Valtiosihteeri Pertti Torstilan puheenvuoro suurlähettiläspäivillä
Valtiosihteeri Pertti Torstila keskittyi vuoden 2011 suurlähettiläskokouksen puheessaan 22. elokuuta diplomatian muutoksiin ja ulkoministeriön uusiin haasteisiin. Keskustelua ulkoministeriöiden roolista ja diplomatian keinoista käydään vilkkaana ympäri maailmaa. Perinteisen diplomatian toimintaedellytykset kyseenalaistetaan muuttuneessa tiedotusympäristössä. Ulkoministeriön on osattava sopeutua ja vaikuttaa ympäröivään maailmaan uusin keinoin.
Torstila selvitti suurlähettiläille pääministeri Kataisen hallituksen ulkoministeriölle osoittamia erityisvastuita. Ulkoasiainhallinto on saanut hallitusohjelmaan oman erillisen lukunsa, jossa todetaan: ”Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto on Suomelle tärkeä väline. Suomen ulkomaanedustustot muodostavat globaalisti kattavan toimipisteverkon, jonka toimintaedellytykset hallitus haluaa turvata.”
Maailmanlaajuinen talouskriisi on tullut näkyvästi ulkopolitiikan ja diplomatian kenttään. Hallitus kohdistaa ulkoministeriöön odotuksia Suomen talouden kasvuedellytysten edistämisessä.
Hallitus on päättänyt laatia Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman, ja ulkoministeriö on määrätty työssä vastuuministeriöksi. Toimintaohjelman toteuttamisen hallitus osoittaa suurlähetystöjen keskeiseksi tehtäväksi.
Valtiosihteeri Torstila nosti esiin neljä aihepiiriä huomispäivän menestyvän ulkoministeriön tavaramerkeiksi:
- on oltava nopea, joustava ja muuntautumiskykyinen
- on oltava verkottunut, sosiaalinen ja avoin
- on otettava taloudellisen diplomatian ja Suomen taloudellisten etujen edistämisen suurlähetystöjen keskeiseksi tehtäväksi
- on ymmärrettävä kriisivalmiuden ja kansalaispalvelujen suuri merkitys
Tapahtumien kirjo ja vauhti vaativat ennakoimista ja jatkuvaa varautumista yllätyksiin.
Ulkoministeriön työkalupakkia täydentää nyt sosiaalinen media, jossa ilmiöt etenevät hämmästyttävällä vauhdilla. Kansalaismielipide ja rajoista piittaamattomat eturyhmät vaikuttavat sosiaalisen median kautta tuntuvasti kansainvälisissä suhteissa.
Kriisivalmiuden ja kansalaispalvelujen merkitys kasvaa. Hätäpalvelujen kysyntä kasvaa, kun miljooniin nouseva suomalaisjoukko matkustaa, elää tai työskentelee ulkomailla. Eletyt kriisit, onnettomuudet, tsunamit, tuhkapilvet ja maanjäristykset kertovat siitä, että hätään joutunut ihminen läheisineen haluaa ulkoministeriöltä ja edustustoilta nopeaa apua. Ulkoministeriö toivoo konsulipalvelujen saavan nykyistä enemmän huomiota myös Euroopan unionin ulkosuhdehallinnossa. EU-kansalaiset odottavat unionin edustustoilta näkyvää ja tehokasta palvelua ja toimintaa kriisitilanteissa.
Ulkomailla tapahtuva suuronnettomuus, joka koskettaa suomalaisia, kuuluu ulkoministeriön toimivaltaan. Ulkoministeriön konsulitehtävien määrä on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana. Luku oli 22 671 vuonna 2004 ja 41 662 vuonna 2009. Japanin maaliskuisen luonnonkatastrofin vaikutusalueella oleviin satoihin suomalaisiin saatiin nopeasti yhteys suurlähetystön viestimien ja Facebookin avulla. Liki 40 suurlähetystöllä on jo oma Facebook-sivunsa. Keväällä 2010 Islannin tulivuorenpurkauksen aikana edustustot hyödynsivät kansalaisneuvonnassa sosiaalista mediaa aktiivisesti. Sosiaalinen media oli tärkeässä roolissa suurlähetystön toiminnassa myös 2010 Bangkokin levottomuuksien aikaan. Sama tilanne koettiin kuluvan vuoden aluekriiseissä Pohjois-Afrikassa. Kansalaispalaute ulkoministeriön toiminnasta sosiaalisessa mediassa on ollut kiittävää.
Ulkoministeriö haluaa saada ulkomailla vaikuttavat suomalaistoimijat puhaltamaan paremmin yhteen hiileen. Vallitsevassa taloustilanteessa Suomella ei ole varaa pitää valtion varoin päällekkäisiä, erillisiä toimipisteitä maailman eri puolilla. Suurlähetystöihin tukeutuen on luotava ”Suomi-talo”, jossa eri ulkomaantoiminnot yhdistetään vahvoiksi ja monipuolisiksi Suomi-keskuksiksi. Tässä on ulkoministeriöllä lähetystöverkkonsa ja osaamispääomansa ansiosta johtorooli. Uusi hallitusohjelma ohjaa muiden ministeriöiden henkilöresursseja niille kuuluvissa tehtävissä Suomen suurlähetystöihin ja keskittää Suomen kansainvälisiä tehtäviä lähetystöihin Suomi-talon konseptin pohjalta.
Valtiosihteeri Torstila esitti arvionaan, että maailman muuttumisesta huolimatta kansainvälinen diplomatia perinteisine välineineen ei ole katoamassa. Valtioiden välisessä kanssakäymisessä perinteillä on suuri merkitys. Tietoyhteiskunta ei muuta sitä, että diplomatian ammattilaisia ja Suomen omia suurlähetystöjä tarvitaan vielä kauan. Valtiosihteeri siteerasi Ison-Britannian ulkoministerin William Haguen tuoretta puhetta: ”Suurlähetystömme ovat maamme vaikutusvallan ja taloudellisen kasvumme olennainen pohja maailmalla. Me emme tulisi toimeen yhtäkään päivää ilman niitä.”