Hallituksen esitys liikenteen palveluista annetun lain muuttamiseksi, III vaihe

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää logistiikkasektorin digitaalisen toimintaympäristön rakentumista ja luoda edellytykset uusille alan tehokkuutta edistäville innovaatioille ja automatisaation käyttöönotolle.

Osana hanketta ratifioitaisiin kansainvälisistä tiekuljetuksista annetun sopimuksen lisäpöytäkirja ja ehdotettaisiin muutettavaksi tiekuljetussopimuksista annettua lakia (345/1979) vastaavin osin. Sähköisen rahtikirjan käyttöönoton mahdollistaminen edistäisi digitalisaatiota liikenteen alalla, ja sitä on pidetty liikennekaarihakkeen yhteydessä yhtenä keskeisenä keinona vauhdittaa alan kehittymistä oikeaan suuntaan. Suomi on allekirjoittanut kyseisen sähköistä rahtikirjaa koskevan lisäpöytäkirjan 2008, ja nyt ratifiointiprosessi on katsottu ajankohtaiseksi saattaa loppuun. Samalla selvitettäisiin muita mahdollisuuksia edistää sähköisen rahtikirjan käyttöä.

Lakihankkeen kolmannessa vaiheessa selvitettäisiin mahdollisuuksia edistää logistiikkatiedon avoimuutta ja liikkumista, ja erityisesti mahdollisuuksia laajentaa hankkeen toisen vaiheen tietosääntelyn mallia soveltuvin osin logistiikkasektorille. Erityisesti kyse on avointen rajapintojen käytöstä hajautetun tiedonjaon mahdollistajana.

Osana hanketta arvioitaisiin mahdollisuutta vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevan tiedon luovuttamista tehokkaammin ainakin viranomaistarkoituksiin. Tiedon tehokkaampi avaamismahdollisuus ja sen tarpeellisuus arvioitaisiin suhteessa yleisiin turvallisuus-, tiedonavaamis- ja ympäristötavoitteisiin. Osana tätä selvitettäisiin ja arvioitaisiin mahdollisuuksia hyödyntää ensisijaisesti junien ja mahdollisesti eräiden raskaiden ajoneuvojen (VAK, HCT) sijaintitietoa tasoristeyksen lähestymis- ja ylitystilanteissa liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Tässä yhteydessä arvioitaisiin myös tarkemmin tarvetta ammattiliikenteen paikantamiseen laajemmin logistiikkasektorin tehostamisen ja toiminnan sujuvuuden edistämiseksi.

Lisäksi tarkasteltaisiin mahdollisuutta tiedon laajempaan avaamiseen, jonka nojalla toimijat voisivat tehokkaammin antaa tietoa myös muille logistiikkaketjun osapuolille, ja että olisiko tähän luotavissa kannusteita lainsäädännöllä. Liikenteen ja viestinnän hallinnonalan virastoille voitaisiin mahdollisesti antaa tehtäväksi koota tietojen luovuttamista koskevan metadatan. Myös tavaraliikenteen tilastointia ja tilastotiedon tehokkaampaa hyödyntämistä koskevia mahdollisuuksia tarkasteltaisiin.

Uudenlaisten liikennepalveluiden muodostamat haasteet liikennejärjestelmän toimintavarmuudelle edellyttävät myös sen arvioimista, miltä osin mahdolliset palveluntarjoajille asetettavat velvoitteet toteutetaan varautumisvelvoitteiden ja miltä osin laatuvaatimusten muodossa.

Lainsäädäntöprosessin rinnalla ja sen tukena valmistellaan parhaillaan logistiikan digitalisaation edistämissuunnitelmaa, joka annettaisiin valtioneuvoston periaatepäätöksen muodossa. Työn edetessä saattaa nousta esiin myös muita lainsäädännön selvitystarpeita.

Kuljetusalan ammattipätevyyssääntelyn osalta tarkasteltaisiin edelleen mahdollisuutta ottaa käyttöön sekä koulutuspohjainen että näyttökoepohjainen malli sekä tehtäisiin tarvittavat lainsäädäntömuutokset tältä osin.
Lisäksi selvitetään mahdollisuutta lieventää miehitys- ja pätevyysvaatimuksia poliisin, Tullin ja pelastuslaitosten aluksilla, joita ei pääsääntöisesti käytetä yleisessä liikenteessä matkustajien tai lastin kuljettamiseen.

Julkisen joukkoliikenneviranomaisen roolia tarkasteltaisiin osana pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annettua lakia.

Lisäksi kolmannessa vaiheessa tehtäisiin tarpeelliseksi katsotut tarkennukset liikenteen palveluista annettuun lakiin kokonaisuudessaan ja varmistettaisiin, että liikennejärjestelmää ja siihen liittyviä digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet ovat kattavasti tulleet huomioiduiksi.

Valmistelu alkaa helmikuussa 2018 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2018.

Laki tulee voimaan 1.4.2019