Suomi nousi ykkössijalle kestävän kehityksen kansainvälisessä maavertailussa

Suomi on noussut ensimmäistä kertaa ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. Arvostettu YK:n ja Bertelsmann-säätiön toteuttama vertailu tehdään vuosittain, ja Suomi on myös aiemmin ollut kärkikolmikossa yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa. Vertailussa arvioidaan, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:tä ja siihen kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita.

Vertailun mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen, energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. 

Pääministeri ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja Sanna Marin alleviivaa, että nyt saavutettu ykkössija on pitkäjänteisen työn tulosta ja kaikkien suomalaisen yhteiskunnan toimijoiden ansiota. 

”Kunnia tunnustuksesta kuuluu kaikille suomalaisille, jotka sinnikkäästi tekevät töitä kestävän yhteiskunnan eteen. Olemme ylpeitä sijoituksestamme, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta saavutamme kaikki kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Ratkaisevaa on se, miten pystymme turvaamaan hyvinvointimme maapallon kantokyvyn rajoissa myös tulevaisuudessa”, sanoo Marin.

Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuutta

YK:n SDSN-verkosto ja saksalainen Bertelsmann-säätiö julkistivat tulokset maanantaina 14. kesäkuuta. Virtuaalisessa raportin julkistustilaisuudessa maanantai-iltapäivänä Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Skinnari korostaa pohjoismaisen hyvinvointimallin merkitystä vertailun tuloksiin: Suomen lisäksi vertailun kärkikymmeniköstä löytyvät Ruotsi, Norja ja Tanska.

Skinnarin mukaan Suomen ja muiden vauraiden maiden on koronapandemian jälkeisessä maailmassa keskityttävä tukemaan globaalisti heikoimmassa asemassa olevia. Agenda2030:n ydinajatus on, ettei ketään saisi jättää kehityksestä jälkeen.

”Pandemia on johtanut globaalisti äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen ja heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki pysyvät kehityksessä mukana, ja että saamme kurottua kiinni juopaa menestyvien ja heikoimmin pärjäävien maiden välillä.”

Suomen osallistava toimintatapa kerää kiitosta

Suomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan Agenda2030:n toimeenpanossa. Aiemmin keväällä Suomi otti vastaan kansainvälisen kestävän kehityksen Catalyst 2030 -palkinnon, joka suunnattiin kestävän kehityksen toimikunnalle. Toimikuntaan kuuluu laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta.

”Suomessa osallistava toimintatapa on ollut tärkeä osa kestävän kehityksen työtä jo useiden vuosikymmenten ajan. Kestävää yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Jokaisen suomalaisen panos on tärkeä”, Skinnari sanoo.

Lisätietoja:
Ministeri Skinnarin erityisavustaja Kirsi Airio, p. 050 574 1729, ulkoministeriö
Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, johtava asiantuntija Sami Pirkkala, p. 050 598 0724, valtioneuvoston kanslia