Pääministerin ilmoitus hallituksen energiaratkaisusta

Arvoisa puhemies,

Suomi toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2007 sovimme EU:n huippukokouksessa, että unionin alueella kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Mikäli EU:n ulkopuoliset maat lähtevät mukaan päästöjenvähennyksiin merkittävissä määrin, unioni on lupautunut vähentämään päästöjään 30 prosentilla.

Nämä ovat jo itsessään vaativia tavoitetta, mutta vuoteen 2050 mennessä meidän on vähennettävä päästöjä huomattavasti enemmän. Olemme tulevaisuusselonteon yhteydessä asettaneet vähintään 80 prosentin päästöleikkaustavoitteen vuoteen 2050 mennessä.

Hallitus on tehnyt ensimmäisten maiden joukossa konkreettisia päätöksiä siitä kuinka saavutamme 20/20/20 –tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Energiankäyttäjinä muutos koskee meitä jokaista. Ihmiset ja yritykset tekevät energiankäytön ja -säästön valinnat.

Seuraavassa esiteltävä energiaratkaisujen kokonaisuus on ylivoimaisesti suurin koko Suomen energiahistoriassa. Tässä ratkaisussa erityisen mittavaa on uusiutuvan energian velvoitepaketti. Kaikki toimenpiteet viedään lakiin seuraavien kuukausien aikana. Kyseessä ei siis ole julkilausuma.

Suomi ottaa vahvan vastuun kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä. Kun päätetyt toimenpiteet on toteutettu, voidaan tuottaa kaikki meillä tarvittu sähkö Suomessa. Tämän mittakaavan energiaratkaisu on myös vahva viesti markkinoille siitä, että tänne kannattaa investoida. Suomi huolehtii kilpailukyvystään. Siinä on sekä uusiutuvilla että ydinvoimalla roolinsa.

Päätöksillä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä sekä ydinvoimasta otamme ensi askeleet kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea. Näitä kolmea eri ratkaisua yhdistävät tekijät ovat päästöjen vähentäminen, omavaraisuuden lisääminen sekä talouskasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistaminen.

Arvoisa puhemies,

Energiatehokkuutta parantamalla vähennetään tehokkaimmalla tavalla kasvihuonekaasuja. Valtioneuvoston helmikuisen periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimet ulottuvat vuoteen 2020 asti, mutta pääpaino on lähivuosina toteutettavissa toimenpiteissä.

Periaatepäätöksen toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategian mukainen energian käytön tehostamistarve. Pääpaino on lämmönsäästössä, sähkön säästötavoite on 5 TWh. Kaikkiaan tuloksena olisi noin yhdeksän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähennys. Suurimmat energiansäästöt arvioidaan saatavan aikaiseksi teollisuuden ja palvelujen sekä liikenteen alueilla. Kotitalouksien osalta on myös saatavissa merkittävästi säästöä aikaan.

Valtaosa toimista energiasäästöjen aikaan saamiseksi syntyvät Euroopan unionin laajuisista ratkaisuista, määräyksistä ja suosituksista. Niiden toimeenpanosta vastaavat puolestaan ne yritykset, joita määräykset koskevat, kuten autoteollisuus, kodinkoneteollisuus, rakennusteollisuus ja monet muut teollisuuden alat.

Kotimaisilla päätöksillä vaikutetaan mm. kiinteistöjen energiankulutukseen. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset voivat myös omilla kulutusratkaisuillaan vaikuttaa merkittävästi omiin energiakustannuksiinsa

Uusiutuvan energian velvoite on oleellinen osa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tähtäävässä politiikassa ja sillä edesautetaan velvoitteen saavuttamista.

Hallituksen sopima uusiutuvan energian paketti sisältää linjaukset tavoitteista eri uusiutuvan energian lähteille sekä tarvittaville taloudellisille ohjauskeinoille. Nämä linjaukset ovat pohjana valmisteilla olevalle kansalliselle uusiutuvan energian toimintasuunnitelmalle. Kunkin jäsenmaan on lähetettävä suunnitelma komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Edellytämme, että muut EU-maat tekevät samoin. Tämän velvoitteen toteuttamista on myös seurattava.

Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2005 osuus oli 28,5 prosenttia. Merkittävimmät uusiutuvan energian kasvun lähteet ovat metsähakkeen käyttö, liikenteen biopolttoaineet, lämpöpumput ja tuulivoima. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen merkitsee noin 8 miljoonan hiilidioksiditonnin vähenemää päästöissä. Tästä valtaosa on päästökauppasektorilla.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama suurin markkinavirhe, jonka korjaaminen maksaa. Ilmastonmuutoksen laajuuteen myötävaikuttanut se, ettemme ole osanneet huomioida päästöjen kustannuksia kivihiilen ja öljyn hinnanmuodostuksessa.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia ohjauskeinoja. EU:n päästökauppajärjestelmä parantaa jatkossa uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuutta, mutta päästöoikeuden hinnan nousu vuoteen 2020 mennessä ei yksin riitä.

Uusiutuva energia tarvitsee myös muuta tukea. Tukijärjestelmiä koskevissa linjauksissa on otettu huomioon päästökaupan keskeinen vaikutus. Sekä tuulivoiman ja biokaasusähkön syöttötariffin että metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki alenee sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan kasvaessa.

Tarvittavien tuotantotukien suuruus vuoden 2020 tilanteessa on noin 340 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi muiden kuin tuulivoiman, biokaasusähkön ja metsäenergian tukemiseen tarvitaan arviolta investointitukia noin 50 – 70 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion rahoituksella saadaan liikkeelle 4-5-kertaiset investoinnit. Parille lähivuodelle hallitus aikoo lisäksi varata rahoitusta yhteensä noin 100 miljoonaa euroa kehitteillä oleville teollisen mittaluokan biodiesel-laitoksille.

Vaikka näiden taloudellisten ohjauskeinojen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä uusiutuvan energian käyttöä, saavutamme paljon myös muuta.

Ensiksi Suomen energiahuollon omavaraisuus loppuenergiassa uusiutuvat energialähteet ja kotimainen turve huomioonottaen nousee nykyisestä runsaasta 30 prosentista yli 40 prosenttiin.

Toiseksi saamme merkittävän määrän uusia investointeja koko Suomeen. Pelkästään tuulivoiman osalta investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus on noin kaksi miljardia euroa. Metsäenergian korjuu- ja kuljetuskalustoon on investoitava noin 700 miljoonaa. Suunniteltujen biojalostamojen yhteinen investointi on yksin miljardi euroa.

Uusiutuvan energian ohella tuemme myös kotimaista työllisyyttä. Tuulivoiman rakentaminen työllistää, ja pysyviä työpaikkoja tuulivoimayhtiöihin syntyy satoja. Merkittävin työllistävä vaikutus on kuitenkin voimaloiden suunnitteluun ja valmistukseen liittyvää. Se voi olla useita tuhansia. Metsäenergian tuotantoon, kuljetukseen ja energiantuotantoon syntyy arviolta useita tuhansia työpaikkoja. Biojalostamot tuovat työllisyyttä juuri metsäteollisuuden yhteyteen, josta työpaikkoja on poistunut.

Arvoisa puhemies!

Käyn seuraavassa tiivistetysti läpi tärkeimmät linjaukset ja suunnitellut ohjauskeinot.

Lähes puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saataisiin metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeen käyttö vuonna 2020 olisi 25 terawattituntia.

Pienpuun tarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön uusi pienpuun energiatuki, jota maksetaan energiakäyttöön menevän ensiharvennuspuun haketukselle. Pienpuun energiatuella varmistetaan myös se, että laadukas kuitupuu käytetään ensisijaisesti metsäteollisuuden raaka-aineeksi.

Metsähakkeen käytön lisäämistä edistetään metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella. Metsähakkeen käytön kannattavuus riippuu keskeisesti päästöoikeuden hinnasta. Päästöoikeuden hinnan noustessa tuki alenisi automaattisesti eikä tarpeetonta ylitukea makseta. Tällä tuella puu korvaisi eniten turvetta.

Kolmantena metsäenergiaan liittyvänä tukena otetaan käyttöön niin sanottu pien-CHP:n syöttötariffi. Syöttötariffi olisi vaihtoehtoinen sähkön muuttuvalle tuotantotuelle, ja sitä maksettaisiin vain uusille laitoksille. Tuki kohdistuisi pienemmille laitoksille. Tukea maksettaisiin kaikkien puuperäisten polttoaineiden käytöstä.

Näiden lisäksi valmistellaan erikseen ohjauskeinoja, joilla voidaan alaa ajas kivihiilen vuotuista käyttöä rannikon kivihiilivoimalaitoksissa jopa noin 8 TWh. Hiili korvattaisiin puupohjaisella energialla ja osittain turpeella. Ohjauskeinoina jatkovalmistelussa ovat muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet.

Hallituksen tuulivoimatavoite 6 terawattituntia vuonna 2020 linjattiin ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä. Valmisteilla olevassa syöttötariffijärjestelmässä tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin tuotantotukena laissa asetetun tavoitehinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus.

Tuulivoiman ja metsähakkeen ohella uusiutuvien käyttöä lisättäisiin erityisesti liikenteen biopolttoaineissa sekä lämpöpumppujen käyttöä lisäämällä. Liikenteen biopolttoaineilla tavoitellaan noin 7 terawattituntia. Liikenteen uusiutuvan energian edistäminen perustuisi liikennepolttoaineiden myyjille asetettavaan jakeluvelvoitteeseen. Biodiesel-laitosten syntymistä edistettäisiin sekä kansallisilla rahoituksella että EU:n niin sanotulla NER300 tuella.

Arvoisa puhemies,

Kevään kolmas suuri energialinjaus koskee ydinenergiaa. Valtioneuvosto on äänestämällä tehnyt periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Teollisuuden Voima Oyj:n osalta päätöksen kohteena on Olkiluodon neljäs yksikkö. Fennovoima Oy:n tapauksessa kyse on uuden, yhden yksikön ydinvoimalaitoksen rakentamisesta joko Pyhäjoelle tai Simoon.

Päätökset lisäydinvoimasta perustuvat ennen kaikkea sähkön tarpeeseen vuoden 2020 jälkeen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa marraskuussa 2008 valtioneuvosto katsoi, että sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin. Suomi on jo kauan ollut sähkön nettotuoja.

Ydinvoimapäätös on merkittävä askel pyrittäessä omavaraisuutta vastaavaan kapasiteettiin. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin luonnollisesti kansainväliset. Toimimme jo nyt pohjoismaisilla markkinoilla ja kehitys vie kohti eurooppalaisia sisämarkkinoita.

Lisäydinvoiman rakentaminen auttaa osaltaan pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimalaitosyksiköt tuottaisivat sähköä omakustannushintaan mm. elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä vahvistaisi erityisesti teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa.

Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä motivoi päätöksiä niin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian kuin ydinenergiankin osalta. Hallituksen tavoitteena on erityisesti omavaraisuuden nostaminen ja kivihiilen käytön vähentäminen. Ydinvoimaratkaisu tuo markkinoille noin 25 TWh päästötöntä sähköä. Yhden ydinvoimayksikön tuotanto vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 10 miljoonaa tonnia, silloin kun se korvaa hiililauhdetta.

Päästöttömän ja vähäpäästöisen sähköntuotannon lisääminen edistää osaltaan teollisuutemme kilpailukykyä samoin kuin riittävän sähkön saannin turvaaminen.

Arvoisa puhemies,

Mitä näillä kolmella energiapolitiikan kokonaisuuden osalla saavutetaan?

Ensimmäiseksi merkittävin seikka: päästöttömän energiankäytön osuus loppuenergiassa kasvaa kymmenessä vuodessa noin 60 prosenttiin nykyisestä 36 prosentista. Ilman näitä ratkaisuja hiilidioksidipäästöjä arvioidaan syntyvän noin 75 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Näiden ratkaisujen ansiosta päästöt leikkautuvat noin 48 miljoonaan tonniin. Se takaa sen, että Suomi voi aikanaan saavuttaa 80 prosentin päästövähennystavoitteen, ja joskus jopa täyden hiilineutraaliin yhteiskunnan tavoitteen.

Toiseksi Suomi parantaa energiaomavaraisuutta ja saavuttaa sähköomavaraisuuden aikana, jolloin maailmassa on käynnistynyt uudenlainen valtioiden välinen kilpailu luonnonvaroista.

Kolmanneksi ratkaisuilla vahvistetaan pitkiksi ajoiksi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja lisätään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardiluokan investoinnit tällä vuosikymmenellä.

Energiatehokkuuden kautta säästetään sekä ympäristöä että rahaa.

Kyseisillä päätöksillä mobilisoidaan energiateknologioiden kehitystä luomalla nopean kasvun kotimarkkinat, millä pitäisi olla kilpailuetua luova vaikutus.

Arvoisa puhemies,

Energiapäätökset hyödyttävät koko Suomea: varsinkin kaukolämmön ja uusiutuvan sähkön tuotannossa syntyy uudenlainen yhteys maaseudun ja kaupunkien välille. Työpaikkoja syntyy pelkästään uusiutuvan paketista arviolta suoraan useita tuhansia ja välillisesti kolminkertainen määrä. Lisäksi konepajoilla on mahdollisuus luoda viherkaulustyöpaikkoja energialaitteiden vientiin. Puhumattakaan niistä teollisista työpaikoista, joiden syntymisen energiaratkaisu mahdollistaa.

Yhteiskunnan kokonaisetua on tulkittu päätöksissä nimenomaan ydinvoiman kohdalla. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että yhteiskunnan kokonaisetua toteuttavat energiansäästö, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian velvoitepaketti. Yhteiskunnan kokonaisetu on hallituksen mielestä sellainen yhteinen etu, joka koskee kaikkia ihmisiä, koko Suomen aluetta.