Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen puhe Farmari-näyttelyssä 2.7.2015

Maa- ja metsätalousministeriö
2.7.2015 11.00
Puhe

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen puhe Farmari-maatalousnäyttelyssä Joensuussa 2.7.2015

Arvoisat Farmari-näyttelyn vieraat ja järjestäjät,

- Kiitos kutsusta Joensuun Farmariin, perinteiseen ja aitoon maatalousnäyttelyyn. On hienoa, että saamme yhdessä tälläkin tavoin tuoda esille monipuolisesti maatalouden ja maaseudun ammattiasioita ja koko ruokaketjua. Farmari on todellinen maatalouden ja maaseudun ammattilaisten sekä kuluttajien kohtaamispaikka.

- Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kestävän kasvun ja työllisyyden tielle. Suomen suunta voi muuttua vain työllä, yrittämisellä ja toimeliaisuudella. Nämä ovat asioita, jotka jokainen suomalainen maaseutuyrittäjä tuntee henkilökohtaisesti - olkoonpa työ sitten peltojen viljelyä, lehmien tai metsän hoitoa, yrittäjyys yhtä kuin maatilamyymälä, luontopalvelujen järjestäminen tai metallipaja ja toimeliaisuus kaikkea sitä, mitä kannustava työ ja aktiivinen yrittäminen pitävät sisällään. Meillä on osaavat, sisukkaat ja ratkaisuja etsivät maaseudun yrittäjät, puhdas ympäristö ja runsaat luonnonvarat. Kun nämä kaikki yhdistetään kykyyn ja mahdollisuuksiin uudistua, voimme palauttaa taloudelliseen nousuun tarvittavan ketteryyden ja kilpailukyvyn.

- Hallitusohjelmassa on laadittu viisi strategista tavoitetta ja kunkin tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan kärkihankkeet.  Näiden kärkihankkeiden toteuttamisessa on maa- ja metsätalouden sekä ympäristöhallinnon toimenpiteillä hyvin keskeinen merkitys.  Hallitus seuraa strategisten tavoitteiden ja kärkihankkeiden toteutumista kahden viikon välein strategiaistunnoissaan. Tämäkin takaa, jotta uudistaminen on jatkuvaa ja hallinto toimii vireästi. Julkisen talouden ohella kaikkien kansalaisten toivotaan osallistuvan yhdessä maamme rakentamiseen. Tarvitsemme yhteistä luottamusta ja nyt tarvitsemme enemmän luovuutta kuin valvontaa.

- Hallitusohjelmassa yhtenä päätavoitteista on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Tavoitteena on, että Suomi on bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Keskeinen resurssi tässä työssä ovat hyvinvoivat metsämme. Ohjelmalla puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä. Metsätilojen kokoa kasvatetaan ja metsätaloutta suunnataan kohti yrittäjämäistä toimintamallia. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään ja metsä- ja yrittäjävähennystä lisätään. Suomen metsistä kerätään merkittävästi tietoa ja nyt näitä metsävaratietoja tullaan hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Samalla kehitetään sähköisiä palveluja metsäsektorille.

- Hallitus on luvannut ohjelmassaan parantaa maatalouden kannattavuutta ja vahvistaa maatilojen maksuvalmiutta. Tämä perustuu pitkälti siihen, ettei elinkeinoon luoda uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita, vaan olemassa olevia normeja tarkastellaan kriittisesti, turhaa sääntelyä ja byrokratiaa puretaan ja etsitään luovia ratkaisuja. Esimerkkinä näistä voisin mainita ympäristölupamenettelyt, kaavoitusprosessit ja rakentamissäätelyn.
Maa- ja metsätalousministeriössä byrokratian purku on otettu hyvin vakavasti ja työhön on lähdetty tosi mielellä. Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio jalkautuu maakuntiin ja tulee käymään maatiloilla ja elintarvikealan yrityksissä keräämässä ensi käden esimerkkejä, miten byrokratia vaikuttaa maatilojen ja maaseutuyritysten toimintaan. Yhdessä yrittäjien kanssa pohdimme ratkaisuja, miten toimintoja helpotetaan ja yksinkertaistetaan.

Maa- ja elintarviketaloudessa hallinnolliseen taakkaan vaikuttavat pitkälti EU:sta tulevat määräykset. Näiden sisältöön Suomen on nyt vaikutettava aktiivisesti.  Esimerkiksi EU:n luomuasetuksen valmistelussa pyrimmekin vahvasti riskiperusteiseen tuotantotarkastusmenettelyyn jokavuotisen tarkastuksen sijaan. Tämä säästää viljelijän kustannuksia ja helpottaa hallinnollista taakkaa ilman, että elintarviketurvallisuus vaarantuisi.

Byrokratiaan liittyy osaltaan myös viime aikoina paljon puhuttanut edellisen hallituksen aikana valmisteltu nitraattiasetus. Viljelijät ovat olleet epätietoisia, mitä tarkoittaa asetuksen vaatimus, jossa todetaan, että lannan lastaukseen käytettyjen paikkojen tulee olla rakenteeltaan tiiviitä ja sitten ohjeistuksessa tiiviyttä verrataan asfaltoituun alueeseen. Totean heti, että asfalttifirmaa ei nyt tilalle ole tämän takia tarvetta lähteä tilaamaan. Kyllä tässä riittää esimerkiksi murskealusta, joka koneiden painoista on tiivistynyt ja josta tarvittaessa yliroiskunut lanta n poistettavissa.

- Maatalouden kannattavaan kasvuun panostetaan vahvasti investointitukien avulla turvaamalla maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitus. Uuden teknologian käyttöönottoa ja tuotantoyksiköiden koon kasvattamista tuetaan MAKERAn kautta maatalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

- Tuottajien asemaa ja neuvotteluvoimaa markkinoilla parannetaan mahdollistamalla tuottajaorganisaatioiden perustaminen nykyistä laajemmin. Myös kilpailulainsäädännön muutosmahdollisuuksia arvioidaan. Isojen ketjujen määräävä markkina-asema ei saa kahlita tuottajien toimintaedellytyksiä.

- Lisäarvoa markkinoilta tavoitellaan myös luomu- ja lähiruokaohjelmien jatkamisella. Lähiruokaohjelma painottaa valikoimien monipuolistamista, mikä lisää mm. kuntien mahdollisuuksia käyttää kotimaista ruokaa, sekä lyhyiden jakeluketjujen ja sähköisesti saatavissa olevien tietojen merkitystä. Luonnonmukaisen tuotannon määrä on hyvässä kasvussa, kun tänä vuonna otettiin käyttöön uusi luomukorvausjärjestelmä. Kasvava tuotanto mahdollistaa tuotevalikoiman monipuolistamisen ja luomuelintarvikkeiden saatavuus paranee myös suurkeittiöiden näkökulmasta.

- EU:n maataloustukiuudistus, CAP2020, on saatu valmiiksi. EU-asetukset, kansalliset lait ja niiden perusteella annetut asetukset ovat voimassa. Esimerkiksi uudistuksen kokonaisuuteen kuuluva manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma oli hallinnolle suuri ponnistus. Ohjelma saatiin kuitenkin hyväksytyksi EU:n komissiossa ensimmäisten joukossa ja Suomessa kaikki maaseutuohjelman tuet ovat jo haettavissa. Maaseutuohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Käynnissä oleva ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–2020 ja sen julkinen rahoitus koko ohjelmakaudella on noin 8,6 miljardia euroa. EU:n maaseuturahaston, valtion, kuntien ja yksityisin varoin parannetaan nyt ruoantuotannon ja yrittäjyyden edellytyksiä, edistetään työllisyyttä, hoidetaan ympäristöä ja kehitetään maaseudun palveluja.

- Maatalouden tukien mahdollisimman etupainotteinen maksaminen auttaa viljelijöiden maksuvalmiuden säilymisessä. Maksuja ennen tehtävät valvonnat on toteutettava ajallaan ja oikein. Sähköisillä prosesseilla ja asioinnilla lisätään järjestelmän tehokkuutta ja tuottavuutta. Sähköinen tukihaku osoittautui tänä vuonna menestykseksi, kun peräti 86 % tukihakemuksista jätettiin sähköisesti.

Hyvät ystävät

- Maatalous on elinkeino, joka toimii säiden armoilla. Tänä vuonna sääolot ovat olleet osassa maata armottomat ja aiheuttaneet suurta huolta viljelijöille kylvötöiden siirtyessä ja muuttaessa suunnitelmia moneen kertaan. Viljelytöitä haittaavat ja jopa estävät sääolot ovat sellainen luonnonolosuhteista aiheutuva ylivoimainen este, joka voidaan ottaa huomioon valvontoja tehtäessä ja tukimaksuja toteutettaessa. Kuluvan viikon aikaa on selkeytetty, miten viljelijän tulee toimia, mikäli häntä on kohdannut tämä ylivoimainen este eli peltojen märkyys. Toivottavasti nämä ohjeet ovat selkeyttäneet tilannetta. Totean vielä, että kylvöjä voidaan vielä tehdä viimeisen kylvöpäivän jälkeen, kun toimitaan 15.6.mennessä tehdyn kylvöalailmoituksen mukaisesti ja että näistä kylvöistä on ilmoitettava kuntaan 21.7.mennessä.


- Arvoisa juhlaväki, toivotan teille menestystä arvokkaassa työssänne suomalaisen ruokaketjun onnistumisen puolesta. Tavoitteet ovat meille kaikille yhteiset - suomalainen ruoka on yksi menestyksen avaimista!

Kimmo Tiilikainen
 
Sivun alkuun