Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa etsittiin käytännön ratkaisuja kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojelemiseksi

Laaja kansainvälinen asiantuntijajoukko kokoontui Helsingissä 23. huhtikuuta 2025 pidettyyn konferenssiin, jonka aiheina olivat kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojeleminen ja kansainvälisen meriliikenteen sille muodostamat uhat. Moniviranomaisyhteistyön avulla haettiin keinoja vastata näihin laaja-alaisiin uhkiin.

Ulkoministeriö järjesti konferenssin yhteistyössä Rajavartiolaitoksen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen sekä YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) ja Maltalla sijaitsevan, merenkulun pakotteiden toimeenpanoa valvovan keskuksen (Global Centre for Maritime Sanctions Implementation) kanssa.

Konferenssiin osallistui viranomaisten edustajia ja merenkulun asiantuntijoita Itämeren, Pohjanmeren ja Välimeren rantavaltioista, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Uudesta Seelannista sekä EU-instituutioista ja Natosta. Paikalla oli myös tutkijoita ja yksityisen sektorin edustajia.

”Viimeaikaiset merikaapeleihin kohdistuneet vahingot Itämerellä ovat selvä osoitus kriittisen merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta. Itämerellä kulkevat alukset voivat muodostaa moninaisia uhkia niin merenalaiselle infrastruktuurille kuin kansalliselle turvallisuudelle yleensä. Nämä uhat eivät kosketa vain meitä, vaan kyse on laajemmasta haasteesta. On tärkeää löytää keinoja vastata uhkiin kansainvälisellä moniviranomaisyhteistyöllä. Ulkoministeriön rooli on edistää tällaista yhteistyötä”, toteaa ulkoministeri Elina Valtonen.

Merenalaisen kriittisen infrastruktuurin vahingoittuminen ja (merialueella) liikkuvat laivat, joilla on vakavia turvallisuuspuutteita, ovat osa laaja-alaista Suomeen ja Itämeren alueeseen kohdistuvaa uhkaa. Rajavartiolaitos merellisenä turvallisuusviranomaisena ja talousvyöhykkeen valvontaviranomaisena on sitoutunut etsimään haasteeseen ratkaisuja yhteistyössä muiden viranomaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lisäksi 24. huhtikuuta järjestettiin erillinen varjolaivastoon liittyvä asiantuntijakokous, jossa käytiin läpi varjolaivastoon kohdistettuja toimia ja niiden vaikutuksia sekä keskusteltiin jatkotoimista.

Merenkulun turvallisuus perustuu kansainvälisiin sääntöihin ja lippuvaltioiden vastuuseen varmistaa alustensa vaatimustenmukaisuus. Tavoitteena on ehkäistä vahinkoja ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle.

"Suomenlahdella liikkuvien varjolaivaston alusten epäselvä lippuvaltiostatus, puutteelliset vakuutukset ja heikko kunto muodostavat vakavan riskin turvallisuudelle. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vahvistaa toimiaan varjolaivastoon liittyvien kansainvälisten vaatimusten täyttämättä jättämisten tunnistamiseksi. Vaikuttaviin vastatoimiin tarvitaan myös vahvaa kansainvälistä yhteistyötä", kertoo Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen.

Asiantuntijatyö jatkuu eri formaateissa niin Itämeren ja Pohjanmeren rantavaltioiden asiantuntijatyöryhmässä kuin EU:ssa ja NATO:ssa. Kanada on käynnistämässä G7- ja NB8-maista koostuvan Shadow Fleet Task Forcen toimintaa.