Kansainvälinen kehitysrahoitus laski historiallisen paljon vuonna 2025

Kehitysyhteistyörahoituksen määrä jatkoi laskua vuonna 2025 sekä kansainvälisesti että Suomessa. Tilastot kertovat laajasta muutoksesta kansainvälisessä kehitysyhteistyön rahoituksessa. Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä Ukraina pysyi suurimpana kumppanimaana.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti torstaina 9. huhtikuuta järjestön kehitysapukomiteaan (DAC) kuuluvien maiden vuoden 2025 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot. Kansainvälisen kehitysrahoituksen kokonaismäärä laski ennätykselliset 23,1 prosenttia vuonna 2025, mikä johtui rahoituksen vähenemisestä useissa maissa. Vuoden 2025 kansainvälisissä kokonaisluvuissa näkyvät erityisesti viiden suurimman rahoittajamaan rahoituksen lasku, joka kattoi 96 prosenttia kokonaislaskusta. Saksa nousi ensimmäisen kerran suurimmaksi yksittäiseksi rahoittajaksi ohi Yhdysvaltojen, joka on ollut pitkään maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU-jäsenmaiden rahoitus kattoi yhteensä 49,6 prosenttia kokonaisrahoituksesta.

Ukraina oli edelleen suurin yksittäinen kehitysyhteistyörahoitusta vastaanottanut maa. DAC-jäsenmaat, mukaan lukien EU, käyttivät vuonna 2025 kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen yhteensä 39,8 miljardia euroa (44,9 miljardia dollaria). Ukraina pysyi selvästi myös Suomen suurimpana kumppanimaana.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksen määrä laskussa

Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2025 kokonaisuudessaan 1251 miljoonaa euroa. Alustavien tietojen mukaan summa vastasi 0,44 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Määrä on 51 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Prosentuaalisesti kehitysyhteistyömenot laskivat 3,9 prosenttia vuodesta 2024.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön ja Tuki Ukrainalle -momentin osuus oli 591 miljoonaa euroa ja muun kehitysyhteistyön osuus 661 miljoonaa euroa. Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä osuus pakolaisten vastaanottokuluista.

Suurimmat muutokset edellisvuoteen näkyivät varsinaisen kehitysyhteistyön momentilla, jossa maksatukset vähenivät 73 miljoonalla eurolla. Laskua oli tasaisesti eri rahoitusmuotojen välillä, poislukien kansalaisjärjestöjen tuki. Muun kehitysyhteistyön osalta lasku kohdistui erityisesti pakolaisten vastaanottokuluihin (-49 miljoonaa euroa).

Suomen kehitysyhteistyön kohdentuminen vuonna 2025

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2025 merkittävä osa kanavoitiin EU:n (316 miljoonaa euroa), YK:n (254 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (76 miljoonaa euroa) kautta. Hallitusohjelman painotukset suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidussa tuessa (124 miljoonaa euroa) sekä humanitaarisessa avussa (117 miljoonaa euroa) näkyivät näiden historiallisen suurina suhteellisina osuuksina Suomen kehitysyhteistyöstä.

Ukraina pysyi ylivoimaisesti Suomen suurimpana kehitysyhteistyön kumppanimaana. Ukrainaan ohjattiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, josta suurin osa rahoitettiin Tuki Ukrainalle -momentilta. Suoran kehitysyhteistyörahoituksen lisäksi ukrainalaisten pakolaismenot raportoitiin Suomen julkiseksi kehitysyhteistyöksi.

Julkinen kehitysyhteistyö muissa OECD- ja EU-maissa

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2025 yhteensä 174,3 miljardia dollaria (155 miljardia euroa), mikä oli 23,1 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Tämä on historiallisesti suurin yhden vuoden aikana tapahtunut pudotus kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Suurimmat rahoittajat olivat Saksa, Yhdysvallat, Britannia, Japani ja Ranska. YK:ssa hyväksytyn 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaista ylittivät Tanska, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,26 %. DAC-jäsenmaita on yhteensä 34, joista EU:n jäsenmaita on 23.

EU ja sen jäsenmaat olivat yhdessä suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä noin 86,5 miljardia dollaria (76,7 miljardia euroa), mikä vastaa 0,42 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot kuitenkin laskivat 9,8 prosenttia vuodesta 2024. Rahoitustason muutosta kuvaavissa prosenteissa on huomioitu inflaation vaikutus.

OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 8 maassa ja vähenivät 26 maassa.

Vuoden 2025 kehitysyhteistyön tilastot kertovat laajasta muutoksesta kansainvälisessä kehitysyhteistyön rahoituksessa. Useat perinteiset rahoittajamaat ovat viime vuosina vähentäneet kehitysyhteistyömenojaan merkittävästi. Kehittyvien maiden oma rooli kestävän kehityksen edistäjinä on vahvistumassa. Ulkoinen rahoitus täydentää yhä useammin maiden omaa rahoitusta ja kytkeytyy kaupallisiin, investointipohjaisiin ja muihin yhteistyömuotoihin. Rahoitus on kasvanut Maailmanpankille (+6,4 %) ja alueellisille kehityspankeille (+11,9 %) sekä yksityisen sektorin tuelle (+13,1 %). Julkinen kehitysrahoitus on sen sijaan vähentynyt erityisesti vähiten kehittyneiltä mailta (-25,8 %) sekä humanitaarisesta avusta (-35,8 %), joissa rahoitustarve on suurin. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös YK:n yleisrahoitukseen (-27 %), jolla on merkittävä vaikutus monenkeskisen järjestelmän toimintamalleihin. 

Lopulliset vuotta 2025 koskevat tilastot julkaistaan vuoden 2026 lopussa. Niissä tarkentuu vielä muun muassa tuen alueellinen kohdentuminen. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman bruttokansantulon tarkentuessa.