Sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla laaditaan uutta ulkosuomalaisstrategiaa vuosille 2022–2026. Hanke toteutetaan yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja muiden ulkosuomalaisten asioihin perehtyneiden tahojen kanssa.

Strategian yhtenä tavoitteena on arvioida uudenlaisia ulkosuomalaisten vaikuttamis- ja osallistamiskanavia. Hankkeessa on myös noussut vahvasti esille toive ulkosuomalaisten osallistamisesta jo strategian laadintaan. Kuluvana vuonna mukana olevat organisaatiot ovatkin järjestäneet useita erilaisia kuulemisia ja työpajoja.

Hanke käynnistyi keväällä kuulemis- ja taustoittamisvaiheella, ja sisäministeriön maahanmuutto-osasto järjesti neljä ulkosuomalaisille suunnattua työpajaa. Niiden avulla ulkosuomalaisilta kerättiin arvokasta tietoa, jota on hyödynnetty uuden strategian laadinnassa. Tavoitteena oli vapaamuotoinen ja aivoriihimäinen keskustelu, jossa ulkosuomalaiset saivat ideoida digitaalisen Mural-pohjan avulla. 

Työpajoja järjestettiin neljä: Finnish Women Worldwide -ryhmälle, 14–20-vuotiaille nuorille, senioreille sekä ulkosuomalaistutkijoille. Kukin työpaja kesti noin kaksi tuntia, ja niissä oli 4–8 osallistujaa.

Kaikkien työpajojen teemana oli tulevaisuuteen suuntautuva ideointi niiden palveluiden ja toimintojen osalta, joita ulkosuomalaiset kokevat tarpeellisiksi kehittää. Kun osallistujilta kysyttiin, mitä he toivovat tulevaisuudessa, pystyimme samalla kartoittamaan heidän nykyisiä haasteitaan. 

Tapausesimerkkinä kansainvälinen suomalaisnaisten verkosto

Ensimmäinen työpaja järjestettiin Finnish Women Worldwide -ryhmälle, joka oli itse ehdottanut yhteistyötä. Finnish Women Wordwide (FWW) on kansainvälinen suomalaisten naisten verkosto, joka toimii pääasiassa Facebookissa sähköisenä yhteisönä. Facebook-yhteisössä on tällä hetkellä yli 5 000 jäsentä eri puolilta maailmaa.

Osallistujat työpajaan saatiin FWW:n omien verkostojen kautta. He olivat Keski-Euroopassa asuvia, 27–58-vuotiaita ja pääosin korkeakoulutettuja naisia. Osa heistä oli asunut ulkomailla yli 15 vuotta, osa muutamia vuosia. Yksi heistä oli muuttamassa lähiaikoina takaisin Suomeen.

Kymmenen vuoden tavoitteena osallistujat toivoivat, että kansainväliset osaajat, joilla on yhteys Suomeen, nähtäisiin arvokkaina. Osallistujat kokivat, että suhtautuminen ulkosuomalaisuuteen vaatisi yleisen keskustelun edistämistä ja uudenlaisen kansainvälisen osaajan brändin kehittämistä. Ulkosuomalaisuutta voitaisiin hyödyntää muun muassa korkeakouluissa nykyistä enemmän. Myös opiskelun kansainvälinen ja rajat ylittävä malli sai kannatusta. 

Digitaalisen asioinnin tarpeellisuus korostui

Ehdottomasti eniten keskustelua herätti passien, muiden dokumenttien ja tunnistautumisen osalta vahva tunnistautuminen. Kaikki osallistujat pitivät digitaalista asioimista suomalaisissa palveluissa haasteellisena. Monien alustojen ja palveluiden käyttö vaatii muun muassa suomalaista pankkikorttia, osoitetta tai puhelinnumeroa. Näiden asioiden kehittäminen nähtiin erittäin tarpeellisena ja kiireellisenä. Jotkut osallistujat olivat päätyneet hakemaan asuinmaansa kansalaisuutta, koska he olivat kokeneet Suomen passin uusimisen vaikeaksi ja kalliiksi. 

Teknologia ja digitaalisuus yhdistyivät vahvasti lähes kaikkiin käsiteltäviin aiheisiin. Omina huomioinaan esiin nousivat ideat esimerkiksi digitaalisista alustoista, jotka tukisivat yhteyttä Suomeen ja joissa voisi helposti hallita omia henkilödokumenttejaan. Pidemmälle ulottuvat toiveet koskivat eläkkeen digitaalista hallintaa sekä tietoturvan parantamista. 

Strategia valmistuu joulukuussa

Työpajat olivat tehokas ja vuorovaikutteinen tapa kuulla ulkosuomalaisia. Osallistujat olivat kiitollisia, että he saivat olla kuultavina ja vaikuttamassa ulkosuomalaisstrategian laadintaan. Sittemmin ulkosuomalaisten tarpeista ja toiveista on saatu hyödyllistä lisätietoa myös esimerkiksi kesällä järjestetyn ulkosuomalaisparlamentin kautta.

Ulkosuomalaisstrategia on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja se valmistuu joulukuussa. Strategian pohjalta valtionhallinnossa suunnitellaan toimia, joilla vastataan ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin ja toisaalta myös hyödynnetään entistä paremmin ulkosuomalaisten omaa osaamista.

Mariana Salgado
palvelumuotoilija
@Salgado

Valtion ulkosuomalaispolitiikkaa valmistellaan aiempaa strategisemmalla otteella
Kysymyksiä ja vastauksia ulkosuomalaisstrategiasta