Suomi tukee Afrikan kehitysrahaston kautta kestävää talouskasvua ja teollistumista Afrikassa

Suomi osallistuu Afrikan kehitysrahaston 17. lisärahoitukseen kestävän talouskasvun tukemiseksi mantereen köyhimmissä maissa. Rahaston tavoite on köyhyyden vähentäminen Afrikan maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistämällä. Suomi on myös mukana tukemassa Afrikan velkakestävyyttä.

Avunantajamaat pääsivät 15. joulukuuta Lontoossa sopimukseen Afrikan kehitysrahaston 17. lisärahoituksesta vuosille 2026–2028. Rahaston tavoiteltu koko on 11 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Rahasto tulee aloittamaan pääomien lainaamisen rahoitusmarkkinoilta, minkä odotetaan lisäävän lainavolyymiä. Rahasto koostuu lisäksi avunantajien myöntämistä lainoista ja rahaston aiemmin myöntämien lainojen takaisinmaksuista sekä ilmastorahoitusikkunasta. Suomen avustus rahastoon on 45 miljoonaa euroa. Osana kehitysyhteistyön säästöjä Suomen tuki pienentyy aiempaan rahoituskierrokseen verrattuna.

Afrikan kehitysrahasto tuo yhteen laajan kirjon eri avunantajamaita. Uudelle rahoituskaudelle osallistuu rahoittajana ennätysmäärä afrikkalaisia maita, yhteensä 23.

Rahaston tukea tarvitaan erityisesti niissä maissa, jotka eivät vielä ole luottokelpoisia Afrikan kehityspankin rahoitukseen ja joissa tarve velkakestävyyden vahvistamiseen on suurta. Rahastosta tuetaan ilmastokestävää infrastruktuuria eri sektoreilla, Afrikan maiden hallinnollista kapasiteettia sekä uudistuksia kotimaisen tulopohjan vahvistamiseksi. Toiminnassa huomioidaan vaikutukset ilmastoon ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa sekä nuorten työllistymistä. Tavoitteena on yksityissektorin toimintamahdollisuuksien parantaminen ja siten kasvava yksityisen pääoman mobilisoiminen Afrikan köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Rahaston toiminnasta neljännes tukee alueellista taloudellista integraatiota ja kaupan esteiden vähentämistä.

”Suomi pitää myönteisenä pankkiryhmän kasvavaa panostusta yksityisen sektorin yhteistyöhön myös Afrikan vähiten kehittyneissä maissa kestävän talouskasvun ja teollistumisen vauhdittamiseksi. Rahastolla tulee edistää köyhimpien maiden liiketoimintaympäristön parantamista ja investointien riskien vähentämistä. Tavoitteena pitää olla yksityissektorivetoinen kestävä talouskasvu”, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.

Vuosina 2023–2025 Afrikan kehitysrahaston tuesta lähes puolet kohdennettiin yksityissektoria vahvistaviin hankkeisiin ja osuus tulee kasvamaan. Rahaston kehitysvaikutusten myötä vuosien 2015–2024 välillä yli kolme miljoonaa henkilöä pääsi sähkönjakelun piiriin ja vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kasvavan 10 miljoonaan. Yli 92 miljoonan ihmisen ruokaturva on parantunut. Uudella rahoituskaudella tavoitellaan 36 000 yrityksen pääsyä rahoitukseen, 37,4 miljoonan ihmisen odotetaan hyötyvän paremmista liikenneyhteyksistä ja 9,1 miljoonaa henkeä saa puhdasta vettä.

Lisäksi Suomi tukee Afrikan kehitysrahaston kohdemaita velkakestävyyden vahvistamisessa ja velkahelpotusten osalta vuosina 2026–2028 yhteensä 13,34 miljoonalla eurolla osana Monenkeskistä velkahelpotusaloitetta (Multilateral Debt Relief Initiative, MDRI), johon Suomi sitoutui vuonna 2005.

MDRI-aloitteella tuetaan köyhiä, raskaasti velkaantuneita maita. Aloite perustuu G8-ryhmän vuonna 2005 tekemälle esitykselle, jonka mukaan raskaasti velkaantuneiden köyhien maiden HIPC-velkahelpotusaloitteeseen (Heavily Indebted Poor Countries) kuuluville maille annetaan velat täysimääräisesti anteeksi niiden saavuttaessa HIPC-ohjelman mukaisen päätepisteen. Ehtona päätepisteen saavuttamiselle on, että maa toteuttaa ohjelman alussa sovitut uudistukset ja edistyy köyhyyden vähentämisessä. MDRI:ssä ovat mukana Maailmanpankin kansainvälinen kehitysjärjestö (International Development Association, IDA), Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund, IMF) ja Afrikan kehitysrahasto (African Development Fund, AfDF).