Valtionyhtiöiden ilmastotyö etenee, mutta ihmisoikeusriskien tunnistamisessa on puutteita

Valtio-omisteisten yhtiöiden kokonaispäästöt jatkoivat laskuaan vuonna 2025, mutta monella yhtiöllä puuttuu vielä riittävät toimet ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten tunnistamiseksi.

Valtio-omistaja seuraa vastuullisuusodotustensa toteutumista salkkutasolla. Omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä ilmenee, millaisia odotuksia valtio-omistajalla on yhtiöiden vastuulliseen liiketoimintaan, esimerkiksi miten yhtiöiden edellytetään huomioivan ilmasto-, luonto- ja sosiaalisia vaikutuksia ja riskejä. Valtio-omistajan vastuullisuusohjelma on vuonna 2024 lanseerattu työkalu näiden odotusten seurantaan ja käytäntöön viemiseen.

Periaatepäätöksen vaatimusten perusteella ohjelmaan on kiteytetty kuusi painopistettä: 

• ilmastoystävällisyys ja vihreä siirtymä
• luonnon monimuotoisuus
• arvoketjujen vastuullisuus ja huolellisuusvelvoitteen täyttäminen
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen arvoketjua myöten
• vastuullinen työnantajuus ja monimuotoisuus
• vastuullisuus osana palkitsemista.

”Nämä kuusi painopistettä vaikuttavat laajasti yhtiöiden kilpailukykyyn ja omistaja-arvoon, ja ne ovat yhtiösalkun tasolla merkittäviä mahdollisuuksia ja riskejä. Sen takia valtio-omistaja on päättänyt keskittyä erityisesti ohjelman painopisteiden seurantaan ja edistämiseen”, sanoo ylijohtaja Maija Strandberg, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö.

Yhtiösalkun kokonaispäästöt laskivat 10 prosenttia vuodessa

Valtio-omistajan tavoitteena on, että yhtiösalkun kokonaispäästöt laskevat. Valtion yhtiösalkussa on voimakas energia-alan paino, joten yhtiöiden kunnianhimoiset tavoitteet ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi sekä päästöjen kehittymisen seuranta ovat tärkeitä. 

Vuonna 2025 yhtiöiden absoluuttiset kokonaispäästöt olivat laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaispäästöt olivat 47 (52) miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

”Valtio-omistajan odotukset yhtiöille perustuvat siihen, että vastuullinen liiketoiminta on hyväksi sekä ympäristölle että yhtiöiden liiketoiminnalle – ja sitä kautta omistaja-arvolle. Näemme, että vähäpäästöisen liiketoiminnan kehittäminen ja vihreän siirtymän mahdollisuuksiin tarttuminen on yhtiöille kannattavaa”, kertoo neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, joka vastaa vastuullisuuden kehittämisestä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla.

Valtio-omisteisista yhtiöistä 35 prosentilla oli vuoden 2025 päättyessä ilmastotieteeseen pohjautuvat päästövähennystavoitteet. Omistajalle on tärkeää myös se, että päästöintensiiviset yhtiöt asettavat johdon palkitsemisjärjestelmässä ilmastovaikutuksia koskevia tavoitteita. Vuonna 2025 kymmenellä eniten päästöjä aiheuttavista valtio-omisteisista yhtiöistä jokaisella oli johdon kannustimissa ilmastotavoitteita.

Ihmisoikeusriskien tunnistamisessa vielä puutteita

Ihmisoikeuksiin liittyvässä työssä valtaosalla yhtiöistä on vielä parantamisen varaa. Vuonna 2025 yhtiöistä 43 prosenttia ilmoitti tehneensä ihmisoikeuksiin liittyvän riski- ja vaikutusarvion, mikä vastaa edellisvuoden tilannetta.

”Monilla voi olla virheellinen käsitys, että ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu lähinnä kaukaisissa maissa ja pitkällä toimitusketjuissa. Haitallisia ilmiöitä voi esiintyä myös Suomessa, esimerkiksi heikkoa työturvallisuuskulttuuria, syrjintää tai hyväksikäyttöä, joka liittyy työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaisiin aliurakoitsijoihin. Sen takia jokaisen yhtiön kokoon ja toimialaan katsomatta olisi tärkeää tunnistaa riskit ja suunnitella niitä varten hallintakeinot”, Katariina Sillander sanoo. 

Omistajaohjaus teki vuonna 2025 myös oman salkkutasoisen kartoituksen yhtiöiden ihmisoikeuksiin liittyvistä mahdollisista haitallisista vaikutuksista ja riskeistä. Tarkoituksena oli tunnistaa ne yhtiöt, joilla on toimialansa, kansainvälisen toimintansa, alihankintaketjunsa tai kausityön vuoksi korkeampi riski mahdollisille ihmisoikeusrikkomuksille. 

”Osana analyysiä tarkastelimme paitsi yhtiöiden riskejä myös niiden valmiuksia hallita erilaisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia arvoketjua myöten. Kartoituksessa tunnistimme ne yhtiöt, joiden ihmisoikeustyötä omistajan tulee seurata ja käydä tarvittaessa keskustelua yhtiön johdon kanssa. Myös omistajan on tärkeä toimia huolellisuusvelvoitteen mukaisesti”, Katariina Sillander sanoo.

Valtio-omistaja käy vuoropuhelua yhtiöiden johdon kanssa

Salkkutasoisen tilannekuvan lisäksi valtio-omistaja analysoi yhtiökohtaisesti kunkin yhtiönsä vastuullisuustyötä tunnistaakseen, miten vastuullisuus vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja omistaja-arvoon. Analyysin johtopäätöksiä käydään läpi, kun omistajaohjausvirkamiehet tapaavat yhtiöiden johtoa.

Valtio-omistajan vastuullisuusohjelmasta ja sen edistymisestä kerrotaan tarkemmin hallituksen vuosikertomuksen liitteessä 4, valtion yhtiöomistus.

Lisätiedot: ylijohtaja Maija Strandberg, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto, p. 050 407 8423, neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, p. 050 569 0902.

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi