Suomi myöntää 20 miljoonaa euroa humanitaarista apua Ukrainaan

Ulkoministeriön alkuvuoden humanitaarisen avun päätöksissä painottuvat tuki Ukrainalle, suuret pakolaiskriisit Afrikassa ja Lähi-idän humanitaarinen tilanne. Suomi myöntää nyt yhteensä 72 miljoonaa euroa humanitaarista apua, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan Ukrainaan. Humanitaariset tarpeet ovat ennätyssuuret samaan aikaan, kun globaali rahoitus on laskenut.

Suomi on myöntänyt humanitaarista apua Ukrainaan Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä lähtien ja jatkaa tukea myös tulevina vuosina. Ukrainan humanitaarinen tilanne on kriittinen kylmän talven ja sodan vuoksi. Venäjän energiainfrastruktuuriin kohdistamat iskut ovat jättäneet miljoonat ihmiset ilman lämmitystä, sähköä tai juoksevaa vettä. Samalla siviilien tilanne on vaikea niin etulinjassa kuin myös suurissa kaupungeissa.

Ukrainaan myönnetään humanitaarista apua yhteensä 20 miljoonaa euroa Tuki Ukrainalle –budjettimomentilta. Apua kanavoidaan YK:n humanitaaristen järjestöjen ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. Järjestöt vastaavat erityisesti ihmisten talveen sekä lämmitykseen liittyviin tarpeisiin jakamalla mm. lämmittimiä, polttoainetta, vaatteita ja käteisapua, ja auttavat korjaamaan iskuissa vaurioituneita asumuksia, sekä vesi- sähkö- ja lämmitysjärjestelmiä. Suomi myöntää 6 miljoonaa euroa YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle, 6 miljoonaa Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle, 5 miljoonaa ICRC:lle ja 3 miljoonaa YK:n humanitaarisen koordinaatiojärjestön OCHA:n Ukraina-korirahastoon, josta tehdään myöntöjä paikallisesti tarpeiden mukaan.

”Venäjän iskut vaikeuttavat merkittävästi sodan keskellä elävien ihmisten selviytymistä Ukrainan talviolosuhteissa. Energian ja lämmön saatavuuden tukeminen on nyt erityisen tärkeää, sillä humanitaarisen tuen tarve on akuutti. Kasvavalla avullamme autetaan ihmisiä perustarpeissa. Suomi seisoo Ukrainan rinnalla”, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.

Maailmanlaajuisesti ihmisten humanitaariset tarpeet ovat ennätyskorkealla. Alkuvuoden humanitaarisen avun päätöksissä Suomi painottaa Ukrainan ohella suuria konfliktialueita ja pakolaiskriisejä Afrikassa ja Lähi-idän humanitaarista tilannetta.

Suomi tukee muun muassa UNHCR:n alueellista operaatiota Afrikan sarven ja Suurten Järvien alueella 3 miljoonalla eurolla, vastetta Sudanin nälänhätään ja ruokaturvaan WFP:n kautta 2 miljoonalla eurolla sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n alueellista operaatiota Sahelissa 2 miljoonalla eurolla. Lähi-idässä palestiinalaisten humanitaarista hätää autetaan tukemalla OCHA:n korirahastoa 5 miljoonalla eurolla sekä ICRC:n kautta 2 miljoonalla eurolla. Lisäksi humanitaarista apua ohjataan muun muassa Myanmarin humanitaarisen tilanteen ja Rohingya -pakolaisten auttamiseen Bangladeshissa UNHCR:n ja OCHA:n korirahaston kautta ja Latinalaisessa Amerikassa Haitin nälkäkriisiin WFP:n kautta.

Suomi tukee myös YK-järjestöjen WFP:n, UNHCR:n, YK:n hätäapurahaston CERF:in sekä YK:n vammaisrahasto GDF:n kautta vammaisinkluusiotyötä yhteensä 6 miljoonalla eurolla. Tuen avulla humanitaarinen apu tavoittaa paremmin vammaiset henkilöt, jotka ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.

Lisäksi myönnetään 4 miljoonaa euroa WFP:lle kouluruokatoimintojen kehittämiseen. Kouluruokailu on tärkeä ravitsemuksen tuki ja tarjoaa myös humanitaarisissa kriiseissä monille lapsille päivän ainoan aterian.

Nyt tehtyjen päätösten lisäksi Suomi antaa yleistukea monenvälisille humanitaarisille järjestöille. Tällä varmistetaan järjestöjen kyky toimia joustavasti humanitaaristen tarpeiden mukaan. Loput budjetoidusta humanitaarisesta rahoituksesta myönnetään myöhemmin tänä vuonna. Myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta tehtävää humanitaarista työtä tuetaan ohjelmatuen kautta vuosina 2026–2029.