pidättäytyvän uusista tai laajakantoisista poliittisista aloitteista, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen toimintamahdollisuuksiin.

    Toimitusministeristö voi esimerkiksi antaa valtioneuvoston asetuksia ja tehdä hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa. Toisaalta vakiintuneesti katsotaan, että se ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin.

    Toimitusministeristön toimivallan rajat on jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen harkittava asiaa valmistelevassa ministeriössä. Oikeuskanslerinvirasto tukee ministeriöitä harkintavallan käytössä.

    Lisätietoa toimitusministeristön asemasta

  • Voiko toimitusministeristö antaa hallituksen esityksiä?

    Toimitusministeristö ei voi antaa eduskunnalle hallituksen esitystä tai täydentävää hallituksen esitystä. Poikkeuksena voivat olla lähinnä kiireisiä kansainvälisiä asioita koskevat esitykset.

    Toimitusministeristö ei voi peruuttaa eronpyynnön jättäneen hallituksen hallitusohjelmaan perustuvia tai muuten poliittisesti keskeisiä lakiehdotuksia.

  • Voiko toimitusministeristölle tehdä kirjallisia kysymyksiä?

    Kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin vastataan edelleen perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti.

  • Voiko toimitusministeristö antaa valtioneuvoston asetuksia?

    Pääsääntöisesti valtioneuvoston asetuksen antamisessa on kyse lainsäädäntövallan käyttämisestä ja asetuksissa voi olla merkittäviä yhteiskuntapoliittisia linjauksia. Näiden tulisi tapahtua parlamentaarisella vastuukatteella, eivätkä ne siten sovellu toimitusministeristölle. Poikkeuksena ovat teknisluonteiset, esimerkiksi eduskunnan hyväksymän lain tai talousarvion toimeenpanoon liittyvät asetukset, joissa ei ole merkittävää yhteiskuntapoliittista harkintaa. Samoin voidaan antaa asetuksia, jotka liittyvät kansainvälisen velvoitteen toimeenpanoon.

  • Voidaanko lakeja käsitellä eduskunnassa toimitusministeristön aikana?

    Hallituksen eronpyyntö ja jatkaminen toimitusministeristönä ei vaikuta eduskunnan toimivaltaan hyväksyä siellä vireillä olevia lakeja. Lait, joiden käsittely jää eduskunnassa kesken vaalikauden päätyessä, raukeavat. Poikkeuksena tästä ovat vain kansainväliset asiat. Seuraava hallitus päättää, antaako se rauenneen lakiesityksen uudelleen eduskunnalle.

  • Mitä nimityksiä toimitusministeristö voi tehdä?

    Toimitusministeristö ei ratkaise valtion ylimmän virkamiesjohdon nimitysasioita, jollei yksittäistapauksessa ole erityisiä perusteita. Näitä virkoja ovat valtion virkamieslain 26 §:n 1–4 kohdissa tarkoitetut virat, joita ovat

    1. valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri
    2. puolustusvoimain komentaja
    3. valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö sekä näitä virka-asemaltaan vastaavat ministeriön virkamiehet (viimeksi mainitut luetellaan valtion virkamiesasetuksen 28 §:ssä)
    4. välittömästi ministeriöiden alaisten virastojen päälliköt ja valtion liikelaitosten toimitusjohtajat (poikkeukset luetellaan valtion virkamiesasetuksen 28 §:ssä)

    Näihin virkoihin toimitusministeristö siis ei lähtökohtaisesti nimitä tai tee nimittämisestä ratkaisuehdotusta tasavallan presidentille. Muut nimitysasiat voidaan pääsääntöisesti käsitellä.

  • Voiko toimitusministeristö nimittää suurlähettiläitä?

    Diplomaattisella uralla olevien virkamiesten tehtävissä ei ole kyse virkaan nimittämisestä vaan tehtävään määräämisestä. Kansainvälisten suhteiden hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi toimitusministeristö voi tehdä tehtävään määräämisestä päätöksiä ja ratkaisuehdotuksia tasavallan presidentille. Sellaisista ulkoasiainhallinnon ylimmän virkamiesjohdon virkanimityksistä, jotka eivät kuulu diplomaattisen uran tehtäväkierron piiriin, toimitusministeristön on pääsääntöisesti pidättäydyttävä.

    Ulkoasiainhallinnon viroista ja tehtävistä säädetään ulkoasiainhallintolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta.

  • Mitä toimielimiä toimitusministeristö voi asettaa?

    Toimitusministeristö voi asettaa toimielimiä, joista säädetään laissa tai asetuksessa. Suositeltavaa on, että ministeriön virkamiesjohto asettaa ministeriön toimivaltaan kuuluvat toimielimet, joilla on valmistelu- tai toimeenpanotehtäviä, esimerkiksi työryhmät. Uusi hallitus tekee poliittiset valmistelua koskevat linjaukset.

  • Mitä muita päätöksiä toimitusministeristö voi tehdä?

    Toimitusministeristö voi tehdä yksittäistapauksia koskevia päätöksiä, esimerkiksi myöntää lupia, valtionavustuksia tai jakaa määrärahoja, jos päätöksiin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa. Tällaista harkintaa päätöksenteossa on usein silloin, jos päätöksenteon edellytyksiä ei ole lainsäädännössä tai valtion talousarviossa tarkasti määritelty.

    Toimitusministeristö voi panna täytäntöön päätöksiä, jotka hallitus on ennen eronpyyntöään sitovasti ratkaissut. Toimitusministeristö voi myös päättää rahoituksesta esimerkiksi valtioyhtiöille, jos rahoitukseen on eduskunnan antama yksilöity valtuus talousarviossa.

  • Onko eronpyynnöllä vaikutusta valtioneuvoston istuntoihin?

    Hallitus kokoontuu myös jatkossa valtioneuvoston yleisistuntoon, joka järjestetään pääsääntöisesti joka torstai kello 13. Myös esittelyjä tasavallan presidentille pidetään normaalisti, pääsääntöisesti joka toinen perjantai kello 11.

    Ministerivaliokuntien kokouksia pidetään tarpeen mukaan. Valiokuntia ovat EU-ministerivaliokunta, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, raha-asiainvaliokunta  ja talouspoliittisen ministerivaliokunta.

    Tietoa istunnoista