Suomi toimii laajalla rintamalla globaalien verotussääntöjen aikaansaamiseksi ja kehitysmaiden veronkantokyvyn vahvistamiseksi
Kansainvälinen verojen välttely ja voittojen siirrot murentavat kehitysmaiden edellytyksiä kasvattaa omaa rahoitustaan. Samalla ne aiheuttavat teollisuusmaille merkittäviä verotulojen menetyksiä. G20 ja EU ovat nostaneet verokysymykset poliittiseksi prioriteetiksi. YK painottaa niitä neuvotteluissa uusien kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksesta. Yhteisiin ongelmiin tarvitaan kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja.
Osana hallitusohjelmaa hallitus julkaisi runsas vuosi sitten kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman. Ohjelman painopistealueita ovat veropohjan turvaaminen ja haitallisen verokilpailun ehkäiseminen, verovalvonnan ja verotustietojen vaihdon tehostaminen, omistustietojen julkisuus, julkisten hankintojen kriteerit ja veroasioiden merkityksen vahvistaminen kehityspolitiikassa. Ohjelmaa on toimeenpantu aktiivisesti.
Valtiovarainministeriö ja Verohallinto osallistuvat EU:n ja OECD:n hankkeisiin aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi. Tärkeässä roolissa on OECD:n johdolla tehtävä työ veronvälttelyn ja voitonsiirtojen hillitsemiseksi (ns. BEPS-hanke, Base Erosion and Profit Shifting). Kehitysmaiden osallistumismahdollisuudet BEPS-työhön kohentuivat merkittävästi vuoden 2014 lopulla, kun niiden edustajat saivat osallistujan statuksen OECD:n kokouksiin.
Ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroista Afrikan verohallintojen yhteistyöjärjestö ATAFin osaamisen vahvistamista BEPS-työssä. Rahoituspanosta täydentää Verohallinnon tekninen asiantuntija-apu. Sen puitteissa Verohallinnon asiantuntijat muun muassa kouluttavat afrikkalaisia yritysveroasiantuntijoita kouluttamaan vuorostaan omien verohallintojensa verotarkastajia. Asiantuntija-apu on samalla Suomen panos OECD:n Verotarkastajat ilman rajoja -aloitteeseen.
"Uusien globaalien verotussääntöjen potentiaalinen vaikutus kehitysmaille on monikymmenkertainen kehitysapuun verrattuna; siksi BEPS-ohjelma ja Suomen vahva vaikuttaminen siihen myös kehitysmaiden näkökulmasta on erittäin tärkeää", kehitysministeri Sirpa Paatero sanoo.
Maailmanpankin johtokunnassa Suomen vahvasti ajama tiukempi linjaus veroparatiisien käyttöön hyväksyttiin pankin politiikaksi yksityisen sektorin toiminnassa. Kansainvälisen kaivannaisteollisuuden läpinäkyvyysaloitteen (EITI) johtokunnassa Suomi on edistänyt monikansallisten yritysten maakohtaista raportointia, tosiasiallista omistajuutta ja avoimia yhtiörekistereitä. Tosiasiallisesta omistajuudesta on käynnissä 12 maan pilotointi, jonka tuloksia odotetaan syksyllä 2015.
Veronkeruun tehostaminen on kestävin tapa kasvattaa kehitysmaiden omaa rahoituspohjaa ja vähentää maiden riippuvuutta kehitysavusta. Kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen on nouseva uudenlaisen kehityspolitiikan trendi. OECD:n selvitysten mukaan onnistuneilla verotuskykyyn suunnatuilla kehitysapuinvestoinneilla on vähintään nelinkertainen tuotto, esimerkkejä on jopa 20-kertaisista tuotoista. Tämä kertoo kehitysavun katalyyttivaikutuksesta.
Ulkoministeriö on käynnistänyt kokonaisvaltaisen ohjelman, jolla tuetaan kehitysmaiden verohallintoja, kansalaisjärjestöjä ja alan tutkimustyötä. Suomi tukee yhteistyössä muiden avunantajien kanssa julkishallinnon – mm. verohallinnon – uudistusohjelmia Tansaniassa, Mosambikissa ja Sambiassa.
Hyvän hallinnon ja tehokkaiden instituutioiden kehittäminen edellyttää kehitysmaiden kansalaisten tietoisuutta hallitustensa vastuusta. Suomi rahoittaa kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kuten Oxfamin työtä kansalaisjärjestöjen, parlamentaarikkojen ja lehtimiesten kouluttamiseksi. Näyttöä pääomapaon vaikutuksista yksittäisten kumppanimaiden rakenteisiin saadaan tutkimusyhteistyöstä Global Financial Integrityn kanssa.
Työ jatkuu globaalilla, EU- ja kansallisella tasolla. Syyskuussa 2015 valmistuvat BEPS-ohjelman suositukset ja minimistandardit kansalliseksi lainsäädännöksi. Hanke on hyödyllinen myös Suomelle, jos siinä onnistutaan rajoittamaan valtioiden tarvetta kilpailla keskenään verosäännöksillä.
EU:n komissio antaa kesällä 2015 BEPS-hankkeen pohjalta uuden toimintasuunnitelman EU-tason toimenpiteistä koskien oikeudenmukaista ja tehokasta yritysverotusta. Tavoitteena on voittojen verottaminen siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet. Omistustietojen julkisuutta kehitetään EU-tasolla, samoin yritysten julkista veroraportointia kansainvälisesti ja kansallisesti. Suomessa verojalanjälkiraporttia edellytetään jo valtion enemmistöomisteisilta yrityksiltä.
Kehitysmaiden verotuskyvyn kokonaisvaltaista tukiohjelmaa laajennetaan edelleen, jotta maiden kyky vahvistaa kansallista rahoituspohjaansa muun muassa peruspalveluiden tarjoamiseksi kasvaisi, ja niiden sisäinen eriarvoisuus ja riippuvuus kehitysavusta vähenisivät.
Lisätietoja: Kehitysministerin erityisavustaja Sonja Kekkonen, puh. +358 50 455 4680 ja lähetystöneuvos Hanna Rinkineva, puh. +358 295 350 951.
Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma