Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

Koulut alkavat Suomessa – entä kehitysyhteistyön kumppanimaissa?

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 13.8.2020 8.00
Uutinen

Koronapandemian vuoksi lapset ja nuoret eri puolilla maailmaa jäävät ilman opetusta. Suomi tukee kehitysyhteistyön kumppanimaissa opetuksen järjestämistä poikkeusoloissa.

Suomen tuella on tuotettu kehitysyhteistyön kumppanimaissa itseopiskeluun aineistoja koronaviruksen suljettua kouluja. 10-vuotias Hira Lal Raut hyödyntää radiosta kuuluvaa Pelastakaa lapset -järjestön opiskeluohjelmaa Jankinagarissa, Nepalissa. Kuva: Krishan Prasad Dash/Save the Children  

Arvioidaan, että vuoden loppuun mennessä jopa 10 miljoonaa koululaista saattaa ennenaikaisesti lopettaa koulunkäynnin. Oppimistulosten heikkeneminen uhkaa vielä suurempaa joukkoa koululaisia.

Koulujen toiminnan keskeytyminen vaikeuttaa lasten ruokaturvaa erityisesti globaalissa etelässä. Monelle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria. Arvioidaan, että ilman kouluruokaa on jäänyt noin 350 miljoonaa lasta koronapandemian vuoksi.

Mikä on tilanne koulunkäynnin suhteen Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Nepalissa? Miten Suomi tukee poikkeusoloissa opetuksen järjestämistä näissä maissa?

Etiopiassa päättökoe odottaa osaa oppilaita

Etiopiassa koulut ovat vielä kiinni, sillä koronatartuntojen määrä kasvaa edelleen. Päättökokeet ovat 8. ja 12. luokan oppilailla on edessä, sillä ne jäivät keväällä pitämättä. Muut oppilaat siirtyvät automaattisesti seuraavalle vuosiluokalle.

Etiopiassa ohjeita koulujen turvalliseen avaamiseen valmistellaan parhaillaan. Kouluissa vesi-, hygienia- ja sanitaatiotason nostaminen on tärkeää. Kuva: Sai Väyrynen/UM

Suomi tukee kehitysyhteistyövaroin Etiopiassa koulunkäyntiä monin tavoin myös koronapandemian aikana. Suomen tuella parannetaan kouluissa hygieniaa vesipistein ja valistusta jakamalla. Koronatietoutta välitetään pistekirjoituksella ja viittomakielellä erityisryhmiä näin huomioiden.

Tukea käytetään opetuksen saavutettavuuteen, jotta lapsilla olisi mahdollisuus opiskeluun koulujen ollessa suljettuina. Oppitunteja ja -materiaalia on jonkun verran tarjolla televisiossa ja radiossa, mutta tärkeämpiä ovat opettajien antavat tehtävät ja itseopiskeluaineistot eri oppiaineissa. Myös erityistä tukea oppimisessa tarvitsevat huomioidaan.

Mosambikissa koulut alkavat porrastetusti

Mosambikissa kaikki koulut ovat olleet suljettuna maaliskuusta 23. päivästä lähtien. Oppilaat ovat osallistuneet etäopetukseen radion ja televisio-ohjelmien kautta. Kouluista on myös voinut käydä hakemassa tehtäväpaketteja, joita opettajat sitten ovat tarkastaneet.

Boanessa Joaquim Chissanon lukio valmistautuu vastaanottamaan lukion viimeisen luokan oppilaat lähiopetukseen. Kuva: Manuel Lobo/Consultores Hodi

Etäopetukseen osallistuminen ei ole ollut mahdollista kaikille, joten eriarvoisuus oppilaiden välillä kasvaa.  

Koulujen pitäisi avautua lokakuussa, epidemiatilanteen sen salliessa. Presidentti ilmoittaa päätöksen avaamisesta. Koulujen avaamista suunnitellaan porrastetusti aloittaen yliopistoista ja ammatillisesta koulutuksesta, niissä tilanteen salliessa jo syyskuun puolella.

Moniammatillinen työryhmä arvio parhaillaan opettajankoulutuslaitoksissa ja lukioissa, täyttyvätkö koronaepidemian ehkäisemiseksi suunnitellut toimet. Ennen koulujen aloitusta on paljon haasteita ratkottavana, jotta lasten koulunkäynti olisi turvallista: turvavälit, käsihygienia, veden saatavuus, käymäläolosuhteet ja vuoro-opiskelun järjestäminen.

Suomi tukee Mosambikin opetussektoria. Sektoriohjelman rahoituksella on tähän mennessä tuettu poikkeusoloissa etäopetuksen suunnittelua ja toteutusta, oppimateriaalien tuottamista ja puhdistusvälineiden hankkimista oppilaitoksiin.  

Myanmarissa tiukat turvatoimet kouluissa

Myanmarissa ensimmäiset oppilaat palasivat kouluun heinäkuun 21. päivä neljän kuukauden yhtäjaksoisen tauon jälkeen. Koulun aloitus tapahtuu porrastetusti ja ensimmäisenä kesälomalta kouluun palasivat yläkoululaiset, noin 1,5 kuukautta normaalia myöhemmin.

Suomen tuesta osa käytetään kouluavustuksiin köyhimpien perheiden lapsille. Avustus on entistä tärkeämpää perheiden taloudellisen tilanteen heikennyttyä. Kuva: Mra Thuzar /Unicef Myanmar

Alakoululaiset sekä ammatti- ja korkeakoulujen opiskelijat odottavat vielä vuoroaan, eikä aloittamispäivää ole vahvistettu.

Yläkouluissa aloitettiin opiskelu tiukkojen varotoimien vallitessa. Virallisia tartuntoja maassa on vahvistettu edelleen vähän, vain noin 350. Terveydenhuollon vähäiset resurssit ja osaaminen puoltavat voimakasta panostusta ennaltaehkäisyyn. 

Oppilaille on jaettu kasvomaskeja ja visiirejä, käsihygieniaa on parannettu, ja kuume mitataan kouluun saapuessa. Myös luokkakokoja on pienennetty ja oppilaat jaettu vuoroihin. Koulussa tapahtuvan opetuksen lisäksi oppilaille jaetaan nyt enemmän myös tehtäviä kotiopiskelua varten.

Opetusministeriössä valmistellaan ohjeistusta tiivistetystä opetusohjelmasta poikkeuksellista kouluvuotta varten.

Suomi tukee Myanmarin opetussektorin kehittämistä yhteensä 5,7 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Suomi toimii opetussektorin kanssa-puheenjohtajana ja tukee opetusministeriötä vastaamaan uudenlaiseen tilanteeseen.

Nepalissa itseopiskelupaketit tukena

Nepalissa oppilaat palaavat koulutyöhön syyskuussa, mikäli koronatilanne sen sallii. Oppilaiden sisäänkirjautuminen alkaa 18. elokuuta. Koulut ovat olleet suljettuina maaliskuun 19. päivästä lähtien. Epidemiatilanne ei ole vielä laantunut.

Unicef jakoi itseopiskelupaketteja alakoululaisten vanhemmille Bajuran alueella Nepalin Kaukolännessä. Kuva: Unicef Nepal

Kesäkuusta lähtien opetusta on välitetty oppilaille radion ja television kautta, ja opetusministeriön verkkosivuilla on runsaasti tarjolla oppimateriaaleja.

Syrjäisimpien kylien koululaisille, joita tv, radio tai nettiyhteys eivät hyvin tavoita, on tuotettu painettua itseopiskelumateriaalia. Lisäksi opettajat ovat paikoin opettaneet oppilaita pienryhmissä, turvavälejä pitäen. Yksityiskoulut ovat tarjonneet verkko-opetusta.

Suomi on suunnannut Nepaliin erityistä tukea koronan vuoksi, ja aiemmin myönnettyä tukea on osittain ohjattu epidemian myötä ilmenneisiin tarpeisiin. Nepalin opetussektorille myönnetty 2,5 miljoonan euron lisätuki on tarkoitettu poikkeusoloissa oppimateriaalin tuottamiseen ja opetuksen kehittämiseen.

Suomen tuesta Unicefille on koronan myötä ohjattu Nepalissa opetuksen kehittämiseen 300 000 euroa ja 200 000 euroa vesisektorille. Suomen pitkäaikaisilla vesivarahankkeilla on suuri merkitys epidemiatilanteissa, jolloin hyvä käsihygienia on erityisen tärkeää.

 

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee viestintäosastolla tiedottajana. Teksti on koostettu yhteistyössä ulkoministeriön kehityspolitiikan opetusalan asiantuntijoiden kanssa.

 
Back to top