11 kaupunkia mukaan kaupunginosapilottiin: Hallitus ratkoo nuorisotyöttömyyttä postinumeroalueittain
Hallitus toteuttaa korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa naapurustoihin ja kaupunginosiin kohdistuvan pilotin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Mukana pilotissa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Pori, Lahti, Kuopio, Jyväskylä sekä Joensuu.
Postinumeropilotteja koskeva asetusvalmistelu on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä. Asetus tuodaan lausuntokierrokselle alkukesän aikana ja hankkeet käynnistyvät tämän vuoden puolella.
”Käynnistämme uudenlaisen kokeilun nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi suurimmissa kaupungeissa. Naapurustojen kautta pystytään syventymään nuorten tarvitsemaan apuun ja tukeen. Mukaan valitut 11 kaupunkia voivat rakentaa paikallisiin tarpeisiin ja yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja, joilla vahvistetaan nuorten työllistymisvalmiuksia ja avataan uusia väyliä työelämään. Tavoitteena on lisätä erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kokemusta siitä, että heille löytyy oma polku kohti työelämää”, työministeri Matias Marttinen sanoo.
Kaupunginosahankkeiden tavoitteena on vähentää heikon taloussuhdanteen aikana kasvanutta ja pitkittynyttä nuorisotyöttömyyttä. Kaupunginosahankkeissa keskitytään erityisesti pureutumaan työllisyyden haasteisiin sellaisissa kaupunginosissa, joissa nuorten tuen tarve on suurin.
Nuorisotyöttömyyden vähentämisen keinoja rakentavilla ja kokeileville kaupunginosahankkeille on myönnetty valtion tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa noin 15 miljoonan euron määräraha vuosille 2026–2028.
Orpon hallituksen nuorisopaketti
Nuorten työllistymisen edistämiseen tähtäävät kaupunginosahankkeet toteutetaan Orpon hallituksen kevään 2026 kehysriihikirjauksen mukaisesti. Kirjauksen mukaan hallitus toteuttaa korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa sekä kuudessa suurimmassa kaupungissa naapurustoihin ja kaupungin eri osiin kohdistuvan pilotin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi vuosina 2026–2027. Piloteissa hyödynnetään laajasti yksityistä ja kolmatta sektoria ja kehitetään uusia vaikuttavia tapoja tavoittaa ja tukea erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria.
Miksi kaupunginosahankkeet?
Suomessa 18–29-vuotiaista nuorista suurin osa asuu kaupunkialueilla. Kaupunkialueille kasautuu tyypillisesti erilaisia nuorten sosioekonomisen eriytymisen riskejä, kuten työttömyyttä ja matalaa tulo- ja koulutustasoa. Sosioekonomiset riskit kasautuvat edelleen kaupunkien sisällä kaupunginosittain.
Lisätietoja
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Jenni Wessman, TEM, p. 0295 047 034 (tavoitettavissa 26.6. asti)
johtava asiantuntija Janne Savolainen, TEM, p. 0295 047 344 (tavoitettavissa 6.7. alkaen)