Informaatiovaikuttamisen katsaus
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen sekä paikkansapitävän tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Informaatiovaikuttamisen tavoitteena on päätöksentekokyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kriisinkestävyyden heikentäminen. Valikoivan tai väärän tiedon avulla voidaan tuottaa tai vahvistaa pelkoja, epävarmuuksia ja ristiriitoja yhteiskunnassa. Kohde voidaan saada tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Informaatiovaikuttamista voidaan torjua omaa toimintakykyä suojaamalla.
Valtioneuvoston kanslia tuottaa vähintään kerran vuodessa katsauksen Suomeen liittyvästä informaatiovaikuttamisesta julkisten lähteiden pohjalta. Katsaus käsittelee Suomeen rajojen ulkopuolelta kohdistuvaa valtiollista vaikuttamista. Sen tarkoituksena on vahvistaa tilanneymmärrystä informaatiovaikuttamisesta.
Katsaus painottuu Venäjän valtiota edustaviin lähteisiin ja valtionmediaan, joka on Venäjälle keskeinen vaikuttamisen kanava. Koska Venäjän mahdollisuudet toimia suomalaisessa informaatioympäristössä ovat rajalliset, vaikuttaminen perustuu usein siihen, että informaatiovaikuttamisen sisällöt leviävät sosiaalisen ja perinteisen median välityksellä myös yleisöille Suomessa. Katsaus selventää Venäjän tavoitteita ja niiden saavuttamiseen käytettyjä viestejä.
Katsaus 2026
12.3.2026
Vuoden 2025 aikana Venäjä käsitteli Suomea pilkallisempaan ja vihamielisempään sävyyn vuoteen 2024 verrattuna. Tähän on vaikuttanut Suomen toiminta osana Naton liittokuntaa, kuten suorituskykyjen rakentaminen ja sijoittaminen Suomeen.
Lisäksi Venäjää on ärsyttänyt presidentti Stubbin näkyvä rooli ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, jossa korostetaan Ukrainan suvereniteettia ja vastuutetaan Venäjä laittomista sotatoimista. Venäjä reagoi tähän ivallisesti ja aggressiivisesti, pyrkien vähättelemään presidentti Stubbin asemaa.
Koveneva retoriikka kielii Venäjän vaikeutuneesta tilanteesta
Venäjälle on tyypillistä koventaa retoriikkaansa vastustajiaan kohtaan, kun sen oma tilanne vaikeutuu. Lisäksi Venäjän kyky Euroopan suostutteluun on tällä hetkellä merkittävän heikko, eikä sillä ole juurikaan vaihtoehtoja uhkaamiselle ja painostamiselle.
Venäjän talouden heikentyneet näkymät, laittoman hyökkäyssodan vaikutukset yhteiskuntaan ja Ukrainan iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin vaikeuttavat Venäjän tilannetta, eivätkä sen sotatoimet Ukrainassa etene Venäjän haluamalla tavalla. Venäjän aggressiivinen retoriikka, syytökset ja vaatimukset heijastavat tätä tilannetta, mikä näkyy myös maan suhtautumisessa Suomeen.
Erityisen voimakkaasti Venäjä reagoi historiallisten tosiasioiden esiin nostamiseen. Venäjä on luonut täysin oman, valikoivan historiakertomuksensa, jota se puolustaa. Tämä kertomus on Venäjälle äärimäisen tärkeä omille kansalaisille viestimisessä ja kansallisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä. Se, että Suomi haastaa tämän kertomuksen, nähdään Venäjällä siihen kohdistuvana aggressiona.
Nato ja sotilaallinen toiminta
Venäjä kuvaa Naton Venäjää uhkaavaksi toimijaksi. Naton puolustuksen vahvistuminen esitetään Venäjällä sitä vastaan suunnattuna aggressiona. Venäjä esimerkiksi korostaa Naton harjoittelevan ”lähellä Venäjän rajaa”, vaikka todellisuudessa samoilla alueilla on harjoiteltu jo kauan.
Myös Suomen ja muiden Euroopan maiden varautumis- ja väestönsuojelutoimintaa käytetään todisteena lännen muodostamasta sotilaallisesta uhasta, vaikka kyse olisi normaalista varautumisesta, mikä ei millään tavalla kytkeydy sotilaalliseen harjoitteluun.
Talouspakotteet ja talous
Kuluneen vuoden aikana lisääntyivät erityisesti Venäjän väitteet ja uutisointi siitä, että Venäjän vastaiset pakotteet ovat vahingollisia Suomelle. Venäjän mediassa huomiota viedään vihamielisiksi katsottujen valtioiden talouteen ja ongelmiin, millä suunnataan huomiota pois Venäjän heikentyneestä taloustilanteesta ja sodan vaikutuksista yhteiskunnalle.
Tällä hetkellä Venäjälle on erittäin tärkeää, että se kykenisi normalisoimaan kauppasuhteitaan mahdollisimman nopeasti. Siksi Venäjän informaatiovaikuttamisen keskeisenä tavoitteena on vakuuttaa muut siitä, että Venäjän vastaisista pakotteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomi ei kuitenkaan ole näille vaikutusyrityksille kokonaisuuden kannalta keskeinen valtio.
Taloudellinen vakaus ja toimeentulo ovat erittäin tärkeitä teemoja väestölle Venäjällä. On odotettavissa, että ristiriita väestön odotusten ja valtion taloushaasteiden välillä tulee kasvamaan. Tämä aiheuttaa Venäjälle merkittävän haavoittuvuuden.
Suurvaltapolitiikka ja etupiiriajattelu
Venäjän Suomeen kohdistama suurvaltapoliittinen retoriikka lisääntyi vuoden 2025 aikana. Kun Venäjä perustelee sotiaan ja sotarikoksiaan, se käyttää hyväksi retoriikkaa alueluovutuksien käyttökelpoisuudesta ja oikeutuksesta sotien ja konfliktien ratkaisemisessa. Esimerkiksi Suomen alueluovutuksia Neuvostoliitolle käytettiin Venäjän mediassa kuluneen vuoden aikana esimerkkinä siitä, kuinka Ukrainan alueluovutukset voisivat ratkaista myös Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman laittoman hyökkäyssodan.
Naton yhtenäisyys
Venäjä paisuttelee omassa viestinnässään Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopoliittisia linjaeroja. Venäjälle informaatiovaikuttamisen strateginen tavoite on heikentää sen vastustajien muodostamia liittoumia. Samaan aikaan Venäjä ei ole kyennyt itse ylläpitämään vahvoja liittolaissuhteita.
Venäjän epäluottamus sen omia kumppaneita kohtaan näkyy Venäjän kyynisessä tavassa reagoida länsimaiden välisiin ristiriitoihin. Natossa on kuitenkin aina ollut myös sisäisiä ristiriitoja, jotka on kyetty ratkaisemaan. Se, miten Venäjä käyttää hyödykseen Yhdysvaltojen ja Euroopan ulkopoliittisia näkemyseroja informaatiovaikuttamisessaan, on keskeinen kysymys.
Disinformaatio Naton läsnäolosta
On edelleen mahdollista, että Suomen Nato-politiikasta, Suomeen sijoitetuista Nato-joukoista tai rakenteista levitetään disinformaatiota tai harhaan johtavia väitteitä. Tätä on aiemmin tapahtunut esimerkiksi Baltian maissa.
Lisätietoja: [email protected]
Aiemmat katsaukset
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas
Suomi.fi:n varautumisoppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista esimerkiksi pitkiin sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkoihin, sään ääri-ilmiöihin ja suuronnettomuuksiin sekä pitkäkestoisempiin kriiseihin. Varautumisopas on tarkoitettu kaikille kansalaisille ennakkoon tutustuttavaksi.
Varautumisopas | Suomi.fi