Oikeusministeriö on julkaissut selvityksen, joka käsittelee kieliryhmien oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslain näkökulmasta. Kieliryhmillä on laaja liikkumatila kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Julkinen valta voi tukea kieliryhmiä esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen ja perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan kautta.

Hallitus tulee käynnistämään kuurojen ja viittomakielisten valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin yhdessä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa. Oikeusministeriö on vastannut prosessin jatkovalmistelusta vuoden 2023 lopusta alkaen. Valmistelu jatkuu tiiviissä yhteistyössä yhteisön kanssa valtioneuvoston kanslian työryhmän esitysten pohjalta.

Valtion henkilöstöstä lähes 95 % on suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä noin 3,7 % kun taas väestöstä keskimäärin 86,5 % on suomenkielisiä ja 5,2 % ruotsinkielisiä. Tämä ilmenee oikeusministeriössä valmistuneesta valtion viranomaisten kielitaitoa koskevasta selvityksestä.

Kansalliskielistrategia hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Uusitulla strategialla halutaan turvata kaikkien oikeus palveluun kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi, sekä parantaa kieli-ilmapiiriä.

Ruotsinkieliset suomalaiset kokevat, että he saavat aiempaa heikommin valtiolta palvelua omalla kielellään. Saamenkielisten palvelujen saannin haasteena on saamenkielisten työntekijöiden puute sekä riittämätön tieto siitä, mitä palveluja on saatavilla. Viittomakielisten viranomaisasioinnissa suurin haaste taas on tulkkauksen järjestäminen. Nämä seikat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.