Pääministeri Paavo Lipponen Väestötieteen konferenssissa 7.6.2001
Eurooppalaiset yhteiskunnat kohtaavat lähivuosina merkittävän haasteen väestön ikääntyessä nopeasti. Tällä hetkellä tilanne on vielä ongelmaton, koska toisen maailmansodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista pääosa on edelleen töissä. Maksajia suhteessa hyvinvointivaltion tarpeisiin on riittävästi. Tilanne uhkaa kuitenkin muuttua seuraavina vuosikymmeninä.
Taloudellisesti merkittävimmät kysymykset liittyvät eläkejärjestelmien rahoittamiseen ja väestön ikääntymisen seurauksiin. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun tämän vuosikymmenen kuluessa ja eläkkeellä olevien määrä kasvaa kaikkialla Euroopassa nopeasti. Yli 65 vuotiaan väestön suhde työikäiseen väestöön nousee EU-maissa nykyisestä keskimäärin 27 prosentista 35 prosenttiin vuonna 2020. Vuoteen 2050 mennessä osuus kohoaa arvioiden mukaan EU-maissa jo 53 prosenttiin.
Suomessa työikäinen väestö alkaa vähentyä jo muutaman vuoden kuluttua. Kun tällä hetkellä Suomessa yhtä eläkeläistä kohti on töissä 1,9 henkeä, niin kolmen vuosikymmenen päästä töissä on enää 1,1 henkeä. Eliniän pitenemisen seurauksena eläkkeellä vietetty aika muodostuu tulevaisuudessa lähes yhtä pitkäksi kuin se aika, joka ollaan töissä, mikäli työelämästä poistutaan yhtä varhain kuin nyt. Tällä hetkellä suomalaiset ovat eläkkeellä keskimäärin 21 vuotta ja töissä noin 30 vuotta.
Uusimpien ennusteiden mukaan väestön elinaikaodote nousee EU-maissa keskimäärin lähes viidellä vuodella vuoteen 2050 mennessä. Elinajan piteneminen on itsessään ylpeyden ja juhlinnan aihe. Siitä johtuu myös merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Kuka huolehtii vanhusten nopeasti kasvavasta joukosta? Miten taataan ikääntyville ihmisille laadukkaat ja toimivat palvelut?
Väestön ikääntyminen ei ole tullut yllätyksenä. Demografiset laskelmat muodostavat hyvän pohjan yhteiskuntapoliittisille linjauksille. Kehityksen suuntaan voidaan vaikuttaa. Kuluva vuosikymmen on varautumisen aikaa. Suomessa tullaan kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
- julkinen talous pidetään ylijäämäisenä. Vähentämällä julkista velkaa luodaan tilaa hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle
- koulutukseen, infrastruktuuriin ja palveluihin panostamalla edistetään taloudellista kasvua
- pienituloisten ihmisten työn verotusta keventämällä edistetään työllisyyden paranemista
- eläkkeiden rahastoinnilla pidetään tulevaisuuden eläkemaksut kohtuullisina
- eläkkeelle siirtymistä myöhennetään
- työmarkkinoille tuloa aikaistetaan koulutusjärjestelmää kehittämällä
Suomen toimiessa Euroopan unionin puheenjohtajana vuoden 1999 jälkimmäisellä puoliskolla järjestettiin Tampereella ylimääräinen Eurooppa-neuvosto, jossa asetettiin merkittäviä uusia tavoitteita unionin oikeus- ja sisäasioiden yhteistyölle. Tämä politiikan alue kattaa myös maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Tampereella hyväksyttiin kokonaisvaltainen lähestymistapa maahanmuuttoasioihin. Maahanmuuttoasioissa on ryhdyttävä muokkaamaan unionin yhteistä politiikkaa konkreettisine toimenpideohjelmineen. Samaan aikaan on yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta käytävä keskustelu kytkettävä osaksi talous- ja sosiaaliuudistusta koskevaa strategiaa.
Ajankohtainen maahanmuuttoon ja työmarkkinoihin liittyvä haaste on edessämme unionin seuraavan laajentumisen myötä. Uusien maiden liittyminen sisämarkkinoihin merkitsee kymmenien miljoonien uusien ihmisten liittymistä siihen joukkoon, joilla on oikeus hakea työtä myös muiden jäsenmaiden alueelta.
Arvoisat konferenssin osanottajat. Vastaus kysymykseen "Millä edellytyksillä Eurooppa pystyy vastaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan haasteeseen" on lyhyt: Tekemällä töitä.