Talousneuvoston sihteeristön selvitys globalisaatiohaasteisiin vastaamisesta

Goals and results

Hankkeen tavoitteena on syksyllä, Suomen puheenjohtajuuskaudella valmistuva analyysi globalisaatiosta ja siihen suoraan ja välillisesti liittyvistä Euroopan ja Suomen poli-tiikkahaasteista ja näiden pohjalta syntyvät arviot politiikan kehittämistarpeista.

Starting points

Globaali kilpailu on voimakas haaste Euroopan Unionille ja sen jäsenmaille. Unioni ei ole vuonna 2000 käynnistetystä Lissabonin prosessista huolimatta pystynyt kokonaisuudessaan kohentamaan kilpailukykyään tavalla, joka turvaisi ikääntyvän Euroopan kyvyn menestyä kilpailussa ja turvata kaikille kansalaisille säälliset elinolot. Näkyvinä ilmauksina tästä ovat korkea työttömyys, monien syrjäytyminen ja kokonaistuotannon hidas kasvu. Näistä lähtökohdista on vaikea turvata väestön ikääntymistä johtuvat eläke- ja palvelujärjestelmien kasvavat rahoitustarpeet.

Osa Unionin jäsenmaista on kuitenkin pystynyt vastaamaan haasteisiin verraten hyvin ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Ne ovat lisäksi kyenneet tähän uhraamatta Euroopassa laajasti jaettuja arvoja sosiaalisesta koheesiosta tai pikemminkin rakentaen niiden varaan. Suomea voidaan pitää yhtenä näin olosuhteiden muutoksiin reagoineista maista, vaikka ongelmitta sekään ei ole selvinnyt.

Globaali muutos etenee samanaikaisesti vähentymättömällä voimalla ja kehitykseen vastaaminen ja sen hallinta vaatii uusia toimia. WTO-neuvottelut edellyttävät Euroopalta aktiivisuutta. Ilmasto- ja energiakysymykset ovat tulleet paljon vahvemmin esille talouskehityksen reunaehtoina ja vaativat aktiivista politiikkaa niin kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ajoittuu tärkeään vaiheeseen. Uusitun Lissabonin strategian ensimmäiset kansalliset toimintaohjelmat tulevat päivitettäviksi kuluvan vuoden syksyllä. Sisämarkkinoiden kehittäminen ennen kaikkea palveluiden kaupan alueella vaatii määrätietoista toimintaa. Rakennerahasto-ohjelmat ovat muuttumassa.

Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittää ja edistää puheenjohtajuuskaudellaan eurooppalaista vastatusta globalisaatiohaasteeseen. Suomen osaamiseen perustuva kilpailukykystrategia näyttäisi toimineen hyvin, monien mielestä jopa esimerkillisellä tavalla. Tämä antaa Suomelle hyvät edellytykset tukea positiivista, eteenpäin katsovaa ja samalla sosiaalista koheesiota ylläpitävää lähestymistapaa globalisaatioon.