Lainsäädännön julkistaloudellisten tuotto- ja kustannusvaikutusten hallinta -hanke

Goals and results

Tavoitteena on parantaa lainsäädännön julkistaloudellisten, erityisesti valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia ja hallintaa sekä lainsäädännön julkistaloudellisten tuotto- ja kuluvaikutusten ja pidemmän tähtäimen julkisen talouden kestävyysvaikutusten esittämistä säädösehdotuksissa sekä valtiontalouden kehys- ja talousarvioasiakirjoissa. Tarkoituksena on tällä tavoin parantaa lainvalmistelun ja lainsäädännön laatua sekä eduskunnan ja hallituksen tietoperustaa kestävän finanssipolitiikan ja tuloksellisen yhteiskuntapolitiikan harjoittamisen edellyttämien valintojen tekemisessä.

Starting points

Lainsäädännön taloudellisten vaikutusten arviointi on nykyisin usein puutteellista. Asiaan on viimeksi kiinnitetty huomiota muun muassa kansliapäällikkökokouksen asettaman lainvalmistelun suunnittelun ja johtamisen kehittämistä selvittäneen kansliapäällikkötyöryhmän muistiossa Parempaan lainvalmistelun suunnitteluun ja johtamiseen (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2003), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n laatimassa maa-arvioinnissa sääntelyn tilasta Suomessa (OECD:n 13.5.2003 julkaistu raportti Regulatory Reform in Finland - A New Consensus for Change) sekä valtiovarainministeriön asettaman vuoden 2001 budjetointityöryhmän ehdotusmuistiossa Tuotto- ja kuluperusteisella budjetoinnilla kestävämpään talouteen (valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 15/2002). Puutteet ja ongelmat johtuvat osaksi siitä, ettei vaikutusarviointien laadintaan ja esittämiseen ole riittävän yhtenäisiä ja selkeitä malleja ja siitä, ettei arviointiosaamista ole riittävän tehokkaalla tavalla verkostoitu säädösvalmistelussa käytettäväksi. Ongelmina on myös, ettei taloudellisten vaikutusarviointien laadintaan ja vaikutusten toteutumisen seurantaan ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota.

Lainsäädännön julkistaloudellisten tuotto- ja kustannusvaikutusten arvioinnilla ja hallinnalla on tärkeä merkitys finanssipolitiikan onnistumisen ja yleensä yhteiskuntapolitiikan tuloksellisuuden edellyttämien perusteltujen valintojen kannalta. Lainsäädännöllä on nykyisin eri tavoin sidottu enemmän kuin kaksi kolmasosaa valtion talousarvion vuotuisista menoista. Lainsäädännön taloudellisten vaikutusten onnistuneella arvioinnilla on tällöin suuri merkitys valtiontalouden kehysmenettelyn toimivuuden sekä valtion talousarvion laadinnan ja siinä perustuslaissa säädetyn talousarvion täydellisyysperiaatteen soveltamisen kannalta.

Näköpiirissä olevat julkisen talouden haasteet lisäksi korostavat kurinalaisen menopolitiikan ja valtion varojen tehokkaan kohdentamisen ja käytön merkitystä. Jotta eduskunta ja hallitus voisivat tehdä onnistuneesti yhteiskunta- ja finanssipoliittisia päätöksiä, tarvitaan selkeästi esitettyjä ja mahdollisimman luotettavia tietoja eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä toteutuneesta kehityksestä. Kestävän julkisen talouden hoidon kannalta olisi tällöin myös tarkoituksenmukaista sisällyttää valtiontalouden kehysasiakirjoihin sekä talousarvioesitykseen ja mahdollisesti valtion tilinpäätösasiakirjoihin julkisen talouden tasapainotarkasteluita, joissa otetaan huomioon voimassa olevasta lainsäädännöstä ja ehdotetusta lainsäädännöstä johtuvat pidemmän tähtäimen tasapainovaikutukset.

Onnistunut arviointi on myös osa lainsäädännön ja lainvalmistelun laatua ja siten osa nykyaikaista hyvää hallintotapaa. Vuoden 2001 budjetointityöryhmä ehdotti tämän vuoksi lainsäädännön tuotto- ja kuluperusteisten kestävyysvaikutusten laatimista ja esittämistä kehys- ja talousarvioasiakirjoissa sekä tuotto- ja kuluperusteisen laskentatoimen menetelmien nykyistä järjestelmällisempää hyödyntämistä lainsäädännön julkistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja hallinnassa.