Itsenäisyyden juhlavuosi kannusti suomalaisia liputtamaan
Suomi 100 -juhlavuoden seurantaan liittyvässä tutkimuksessa yli puolet kaikista vastanneista toivoi, että Suomen lippua käytettäisiin enemmän itsenäisyyspäivän juhlistamisessa. Lipun aiempaa laajemmasta käytöstä itsenäisyyspäivänä toivotaan myös muodostuvan perinne. Suomen lipun satavuotisjuhlaa vietetään toukokuussa.
Innokkuus liputtaa näkyi itsenäisyyspäivän vietossa. Juhlavuonna oli poikkeuksellisesti mahdollista nostaa lippu salkoon jo aattoiltana ja liputtaa läpi yön. Lähes 800 000 suomalaista käytti tämän mahdollisuuden hyväkseen.
– Hienoa, että näin moni suomalainen osallistui liputtamiseen. Liputuksesta on monelle tullut etäinen ja vähän virallisen oloinen asia, mitä sen ei kuuluisi olla. #Liputan-kampanjallamme halusimme kannustaa suomalaisia liputtamaan rohkeammin, sisäministeriön erityisasiantuntija Hanne Huvila sanoo.
Sisäministeriö haastoi suomalaiset juhlavuotena mukaan liputustalkoisiin. #Liputan-kampanjan sanoma on, että liputtaminen on hieno ja arvokas asia, jonka ei tulisi aiheuttaa ylimääräistä jännitystä ja päänvaivaa. Liputtaa saa vaikka joka päivä.
Suomen lipun satavuotias historia
Suomen virallisena lippuna oli itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin ja sen jälkeen keisarivallan aikana Venäjän lippu. Kun Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa ylioppilaiden kevätjuhlassa Helsingin ulkopuolella Kumtähden kentällä 13. toukokuuta 1848, juhlissa kannettiin ylioppilaskunnan lippua, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Tästä tapahtumasta alkoi keskustelu Suomen omasta lipusta ja useiden lippuehdotusten tekeminen.
Eduskunta hyväksyi ehdotuksen sinivalkoisesta ristilipusta 27.5.1918. Suomen lippu täyttää kuluvan vuoden toukokuussa 100 vuotta.
Suomi100 -seurantatutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä. Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta 15–84-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Hanne Huvila, p. 0295 488 313, [email protected]