Selvityshenkilöiden asettaminen selvittämään visiota liikenne- ja viestintäjärjestelmän tilasta vuosina 2030 ja 2050

Goals and results

Tavoitteena on tuottaa visio siitä, miten liikenne- ja viestintäjärjestelmän rohkealla kehittämisellä luodaan Suomen hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja kansantaloudelle suotuisa ympäristö.

Visiossa kuvataan Suomen liikenne- ja viestintäjärjestelmän tila vuosina 2030 ja 2050 sekä kartoitetaan keinot tavoitetilaan pääsemiseksi. Visio perustuu kunnianhimoiseen näkemykseen, jossa Suomi kehittyy tavara- ja tietovirtojen houkuttelevaksi kauttakulkumaaksi, palvelualustaksi ja investointikohteeksi, ja jossa kehitetään ja tarjotaan maailman kehittyneimpiä liikenteen ja viestinnän palveluita niin asukkaille kuin yrityksille. Tarkastelun kohteena on koko liikenne- ja viestintäjärjestelmä ottaen huomioon liikenteen palveluistuminen ja liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin liiketaloudellisen kehittämisen mahdollisuudet.

Visiossa otetaan huomioon, miten Suomessa on vuosina 2030 ja 2050 otettu käyttöön digitalisaation, automatisaation ja robotisaation edut täysimääräisesti, tehostettu väyliin sidotun varallisuuden käyttöä sekä varmistettu laajat kehittämisinvestoinnit ja paremmat palvelut asiakkaille. Visiossa on huomioitu ilmastomuutoksen hillinnän ja energiamurroksen vaikutukset liikenne- ja viestintäjärjestelmiin. Visiossa liikenne- ja viestintäverkot toimivat alustana edistyneille liikennepalveluille ja ovat synnyttäneet liikenteen alalle kokonaan uutta liiketoimintaa. Tavoitetilassa liikenne- ja viestintäverkot sekä liikennepalvelut vastaavat joustavasti asiakkaiden yksilöllisiin ja nopeasti muuttuviin palvelutarpeisiin.

Starting points

Liikenneala on parhaillaan suurten muutosten kynnyksellä. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat edistykselliset ja usein digitaaliset palvelut, tieto sekä liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri. Infrastruktuuri muodostaa alustan, jossa tieto ja älykkäät järjestelmät kohtaavat, ja joka mahdollistaa uusien liiketoimintamallien ja uusien liikennepalveluiden syntymisen.

Ilmastonmuutos ja energiakysymykset tulevat vaikuttamaan liikenne- ja viestintäalojen kehitykseen tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti. Uudet teknologiat ja liikkumistavat, energiatehokkuus, vaihtoehtoiset polttoaineet ja muut päästövähennyskeinot ovat keskeisessä roolissa, kun vastataan ilmastonmuutoksen hillintään ja muihin tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin.

Liikenne- ja viestintäpalvelujen asiakastarpeet muuttuvat yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä vaikeuttaa sen arvioimista, mitkä investoinnit ovat pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukaisia ja tuottavia. Viestintäverkkojen merkitys liikennepalveluiden kehittymisen kannalta tulee entisestään korostumaan etenkin 5G-teknologian käytön myötä arviolta 2020-luvulta alkaen. Uuden sukupolven kehittyneet teknologiat tulevat mahdollistamaan entistä nopeammat yhteydet, pienemmän viiveen tiedonsiirrossa sekä turvallisemmat ja luotettavammat verkot. Nämä ominaisuudet ovat edellytyksenä liikenteen automatisaatiolle liikennevälineiden ollessa jatkuvassa yhteydessä sekä verkkoon että toisiinsa.

Investointeja suuriin infrastruktuurihankkeisiin tarvitaan edelleen. Uudet ajattelutavat ja teknologiat haastavat kuitenkin etsimään uudenlaisia toteutustapoja myös liikenneinfrastruktuurin kehittämisen suhteen. On voitava varmistua, että toteutettavat hankkeet ja niihin tehtävät investoinnit ovat edelleen tarkoituksenmukaisia tarpeiden muuttuessa. Liikennejärjestelmän kehitystä tulee arvioida eri liikennemuotojen muodostamana kokonaisuutena, joka palvelee Suomen elinkeinoelämän toimintaa, kuljetuksia ja kansalaisten liikkumista parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen maantieteellinen sijainti ja maan ominaispiirteet määrittävät osaltaan kehityksen suuntia. Suomen sijainti Euroopan pohjoisella reunalla, pitkät etäisyydet maan sisällä ja Euroopan päämarkkina-alueille sekä globaalisaatio ja aluerakenteen muutokset kohti kaupungistuvaa yhteiskuntaa vaikuttavat liikenne- ja viestintäjärjestelmän kehittymiseen. Lentoliikenteessä Helsinki-Vantaan lentoasemasta on onnistuttu luomaan kansainvälisen liikenteen solmukohta. Kiinnostuksen kohteena ovat Suomen mahdollisuudet kansainvälisenä tavara-, henkilö- ja datavirtojen läpikulkureittinä kaikissa kulkumuodoissa. Millainen rooli esimerkiksi kiinteällä yhteydellä Manner-Eurooppaan ja Koillisväylän yhteyksillä voisi olla globaalissa merkityksessä? Miten esimerkiksi Suomen satama- ja lentoasema¬verkostoa pitäisi kehittää, jotta tavoitteet saavutetaan?