Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus koostuu kolmesta eri osasta: kehittämis-, toimeenpano- sekä lainsäädäntövaiheesta. Tässä blogissa kerron, missä kehittämishankkeessa mennään tällä hetkellä. Ja tärkein asia ensin: kehittämishanke on vielä kesken, ja kaikki vaihtoehdot ovat avoinna. Työskentelyaikaa on puoli vuotta jäljellä, ja tällä hetkellä tarkastelemme koulutusjärjestelmän eri vaihtoehtoja. 

Kehittämishankkeessa määritellään tutkintokoulutuksen taso ja laajuus

Koulutusjärjestelmällä tarkoitetaan koulutuksen raameja, eli minkä tasoisena ja laajuisena tutkintokoulutukset järjestetään. Tätä ei tule sekoittaa itse koulutukseen, eli kursseihin tai niiden tarkempaan sisältöön. Kehittämishankkeessa suunnitellaan siis koulutusjärjestelmä, jonka jälkeen Pelastusopiston koordinoimassa toimeenpanohankkeessa suunnitellaan opintojen tarkempi toteutus. Lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan samanaikaisesti mahdollisesti muuttuvat lait ja asetukset eduskunnan käsittelyä varten. Lainsäädäntöhankkeesta vastaa sisäministeriön oikeusyksikkö. Uuden koulutusjärjestelmän mukaiset opiskelijat aloittavat aikaisintaan 2025.

Koulutusuudistukseen kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita. Osa esitetyistä asioista liittyy enemmän toimeenpanoon ja sisältöön, ja esimerkiksi alan akuutti henkilöstöpula ei kuulu hankkeen tehtävänantoon. Siksi on tärkeää hahmottaa, mihin asioihin tulemme esittämään ratkaisuja hankkeen loppuraportissa:

•    Koulutuspolut ja koulutuksen kesto
•    Koulutuksellisten urapolkujen mahdollistaminen
•    Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
•    Lisä- ja täydennyskoulutus
•    Sopimuspalokuntakoulutuksen huomioiminen tutkinto-opinnoissa
•    Suorituskykyvaatimusten huomioiminen tutkinnoissa
•    Monimuotoisuuden huomioiminen
•    Koulutuksen järjestämisen organisointi
•    Kustannukset

Kehittämishanke toteutetaan kuunnellen ja keskustellen

Reilun vuoden ajan olemme tarkastelleet koulutusjärjestelmää useasta eri näkökulmasta. Kehittämishankkeen filosofia on ollut alusta asti, että tarkastelemme eri vaihtoehtoja avoimesti ja keskustellen eri osapuolien kanssa. Valmistelun aikana olemme kuulleet yli 100 eri henkilöä ja tahoa. Kehittämishankkeessa työskentelee yksi henkilö, joten yhteiskehittämistä ja osallistamista on pyritty tekemään niin laajasti, kuin se on mahdollista näiden resurssien puitteissa.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisten lisäksi keskeisimpiä keskustelukumppaneita ovat olleet muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö. Myös sote-puolella on meneillään korkeakoulutuksen koulutusuudistus, jota valmistelee SOTEKO-hanke. Yhteinen työskentely SOTEKO-hankkeen kanssa on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi. On tärkeää, että tiedämme hallinnonalojen yli, missä valmistelut menevät ja voimme pohtia myös rajat ylittäviä ratkaisuja. Meidän tapauksessamme yhteisiä ratkaisuja etsitään erityisesti ensihoidon ja pelastustoimen koulutuspolkujen välillä.

Kehittämishankkeessa on pohdittu ennen kaikkea työn vaatimuksia tulevaisuudessa

Kun teemme päätöstä tulevaisuuden koulutusjärjestelmästä, meillä tulee olla kyky pohtia eri vaihtoehtojen mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. Mikään vaihtoehto ei ole mustavalkoisesti hyvä tai huono. Meidän tulee keskustella analyyttisesti työn muutoksesta tulevaisuudessa, tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja kuinka vastaamme tähän tarpeeseen. Lisäksi koulutukseen kietoutuu monta muutakin tärkeää asiaa, kuten urapolut, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen, monimuotoisuuden edistäminen ja niin edelleen. Kun pääsemme kiinni yhteiseen ajatukseen tulevaisuuden osaamisvaatimuksista, pääsemme myös kiinni siihen, mille tutkintotasolle koulutukset asettuvat.

Alatyöryhmistä olemme saaneet hyviä pohjaehdotuksia työryhmälle käsiteltäväksi. Pelastusalan koulutukselle, hätäkeskuskoulutukselle, sopimuspalokuntien koulutukselle, alan monimuotoisuudelle ja ensihoidon kysymyksille oli kullekin oma alatyöryhmänsä. Haluankin lämpimästi kiittää kaikkia alatyöryhmätyöskentelyyn osallistuneita! Työryhmätyöskentelyn lisäksi olemme tehneet erilaisia kyselyitä, järjestäneet työpajoja, tarkastelleet olemassa olevia tutkimuksia ja muita tietolähteitä sekä kuulleet eri osapuolia. 

Tällä hetkellä analysoidaan selvitystyön tuloksia 

Mitä kehittämishankkeessa tapahtuu parhaillaan? Kirkastamme työryhmän yhteistä näkemystä alan koulutusjärjestelmästä. Tähän pyrimme tekemällä skenaariotyötä. Yksi skenaario on, että alan peruskoulutus olisi ammattitutkinto, eli tutkintojen viitekehyksen tasolla 4 tai 5 - päällystö seuraavilla. Toinen skenaario on puolestaan, että alan peruskoulutus olisi alempi korkeakoulututkinto, eli alkaisi viitekehyksen tasolta 6 - päällystö seuraavilta. Molemmissa on useita yksityiskohtia, joita käymme läpi niin periaatteellisesti, kuin käytännön toteutuksen osalta. 

Lisätietoa tutkintojen viitekehyksistä

On tiedossa, että alan toimijoilla on erilaisia käsityksiä, mitä vaihtoehtoa tulisi edistää koulutusjärjestelmäksi. Pyrimme valmistelemaan analyyttisesti ja pedagogisesti argumentoidut esitykset, jolloin niillä on vahvempi pohja edetä myös lainsäädännöllisen valmistelun aikana. Seuraavaksi tapaamme työryhmän kanssa kesälomien jälkeen. Silloin tulemme päättämään, kuinka monen ehdotuksen kanssa etenemme. 

Koulutusjärjestelmästä päätetään vuoden 2022 loppuun mennessä

Minulta on useasti kysytty, kuka päätöksen koulutusjärjestelmästä sitten viime kädessä tekee. Lausuntokierros tehdään syksyllä 2022, ja siihen toivotaan laajaa kommentointia. Lopullinen työryhmän esitys valmistuu loppuvuodesta. Tämän jälkeen kehittämishankkeen työryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka esittelee lopulliset ehdotukset sisäministerille. Sisäministeri tekee päätökset loppuvuoteen mennessä.

Hankkeissa on perinteisesti aina aikataulupainetta, ja kuten muutenkin elämässä, asioihin voi tulla muutoksia, joita tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa. Päämäärämme on kuitenkin selvä. Koulutusjärjestelmää kehitetään, jotta tällä hetkellä päiväkoti-iässä olevat tai vielä syntymättömät lapset valitsisivat tulevaisuudessa kaikkien alojen joukosta juuri pelastus- tai hätäkeskusalan. Työväestöä on nimittäin jo kahdeksan vuoden päästä lähes puolet vähemmän kuin tällä hetkellä. Alan veto- ja pitovoima ovat alamme elinehto.

Koulutusuudistus tehdään yhdessä.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus
 
Susanna Sankala
projektipäällikkö
sisäministeriö
@SusannaSankala

Kuva Susannasta: Johanna Kaisjoki