Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro eduskunnan ulkopoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa 20.10.2015

(muutosvarauksin)

Pääministeri Juha Sipilä

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelmamme mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Lisäksi Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi on osa länttä ja osa Euroopan unionia. Noudatamme Euroopan unionissa yhdessä tehtyjä päätöksiä. Kansainvälinen asemamme perustuu taitoon ymmärtää muuttuvaa toimintaympäristöämme. Se perustuu myös vahvaan itseymmärrykseen omasta paikastamme kansainvälisessä yhteisössä. Hyvän itsetunnon omaava maa osaa tehdä omat, oikeat valintansa vaikeissakin paikoissa.

Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa aktiivisella ulkopolitiikalla. Haluamme jatkossakin tarjota osaamistamme rauhanvälityksessä ja rauhanturvaamisessa. Samoin meidän on aktiivisesti paneuduttava pakolaisuuden kaltaisten globaalien haasteiden alkusyihin ja niiden ratkaisemiseen. Uskon, että Suomella on paljon annettavaa ihmiskunnan suurten kysymysten, kuten ilmasto-, energia-, ruoka- ja vesikysymysten kestävässä ratkaisemisessa. Olemme kansakunta, joka on tottunut ratkaisemaan visaisia ongelmia.

Euroopan ajankohtainen maahanmuuttotilanne on konkreettinen esimerkki suuresta kehityskulusta, joka on ollut periaatteessa nähtävissä ja ennakoitavissa jo vuosia. Silti kukaan ei osannut nähdä, että juuri tänä kesänä sadat tuhannet ihmiset päättävät lähteä etsimään turvaa ja parempaa elämää Euroopasta, vaikka Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Libyassa ja Somaliassa epävakaus on jatkunut vuosia.

Tämä on ollut tärkeä muistutus siitä, että meidän on myös Suomessa pidettävä ulkopoliittinen perspektiivimme globaalina. Meidän osattava lukea maailmanpolitiikan isoa kuvaa. Ulkopolitiikan kiperät kysymykset eivät tällaisessa tilanteessa ole vain Suomen ulkopuolella; ne ovat läsnä arjessamme. Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät megatrendit ja niiden kerrannaisvaikutukset vaikuttavat ulkopolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. 

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Maailman tapahtumat heijastuvat kotimaiseen tilanteeseemme tällä hetkellä poikkeuksellisen merkittävällä tavalla. Myös ulkoisten, sisäisten ja yleiseurooppalaisten haasteiden kolmiyhteys on käsin kosketeltava. Tämä oli aistittavissa myös viime torstaina, jolloin viimeksi tapasin eurooppalaiset kollegani. Keskustelimme maahanmuuton kansallisista tilannekuvista ja ajankohtaisen tilanteen eurooppalaisista ratkaisuista. 

Samalla keskustelimme kuitenkin myös Syyrian sodasta ja ISILin terrorista. Keskustelimme Venäjän toimista Syyriassa sekä Venäjän ja Yhdysvaltain välisestä vuoropuhelusta. Keskustelimme Turkista sekä EU:n ja Turkin yhteistyön tiivistämisestä. Keskustelimme Libyasta ja toivonpilkahduksista sen sisäisessä kehityksessä. Keskustelimme Ukrainasta. Yhteinen asialistamme on siis pitkä ja vaikea.

Euroopan unionin ulkoinen toimintakyky kohtaa tällä hetkellä jatkuvia haasteita. Tämä ei saa ajaa Eurooppaa maailmanpolitiikan sivustakatsojaksi. EU:n pitää jalkauttaa ulkopoliittinen keinovalikoimansa entistä paremmin käytäntöön. Tämä on tärkeää, sillä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vahva Euroopan unioni on myös meidän etumme.

Arvoisa puhemies,

Suomen on tärkeää ylläpitää hyviä ulkopoliittisia suhteita kaikkiin suuntiin. Pohjoismaat, Baltian maat, muut EU-kumppanimme sekä transatlanttinen yhteistyö ovat meille tärkeitä. Näitä suhteita emme saa alkaa pitää itsestäänselvyytenä.

Ylläpidämme rakentavaa keskusteluyhteyttä ja vahvaa arjen naapuruutta myös Venäjään. Suhteemme Venäjään ovat hyvät, vaikka ajat ovat nyt aiempaa vaikeammat sekä Venäjän ulkoisten toimien että sen sisäisen kehityssuunnan vuoksi. 

Suomen ja Venäjän suhteet eivät enää 25 vuoteen ole rajoittuneet vain pääkaupunkien, Helsingin ja Moskovan, yhteydenpitoon. Monet maakuntamme ja kuntamme tekevät tänäkin päivänä erittäin tiivistä yhteistyötä rajantakaisten kumppaniensa kanssa. Suomalaiselle liike-elämälle Venäjän markkinat ovat edelleen tärkeät. Viranomaisyhteistyö on vahvaa ja laaja-alaista, esimerkiksi maidemme rajavartiolaitosten välillä. 

EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vaikeasta tilanteesta huolimatta näen, että suurten kansainvälisten kysymysten ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä myös niiden välillä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa talouskasvun hiipuminen, vihamielinen ääriliikehdintä sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet riskit.

Arvoisa puhemies,

Vaikka ulkopoliittinen toimintaympäristömme on vuosien saatossa muuttunut ja tulee myös jatkossa sitä tekemään, eivät perusasiat muutu: ulkopoliittisten päätösten tulee perustua ajankohtaiseen tilannekuvaan, ei menneisyyteen. Ulkopolitiikan tulee perustua todellisiin faktoihin, ei olettamuksiin. Ulkopolitiikka on kestävyyslaji.

Ulkopolitiikkaa on varsinkin takavuosien perintönä usein mystifioitu. Se ei kuitenkaan ole mitään salatiedettä. Se on tullut entistä lähemmäksi arkea sitä mukaa, kun esimerkiksi taloudellisten ulkosuhteiden rooli ulkosuhteissamme on kasvanut perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalla. 

Suomen ulkopolitiikan vankka tukipilari on se, että maamme omat asiat ovat kunnossa. Vahva talous, tehokas ja reilu julkinen sektori sekä välittävä ja vastuuta kantava yhteiskunta tuovat meille myös ulkopoliittista uskottavuutta ja vaikutusvaltaa. Siksikin meidän tulee jatkaa aloittamiemme uudistusten tiellä.

Olemme Ratkaisujen Suomi. Aktiivinen, avoin, kansainvälinen ja rohkea ratkaisujen Suomi. Tämä on erinomainen ohjenuora myös ulkopolitiikallemme.