EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2014
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi tänään kokouksessaan EU:n monivuotiset rahoituskehykset vuosille 2014–2020. Neuvosto hyväksyi jaksoa koskevan rahoituskehysasetuksen sekä siihen liittyvän toimielinten välisen sopimuksen.
Rahoituskehyspaketista on neuvoteltu kesäkuusta 2011 lähtien. Kehyksen kokonaistasosta ja olennaisimmista sisältökysymyksistä päästiin sopuun tämän vuoden helmikuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Myöhemmin kesäkuussa neuvosto, parlamentti ja komissio pääsivät poliittisen yhteisymmärrykseen paketista, ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen marraskuun puolivälissä.
”Pitkä prosessi on viimein saatu päätökseen. Lopputulos on hyvä kolmesta syystä. Se huomioi tiukan taloustilanteen rahoituskehysten pienentyessä ensimmäistä kertaa EU:n historiassa. Toiseksi, kilpailukykyä edistävän rahoituksen osuus kasvaa. Kolmanneksi, maaseudun kehittämisvaroja koskeva ratkaisu on Suomen kannalta onnistunut”, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sanoo.
Rahoituskehyksen pääelementit
Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 kokonaistaso maksusitoumusmäärärahoina on rahoituskehyksen sisälle kuuluvien toimien osalta 960 miljardia euroa (1 prosentti EU:n bruttokansantulosta) ja maksumäärärahoina 908,4 miljardia euroa (0,95 prosenttia EU:n BKTL:sta). Kehyksen ulkopuoliset välineet mukaan luettuna sitoumusten enimmäismäärä on 997 miljardia euroa (1,04 prosenttia EU:n BKTL:sta). Kaikki edellä mainitut luvut perustuvat vuoden 2011 hintoihin.
Kokonaistaso alenee noin 4 prosenttia kuluvaan kehyskauteen verrattuna. Toisaalta kehys sisältää Euroopan parlamentin vaatimuksesta luotuja huomattavia uusia joustomekanismeja, jotka mahdollistavat muun muassa maksujen ja sitoumusten siirtämisen vuodelta toiselle.
Vaikka maatalous- ja koheesiopolitiikka säilyvät edelleen suurimpina otsakkeina, painopiste siirtyy tulevalla kaudella yhä enemmän kilpailukykyyn ja kasvuun. Verrattuna kuluvaan kauteen kilpailukykyotsake kasvaa noin 40 prosenttia.
Vaikutukset Suomelle
Saavutettu kokonaisratkaisu on Suomen kannalta hyvä. Suomen tavoite maltillisemmasta rahoitustasosta toteutui. Kuluvaa rahoituskehyskautta matalampi kokonaistaso osoittaa, että neuvotteluissa tunnistettiin jäsenvaltioiden taloudelliset rajoitteet. Suomen osuus EU-maaseuturahoista nousee lievästi mutta koheesiorahoituksessa saanto tulee odotetusti laskemaan. Koheesiorahoitusta leikataan kehyksessä 10 prosentilla. Kilpailukykypuolella saannon odotetaan taas kasvavan, jonka johdosta kokonaissaanto kestävän kasvun -otsakkeessa säilyy arviolta nykytasolla.
Omien varojen järjestelmän osalta Suomi ei saavuttanut toivomiaan uudistuksia, jotka olisivat yksinkertaistaneet ja oikeudenmukaistaneet unionin rahoitusjärjestelmää.
Suomen nettoasemaan 2014–2020 ei odoteta merkittävää heikennystä kuluvaan kehyskauteen verrattuna, vaikka nettomaksun odotetaan kasvavan jonkin verran.
”Suomen nettoasemassa bruttokansantuloon suhteutettuna ei tapahdu erityistä heikennystä muihin nettomaksajiin verrattuna. Suomen odotetaan jatkossakin olevan pienimpien nettomaksajien joukossa”, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb sanoo.
Lisätietoja: ministeri Stubbin erityisavustaja Lauri Tierala, p. 040 841 7141, ulkoministeriö