Pääministeri Vanhanen Keski-Suomen Yrittäjien juhlassa

KASVUALOITE 2020

Hyvät kuulijat,

Moni kysyy näinä päivinä meiltä poliitikoilta, miten tästä taantumasta selvitään. Teitä keskisuomalaisia tänään tavattuani voin vastata, että kyllä selvitään. Se on ollut tämän päivän aikana täällä maakunnassa keskeinen saamani viesti. Saman viestin olen saanut muualtakin Suomesta.

Mutta hinta saattaa olla myös raskas.

Uhka tulee nyt maailmalta. Suomi on osannut viime vuosina tehdä oikeita asioita, mutta se ei suojaa meitä nyt tilausten hyytymiseltä ja rahoitusmarkkinoiden turbulenssin seurauksilta.

Vaikeissa tilanteissa olemme kuitenkin osanneet aina kansakuntana tehdä oikeita valintoja. Olemme menestyneet. Olemme pärjänneet. Meissä on sitkeyttä ja tekemisen halua. Aallon pohjaltakin olemme nousseet yhä korkeammalle. Te tiedätte sen hyvin.

Nyt on jälleen oikeiden valintojen aika. Me voimme valita kasvun tai näivettymisen tien: taantumisen tai tekemisen. Meillä on edessä useita haasteita, jotka me kohtaamme osin juuri nyt tässä ajassa, mutta viimeistään tulevina vuosina. Ne maat, jotka eivät osaa nyt investoida oikeisiin rakenteisiin ja uusiutua, ovat heikoilla tulevina kasvun vuosina seuraavalla vuosikymmenellä.

Tässäkin kriisissä on tyypillistä, että ongelmien manaajia ja tulevaisuuden kauhistelijoita riittää. Vastuullisten on kerrottava vaikeudet, mutta myös luotava näkymä, millä päästään eteenpäin. Lausetta ei saa jättää kesken.

Mitä meillä on edessämme?

Talouden kriisi on alkanut rajojemme ulkopuolella. Samalla tavalla nousu voi alkaa ainoastaan siellä. Meidän tulee kuitenkin olla valmiita ja kilpailukykyisiä, kun nousu jälleen alkaa. Olemme pitäneet huolta taloudestamme ja se antaa meille monia muita maita paremmat valmiudet ottaa iskuja vastaan.

Käsillä olevaan kriisiin maailma on ajautunut kuin jarruton juna. Kesällä 2007 saimme ensimmäisiä merkkejä siitä, että USA:n asuntolainakriisi kasvaa. Pyysin poikkeuksellisesti elokuun 2007 budjettiriiheen tavallisten valtiovarainministeriön kansantalousarvioiden rinnalle Suomen pankin asiantuntijan kertomaan koko hallitukselle, mitä tiedetään USA:n pankkien tilanteesta. Saimme esimakua heidän vaikeuksistaan. Vierailin sen jälkeen lyhyen ajan sisällä kaksi kertaa Yhdysvalloissa ja tapasin talouden asiantuntijoita. Heidän viestinsä tasan vuosi sitten talvella oli, että nousu alkaa vuoden 2008 lopulla. Muut merkit eivät viitanneet siihen, mutta tarkkaa kuvaa ei tuntunut maailmassa olevan kenelläkään siitä, mitä taloudessa tulee tapahtumaan.

Suomessa me silti ryhdyimme valmistautumaan suhdannekäänteeseen ja viime kesän budjettivalmisteluun valmistauduttaessa oli selvää, että nyt on oikea hetki ryhtyä elvyttämään. Hallitus onkin viime elokuusta alkaen tehnyt jo neljässä vaiheessa elvytyspaketteja. Niiden pääfokus on ollut rahoitusmarkkinoiden vakauttamisessa, yritysten rahoituksen turvaamisessa, kotitalouksien luottamuksen ylläpitämisessä ja tarkoin kohdistetussa rakentamisen elvyttämisessä ja voimavarojen osoittamisessa lomautettujen ja irtisanottavien koulutukseen. Toimet on kohdistettu kriisin eturintamaan. Ja tiedän sen, että eivät toimet tähän jää. Tällä hetkellä seurataan tarkkaan kriisin vaikutuksia kuntatalouteen.

En tarkemmin perustele elvytystoimien logiikkaa, uskon, että tässä salissa se ymmärretään hyvin. Kotimaisessa keskustelussa on luonnollista, että hallitusta arvostellaan, ettemme tee tarpeeksi. Elvytämme tehdyillä päätöksillä EU:n kolmanneksi eniten vaikka lähtökohtamme tähän kriisiin on eräs Euroopan parhaimmista. Yritämme estää työttömyyden liian suuren kasvun. Tämä oli se opetus, joka erityisesti viime lamasta saatiin.

Viime lamaan nähden erilaista on nyt se, että silloin pankkimme ajautuivat kriisiin ja niitä piti pelastaa. Nyt pankit ovat vielä hyvässä kunnossa ja yritämme houkutella niitä ottamaan vastaan valtion pääomasijoituksia ja takuita, jotta ne voisivat rahoittaa yrityksiä riittävästi.

Toivon myös, että yrittäjäjärjestö seuraa tarkkaan ja informoi myös hallitusta heti jos alkaa näkyä viime laman tyypillisiä tunnusmerkkejä. Tuolloin yrittäjiltä ryhdyttiin penäämään uusia vakuuksia, omakotitaloa pantiksi ja sukulaisten nimiä takauksiin. Näissä kysymyksissä kansakunnan on osattava oppia virheistä.

Tärkeää on myös huolehtia yhteiskunnan eheydestä. Siksi sanat kohtuus ja vastuu kaikista koskettavat meitä jokaista.

Haluan käyttää tätä iltaa siihen, mihin tämä kriisi johtaa ja minkälainen haaste kymmeniä miljardeja köyhemmällä maalla on tämän taantuman jälkeen kun maailma lähtee uuteen nousuun.

Nyt taantuman ensi vaiheessa olemme jo huomanneet, että työllisyysasteemme alkaa laskea ja työttömyysaste nousta. Pitkien työttömyysjaksojen myötä työvoiman osaaminen uhkaa rapautua ja työurien pidentyminen kääntyy laskuun. Julkisen talouden tasapaino heikkenee ja velkaantuminen kasvaa. Julkisen velan korkotaso pyrkii ainakin jossakin määrin nousemaan. Tämä vaikuttaa yleiseen korkotasoon.

Julkisen talouden heikentymisestä syntyy paine kokonaisveroasteen nousuun. Konkurssit ja muut yritysten lopettamiset saattavat supistaa yrittäjäaktiviteettia sekä yritystoimintaan tarvittavan yrittäjän oman varallisuuden katoamisen että lisääntyvän riskinkarttamisen takia.

On siis riski työvoiman osaamisen heikkenemiseen, korkotason ja veroasteen nousuun sekä yrittäjäaktiviteetin yleiseen heikentymiseen.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi saattaa eri tavoin heikentää myös markkinoiden kykyä ohjata voimavaroja uusiin kannattaviin kohteisiin. Tällä olisi kielteinen vaikutus tuottavuuden kasvuun ja riskejä kartettaisiin liikaa.

Arvopaperimarkkinoihin ja johdannaisinstrumentteihin perustuvan välitys ja investointipankkitoiminta ovat osoittaneet haavoittuvaisuutensa. Tällaisen rahoituksen saanti voi heikentyä ja esimerkiksi isojen yritysjärjestelyjen rahoitus vaikeutua pitemmäksi aikaa.

Edelleen rahoituslaitosten pääomat supistuvat ja kaikkia viime aikoina normaaleinakin pidettyjä liiketoiminnan ja rahoituksen riskejä tullaan karttamaan.

Kilpailu yritysten välillä voi heikentyä. Kilpailua vääristävät ja protektionistiset toimet suurissa maissa voivat heikentää pienten maiden pääsyä markkinoille ja mahdollisuuksia kilpailla tasavertaisina kaikkien kanssa.. Suomen kaltainen globalisaatiosta paljon hyötynyt maa kärsii tällaisesta kehityksestä keskimääräistä enemmän

Saattaa esiintyä painetta tuottavuuden kasvun hidastumiseen, ehkä myös työllisyyden heikentymiseen useiksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi kriisi voi heikentää sellaisen pitkän ajan politiikan harjoittamisen edellytyksiä, josta ei ole välitöntä hyötyä talouskasvun kannalta tai joka voi sitä jopa heikentää. Ilmastopolitiikka on tässä suhteessa vaaranalainen.

Hyvät yrittäjät,

Toinen jo kauan tiedossamme ollut erityinen suomalainen haaste on ikääntyminen. Me tiedämme, että ennusteiden mukaan asukasta kohden lasketun tuotannon kasvu hidastuu ja työllisten väestöosuus laskee. Tuottavuuden kasvu hidastuu lievästi työvoiman keski-iän noustessa ja vauhdin hidastuessa.

Julkisen talouden tasapaino heikentyy ennen kaikkea työllisten väestöosuuden laskun takia. On vähemmän veronmaksajia. On enemmän eläkkeiden saajia ja julkisten palveluiden käyttäjiä. Paineet verojen korotuksiin ja julkisten menojen leikkaamiseen kasvavat. Meidän poliitikkojen kuluneiden vuosikymmenten julkiset hyvinvointilupaukset vaarantuvat.

Meillä Suomessa erityinen haaste on väestörakenteen erojen kasvu alueittain. Tämä voi johtaa julkisten palveluiden rahoitus- ja tuottamismahdollisuuksien erojen kasvuun alueiden välillä.

Äsken kertomani voi toteutua kaikessa armottomuudessaan. Näin voi käydä, jos päätämme näivettyä ja jäädä paikalleen.

Meidän tulee kysyä: Valitsemmeko tekemisen ja aktiivisuuden vai näivettymisen? Uskommeko muutokseen vai pysähtymiseen. Pyydän teitä kysymään tätä itseltänne. Uskon tietäväni vastauksen.

Minulle ainoa vaihtoehto on aktiivisuus ja tekeminen. Meille kaikille se on varmasti usko omaan kykyymme ottaa tulevaisuus omiin käsiimme. Me voimme muuttaa asioita. Valtio voi olla kumppani ja edellytysten luoja.

Suomalaisten palveluiden kannalta tärkeintä on julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Se edellyttää kykyä nostaa työllisyysastetta ja erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta. Myös väestön terveyden ja toimintakyvyn kohentaminen on tärkeää. Tämä koskee koko kansaa, mutta erityisesti sosiaalisesti heikompiosaisia.

Koko kansantalouden tuottavuuden kohentaminen auttaa jossain määrin myös julkisen talouden kestävyysongelmaa. Aineellisen elintason kohentamiseksi tarvitaan tuottavuuden kasvun ylläpitämistä ja mielellään nopeuttamista. Ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeaa teknologista kehitystä. Koko Suomesta on pidettävä huolta.

Miten me voimme päästä tälle aktiivisen tekemisen uralle?

Meidän on kyettävä lieventämään tai jopa poistamaan taloustaantuman ja ikääntymisen pitkän ajan kielteisiä vaikutuksia tuottavuuden kasvuun ja työllisyysasteen nousuun ja edelleen näiden seurauksena julkisen talouden kestävyyteen. Meidän on pystyttävä ottamaan huomioon erityisesti ilmaston muutokseen ja muiden pitkän aikavälin ympäristöongelmiin vaikuttamisen tarve.

Hyvät kuulijat,

Esitin muutama viikko sitten kasvualoitteen: Työtä Suomessa -ohjelman. Se on ohjelma läpi 2010-luvun ikääntymisen ja epävarman talouskehityksen. Vasemmistolaisuus ja markkinaliberalismi ovat tulleet nykymuodossaan tiensä päähän. Tarvitaan uusi kolmas tie.

Ellemme tee mitään toteutuu kaikkien tutkimusten osoittama ns. perusura, jonka oloissa keskimääräinen bkt-kasvumme alenisi 10-luvulla keskimäärin 1,7 prosenttiin. Tässä salissa jokainen tietää, että näin matala kasvu pudottaisi meidät muun maailman vauhdista ja näivettyisimme.

Kasvualoitteen keskeinen tavoite on luoda edellytykset paremmalle talouskasvulle myös ensi vuosikymmenen haastavissa oloissa koko Suomessa.. Uusissa olosuhteissa kansantaloutemme ei kasva samalla politiikalla kuin tähän asti. Käynnissä oleva taantuma kasvattaa urakkamme vaikeuskerrointa entisestään.

Markkinatalous, kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ja yhteisvastuu tulee sovittaa yhteen uudeksi politiikaksi. Uudeksi politiikaksi, jolla on vahvat juuret. Ja on kysyttävä Kekkosen tapaan: onko maallamme jälleen malttia vaurastua?

Urho Kekkonen tunnisti omana aikanaan tasa-arvoisen ja omiin vahvuuksiinsa nojaavan Suomen menestymisen vaatimukset. Tuolloin ne olivat maakuntayliopistojen perustaminen ja taantuvien alueiden teollistaminen sekä tukeminen. Idea oli tinkiä hieman kulutuksesta investointien hyväksi. Meidän tulee tunnistaa vastaavat asiat tässä ajassa. On aika korostaa valtion vahvempaa roolia yksityisten investointien edellytysten luomisessa.

Me tavoittelemme elintason ja palveluiden säilymistä ja kehittymistä koko Suomessa. Työllisyyden tulee olla ennakoitua perusuraa korkeampi. Suomen tulee olla houkutteleva sijaintipaikka uutta luovalle yritystoiminnalle ja osaavalle työvoimalle. Luonnonvaroja tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin kestävällä tavalla. Suomen tulee olla omistajuus- ja yrittäjyysmyönteinen markkinatalousmaa. Meidän tulee tavoitella ykköspaikkaa maailmassa ilmasto- ja energiateollisuuden huippuosaajana.

Suomi tarvitsee tehokkaita julkisia investointeja. Menestys tarvitsee vipuvarsia. Tarvitsemme vahvaa yrittäjyyttä ja kykyä kaikki alat läpileikkaavaan kansainvälistymiseen. Tuottavuutta tulee kohottaa uusia ideoida hyödyntämällä ja uutta teknologiaa luomalla. Uudet innovaatiot tulee saada nopeasti käyttöön. Työvoiman tulee olla osaavaa ja työn viisaasti organisoitua.

Puheeni jälkeen sain pääasiassa kiitosta asiantuntijoiltakin, mutta osa arvosteli ja sanoi, että meillä on ollut riittävän korkea investointiaste eivätkä investoinnit takaa parempaa tuottavuutta. Tähän haluan sanoa seuraavaa: Jo vuosien ajan meidän kone- laiteinvestointimme suhteessa kilpailijamaihimme ovat jääneet selvästi jälkeen. On vaarana, että tuotannollinen laitekapasiteettimme vanhentuu ja hajoaa käsiin. Olemme viimeiset 15 vuotta investoineet koneisiin ja laitteisiin keskimäärin 2,5 % -yksikköä BKT:stämme vähemmän kuin USA. Lähes sama ero on Ruotsiin ja EU-alueeseen. Vertailu on armoton. Kymmenessä vuodessa koneisiin ja laitteisiin on investoitu maassamme ehkä 40 - 50 miljardia euroa vähemmän kuin eurooppalainen keskitaso olisi edellyttänyt. Muualla on modernimmat laitteet. Kuinka käy tuottavuutemme tällaisessa kehityksessä? Ennen muuta tilasto kertoo siitä, että suomalaisyritykset ovat investoineet, mutta investoinnit on suunnattu muualle maailmaan - ymmärrettävistä syistä.

Valtio ei ryhdy investoimaan tuotannollisiin koneisiin ja laitteisiin. Investoinnit on tehtävä yrityksissä. Valtion rooli on suotuisten edellytysten luonti. Näiden edellytysten luomiseksi tarvitaan mittavia hankkeita koko Suomessa. Koulutuksen resursseja tulee vahvistaa peruskouluista yliopistoihin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus tulee nostaa 4 % prosenttiin bruttokansantuotteesta. Meidän tulee rakentaa nopeat tie- ja ratayhteydet Helsingistä pohjoiseen Suomeen saakka.

Nopeat laajakaistayhteydet tulee saada jokaisen suomalaisen ulottuville. Internet on yli kymmenen vuotta vanha. Markkinavoimat eivät ole kyenneet rakentamaan nopeita yhteyksiä joka paikkaan. Valtion otetta vahvistetaan. Tietoyhteiskunnasta tehdään arkipäivää. Kaivostoiminnan vaatima infrastruktuuri tulee rakentaa. Eräänkin arvion mukaan Suomi on kolmen mielenkiintoisimman kaivannaisalan kohdemaan joukossa maailmassa. Se luo edellytykset miljardien investointien saamiselle, mutta silloin teitä ja raiteita on uskallettava rakentaa sinne, missä malmi kulkee.

Suomella on erityisesti kaksi suhteellista etua. Suurin on työvoimamme osaaminen. Siksi koulutus ja tutkimus ovat kasvualoitteeni kärjessä. Se on keino lisätä tuottavuutta edellyttäen, että tuotantorakenteemme kehittyy vastaamaan yhä paremmin tätä suhteellista etuamme. Toinen suhteellinen etumme liittyy luonnonvaroihimme, joissa meillä on vajaakäyttö.

Kotimaisia energiahankkeita ja bioenergiaa tulee edistää. Meillä on paljon kirittävää, jos haluamme olla omavaraisempia. Vuonna 2007 maamme tuonnista energian osuus sähkö mukaan luettuna oli 13 %. Energian osuus Suomen viennistä oli puolestaan 5 %. Mitään energiatasetta näiden lukujen pohjalta ei voi laskea, mutta ne kertovat volyymista. Tärkeämpi tieto onkin se, miten omavaraisia olemme energian suhteen. Energiaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 30 %. Olemme siis 70 % riippuvaisia energiantuonnista. Tästä suurin osa on raakaöljyä. Kauppatasetta voidaan vahvistaa huomattavasti - ehkä miljardeilla - rohkealla energiapolitiikalla: siihen pitää kuulua hallituksen ja eduskunnan linjausten mukaisesti volyymijärjestyksessä energiansäästöä, uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaakin. Tämä pitää tehdä tavalla, joka vahvistaa energiateknologian valmistusta ja vientiä ympäri maailmaa. Kun hyväksyimme erään kehitysyhteistyöhankkeemme Kiinaan, ihailin sitä, miten Kiina aikoo vielä tällä vuosikymmenellä saada aikaan 24 miljoonaa kotitalousmittaluokan biokaasulaitosta. Ajattelin, että kunpa suomalainen teollisuus saisi edes prosentin tuosta toimitettavakseen.

Energian rinnalla haluan haastaa keskusteluun mm. matkailualan. En pidä mitenkään mahdottomana, että matkailuelinkeinomme kolminkertaistaisi volyyminsä. Meillä on matkailuun liittyen ainutlaatuisia vahvuuksia. Muualla maailmassa se on ehkä nopeimmin kasvava teollisuudenala.

Haluan kannustaa rakennusalaa, jonka tuotteiden valmistamiseen meillä on hyvät edellytykset. Kuulin, että rakennusala itse on asettamassa tavoitteekseen sen, että kauppataseen ylijäämä nostettaisiin alalla kahdesta viiteen miljardiin euroon. Se on täysin mahdollista, mutta työtä ja edellytyksiä se vaatii. Tämä on hyvä esimerkki mahdollisuuksistamme.

Ja kuinka paljon meillä jää metsien vuotuista kasvua korjaamatta. Olisiko 40 miljoonaa kuutiota? Ei se selluna tai bulkkipaperina kaupaksi käy - niiden kulutuksen huippu on jo takana. Puusta pitää voida tehdä paljon muutakin.

Tai miksei Suomi ole jo koulutuksen viennin mahtimaa. Maa, joka on vertailuissa koulutuksessa paras, kieltäytyy sitkeästi sallimasta kunnon myyntiponnisteluja. Allergia koulutuksen myyntiä vastaan on käsittämättömän kovaa. En ole saanut vielä läpi toivettani siitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat periä rehellisiä lukukausimaksuja EU:n ulkopuolisilta. Se avaisi mahdollisuuden myydä koulutusta, perustaa filiaaleja eri puolelle maailmaa ja ottaa tänne opiskelijoita. Nykyinen tilauskoulutusmalli ei vielä riitä. Ei koulutuksen myyntimarkkinoita synny, ellei siitä voi laskuttaa ketään.

Kaikki nämä alat kertovat, että talouskasvu ja kestävä kehitys voidaan yhdistää.

Moni kysyy ja epäilee. Mitä tämä maksaa? Miten tämä rahoitetaan? Kysyjien mielestä pitää jatkaa niin kuin ennenkin. Vastaan: ohjelma maksaa kymmeniä miljardeja euroja seuraavien vuosikymmenien aikana. Se rahoitetaan valtion rahalla, eläkevaroilla ja yksityisellä rahalla. Se rahoitetaan viennillä, tuottavuutta ja omavaraisuutta lisäämällä, rakenteellisilla uudistuksilla ja verotusta uudistamalla. Me vahvistamme olemassa olevia vahvuuksiamme ja toimialojamme. Se voi lyhyellä tähtäimellä merkitä luopumista hieman kulutuksesta saavuttaaksemme tulevaisuudessa suuremman tuotoksen. Luovumme siitä, mikä ei ole tarpeellista. Uudistamme yhteiskuntamme rakenteita. Lisäksi luomme uutta osaamista, teknologiaa ja työtä joka puolella Suomea. Tavoitteemme on sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoinen Suomi.

Osa pääkaupunkiseudulta saamastani kritiikistä on kohdistunut väylähankkeiden suuntaamiseen joka puolelle Suomea. Vastaan: Menestyäkseen maa tarvitsee toimivat liikenneväylät. Tämä on koko Suomen etu. Suomen satamat tarvitsevat toimivan logistiikkaverkon. Esimerkkinä mainittakoon Vuosaaren juuri avattu massiivinen satama.

Hyvät yrittäjät,

Kysyn: näivettyminen vai tällainen konseptin vaihdos?

Olen perusluonteeltani analysoiva ja harkitseva. Teen ratkaisut kuultuani eri näkökulmia. Kohta kuusi vuotta olen ollut valtakunnan parhaiten informoitu henkilö ja olen äärimmäisen vakuuttunut siitä, että kansakunnan on vaihdettava konseptia. Tarvitsemme astetta vahvempaa valtion roolia. Se ei ole pois vapaalta yrittäjältä, vaan sillä luodaan yhdessä sellaisia edellytyksiä, joita markkinat eivät toimillaan synnytä. Ellemme tähän rohkene on edessämme hiipivä talouden lasku, jossa väki vanhenee ja työvoima vähenee.

Haastan tähän ajattelutyöhön teidät kaikki. Me muistamme suunnitelmatalouden varsinkin naapurinamme olleesta Neuvostoliitosta, mutta monia sen piirteitä omaksuttiin myös lännessä. Sitten tuli Reaganin ja Thatcherin vedolla liian vapaan markkinaliberalismin vaihe, jonka piirteitä omaksuttiin kaikkialla. Luotettiin markkinoiden kykyyn ratkaista asiat. Tämä vapaus johti finanssimarkkinoilla törmäykseen, josta kansat kärsivät täältä Pohjan perukoilta kehitysmaihin asti. Se ei jää seurauksitta. Maailma tarvitsee uutta finanssiarkkitehtuuria, sääntöjä, läpinäkyvyyttä ja valvontaa; vähän enemmän valtiota. Ja sekään ei ole pois vapailta yrittäjiltä vaan turvaa sen, että sijoittaja sijoittaessaan finanssijärjestelmiin ei enää ostaisi roskaa aitona.

Johannes Virolainen muotoili aikanaan, että kapitalismi on markkinatalouden vääristynyt muoto. Se oli hyvin sanottu.

Yrittäjyyden kannalta äärimmäinen vapaus ilman sääntöjä ei ole tärkeää. Tärkeää ovat yhtäläiset säännöt, reilu kohtelu, hallinnollisen taakan purku ja hyvin toimiva yhteiskunta. Sääntöjen aukot ovat keinottelijoita varten.

Toivon, että erityisesti te yrittäjät lähdette kasvualoitteeni tukijoiksi.

Hyvät ystävät,

Keski-Suomi on pienyritysvaltainen maakunta. Moni teistä on täällä tänään viettämässä ansaittua juhlaa yksin tekemisen keskeltä. Yhden ja kahden työntekijän yrityksiä on monta. Suuria on toki myös.

Riippumatta yrityksen koosta, on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta. Teidän perheenne ja ystävänne tietävät, että teistä on yrittämään ja kantamaan vastuuta. Moni heistä on tavalla tai toisella myös työssänne mukana. Te ja perheenne viette maakuntaanne ja Suomea eteenpäin. Te olette valinneet tekemisen ja halun menestyä. Haluan kutsua kaikki suomalaiset samanlaiselle tekemisen tielle. Ja haluan haastaa suomalaiset myös hyväksymään menestymisen silloin kun se saavutetaan yrittämällä ja osaamalla.

Molemmat hallitukseni ovat sitoutuneet yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen. Nyt olemme keskellä poikkeuksellisia aikoja. Hallitus on jo toimillaan osoittanut viimeisten kuukausien aikana, että sillä on kykyä ja halua lievittää taantuman kolhuja suomalaisille. Reilu viikko sitten päätimme rahoitus- ja pankkipaketista, joka laittaa liikkeelle lähes 50 miljardin euron rahavirrat Suomessa. Samalla viikolla päätimme jo järjestyksessään 4. elvytyspaketista työllisyyden turvaamiseksi koko Suomessa. Uskon, että myös Keski-Suomessa käynnistyy monenlaista tekemistä näiden toimien seurauksena. Esimerkiksi Äänekoskella ja pohjoisessa Keski-Suomessa ollaan varmasti tyytyväisiä uusin tuleviin turvallisempiin liikennejärjestelyihin Hirvaskankaalla. Me haluamme meillä käytettävissä olevin keinoin elvyttää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tässä tilanteessa.

Täällä on paikalla myös paljon kuntien edustajia. Nyt on hyvä aika rakentaa ja korjata. Nyt on hyvä aika investoida. Meidän työkalupakissamme on paljon erilaisia välineitä rakentamisen edistämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi.

Vaikka juuri nyt näyttää vaikealta, ei elämä tähän taantumaan pääty. Toivoa rohkaisemalla kukkivat roudan maat.

Hyvät keskisuomalaiset,

Haluan toivottaa teille erittäin hyvää juhlaa ja menestyksekästä vuotta työssänne.