Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

The Government’s website is currently being upgraded. There may be temporary disruptions, including broken links and missing content.

Kriisinhallintaa maailmanpolitiikan polttopisteessä

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 19.6.2018 9.20
Uutinen
Kauko Aaltomaa tapasi palestiinalaishallinnon pääministeri Dr. Rami Hamdallahin huhtikuussa 2018. Tapaamisessa he keskustelivat operaation toiminnasta.

Palestiinan ja Israelin konflikti on jatkunut 70 vuotta. EUPOL COPPS -siviilikriisinhallintaoperaatio tekee töitä pitkään jatkuneen kriisin laannuttamiseksi ja perusturvallisuuden saavuttamiseksi alueella. Palestiinan kysymys on ihmisten luoma. Ihmiset voivat sen myös ratkaista.

Ramallah on palestiinalaisten epävirallinen pääkaupunki, jossa uskonnot ja kulttuurit kohtaavat. Siellä sijaitsee myös EUPOL COPPS -siviilikriisinhallintaoperaation päämaja. Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikön tehtävästä virkavapaalla oleva Kauko Aaltomaa toimii operaation päällikkönä ja tarkkailee Länsirannan tilannetta Ramallahin toimistostaan aitiopaikalta.

– Tehtävänämme on neuvoa, kouluttaa ja mentoroida paikallisia viranomaisia, mutta loppukädessä palestiinalaishallinto päättää, millaisia päätöksiä ja tavoitteita he asettavat itselleen. Ne jos mitkä liittyvät täällä vallitsevaan politiikkaan, Aaltomaa muistuttaa.

EUPOL COPPS -operaatio toimii palestiinalaishallintoa ja valtion rakenteiden luomista varten. Sen tavoitteena on kehittää palestiinalaishallinnon siviilisektoria neuvomalla ja kouluttamalla laaja-alaisesti turvallisuus- ja oikeusviranomaisia. Mandaatissa on erilaisia toimintaperiaatteita. Yksi niistä on Palestiinan ja Israelin turvallisuuskoneiston yhteistyön lisääminen.

Miksi Lähi-idässä on paljon vihaa?

Israelin itsenäistyminen 14.5.1948 ja sen aikaan aikaansaamat ristiriitaiset tunteet nähdään nykyisen Lähi-idän konfliktin alkupisteenä. Kiistelyn taustalla vaikuttaa ajatus kahdesta itsenäisestä valtiosta. Myös EU-operaation lähtökohtana on kahden valtion malli, eli itsenäinen Palestiinan valtio. Nykyinen Lähi-idän konflikti tiivistyykin kysymykseen siitä, kummalla konfliktin osapuolella on suurempi oikeus Palestiinan alueeseen: juutalaisilla vai palestiinalaisilla.

Kulttuurinen ympäristö täytyy huomioida kaikessa toiminnassa. Länsirannan alue on suurvaltasuhteiden ja maailmanpolitiikan näyttämö. Ristiriitojen juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Eurooppalaisen voimapolitiikan ja toisen maailmansodan jälkeisen suurvaltapolitiikan luomat kolonialismin varjot eivät ole väistyneet Lähi-idän yltä.

Useiden toimijoiden mosaiikki

Jännitteet alueella ovat hyvin samanlaisia kuin 30 vuotta sitten, jolloin Aaltomaa toimi YK:n rauhanturva- ja sotilastarkkailijaoperaatioissa. Maailma ympärillä on muuttunut. Luonnonvaroiltaan rikkaalla alueella on strateginen merkitys. Alueella jylläävä korkea maailmanpolitiikka, suurvaltojen ja alueellisten toimijoiden kilvoittelu, voi muuttaa tilanteita nopeasti. Eri maiden intressit ja tavoitteet kytkeytyvät yhteen.

– Palestiinalaisten asuttamat alueet ovat suurvaltasuhteiden ytimessä. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne alueella ei suoraan vaikuta meidän mission tekemiseen, palestiinalaisten poliittisilla intresseillä ja toiminnalla on välillinen vaikutus missiomme toimintaan, Aaltomaa kertoo.

Siviilikriisinhallintaoperaation arjessa Israelin määrätietoinen linja näkyy esimerkiksi siinä, että operaation työntekijät eivät asu Ramallahissa, vaan Jerusalemissa, jonne he poistuvat joka ilta työpäivän päätyttyä.

Valtion rakentamista ja neuvonantoa

EU on etsinyt rauhan ratkaisua Lähi-idän alueen konfliktiherkkään tilanteeseen jo kahden vuosikymmenen ajan. Tuloksia on ollut vaikea saavuttaa. Vuonna 2006 käynnistetty EUPOL COPPS -operaatio keskittyy palestiinalaishallinnon tukemiseen ja valtion rakentamiseen teknisenä neuvonantajana ja avustajana. Mandaatti ei ole poliittinen, vaan tekninen. Se tarkoittaa sitä, että missio ei edusta mitään poliittisia näkemyksiä tai ajatuksia.

Kun Aaltomaa puoli vuotta sitten aloitti operaation päällikkönä, siviilikriisinhallintaoperaatio oli hankalassa tilanteessa.

– Asioiden eteenpäinvieminen ja kestävien tulosten saaminen vie paljon aikaa. Pitää jaksaa ja uskoa, kun töitä valtiorakenteiden eteen tehdään pitkään, niin jonakin päivänä se tuottaa tulosta. Epävakaa tilanne täällä maailmankolkassa on jatkunut pitkään ja sen joutuu hyväksymään raadollisella tavalla, Aaltomaa sanoo.

Pitkäjänteistä työtä kohti yhteistä päämäärää

Perheet ja suvut ovat tärkeitä Lähi-idässä. Israelin linjausten puitteissa Palestiinan itsehallinto saattaa olla monissa asioissa näennäistä tai rajoitettua. Lainsäädännölliset esteet voivat myös vaikeuttaa operaation toimintaa.

Länsirannan lukuisista toimijoista johtuen yhteistyötä tehdään monenkirjavan joukon kanssa. Palestiinalaishallinto, järjestöt, eri maiden edustajat ja Brysselin EU-rakenteet kehystävät operaation toimintaa. Aaltomaan mukaan yhteistyön onnistuminen eri toimijoiden kesken ratkaisee paljolti sen, kuinka hyvin operaatio pääsee tavoitteeseensa.

– Meikäläisen fokus on yhteydenpidossa tämän alueen päättäjiin ja vaikuttajiin. Työnäkymä suuntautuu missiosta ulospäin erilaisiin partnereihin. Apulaisjohtaja taas huolehtii enemmän mission sisäisistä järjestelyistä ja toimii eräänlaisena esikuntapäällikkönä, Aaltomaa kuvailee työtehtävien jakautumista operaation johdossa.

Heinäntekojärkeä ja ympäristön tuntemusta

Paikalliset ovat kuvailleet Aaltomaata herrasmiesjohtajaksi, jolla on rauhallinen asenne. Aaltomaan mukaan johtaminen Länsirannalla on samantyyppistä kuin muuallakin, mutta Lähi-idän jännitteiset olosuhteet antavat johtamistyölle oman mausteensa. Niin alueella kuin operaation sisälläkin kulttuurilliset ja uskonnolliset erot vaihtelevat myös huomattavasti.

– Ihmisten lukemisen ja ymmärtämisen taito on suureksi eduksi. Kokemukseni mukaan sellainen suomalainen heinäntekojärki on kova sana täälläkin. Jos jaksaa kuunnella ihmisiä, ottaa ihmiset ihmisinä huomioon, toimia suunnitelmallisesti ja päättäväisesti, pärjää jo hyvin pitkälle, konstaapelista hallinnon läpi kahlannut Aaltomaa kuvailee.

Kokonaisvaltaisuus toiminnan ytimessä

Kriisinhallinta pyyhkäisee läpi kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden. Esimerkiksi Länsirannalla toimivan EUPOL COPPS -operaation mandaatti on hyvin laaja. Turvallisuussektorin lisäksi missio toimii kiinteästi koko oikeushallintosektorin kanssa. Tähän liittyy esimerkiksi asianajotoiminnan kehittäminen.

Kriisinhallinnassa täytyy pelata monilla kentillä yhtä aikaa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa kriisinhallintaan on myös tärkeä EU:n painopistealue.

– Ei riitä että jollakin yhteiskunnan alueella toimitaan tehokkaasti, kun monia kriisejä yritetään saada paremmalle tolalle. Erilaisten ammattilaisten ja toimijoiden puhaltaminen yhteen hiileen on erityisen tärkeää. Ei riitä, että rakennetaan turvallisuutta vain poliisivoimia parantamalla. Hallinnan pitää tapahtua laajasti yhteiskunnassa, Aaltomaa muistuttaa.

Lisätietoja:
Head of EUPOL COPPS Mission Kauko Aaltomaa, [email protected]

EUPOL COPPS pähkinänkuoressa

  • Police Mission for the Palestinian Territories
  • Toimii Euroopan unionin mandaatilla
  • Operaatio keskittyy palestiinalaispoliisin kouluttamiseen, rikosoikeudellisen järjestelmän kehittämiseen sekä poliisin ja syyttäjän välisen yhteistyön parantamiseen
  • Tavoitteena tukea palestiinalaishallintoa tehokkaan ja kansainvälisten standardien mukaisen viranomaisjärjestelmän luomisessa
  • Operaatiossa työskentelee tällä hetkellä noin 70 asiantuntija Euroopan maista ja Kanadasta
  • Asiantuntijoista 8 on eri hallinnonaloja edustavia suomalaisia
  • Operaation nykyinen mandaatti umpeutuu kesällä, mutta se tulee todennäköisesti jatkumaan
  • EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiot ovat osa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan: työ vaikuttaa välillisesti EU:n ja Suomen sisäiseen turvallisuuteen kuten rajaturvallisuuteen sekä maahanmuuton hallintaan
 
Back to top