Kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpano

Goals and results

Kiertotalousohjelman visio on "Suomi 2035: Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta". Vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä.

Luonnonvarojen käyttöä linjaavat seuraavat tavoitteet:
1) Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
2) Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
3) Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Kiertotalousohjelmaa toteutetaan viidessä kokonaisuudessa:
- kiertotalouden kannusteet
- kiertotalouden markkinat
- kiertotalous keskeisillä sektoreilla
- kiertotalouden innovaatiot, digitalisaatio ja osaaminen
- kiertotalous-ulkopolitiikka

Valmisteilla on muun muassa vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kutsutaan esimerkiksi kuntia ja toimialoja. Kiertotalouden osaamisverkosto kokoaa kiertotalouden tekijöitä, levittää tietoa ja hyviä toimintamalleja. Keskeisten sektorien kehitystä suunnataan ohjauskeinoilla ja rahoituksella.

Kiertotalouden yhteistyöryhmä vauhdittaa ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista sekä tukee ministeriöitä strategisissa linjanvedoissa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on :
- Tukea ja vahvistaa Kiertotalousohjelman toimeenpanoa
- Edistää kiertotaloutta jäsenten omilla toimialoilla
- Seurata ja arvioida ohjelman ohjauskeinojen ja toimenpiteiden toteutumista tavoitteena edistää luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä sekä muutosta kohti vähähiilistä kiertotalousyhteiskuntaa
- Osallistua Kiertotalousohjelman arvioinnin suunnitteluun ja toteutumisraportin käsittelyyn
- Toimia keskustelun avaajana ja edistää kiertotalouden valtavirtaistumista hyödyntäen olemassa olevia verkostoja ja yhteistyötä.

Kiertotalousohjelmasta tehdään riippumaton arviointi vuoden 2022 aikana.

Lisätietoja Kiertotalousohjelman toimeenpanosta: https://ym.fi/kiertotalousohjelma
Kiertotalousohjelman indikaattorit: https://ym.fi/kiertotalousohjelma/kiertotalouden-eteneminen

Summary

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 8.4.2021. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouden yhteistyöryhmä seuraa ohjelman toteuttamista.

Starting points

Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Vihreä siirtymä ja sähköistyminen lisäävät materiaalien kulutusta, joten kiertotalouden ratkaisut ovat edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti. Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan myös vuokrapalveluita, korjaamista ja jakamista.

Suomi on ollut edelläkävijä kiertotalouden strategisessa edistämisessä. Suomi on Euroopan huippua kilpailukyvyssä ja ympäristöä uusilla tavoilla säästävien
ekoinnovaatioiden määrässä. Suomessa on myös viime vuosikymmeninä parannettu resurssitehokkuutta eri aloilla, mutta kotimainen materiaalikulutus henkeä kohden on silti Euroopan suurinta.

Euroopan tilastoviraston Eurostatin luonnonvarojen käyttöä ja materiaalien kierrätysastetta kuvaavien indikaattorien perusteella Suomi on kiertotaloudessa monia EU-maita jäljessä – sijoilla 12-28 indikaattorista riippuen. Materiaalien kiertotalousaste (CMU, circular material use rate), joka kuvaa kierrätetyn materiaalin osuutta kaikesta materiaalin käytöstä, oli Suomessa noin 7 prosenttia vuonna 2018. EU:n keskiarvo oli noin 11 prosenttia.

Materiaalikiertoihin pohjautuvan kiertotalouden arvioidaan muodostavan noin viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Sitran arvion mukaan resurssien käytön ja kiertojen tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 2-3 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä pelkästään muutamilla sektoreilla (rakentaminen, elintarviketeollisuus, jakamistalous, paperiteollisuus,
konepajateollisuus, ravinteiden kierto). Vaikutukset voivat olla vielä huomattavasti suurempia, jos kiertotaloudesta tehdään koko Suomen elinkeinopolitiikkaa määrittelevä strateginen painopiste.

Additional information

• Kiertotalouden strategisen ohjelman verkkosivut
• Kiertotalouden strategisen ohjelman valmistelu