Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

Suomi vauhdittaa vetytaloutta: Gasgrid perustaa vedyn siirtoyhtiön

työ- ja elinkeinoministeriövaltioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 22.6.2022 16.16
Tiedote 417/2022

Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään puoltanut valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimialan laajentamista konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa.

Suomen ja EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, energiahintojen nousu sekä venäläisestä fossiilisesta energiasta luopuminen ovat kiihdyttäneet tarvetta löytää uusia ja erityisesti päästöttömiä energiaratkaisuja. Vedyllä on merkittävä rooli päästöttömien ratkaisujen mahdollistajana tulevassa ilmastoneutraalissa energiajärjestelmässä.

Gasgrid Finland Oy on vastannut Suomessa kaasun siirron ja kaasujärjestelmän toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Jatkossa yhtiön strategisena intressinä on lisäksi vedyn ja sen kaasumaisten johdannaisten siirron ja siirtoinfrastruktuurin kehittäminen ja niiden toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen.

Yhtiö perustaa tehtävää varten tytäryhtiön, VetyVerkko Oy:n, jota se pääomittaa nykyisillä rahoitusjärjestelyillään ja liiketoiminnan kassavirrallaan. Valtio voi tarvittaessa pääomittaa yhtiötä, jos uudet hankkeet osoittautuvat vetykehityksen edistämisen kannalta merkittäviksi.

”Gasgridin vety-yhtiö on erinomaista jatkoa hallituksen määrätietoiselle energiapolitiikalle. Vetyyn pohjautuvien ratkaisujen avulla voimme pienentää sekä päästöjä että energian hintaa. Samalla parannamme myös energiaomavaraisuuttamme. Tämä avaus nostaa Suomen vetytalouden eturintamaan”, Gasgridin omistajaohjauksesta vastaava valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa. 

Suomi tähtää vetykehityksen kärkimaaksi

Vetytalouden kehittymistä ovat vauhdittaneet nykyinen geopoliittinen tilanne ja sen myötä tarve vähentää tuontienergiariippuvuutta. Suomen kansallista energiaturvallisuutta, energiaitsenäisyyttä ja kilpailukykyä on energiakriisin myötä tarve kehittää nopeutetusti.

Vetytaloudessa on suurta potentiaalia: Suomella  voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli niin vedyn tuottajana kuin vientimaanakin.

”Hallitus haluaa vielä tällä vaalikaudella edistää vedyn siirtoon ja jakeluun tarvittavia investointeja. Vetytalouden keskeiset linjaukset sisältyvät ilmasto- ja energiastrategiaan, joka ollaan antamassa eduskunnalle ensi viikolla. TALPO:n nyt tekemä poliittinen linjaus on esimakua strategian vetyosiosta”, asemoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

”Olen erittäin tyytyväinen, että Suomen vetytalouden perustan luominen lähtee nyt liikkeelle oikeassa järjestyksessä ja vedyn kansallisen siirtoverkon perustamisesta”, Lintilä jatkoi.

Julkisin toimin on mahdollisuus synnyttää vähähiilistä vedyn tuotantokapasiteettia sekä vauhdittaa vähähiilisen vedyn hyödyntämistä teollisuudessa, liikenteessä ja energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainottamisessa. Kaasujärjestelmän siirtokyky on huomattavasti sähköjärjestelmää suurempi ja tätä siirtokykyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sähköllä tuotettujen vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, siirtämiseen. Samalla se tarjoaisi arvokasta joustavuutta sähköjärjestelmään.

Ajantasainen ja tulevat investointitarpeet huomioon ottava sähkön kantaverkko ja laaja ja nopeasti kehittyvä tuulivoimakapasiteetti ovat luoneet erinomaiset puitteet vetyinnovaatioiden käyttöönotolle ja hyödyntämiselle.

Euroopan komission valmisteilla olevan kaasumarkkinalainsäädännön yhteydessä julkaisemat vetymarkkinoiden lainsäädäntöehdotukset avaavat selkeät puitteet vetyverkonhaltijan toiminnalle ja roolille, kun nykyisiä siirtoverkonhaltijoita koskevia säännöksiä laajennettaisiin koskemaan myös vetyverkonhaltijoita.

Myös valmistelun loppuvaiheessa olevan ilmasto- ja energiastrategian luonnoksessa todetaan, että Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään. Johtopäätöksinä on nostettu esiin varautuminen vetyverkkojen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen kansallisesti koordinoidusti ja kaasupaketin sääntelykehys ennakoiden. 

Vetytalous synnyttää uutta kestävää kasvua

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansallisen vetyverkon perustaminen edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Vetyverkko voi mahdollistaa tehokkaan energian ja raaka-aineen siirron sekä edistää kestävää kasvua mahdollistamalla laajempaa uusiutuvan energian hyödyntämistä.

Vetyverkko mahdollistaa myös uuden P2X-teollisuuden (=sähkön muuttaminen toisiksi tuotteiksi) alan syntymisen Suomeen.

Uusi hiilineutraali energian tuotantoekosysteemi parantaa lisäksi Suomen huoltovarmuutta.

Lisätietoja: Valtiovarainministerin erityisavustaja Joel Kuuva puh. 050 414 6444, joel.kuuva(at)gov.fi

Back to top