Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Pääministeri Juha Sipilän juhlapuhe Päättäjien Metsäakatemian tilaisuudessa

Valtioneuvoston viestintäosasto
16.11.2016 10.31
Puhe

Metsä - tulevaisuuden kasvulähde

(muutosvarauksin)

Arvoisat metsäakateemikot, metsien miehet ja naiset!

Päättäjien Metsäakatemia on kaksi vuosikymmentä lisännyt metsäalan tietämystä maamme keskeisten vaikuttajien keskuudessa. Samalla fooruminne on monin tavoin edistänyt erilaisten ihmisten kohtaamista, ristipölytystä yli yhteiskunnan eri sektorirajojen. Esitän heti tähän alkuun lämpimät onnittelut valtioneuvoston puolesta 20-vuotiaalle instituutiolle.

Metsäsektorin tulevaisuus ei näyttänyt kovin valoisalta, kun Metsäakatemiaa käynnistettiin 1990-luvun puolivälissä. Moni kyseenalaisti metsäteollisuuden aseman vientiteollisuutemme ja koko yhteiskuntamme tukipilarina. Jälkiteollisen palveluyhteiskunnan visionäärit kuvasivat perinteisen metsäteollisuuden auringonlaskun alana, katoavana kansanperinteenä.

Toisin on käynyt. Hallitusohjelmammekin luottaa siihen, että Suomi nousee metsästä ja olemme asettaneet sille vahvoja tavoitteita. Metsäsektori on raivannut risukoitaan ja tehnyt tilaa uudelle kasvulle. Biotalous toimii hallituksen muutoksen ajurina Suomen suunnan kääntämiseksi – kasvun ja työpaikkojen luomiseksi koko Suomessa. Ohjelmamme mukaan puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Puun jalostusarvoa ja metsätilakokoa kasvatetaan. Sukupolvenvaihdoksia vauhditetaan. Tavoitteena on yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito.

Metsäteollisuuden uusiutumisen nopeus on yllättänyt monet. Metsäsektori on raivannut risukoitaan ja tehnyt tilaa uudelle kasvulle. Koko metsäalalla on tapahtunut iso strateginen muutos. Menneinä aikoina korjatut puut jalostettiin lähes yksinomaan sahatavaraksi, selluksi ja paperiksi. Nykyisin kuitupitoisista jakeista kilvoittelevat yhä useammat tuotteet ja toimialat. Tekstiiliteollisuus korvaa puuvillaa liukosellulla. Elintarviketeollisuus hyödyntää monipuolisesti ravinnoksi kelpaavia puun eri ainesosia. Kemian teollisuudelle puukuitu on aarreaitta.

Hyvät kuulijat!

Keskeisimmät kehityksen ajurit metsäsektorilla ovat biotalousbuumi ja Pariisin ilmastosopimus. Metsiltämme odotetaan yhä enemmän puuta ja samanaikaisesti yhä enemmän kaikkea muuta.

Samalla kertaa metsistämme etsitään positiivisia ratkaisuja fossiilitalouden selättämiseen ja ympäristönsuojeluun. Metsällä onkin merkittävä rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa.

Näiden moninaisten odotusten yhtäaikainen täyttäminen on täysin mahdollista. Pystymme tarvittaessa tuottamaan puuta vielä paljon nykyistä enemmän hyvällä metsänhoidolla ja metsänjalostuksella. Kasvu avaa mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan ja laajempaan tuotantoon. Pystymme myös pitämään huolta luonnon monimuotoisuudesta sekä tarjoamaan aivan uusia palveluja metsissämme virkistäytyville ja matkaileville ihmisille.

Hyvät kuulijat,

Kansainvälisen kilpailukykymme kohentaminen nostaa metsäiset maaseutualueemme uudella tavalla keskiöön. Suomen pärjääminen maailmalla perustuu ennen kaikkea luonnonvaroihimme. Metsä- ja muut luonnonvaramme sijaitsevat enimmäkseen maaseutualueilla.

Valtaosa maamme vientiteollisuuden tuotannosta tahkotaan maakunnissa. Niin ikään valtaosa energiasta tuotetaan kaupunkikeskusten ulkopuolella. Jokapäiväinen leipämme tuotetaan pääasiassa maaseutualueilla. Koko ajan yhä tärkeämmäksi nouseva juomakelpoinen vesikin tulee maaseudulta.

Uskon vahvasti, että biotalous on todellakin aito hyppäys uuteen maailmaan. Siellä uusiutuvien luonnonvarojemme ja erinomaisen osaamisemme turvin pystymme tuottamaan entistä enemmän ja yhä monipuolisempaa hyvinvointia.

Luonto itsessään on valtava biojalostamo. Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävästi ja yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta optimaalisella tavalla edellyttää metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamista. Tarvitaan paljon vuorovaikutusta eri intressiryhmien kesken. Tätä tarkoitusta ajatellen Päättäjien Metsäakatemia on ollut erittäin onnistunut konsepti. Sille on vahvistuva sosiaalinen tilaus tulevaisuudessa.

EU:n päättäjät tarvitsevat vahvempaa metsätietoutta. Olisiko tässä paikka Suomen rakentaa EU:n oma ”Metsäakatemia” EU:n päättäjille?  

Luonnonvarojen niukkuuden ennakoidaan olevan ihmiskunnalle jopa nopeammin eskaloituva ongelma kuin ilmaston lämpeneminen. Yhä jatkuva väestönkasvu lisää kilpailua maankäytöstä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen on pakko laskea, mutta samalla aikaa koetun hyvinvoinnin halutaan kaikkialla kasvavan. Painotusta on tarpeen siirtää pois uusiutumattomista luonnonvaroista kohti uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Resurssiviisaus, kiertotalous, uusiutuva energia, hiilineutraalisuus, cleantech ovat kaikki arkijärkeenkäypiä periaatteita. Vaikka noita asioita ei ole ennen vanhaan näillä nimillä kutsuttu, niin itse asiassa ne ovat kuuluneet iät ja ajat hyvään suomalaiseen huushollinpitoon; tyyliin ”vie mennessäsi, tuo tullessasi”. 

Hyvinvointi- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme yhä enemmän puuta: enemmän puuta teollisuuden rattaisiin edelleen jalostettavaksi, enemmän puuta myös hiilinieluihin – niin pitkäkestoisiin puutuotteisiin kuin kasvavaan puustoon.

Kansallisen metsästrategian mukaan metsiemme hakkuumäärää on tavoitteena lisätä 15 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Puuntuotannollinen kestävyys ei ole silti uhattuna, sillä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan tavoitteeseen voidaan päästä luonnon monimuotoisuus turvaten. Tämä edellyttäisi jatkossa nykyistä enemmän jättö- ja lahopuita. Myös METSO-ohjelmaa tulisi jatkaa. Tätä pitemmällekin voi visioida. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme puuston kasvua on mahdollista lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se on useita kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin nyt.

Kun puun pitää venyä moneksi, on selvää, että puun käytön lisäämisessä puun polttaminen ei voi olla ykkösvaihtoehto. Selvää on myös se, että niin kauan kuin tässä maassa poltetaan öljyä tai kivihiiltä, kansantalouden ja ympäristön kannalta on suotavaa pitää puu energialähteiden kilpailukykyvertailuissa näitä edellä.

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa auttaa olennaisesti, jos pystymme ottamaan ison loikan eteenpäin puurakentamisessa. Hiilen varastoiminen rakennuspuuhun uus- ja korjausrakentamisessa on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Jotta puun käyttöä pystytään lisäämään rakentamisessa, on puun käytön kehittäjien syytä kulkea käsi kädessä betoni-, teräs- ja lasirakentamisen kehittäjien kanssa. Puurakentamisen edistäminen on nähty ehkä liiaksi pelkästään ”puhdasoppisten” puurakennusten edistämisenä, jossa tavoitellaan puun käyttöä ainoana rakennusmateriaalina. Ehkä vielä tätä enemmän mahdollisuuksia avaa kuitenkin ”sekakäyttö” eli ajattelumalli, jossa puun osuutta lisätään läpileikkaavasti kaikessa rakentamisessa. On järkevää käyttää kuhunkin rakenteeseen ja rakennuksen osaan sellaista materiaalia, joka kyseiseen tarkoitukseen parhaiten soveltuu.

Puun kilpailukykyä rakentamisen materiaalina edistää puurakennusten terveellisyys. Ylipäänsä terveys, hyvinvointi ja virkistys ovat isoja nousevia trendejä. Niiden ympärille syntyy varmasti paljon uutta metsiin liittyvää liiketoimintaa.

Hyvät kuulijat,

Suomi haluaa näyttää maailmalle suuntaa. Puunkasvatuksessa ja -korjuussa meillä on jo käytössä maineikkaat paikkatietojärjestelmät ja monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmät. Äänekoskelle on valmistumassa maailman ensimmäinen aito biotuotetehdas.

Älykkäät teknologiat, robotiikka, keinoäly, puettava teknologia, 3D ja sen sellaiset ovat tulevaisuuden kehittämisen avainsanoja. Niiden avulla parannetaan resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutta. Sovellusten kehittämisessä ohjenuorana ja tähtäimenä tulee olla kokonaishyvinvoinnin kohentaminen. On vain ajan kysymys, milloin hankalien paikkojen puunkorjuutöitä aletaan hoitaa kauko-ohjauksella robotiikan avulla.

Tarvitsemme edelleen uutta tietopohjaa, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta. Tätä ei synny ilman monipuolista vuorovaikutusta. Ennakkoluuloton yhdessä tekeminen ja yhteistyö eri toimialojen osaajien kesken auttaa ratkomaan monimutkaisia ja kryptisiä kysymyksiä ja sitä kautta luomaan jotain kokonaan uutta. Kun Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, juhlateemamme onkin juuri tästä syystä ”Yhdessä”.

Perinteisen puunjalostusteollisuuden rinnalle on syntymässä uusi biomateriaaliyhteisö. Metsien ja puiden monien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitsemme biotaloustalkoisiin mukaan aiempaa monipuolisemman joukon asiantuntijoita: uusia ihmisiä alan sisälle tekijöiksi, alan liepeille kehittäjiksi, uusien impulssien tuojaksi ja vastavuoroisesti muille toimialoille viestiä viemään. Tarvitsemme uusia nuoria ja jo muilla sektoreilla kannuksensa hankkineita kokeneita konkareita.

Pari vuotta sitten valmistuneen Suomen biotalousstrategian tavoitteeksi asetettiin luoda alalle huimat 100 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden ytimessä olevaa metsäalaa palvelevat koulutuskanavat eivät tähän tietenkään riitä - eikä niiden tarvitsekaan riittää. Biotalouden on tarjottava mieluisia maalintekopaikkoja myös sellaisille ihmisille, joita käsitteet ”kiintokuutio” tai ”koivusellu” eivät energisoi. Biotalouden on pystyttävä houkuttelemaan pariinsa myös kemistejä, ekonomeja ja humanisteja – kuin myös taiteilijoita ja nikkareita.

Päättäjien Metsäakatemia on osaltaan vaikuttanut siihen, että olemme nyt saavuttaneet tilanteen, jossa meidän ei enää tarvitse kääntää metsäsektorin kehityksen suuntaa - vaan pikemminkin meidän tarvitsee vain edesauttaa jo hyvään vauhtiin päässyttä muutosta.

Toivotan Päättäjien Metsäakatemialle jatkuvaa menestystä pitkälle tulevaisuuteen sekä kaikille teille akateemikoille energiaa ja valoa alkavaan talvikauteen!

 
Sivun alkuun