Liikenne- ja viestintäministeriön verkko- ja viestintäratkaisuiden uudistaminen

Goals and results

Liittyvät hankkeet ja projektit


Valtioneuvoston puhelinpalveluiden kehittyminen on hankkeessa otettava huomioon etenkin ip-puheluinfran kehittämisen osalta.

Valtionhallinnon runkoverkon kehittyminen, joka teknisesti ja taloudellisesti saattaisi puoltaa valtionlaajuisen ip-puhelujärjestelmän toteutusta.

Hallinnonalan uusien virastojen tietoliikenne- ja puhelinratkaisuiden toteutus.

Valtioneuvoston älypuhelin-palveluiden kehittyminen.

Valtionhallinnon ja valtioneuvoston tunnistamisratkaisuiden kehittyminen.

Rajaukset

Hankkeessa ei tehdä varsinaisia teknologia-arviointeja.

Hankkeessa ei käsitellä työryhmätoiminnallisuuksia muilta kuin viestintäratkaisuiden osalta.

Starting points

Liikenne- ja viestintäministeriössä on ollut v. 1998 käytössä etäpostipalvelut sekä mobiililaitteille että työasemille ja palvelua on viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotettu eri tekniikoilla, toiminnallisuuksilla sekä tietoturvavaatimuksilla; tällä hetkellä etäpostipalvelua käyttää 60 – 70% henkilökunnasta. Vaikka kyseessä on periaatteessa yksinkertainen palvelu, niin tuotteistusmielessä nämä palvelut alkoivat vakiintua markkinoilla vasta pari kolme vuotta sitten ja vasta nyt alkavat olemaan yleisessä käytössä olevia arkisia työvälineitä. Samaan aikaan teknologia- ja markkinakehitys on johtanut siihen, että organisaatioiden viestintäratkaisuja on alettu tarkastella ja kehittää yhä enemmän kokonaisvaltaisina ratkaisuina, joihin yleensä viitataan termeillä ’yhtenäistetty viestintä’, ’yhtenäinen viestintä’ tai kaikkein yleisimmin - myös Suomessa – ’unified communication’, UC. Yhtenäistetyn viestinnän lähtökohtana on se, että yhdistämällä ja integroimalla viestintä- ja tietoliikenneratkaisuja kokonaisvaltaisesti saavutetaan huomattavasti suuremmat hyödyt organisaation toiminnan ja henkilökohtaisen tuottavuuden kannalta kuin hiomalla yksittäisiä ratkaisuja. Ministeriönkin kohdalla on tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä kehittämään viestintäratkaisuja kokonaisuutena ja integroimaan näihin liittyviä palveluita käyttötarpeiden kannalta mielekkäällä tavalla.

Yhtenäistetty viestintä ei ole selkeästi rajattu käsite eikä missään tapauksessa ’yksi järjestelmä’ vaan kokoelma erilaisia ja eri-ikäisiä teknologioita, jotka integroidaan toiminnallisuuden ja käytettävyyden kannalta mahdollisimman tehokkaasti: yksittäinen ja alkeellinen tällainen toteutus on älypuhelin, jossa samalla päätelaitteella ja osittain samalla sovellusperheellä voidaan käsitellä puhepalveluita, tekstiviestejä, sähköposteja, pikaviestintää, työryhmäpalveluita, läsnäolotietoa, videoneuvotteluja.

Eri toimittajilla on erilaisia konsepteja ja paketteja yhtenäistetyn viestinnän ratkaisuista ja nämä ratkaisut ovat pääsääntöisesti modulaarisia sekä asteittain käyttöönotettavissa. Tyypillisesti yhtenäistetyn viestinnän ratkaisut sisältävät seuraavanlaisia komponentteja (ei tärkeysjärjestyksessä):

• Kiinteät ja mobiilit puhepalvelut (ml IP-puhelut)
• Pikaviestintä
• Videopuhelut
• Video-, audio- ja web-neuvottelupalvelut ml. telepresence-ratkaisut
• Sähköposti
• Puheposti
• SMS
• Viestintä-clientohjelmistot (desktop communicators)
• Softapuhelimet ja SIP-puhelimet
• Langattomat puhelimet ja muut langattomat laitteet
• Läsnäolopalvelut (presence engines)

Yksinkertaistettuna yhtenäistetyn viestinnän ratkaisuissa pyritään näitä yleisesti käytössä olevia palveluita integroimaan ja yhdistämään toiminnan ja käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietoliikenneverkkojen kehittäminen liittyy epäsuorasti viestintäratkaisuiden kehittämiseen mm. kaistanlaajuuksien tai wlan-yhteyksien kautta ja ne huomioidaan tässä selvityksessä.