Suomi menestyy hyvin sisämarkkinoiden toimeenpanossa

Suomi sijoittuu viiden kärkimaan joukkoon sisämarkkinoiden toimeenpanossa Latvian, Kyproksen, Tanskan ja Viron kanssa. Suomi saa kaikkien aikojen parhaimman tuloksensa direktiivien täytäntöönpanossa, jossa Suomen täytäntöönpanovaje on vain 0,1%, EU:n keskiarvon ollessa 0,6%.

Tulostaulun mukaan tietyillä aloilla tapahtuneista parannuksista huolimatta jäsenvaltioiden on yhä tehtävä enemmän sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tämä käy ilmi EU-komission 3. heinäkuuta julkaisemasta sisämarkkinoiden tulostaulusta.

Tulostaulu kertoo maakohtaisesti sisämarkkinasääntöjen toimeenpanon tilanteesta sekä jäsenmaiden hallinnon suoriutumisesta sisämarkkinoilla. Tällä hetkellä tulostaulussa on mukana 11 eri indikaattoria. Suomen tulokset ovat yli EU-keskiarvon seitsemän indikaattorin kohdalla.

Direktiivien täytäntöönpanon lisäksi Suomen tulos on erityisen hyvä viranomaisten välisessä rajat ylittävässä sisämarkkinayhteistyössä. Komission mukaan Suomi on yksi nopeimmista asiankäsittelijöistä. Suomi saa myös positiivista palautetta systemaattisesta työstään yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen toimeenpanossa.

Tulostaulun mukaan Suomella on eniten parantamisen varaa SOLVIT-tapausten käsittelyajoissa. SOLVIT käsittelee yritysten ja kansalaisten kohtaamia sisämarkkinaongelmia. Lisäksi Suomen tulokset jäävät alle EU-keskiarvon käynnissä olevien rikkomusmenettelyjen määrän, EURES-verkoston toiminnan sekä EU:n sisäisen tavarakaupan integraation osalta.

Tulostaulun tavoitteena on antaa yleiskuva sisämarkkinoiden käytännön hallinnosta. Sisämarkkinat perustuvat suureen joukkoon EU-lainsäädäntöä, johon liittyy kansallisia täytäntöönpanotoimia. On kuitenkin keskeistä, etteivät sisämarkkinat ole olemassa vain paperilla, vaan ne toimivat myös käytännössä kansalaisille ja yrityksille, jotka haluavat työskennellä, matkustaa, tehdä ostoksia, sijoittaa tai harjoittaa yritystoimintaa EU-alueella. Tämä edellyttää sisämarkkinoiden tehokasta hallintoa sekä sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

Tulostaulu osoittaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen parantaneet EU-säädösten täytäntöönpanoa, on rikkomusmenettelyjen määrä silti kasvanut. Viranomaisten välinen sisämarkkinayhteistyö sekä kansalaisille ja yrityksille suunnattujen neuvontapalveluiden käyttö on puolestaan lisääntynyt. Komissio korostaa, että erityisesti ammattipätevyyksien toimivampaan tunnustamiseen sekä julkisten hankintojen parempaan toimintaan tulee panostaa jäsenvaltioissa enemmän. Suomi suoriutuu kuitenkin ammattipätevyyksien tunnustamisessa sekä julkisissa hankinnoissa EU-keskiarvoa paremmin.

Tämän vuoden tulostaulun tulokset tukevat maaliskuussa 2020 komission julkaiseman sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa koskevan tiedonannon johtopäätöksiä. Toimivat sisämarkkinat tarvitsevat erityisesti komission ja jäsenvaltioiden välistä kumppanuutta.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Niina Etelävuori, TEM, p. 029 504 7022